Täysistunnon pöytäkirja 89/2013 vp

PTK 89/2013 vp

89. TORSTAINA 26. SYYSKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Vanhuspalvelulain toteutuminen

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Huonot uutiset suomalaisesta vanhustenhoidosta eivät ole loppuneet vanhuslakiin. Suomalaisissa kodeissa asuu paljon iäkkäitä, huonokuntoisia, liikuntarajoitteisia ja jopa muistisairaita vanhuksia. Harhailevat vanhukset ovat tulleet tutuiksi myös poliisille.

Vanhusten hoivapaikkojen vähentäminen on johtanut tilanteeseen, jossa huonokuntoisia vanhuksia kotiutetaan armotta. Vanhus nöyryytetään odottamaan, sinnittelemään ja jopa anelemaan apua yksinäiseen kotiinsa. Vai mitä mieltä olette viime maanantain ajankohtaisohjelmasta, jossa 97-vuotias helsinkiläinen rouva kertoi, että hänet kotiutetaan heikkoudesta ja jatkuvasta kaatumisestaan huolimatta toistuvasti? Millä te, ministeri Huovinen, perustelette tätä järkyttävää suuntaa, johon suomalaisessa vanhustenhoidossa ollaan menossa? Oliko tämä se Kataisen hallituksen kruunu vanhuslaista? Vanha sanonta "laivatkin seilaa tuurillaan" kuvaa liiankin hyvin suomalaisen vanhuksen kohtaloa yksinäisessä kodissaan vuonna 2013.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Minäkin katsoin tuon dokumentin, joka näytettiin tuossa ajankohtaisohjelmassa, ja se oli puhutteleva ja pysäyttävä. Olen samaa mieltä siitä, että tällaisia tilanteita ei saisi tulla, varsinkaan kun olemme juuri 1. heinäkuuta saaneet maahan ensimmäisen kokonaisvaltaisen vanhuspalvelulain. Mutta ihan yhtä selvää on se, että ei yhdessä eikä kahdessa kuukaudessa, puolessa vuodessa vielä vanhuspalvelulakikaan saa näitä muutoksia aikaiseksi, ja tiedämme hyvin, kaikki täällä olijat, minkälaisissa haasteissa meidän kuntamme ovat. Mutta olen vakuuttunut siitä, että kunnissa tämä vanhuspalvelulain henki otetaan vakavasti ja tosissaan ja näihin muutoksiin ryhdytään ja se johtaa myös parannuksiin vanhusten arjen osalta.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vanhuslain rinnalla luetaan ikäihmisten palvelujen laatusuositusta, jonka on tarkoitus konkretisoida lain toimeenpanoa. Laatusuositus on tuttu vuodelta 2008, jolloin se ohjasi hyvää vanhustenhoitoa. Suosituksessa oli kirjaus hoitohenkilöstön hyvästä mitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa. Mitoitus oli 0,7—0,8. Vanhuslain valmistelun aikaan perussuomalaiset kysyivät useaan otteeseen sitä, mitä vuoden 2008 suositukselle lain voimaan tultua tapahtuu. Vastaukseksi saimme muun muassa, että tuskin sitä ainakaan huonommaksi muutetaan.

Mutta kuinkas sitten kävikään? Vanhustenhoidon laatusuosituksia on hiljattain uudistettu laajapohjaisessa työryhmässä. Ympärivuorokautisessa hoidossa hoitohenkilöstön vähimmäistaso on laskettu pohjalukemiin, 0,5:een. Selkokielellä sanottuna suositeltua hoitajamäärää vanhustenhoidossa vähennettiin.

Arvoisa ministeri, miksi ihmeessä te menitte tekemään näin? Tämä jos joku on pimeydessä tehty puhallus. (Erkki Virtanen: Ei semmoista ole tehty!) Miksi te heikensitte ja vähensitte nuo laatusuosituksen hoitajamäärät?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa herra puhemies! On totta, että tämän vanhuspalvelulain tueksi ja rinnalle on tehty hyvin laaja työ tässä laatusuositusryhmässä, ja se on tarkoitettu kyllä, toisin kuin ehkä tässä edustaja antaa ymmärtää, tuon vanhuspalvelulain oikean toteutuksen tueksi, sinne konkreettiseen arkiseen työhön. Me tulemme seuraamaan tarkasti myös tätä mitoituskysymystä. Tämän syksyn aikana kaikkiin toimintayksiköihin lähtee kysely siitä, onko tuo suositus täytetty, ja myös ensi syksynä tullaan tuo sama kysely toistamaan, ja näin pääsemme sitten arvioimaan yhdessä eduskunnan kanssa sitä, tarvitsemmeko lain tasoista säätelyä tästä hoitajamitoituksesta. Tämä oli muuten myös eduskunnan kyseisen valiokunnan tahto, että tämä asia arvioidaan ja tarvittaessa tuodaan sitten lain tasolla määriteltäväksi tänne.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että meillä yleisesti vanhukset nähdään vain pelkkänä menoeränä. Tampere, rikas kaupunki, rakentaa kyllä monumentteja, mutta toisaalta on alasajamassa Koukkuniemen vanhainkotia ja lakkauttamassa kahta geriatrista, Rauhaniemen ja Kaupin, sairaalaa. Koukkuniemen vanhainkotiin on tulossa tehostetun palvelun yksiköitä. Tehostettu palveluasuminen on monelle vanhukselle liian kallista. Pieni eläke ei riitä. He joutuvat tinkimään tarvitsemistaan palveluista. He joutuvat turvautumaan erilaisten tukihakemusten viidakkoon, ja loppujen lopuksi maksaja on valtio. Kotona asuminen on liian huonokuntoiselle vanhukselle jo ihmisarvokysymys. Onko mahdollisuus taata kotihoitoon riittävää turvallisuutta ja resursseja?

Arvoisa ministeri, mitä mieltä olette, kun isot, varakkaat kaupungit ja kunnat ovat ensimmäisinä supistamassa vanhustenhoidosta?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Niin tässä kuin monessa muussakin kysymyksessä, otetaanpa vaikka lastensuojeluasiat, joista tässä salissa on myös runsaasti keskusteltu, samalla tavalla meidän on kyettävä luottamaan kyllä siihen arvioon, jota siellä kunnissa tehdään. On totta, että näitä vastaavia uutisia, joihin edustaja tässä viittasi, on tullut eri puolilta Suomea. Ne ovat hyvin valitettavia, jos ajattelemme sitä, mitkä ovat tämän vanhuspalvelulain tavoitteet. Mutta minä kyllä uskon siihen, että kunnissa myös kehitetään ja haetaan uusia toimintamalleja ja ratkaisuja siihen, millä tavalla tämän vanhuspalvelulain henki voidaan toteuttaa.

Mitä tulee sitten näihin erilaisiin maksuihin, tästäkin saan lähestulkoon päivittäin viestiä tavallisilta suomalaisilta ikäihmisiltä, ja meillä on ministeriössä meneillään selvitystyö, jossa katsotaan myöskin näiden maksujen oikeudenmukaisuutta, koska se on iso kysymys. Ei voi olla oikein, että ihminen ei voi esimerkiksi ruokapalveluita käyttää, koska resurssit ja rahat eivät tunnu riittävän kaikkeen siihen, mitä hän tarvitsee arkensa tueksi.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Viitaten edelliseen kysyjään puhun myös vanhuksista. Nykyään puhutaan paljon nuorten syrjäytymisestä, mutta pitäisi puhua myös ikääntyneiden syrjäytymisestä ja sosiaalisesta turvattomuudesta. Useat ikääntyneet ihmiset käyttävät kotipalveluita kodissa asumisen mahdollistamiseksi. Kotipalvelu koostuu kodinhoitoavusta ja tukipalveluista, kuten vaikkapa ateria-, vaatehuolto-, kuljetus-, siivous-, saattaja- tai kauppapalveluista, mutta kustannusten nousun vuoksi monet tällaiset pienyrittäjät ovat joutuneet nostamaan palveluidensa hintoja. Myös elinkustannukset ovat viime vuosina nousseet, joten monet tällaiset ikääntyneet kotona asuvat ihmiset ovatkin jo luopuneet tai luopumassa näiden tukipalveluiden käytöstä, sillä mahdolliset palvelusetelit eivät riitä kattamaan edellä mainittujen palveluiden kuluja. Olisinkin kysynyt arvoisalta ministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä vanhusten syrjäytymisen estämiseksi?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tämä on vakava kysymys, ja ainakin itse ajattelen, että me emme voi tässä salissa tai muutoinkaan puhua pelkästään nuorten syrjäytymisestä vaan ihan yhtä lailla ihmisten yhdenvertainen kohtelu, tasa-arvo, kuuluu myöskin tätä maata rakentaneille sukupolville, meidän ikäihmisillemme.

Korostaisin kuitenkin tässä nyt sitä, että paitsi että meillä on tämä uusi vanhuspalvelulaki, joka on kyllä hyvä laki ja jota noudattamalla varmasti päästään moniin parempiin tuloksiin kuin tämän päivän tilanne on, niin meidän pitää väistämättä keskustella myös osaamisen tasosta, johtamisesta erilaisissa yksiköissä, joissa palveluja tuotetaan, ja myöskin siitä, mikä on meidän kaikkien asennoituminen. Minä olen sanonutkin, että minä luulen, että suomalainen yhteiskunta ei ole vielä aivan valmistautunut siihen muutokseen ja murrokseen, joka meillä on edessämme tämän ikääntymiskehityksen myötä, ja olisi hyvä, että me myös tästä asennepuolesta pääsisimme keskustelemaan, koska myös asennemuutoksella on väliä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On tärkeää muistaa myöskin omaishoitajien asema, ja toivottavasti hallitus voi parantaa omaishoitajien asemaa esimerkiksi siirtämällä omaishoidon tuen maksatuksen Kelaan, mikä parantaisi monen omaishoitajan asemaa. Mutta, arvoisa puhemies, ikäihmiset ovat tämän maan rakentaneet, ja heille kuuluu ihmisarvoinen ja turvallinen vanhuus. Sen takaaminen on meidän velvollisuutemme tässä salissa.

Arvoisa puhemies! Kun vanhuspalvelulaki on ollut nyt jonkun aikaa voimassa, niin olette varmasti kentältä kuulleet nyt ensi kokemuksia sen lain toimivuudesta. Kysynkin ministeriltä teidän omaa arviotanne ja käsitystänne: onko laki parantanut vanhusten asemaa sillä tavalla kuin oli tarkoitus?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kuten jo äsken totesin, on varmasti niin, että ihan tässä muutamassa kuukaudessa ei ikään kuin hokkuspokkustempuilla suomalaista vanhustenhuoltoa ja ikäihmisten kohtelua laiteta kuntoon, mutta tämä laki on tärkeä. Se viitoittaa tietä kaikenikäisten Suomeen ja siihen, että tämä lain keskeinen sisältö, toimintakyvyn ylläpitäminen pidempään ja sen turvaaminen, että ihmiset voivat omassa kodissaan asua turvallisesti, ja myöskin varautuminen tähän ikärakenteen muutokseen, on tärkeää huomata.

Olen saanut kiertää tämän vanhuspalvelulain myötä nyt eri puolilla Suomea. Olemme tehneet tämän lain voimaantulon tueksi paitsi tämän laatusuosituksen myöskin sitten tällaisen kierroksen, jossa ministeriön eri osaajat ovat näiden alueellisten toimijoiden käytettävissä. Noilla kierroksilla olen itsekin osittain saanut olla mukana, ja kierros jatkuu joulukuulle saakka. Näissä tilaisuuksissa palaute on kyllä ollut pääosin myönteistä. On tietenkin selvää, (Puhemies koputtaa) että tämä talouden ja työllisyyden haaste, kuntatalouden haasteet tulevat näillä kierroksilla kyllä esiin.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Kataisen hallitukselle ja erityisesti meille kokoomuslaisille on tärkeää, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus hyvään vanhuuteen. Oli hyvä, että vanhuspalvelulaki säädettiin, ja kun talous on tiukkaa, niin oli tärkeä arvovalinta, että ensi vuoden budjetissa on vanhuspalvelulain toimeenpanoon usea kymmenen miljoonaa euroa ja myöskin sitten omaishoidon tuen tukipalveluihin on 10 miljoonaa euroa. On tärkeää, että kunnissa nyt kuullaan tämä viesti ja katsotaan, että vanhuspalvelulakia viedään eteenpäin.

Mutta harmillista on se, että tällä hetkellä ei ole säädöspohjaa palveluasumisesta. Pitkäaikaishoidosta on selkeät säädökset ja myöskin käyttövara, mikä pitää jokaiselle ihmiselle jäädä, mutta täällä palveluasumisen puolella sitä ei ole. Ikäihmiset ja heidän omaisensa ovat kovin avuttomia ja huolissaankin siitä, kun eivät tiedä, minkälaisia maksuja he tulevat maksamaan. Kysyisinkin nyt peruspalveluministeriltä: milloin hallitus tuo tämän esityksen eduskuntaan, jotta saadaan tämä kokonaisuus valmiiksi? Maksulaki ja sitten tämä vanhuspalvelulaki ovat kokonaisuus.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! On aivan totta, niin kuin edustaja Sarkomaa tässä totesi, että tätä vanhuspalvelulain toimeenpanoa tuetaan valtionosuuksilla, itse asiassa korotetuilla valtionosuuksilla, ensi vuoden budjetissa ja myös omaishoitoon on tulossa tuo mainittu 10 miljoonan euron lisäsatsaus. Tähän palveluasumisen kokonaisuuteen jo osittain täällä viittasin. Työ on käynnissä, ja pyrimme tuomaan eduskunnan käsittelyyn tämän kokonaisuuden myös niin pian kuin tuo valmistelu etenee, koska tässä on, niin kuin sanoitte, kyse kokonaisuudesta ja ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Nyt me saamme tätä viestiä — ympäri Suomen, voisi sanoa — että eri alueiden väliset erot, eri toimintayksiköiden väliset erot jopa, ovat varsin suuria. Tämä ei kyllä palvele sitä vanhuspalvelulainkaan henkeä siitä, että jokainen ikäihminen on ansainnut arvokkaan vanhuuden.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Meidän tavoitteenamme on se, että yhä useampi ikääntynyt vanhus voi asua lopun elämänsä kotona, ja jotta tämä onnistuisi, hallitus on käynnistänyt omaishoidon kehittämisohjelman. Meidän on kehitettävä omaishoitoa, jotta tämä kotona asuminen olisi mahdollista laadukkaasti ja hyvin.

Nyt kuitenkin kentältä kuuluu huolta siitä, että vaikka valtio on lisännyt omaishoitoon määrärahaa 10 miljoonaa, kuten täällä on todettu, niin siitä huolimatta kunnat hakevat säästöjä omaishoidosta. Nyt kysyisin, arvoisa ministeri: miten valtio seuraa tämän omaishoitoon liittyvän taloudellisen panostuksen toimeenpanoa sillä tavalla, että se raha aidosti menee omaishoidon kehittämiseen eikä muuhun?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä viesti, josta edustaja Kiljunen tässä kertoi, on kantautunut, luonnollisesti, myös minun korviini, ja eri puolilta Suomea on näitä tapauksia, joissa nimenomaan omaishoitoa on lähdetty sitten rajustikin supistamaan. Se on hyvin valitettavaa, koska me tiedämme kaikki, että kotona tehtävä hoitotyö ja hoivatyö on hyvin arvokasta, ja se osaltaan myös tasaa sitä painetta, joka näihin kunnallisiin palveluihin mahdollisesti olisi tulossa.

Me tulemme tietenkin seuraamaan hyvin tarkasti sitä, että tuo lisäpanostus kulkee juuri siihen osoitteeseen, mihin se on tarkoitettu, ja sen lisäksi, kuten hyvin tiedätte, meillä on meneillään tämä omaishoidon iso selvittämis-, kehittämishanke ja -työ, jonka työryhmän loppuraportti saadaan vuoden lopussa, ja sen jälkeen pitää arvioida tätä omaishoidon kokonaisuutta ihan omana kokonaisuutenaan varmaan koko hallituksenkin toimesta, koska uskon, että siinä on monia mahdollisuuksia.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tulen kysyneeksi, että missä perussuomalaisten edustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olivat silloin, kun valiokunta käsitteli vanhuspalvelulakia. Hallitus antoi todella hyvän esityksen vanhuspalvelulaista, ja valiokunta yksimielisesti tiukensi sitä niin, että ne epäkohdat, jotka esimerkiksi siinä A-studion esityksessä tulivat esiin, eivät ole sen lain voimassa ollessa mahdollisia. Siitä huolimatta ne toteutuivat. Kysymys on siitä, miten turvataan se, että lakia aidosti noudatetaan. Ei niitä suosituksiakaan vielä ole annettu, lausuntojen antoaika päättyy ensi tiistaina.

Mutta, ministeri Huovinen, tähän liittyen: Kun se laki sisältää sen erinomaisuuden, että vanhukset itse ja heidän läheisensä voivat nyt vaikuttaa siihen, että he saavat oman asiansa käsittelyyn, niin olisiko syytä, että ministeriö jotenkin neuvoisi myöskin näitä asianosaisia, miten toimia niin, että sitä lakia osattaisiin käyttää niin kuin se on mahdollista. Nyt näyttää selvästi siltä, että kunnissa ei oikein tunneta (Puhemies koputtaa) sitä asiaa, eivätkä ne, jotka voisivat sitä lakia käyttää ja joihin se kohdistuu, osaa myöskään sitä käyttää.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtanen tarttui kyllä hyvään teemaan. Juuri sen takia, että näitä epäselvyyksiä ehkä vielä on, miten tätä lakia oikein pitäisi tulkita, me olemme järjestäneet tämän kierroksen, jossa me käymme kyllä kaikki Suomen alueet läpi ja tapaamme näitä ammattilaisia, konkreettisen työn tekijöitä, jotta se lain henki ja tulkinta myöskin olisi yhdenmukainen eri puolilla Suomea. Tämä on ehdottomasti tärkeä tavoite. Varmaan tätä työtä täytyy myös jatkaa. En usko, että se nyt yhdellä seminaaripäivällä välttämättä kuntoon tulee.

Mitä sitten tulee tähän tavoitteeseen siitä, että vanhuspalvelulain henki todella toteutuu, niin kyllä luotan tässä myöskin meidän kuntapäättäjiin ja meidän järjestöväkeen. Meillä on paljon sellaisia järjestöjä, jotka tekevät juuri näiden asioiden ja asiakkaidenkin kanssa yhteistyötä ja voivat olla avuksi sitten tässä lain tulkinnassa siten, että se tulkitaan niin kuin eduskunta on sitä tarkoittanut.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Muistisairaudet lisääntyvät erityisesti elämän iltapäivässä ja illassa. 130 000 ihmistä kärsii diagnosoidusta muistisairaudesta ja noin 120 000 ihmistä muistihäiriöistä. Miten hallitus kirittää kuntoutuksen ja diagnosoinnin lisäämistä? Tiedetäänhän, että mitä aikaisemmin kuntoutus aloitetaan, sitä pidemmin henkilön toimintakyky säilyy.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin tärkeä asia, koska meillä on todella muistisairauksien osalta merkittäviä lisäyksiä tulossa varmaankin tulevinakin vuosina. Meidän täytyy tietenkin panostaa siihen, että koulutus on sillä tasolla, että myöskin riittävän aikaisessa vaiheessa, ihan niin kuin edustaja totesi, huomataan se sairaus ja pystytään auttamaan, aloittamaan mahdollinen lääkehoito ja niin edelleen.

Tässä asiassa on myös tärkeää muistaa tuo vanhuspalvelulain kirjaus siitä, että toimintakyvyn ylläpitäminen ja ihmisen toimintakyvyn huomioiminen silloinkin, kun sitä toimintakykyä olisi jäljellä vaikka kovin vähän, (Pertti Virtanen: Niin kuin hallituksella!) on todella tärkeätä, vaikka sitten ihan ympärivuorokautisessa laitoshoidossakin.

Ihmisen omaa ääntä pitää voida kuulla. Meillä on kyllä osaamista, meillä on menetelmiä siihen, kun ne vain otetaan riittävän laajasti käyttöön. Juuri tämänkin takia se koulutus, myös ammattilaisten keskuudessa, on tavattoman tärkeää.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat esittäneet useita vuosia sitä, että Kansaneläkelaitokselle siirrettäisiin omaishoidon tuen maksaminen. Omaishoitajat tekevät erittäin arvokasta työtä, ja siitä pitäisi maksaa samanlainen korvaus riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu.

Vapaaehtoistyöntekijöiden rooli on monissa Euroopan maissa huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Esimerkiksi Saksassa ilman pätevyyttä tehtävästä työstä maksetaan pientä korvausta, mikä houkuttelee myös nuoria mukaan auttamaan ikäihmisiä. Hollannissa hoitotyöntekijät puolestaan aktivoivat omaisia ja naapureita ja muita vapaaehtoisia. Suomessa tulevaisuudessa työttömät voivat saada 300 euroa kuukaudessa ilman, että palkka työstä vaikuttaa työttömyysturvaan. Kysyisin ministeriltä: Onko ajateltu sitä, että nämä työttömät voisivat myös mahdollisesti osallistua vapaaehtoistyöhön vanhainkodeissa? (Puhemies koputtaa) He voisivat ulkoiluttaa vanhuksia tai lukea lehtiä, kirjoja heille. Onko tätä puolta ajateltu vapaaehtoistyön puolella?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Suomihan on luvattu järjestöjen maa, ja meillä on paljon vapaaehtoistyötä. Se on todella arvokas tilanne, että meillä on näin paljon ihmisiä, jotka haluavat antaa omaa osaamistaan ja aikaansa myös vapaaehtoistyön kautta tämän järjestelmän ja palveluitten tukemiseen. Mutta kyllä itse katson, että me emme silti koskaan voi lähteä siitä, että yhteiskunta voisi jotenkin vetäytyä omasta vastuustaan, koska meidän täytyy pitää yllä riittävää koulutustasoa. Riittävän korkea koulutustaso takaa myöskin potilaiden ja asiakkaiden kannalta parhaan mahdollisen hoidon ja hoivan. Sen takia vapaaehtoistyö on nähdäkseni tärkeä ja auttaa ehkä meitä vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka osallistumme, näkemään erilaisten palvelumuotojen arkea, mutta sen varaan me emme koskaan voi meidän palvelujärjestelmäämme rakentaa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Tämä tärkeä kysymys on tältä erää loppuun käsitelty.

​​​​