Täysistunnon pöytäkirja 89/2013 vp

PTK 89/2013 vp

89. TORSTAINA 26. SYYSKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Team Finland -toiminnan liikkeellelähtö

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Maassa on vaikea työttömyystilanne, ja maamme kivijalka on vienti. Ulkomaankauppaministeri itse on oikein hyvässä kunnossa mutta Suomen vienti ei ole.

Katsoin näitä ulkomaankauppaministerin johtamia valtuuskuntia ulkomaille. Noin nelisenkymmentä matkaa on tämän hallituksen aikana tehty eli ihan kiitettävä määrä. Monet yrittäjät kysyvät sitä, miten näille matkoille pääsee niin, että maakunnat tulevat edustetuksi, ja onko näissä nyt saavutettu niitä tuloksia, joita on toivottu.

Yksi tällainen näistä organisaatioista on Finpro ja sitten Team Finland. Miten tämä Team Finland on lähtenyt tässä käytännössä toimimaan? Miten nämä matkat ovat hyödyttäneet, ja millä tavoin tämä nyt sitten käytännössä näitten valintojen osalta toimii, ketkä pääsevät mukaan?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa kaikki pääsevät mukaan. Team Finlandin lähtökohtana oli se, että me huomasimme, että veronmaksajien rahoilla oli noin tuhat vienninedistämistoimijaa ympäri Suomea ja ympäri maailmaa. Me pohdimme sitä, miten ilman lisäkustannuksia, ilman karsimista saisimme tämän verkoston paremmin toimimaan, siis meidän edustustomme ulkomailla, Finpron, vaikkapa ely-keskukset, Finnodet, Invest in Finlandit, Mekit täällä Suomen puolella, ja lähdimme rakentamaan uutta Team Finland -konseptia.

Tämä on lähtenyt siinä mielessä hyvin liikkeelle, että me olemme saaneet laajan ulkomaanverkoston, jossa meillä on noin 70—80 Team Finland -henkilöä ympäri maailmaa, jotka ovat vastuussa viennin edistämisestä. Tämä on lähtenyt siinä mielessä hyvin liikkeelle, että vienninedistämismatkat ovat toivon mukaan saaneet uutta pontta. Esimerkiksi pääministeri ja ympäristöministeri Niinistö olivat cleantech-matkalla Kiinassa. Ministeri Risikko on tällä hetkellä ei terveyden edistämisen mutta (Puhemies koputtaa) terveysteollisuusmatkalla Kiinassa, eli me teemme paljon työtä tämän eteen. Mutta olemme saaneet uuden verkoston, joka on lähtenyt hyvin käyntiin.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämähän tuntuu ihan hyvältä näin kerrottuna, mutta tuloksethan eivät ole olleet sellaisia kuin olisi käytännössä toivottu.

Me tarvitsisimme uusia markkina-alueita mutta ennen kaikkea myös sitten sijoituksia Suomeen. Sijoituksia Suomeen on se yksi tärkeä tekijä. Pitäisi niitä kavereita saada näiltä matkoilta, ja sitten tämä Invest in Finland, niin että me saamme niitä sijoituksia kaikkiin maakuntiin, ei pelkästään pääkaupunkiseudulle. Tämä on tällainen yhteinen tavoite. Tässä mielessä, miten on yhdessä maakuntien kanssa tätä sijoitustoimintaa tehty niin, että on siinä kysymys sitten Lapista, Itä-Suomesta, Länsi-Suomesta, Etelä-Suomesta, kaikki saataisiin tähän mukaan? Tämä on se asia, jota nyt erityisesti pitäisi pohtia muun muassa juuri tämän meidän vaikean työttömyyden ja erityisesti (Puhemies koputtaa) myös akateemisen työttömyyden osalta.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Meillä on noin 20 000 yritystä Suomessa, pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä, jotka ovat mukana edistämässä suomalaisten tuotteiden ja palveluiden vientiä. Me emme missään nimessä lähde rajoittamaan niitä yrityksiä, jotka tulevat mukaan. Team Finlandinkin puitteissa me olemme pyrkineet siihen, että kaikki nämä yritykset saavat informaation eri matkoilta. Se löytyy netistä, se löytyy erinäisistä palveluista.

Me olemme oikeastaan tässä Team Finland -strategiassa rakentaneet koko järjestelmän viiden pilarin varaan, joista ensimmäinen on se, että me vaikutamme ympäristöön ulkomailla eli muun muassa torjumme protektionismia ja vahvistamme sisämarkkinoita ja vapaakauppaa. Toinen on kansainväliset palvelut, joissa me pyrimme auttamaan suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään. Kolmas on investointien tuominen Suomeen, ja tässä jatketaan työtä, ei todellakaan helppo mutta vaikea. Neljäs on maakuva. Viides on sitten tällaisten konkreettisten tapahtumien järjestäminen cleantechin ympärillä tai vaikkapa startupien ympärillä.

Meidän tehtävämme valtiona (Puhemies koputtaa) on avata ovia suomalaisille yrityksille, ja suomalaisten yritysten tehtävä on sitten tehdä sitä bisnestä.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ennusteet ensi vuodelle ovat poikkeuksellisen hyviä, mutta kaikkihan valuu käsistä, ellei juuri tämä viennin edistäminen onnistu. Hallitus toteaa ohjelmassa, että vienninedistämistoimenpiteitä erityisesti kehittyville markkinoille lisätään. Varmaan hyvin tarpeen, koska Eurooppa on nyt selvissä vaikeuksissa. Kysyinkin ministeriltä: pystyttekö kääntämään koneistomme sille mallille, että nimenomaan nämä kehittyvien maiden markkinat tulevat erityisellä tavalla meidän kohteeksemme, että sieltä saadaan sitä nousua, jota nyt todellakin tarvitaan, että bruttokansantuotteemme nousisi nyt näitten parhaitten ennusteitten mukaan, joita nyt on saatavissa?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Kaksi huomiota. Ensimmäinen on se, että nyt pitää kuitenkin pitää mielessä, että valtio, julkinen sektori, Team Finland pystyy ainoastaan avittamaan ja auttamaan suomalaisia yrityksiä. Loppupelissä se on kuitenkin se yrittäjä, se yritys ja suomalainen työntekijä, joka sitä kauppaa tekee.

Jos katsoo omaa matkakalenteriani, se on kohdistunut erittäin pitkälti kaukomarkkinoille, vaikka yli 50 prosenttia meidän viennistä kohdistuu nimenomaan Euroopan unionin alueelle. Siihen kun lisää Venäjän, Ukrainan, muutamat muut, niin ollaan jo 70 prosentissa.

Viime keväänä maaliskuun alusta kesäkuun alkuun 100 vuorokautta, 100 000 matkakilometriä, 2,5 kertaa maapallon ympäri, ja ne kohdemaat siinä vaiheessa olivat: Qatar, Arabiemiraatit yhdessä pääministerin kanssa, sitten Kiina yhdessä presidentin kanssa, siellä neljä kaupunkia, sen jälkeen Sambia ja Tansania kehitysministerin kanssa, Kolumbia ja Meksiko ja loppujen lopuksi Jekaterinburg. Ei yhtään eurooppalaista maata, kaikki (Puhemies koputtaa) pitkälti kehittyviä markkinoita.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Jag skulle vilja fråga rent konkret om den senaste resan som utrikeshandelsminister Stubb gjorde tillsammans med president Niinistö till Sibirien. Blev det några konkreta resultat? Finns det något hopp om nya ryska beställningar av isbrytare eller andra fartyg för arktiskt bruk från våra hårt pressade finländska varv?

Onko nyt olemassa toivoa, että Venäjä tilaisi uusia jäänmurtajia tai muita arktiseen käyttöön sopivia aluksia vaikeassa tilanteessa olevilta suomalaisilta telakoilta?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Ärade talman! Visst var resan mycket konkret på det viset att Fortum lade till den största investeringen de någonsin har gjort utomlands, på cirka 4 miljarder euro, och öppnade en enorm energianläggning.

Sen lisäksi voidaan todeta, että keskustelimme totta kai laivanvarustamosta ja myös esimerkiksi jäänmurtajien rakentamisesta, eli siis presidentti Niinistö ja presidentti Putin keskustelivat. Meillä oli mukana muun muassa yritysvaltuuskunta ja oma kollegani talouskomission toinen puheenjohtaja Dmitri Kozak. Yritämme avittaa, edesauttaa ja helpottaa myös investointeja Suomeen. Tasavallan presidentti totesi avauspuheessaan hyvin, että kyllä me suomalaiset olemme kylmään tottuneet ja myös emme Siperiaa pelkää.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Viennin edistämiseen tarvitaan kaikkia ponnistuksia, ja kysyisinkin nyt ministeriltä: Millä tavoin suomalaisiin menestyneisiin yrityksiin, jotka valloittavat maailmaa, ollaan oltu kontaktissa niin, että he voisivat tehdä jonkun toisen tuotesortimentin viennin edistämistä, esimerkiksi Rovion kanssa käytävässä yhteistyössä, joka voi olla erittäin laaja verkosto jokaisella alalla? Nyt meillä toki sitten tehdään tuotteita esimerkiksi juuri tämän yrityksen menestyksen avulla, eli Rovion lisenssillä tehdään makeisia, tehdään kaikkea muuta.

Mutta sitten toisaalta haluaisin kysyä: Onko ulkomaankauppaministeri pohtinut sitä, mitenkä eduskunta voisi tehdä ulkomaankauppatyötä? Meillä on tällä hetkellä maa- ja metsätalousvaliokunta Kanadassa, ja kun me viemme näitä niin sanottuja yrityslahjoja täältä eduskunnasta, täytyisikö meillä olla vaikkapa suomalaisia menestyneitä elintarvikkeita, joita annetaan sinne? Tehdään samalla myyntiponnistuksia ja valjastetaan koko eduskunta ja (Puhemies koputtaa) meidän matkat myös tähän vientiin ja tehdään sen kautta uutta innovatiivista ja todella suurta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ajanpuutteen takia vain yksi ministeri vastaa, ja pääministerillä on etuotto-oikeus.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Erittäin hyvä ajatus. Meillä itse asiassa tämä Team Finland -henki on tarttunut hyvin laajalle. Opetusministeri taisi olla Arabian niemimaalla koulutusvientiä tekemässä, ministeri Niinistön kanssa Kiinassa cleantechiä, (Mauri Pekkarinen: Paljon hyviä matkoja!) ministeri Stubb on välillä käymässä Suomessakin, ministeri Koskinen on Kiinassa ollut elintarvikealalla, ja ministeri Risikko on tällä hetkellä terveydenhuollon teknologian puolella.

Tämä kansanedustajien rooli ei ole hallituksesta kiinni. Mehän voisimme katsoa myös semmoista, että kun on ministerivaltuuskunta, jossa on elinkeinoelämää mukana, niin siellä voisi olla joitakin kansanedustajia myös, jotta me saamme vähän enemmän. Sen takia me esimerkiksi ministeri Niinistön kanssa olimme Kiinassa, jotta me saamme samassa tapaamisessa useampia ovia auki. Tässä kansanedustajan rooli voisi olla hyvinkin merkittävä. (Hälinää) Samoiten kuin edustajat käyvät esimerkiksi valiokunnan osan kanssa jossakin, niin ottakaa ihmeessä mukaan yrityksiä. Minä luulen, että Finpro voisi olla hyvinkin kiinnostunut tämänkaltaisesta ja nimenomaan järjestää seminaareja esimerkiksi jostakin teemasta, cleantechistä tai ruuasta tai mistä hyvänsä. Tämä on kaikkien vastuulla oleva asia. Erittäin hyvä ajatus.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! Meillä on eräs viennin alue, joka kohtaa aivan erityisiä hankalia ongelmia. Euroopan unionilla on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, mutta se ei kuitenkaan harrasta asevientiluvissa yhteistä politiikkaa, ja näin ollen suomalaiset yritykset ovat suurissa vaikeuksissa, kun esimerkiksi jostain muusta maasta voidaan viedä samantyyppisiä aseita mutta Suomesta ei voida viedä.

Nyt näyttää siltä, että ainakin yksi yritys Suomessa on joutumassa suuriin vaikeuksiin ja mahdollisesti joutuu lopettamaan toimintansakin siinä tapauksessa, että tätä kysymystä ei voida ratkaista. Uskoisin, että EU-alueella voidaan päästä yhteiseen asevientipolitiikkaan ja ainakin sellaiseen politiikkaan, joka ei diskriminoisi suomalaista yritystä.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tämä haaste, mihin edustaja Salolainen tarttui, on ihan oikea. Tämä järjestelyhän toimii niin, että ulkoministeriö tekee suosituksen, ja sen pohjalta puolustusministeri sitten myöntää näitä vientilupia, ja jos on kyse tarpeeksi suuresta summasta, niin sitten valtioneuvosto.

On ihan totta, että meillä on ollut tapauksia, missä toisista EU-maista on annettu vihreätä valoa viedä esimerkiksi Saudi-Arabiaan tai Jordaniaan ja sitten Suomen kohdalla ulkoministeriö on tehnyt toisen harkinnan ja sen pohjalta puolustusministeriö ei myöskään sitten ole puoltanut näitä vientiasioita. Tässä on varmasti kyllä ihan tarve käydä parempaakin koordinaatiota. Nyt ulkoministeri ei ole paikalla, joka tekee tätä harkintaa, mutta edustaja on oikeassa siinä, että tässä olisi syytä koordinoida ehkä vähän paremmin.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä hallituksen ministereillä on paljon hyviä matkoja, saatiin laaja selitys siitä. (Välihuutoja) Silti EU-maista Suomi on oikeastaan niitä ainoita, joiden vienti tällä hetkellä sukeltaa kaiken aikaa, on viimeisten parin vuoden aikaan sukeltanut kaiken aikaa.

Minun kysymykseni kuuluu: pitäisikö niihin perustetekijöihin, joista vienti viime kädessä syntyy, nyt satsata vähän eri tavalla kuin hallitus tekee? Pääministeri muisti muutama päivä sitten väärin, kun hän sanoi, että innovaatiorahoitusta lisätään. Sitä leikataan. Viennin rahoitusta leikataan, eikä yritysten rahoituksen pullonkauloihin ole lääkkeitä haettu, mikä myös olisi äärettömän tärkeää. Mitä hallitus aikoo tehdä, ihan oikein, tämän matkailun lisäksi, joka on sinänsä tärkeää, niitten seikkojen parantamiseksi, joilla syntyy viennin edellytyksiä Suomelle?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kun budjettikeskustelua käytiin, niin puhuttiin tästä innovaatiorahoituksesta. Silloin totesin sen, mitä esimerkiksi lisätalousarviossa tehdään. Lisätalousarviossa on 20 miljoonaa euroa Akatemialle kasvua luovaan toimintaan, 10 miljoonaa ammattikorkeakoulutukseen t&k:lle, 5 miljoonaa Tekesille ja 10 miljoonaa lisää myöntövaltuuksia kaupallistamista lähellä olevien hankkeiden tekemiseen. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Eli näin siis tapahtuu lisätalousarviossa. Mutta minä en ihan suhtautuisi noin ylimielisesti tähän viennin edistämiseen kuin edustaja Pekkarinen teki. Nämä eivät ole mitään matkoja eivätkä lomamatkoja. Tekin olette tehnyt näitä vienninedistämismatkoja omana ministeriaikananne, ja minä luulen, että te tiedätte, että ne eivät ole mitään hupimatkoja. (Mauri Pekkarinen: Eivät olekaan, eivät olekaan!)

Se palaute, mikä meille tulee pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä näistä viennin edistämisen reissuista, joissa siis tavoitteena on, niin kuin ministeri Stubb sanoi, avata ovia suomalaisille osaajille, on erittäin positiivista ja kannustavaa, ja niitä halutaan lisää. Eli jos te haluatte antaa sen mielikuvan, kun kerroin, mitä muun muassa opetusministeri, maatalousministeri, ympäristöministeri tekee, että se olisi jotenkin (Puhemies koputtaa) vähäarvoista työtä, vähäarvoista ajankäyttöä ja matkailua, (Mauri Pekkarinen: Vastatkaa kysymykseen!) niin minä olen kyllä teidän kanssanne täysin toista mieltä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kysymys on loppuun käsitelty.

Sitten nopeaan tahtiin vielä ehdimme kaksi kysymystä.

​​​​