Täysistunnon pöytäkirja 9/2010 vp

PTK 9/2010 vp

9. TIISTAINA 16. HELMIKUUTA 2010 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta

 

Susanna Huovinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan enemmistö pitää tätä esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Tässä on tavoitteena yksinkertaistaa ja tehostaa eräitä ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja koskevia hallinnollisia menettelyjä. Tämähän liittyy laajempaan ympäristöministeriön hankkeeseen, jossa ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon tehostamista ja lupakäytäntöjä yhdenmukaistetaan.

Valiokunta lähtökohtaisesti pitää tätä lupamenettelyn keventämistä ja tehostamista oikean suuntaisena ja kannatettavana, mutta edellyttää tietenkin, että ympäristönsuojelun tason turvaaminen ei vaarannu. Tämän esityksen mukaan ympäristölupaa ei jatkossa enää tarvita toimintaan, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Tällaisia nykyisin luvanvaraisia toimintoja ovat polttoaineteholtaan eräät pienemmät sähkö- ja lämpövoimalat, asvalttiasemat, polttonesteiden jakeluasemat sekä toiminnat, joissa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Jatkossakin näistä toiminnoista on kuitenkin tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröintiä varten. Tässä rekisteröintimenettelyssä on nyt poikkeuksellinen ero sitten tähän aikaisempaan menettelyyn eli lupamenettelyyn juuri se, että ei kuulla asianosaisia eikä rekisteröinnistä tehdä hallintopäätöstä, ja näin ollen siihen ei liity myöskään valitusmahdollisuutta.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tähän lakiehdotukseen sisältyvä uuden tyyppinen rekisteröintimenettely on oikeudelliselta luonteeltaan uudenlainen sääntelymekanismi ja mahdolliset epäselvyydet uuden menettelyn oikeudellisista vaikutuksista voivat johtaa myöskin hallinnolliseen epäselvyyteen, jolloin lakiehdotuksen tavoitteet hallinnon keventämisestä ja tehostamisesta voivatkin jäädä saavuttamatta. Valiokunta myös toteaa, että hallituksen esityksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti kuntiin, koska ilmoitukset tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Lisäksi valiokunnan mielestä lainsäädäntöä on tarpeen tarkastella kriittisesti kansalaisten osallistumisoikeuden vahvistamista koskevan ympäristöperusoikeuden näkökulmasta, ja valiokunta esittää tähän joitakin muutoksia. Aivan lyhyesti, puhemies, tästä osallistumisoikeuksien toteuttamisesta.

Se, että nämä nykyisin lupamenettelyssä olevat toiminnot siirtyvät rekisteröintiin, voi vaikuttaa perustelujen mukaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin, ja tähän on kiinnittänyt huomiota myöskin perustuslakivaliokunta, joka totesi omassa lausunnossaan ympäristövaliokunnalle, että tästä näkökulmasta lakiehdotus ei vaikuta olevan hyvin sopusoinnussa ympäristöperusoikeuteen liittyvien tavoitteiden kanssa. Mutta perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan katsonut sääntelyn muodostavan perustuslain vastaiseksi, kun otetaan tämä kokonaisuus huomioon.

Ylipäätäänhän tavoitteena on pikemminkin ollut se, että kansalaisten oikeuksia vahvistetaan eikä vähennetä, ja siitäkin syystä tämä uusi tulkinta on myös valiokunnan mukaan sellainen, jota pitää hyvin tarkkaan nyt sitten myöskin seurata.

Sitten todetaan vielä valiokunnan taholta tästä, että asetukseen perustuvia, toimintaa koskevien yksityiskohtaisten vaatimusten toteutumista on helppo seurata ja jälkivalvonnan tehostumisen myötä tämä sitten toivottavasti toteutuu. Korostettiin myöskin sitä, että osallistumismahdollisuus ja muutoksenhakuoikeus säilyy kaavamenettelyssä, ja tämähän on myöskin osa sitä menettelyä, joka näiden nyt luvanvaraisuudesta poistettavien toimintojen osalta kuitenkin siis säilyy.

Joka tapauksessa valiokunta painottaa sitä, että tässä täytyy tätä asiaa seurata jatkossa hyvin tarkasti, ja kiinnitetään huomiota juuri siihen, että vaikka nyt on tavoitteena keventää lupamenettelyjä, niin itse asiassa tämä rekisteröinti ym. kunnissa tapahtuva toiminta ja painopisteen siirtyminen ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan ei sitten välttämättä johdakaan resurssien säästöön, jollei tätä jälkivalvontaa resursoida asianmukaisesti.

Arvoisa puhemies! Rekisteröinnistä vielä sen verran, että valiokunta halusi korostaa sitä, että tämä on vain valvonnan väline. Sillä ei ole oikeudellista sisältöä siten, että toiminnan rekisteröinti muuttaisi toiminnan oikeudellista asemaa esimerkiksi sen hyväksyttävyyden suhteen, ja sen vuoksi täällä esitetään sitten myöhemmin yksityiskohtaisissa perusteluissa noita täsmennyksiä tuohon ympäristönsuojelulain muuttamiseen.

Myöskin ympäristövaliokunta pohti tätä ympäristöluvan raukeamisen mahdollisuutta, joka nyt myös tulee tässä esille. Tämä on myös toiminnan harjoittajien kannalta aika keskeinen asia, ja perustuslakivaliokunta on myöskin tätä kysymystä omassa lausunnossaan tarkastellut ja todennut tästä asiasta, että pitkän siirtymäajan sisältävä sääntely ei muodostu kuitenkaan perustuslain omaisuudensuojasäännösten kannalta ongelmalliseksi. Tässä ympäristövaliokunta haluaa korostaa, että toimintakohtaisia valtioneuvoston asetuksia valmisteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siirtymäajan riittävään pituuteen ympäristöluvan toiminnan harjoittajalle tarjoaman oikeussuojan vuoksi.

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta vielä lopuksi halusi painokkaasti todeta jälkivalvonnan kehittämisestä ja siitä, että tämä jälkivalvonnan resursointi nyt oikeasti hoidetaan myöskin tuolla kuntatasolla kuntoon. Korostimme vielä sähköisten järjestelmien merkitystä ja niin sanotun ratkaisupankin kehittämistä, joka on vireillä myöskin ympäristöministeriössä, ja valiokunta halusi vielä lopuksi tätä kiirehtiä, jotta pystytään seuraamaan, kuinka tämä lakimuutos oikeasti vaikuttaa ympäristönsuojelun tasoon. Yksityiskohtaisista perusteluista löytyy sitten lisätietoa näistä asioista.

Totean vielä lopuksi, että mietintö sisältää kaksi vastalausetta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on sen tyyppinen hallituksen esitys, joka vie perustuslain 20 §:n 2 momentin mukaista kansalaisten mahdollisuutta ja oikeutta vaikuttaa omaan ympäristöönsä koskevaan päätöksentekoon taaksepäin. Tämän toteaa myös perustuslakivaliokunta omassa lausunnossaan. Siteeraan tässä tätä perustuslakivaliokunnan lausuntoa 23/2009 vp: "Perustuslain 20 §:n 2 momentin on katsottu merkitsevän perustuslaillista toimeksiantoa ympäristölainsäädännön kehittämiseksi siten, että ihmisten vaikutusmahdollisuuksia omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon laajennetaan. Perustuslakivaliokunta on pitänyt muun muassa rakennuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä tärkeänä, että muutoksenhakuoikeus säilyy laajana." Tämän jälkeen sitten perustuslakivaliokunta toteaa sen, minkä täällä valiokunnan puheenjohtaja jo totesi: "Ehdotettu lupamenettelyn soveltamisalan kaventaminen ei tästä näkökulmasta vaikuta olevan hyvin sopusoinnussa ympäristöperusoikeuteen liittyvien tavoitteiden kanssa." Näin ollen tämä on taka-askel.

Sitten, onko tämä miten merkittävä taka-askel, niin tästä perustuslakivaliokunta toteaa, että ympäristön kannalta on kyseessä suhteellisen vähämerkityksellinen asia, kun ei enää vaadita lupamenettelyä näille voimalaitoksille. Enintään 20 megawatin sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset tai kattilalaitokset sekä kaasua ja öljyä polttavat alle 50 megawatin laitokset tai kattilalaitokset, asvalttiasemat, polttonesteiden jakeluasemat ja toiminta, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä — näille ei siis enää vaadita ympäristölupamenettelyä.

Ympäristölupamenettely korvataan siis tällaisella sabluunamallilla näiden neljän eri toiminnan suhteen, ja se sabluunamalli on se, että nämä reunaehdot määritellään asetuksessa ja sitten hanke ainoastaan rekisteröidään. Kuitenkin rekisteröinnin yhteydessä useimmiten, ja yleensä ottaen aina, kunnan viranomainen joutuu katsomaan, onko se rekisteröitävissä oleva hanke eikä esimerkiksi sellainen, että se kuitenkin, vaikka onkin vain asvalttiasema, sijaitsee vaikkapa pohjavesialueella, jolloinka pohjaveden pilaamiskielto vaarantuu.

Tällä tavalla nyt sitten toimitaan. Kun valiokunnassa on kysytty, miksi, vastaus on se, että halutaan vähentää ympäristöviranomaisten toimia, tehtäviä, koska tehtäviä on niin paljon ja resurssit ovat vähentyneet. Eli tämä kuuluisa tuottavuusohjelma on jälleen täällä mukana ja sitten tietysti muitakin valtionhallinnon muutoksia, joihinka myös valiokunta on omassa mietinnössään ja siinä olevissa pykälämuutoksissa kiinnittänyt huomiota. Siis tämä rekisteröinti koskee, vastuu näiden asioitten seuraamisesta, myös elyjä.

Sitten asia eli resurssien heikkeneminen ratkaistaan sillä, että ympäristölupalainsäädäntöä helpotetaan, väljennetään, ja tuodaan tämä sabluuna. Mutta mitä sabluuna merkitsee? Se merkitsee kaavamaista ajattelua, ja se merkitsee sitä, että enää vastaisuudessa ei voida polttonesteaseman taikka bitumilaitoksen, asvalttiaseman, sijoituksen yhteydessä katsoa tämän aseman suhdetta lähiympäristöön, ei sitä, onko joitakin erityisominaisuuksia sillä alueella, sillä ympäristöllä, jotka pitäisi erikseen ottaa tässä huomioon, jotka vaikuttaisivat alueen ympäristöterveyteen ja viihtyvyyteen tai yleensäkin luonnon ympäristöön. Terveys- ja ympäristövaikutukset jäävät siis pohtimatta.

Se on vahinko, ja se on asia, joka ei ratkea sillä, että on olemassa kaavoitus, joka on ehkä osoittanut paikan kaavassa teollisuusalueen polttolaitoksille taikka sitten tällaiselle jakeluasemalle. Kaavojen ympäristö voi olla muuttunut. Siellä on erilainen tilanne kuin silloin, kun kaava laadittiin. Eli kaavoituksen yhteydessä ei tällaista spesifistä arviointia ole pystytty suorittamaan. Yleensäkään sitä ei pystytä suorittamaan. Kaavat ovat yleispiirteisiä tältä osin.

Mutta ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä on mahdollisuus yksityiskohtaiseen harkintaan, kuulla asiantuntijoita, kuulla kansalaisia, heidän kansalaisjärjestöjään, ja myöskin valittaa luvasta. Eli tämä valitusoikeus, jonka perustuslakivaliokunta näki hyvin tärkeäksi maankäyttö- ja rakennuslain yhteydessä, säilyttää muutoksenhakuoikeus ja pitää sitä laajana silloin, kun maankäyttö- ja rakennuslakia on uudistettu, tässä kohdassa nyt on joutunut sitten sivuun. Sitä ei enää pidetä näissä niin tärkeänä johtuen siis siitä, että nämä ovat pieniä hankkeita. Mutta, arvoisa puhemies, väitän todella, että nämä tietyssä tilanteessa eivät ole pieniä hankkeita. Niihin voi sisältyä erilaisista yksityiskohdista johtuen laajempaa merkitystä.

Arvoisa puhemies! Tästä johtuen olen laatinut vastalause 2:n. Tämä vastalause 2 pitää sisällään kaksi pykälämuutosta johtuen siitä, että tämä 12 §, joka määrittelee tämän asetuksenantovaltuuden, on sinänsä hyvä pykälä ja asetus on enemmän ajantasainen kuin aikaisemmat. Eli en halua suoraan esittää tämän lain hylkyä, vaan nimenomaan tämän poikkeuksen luvanvaraisuudesta poistamista tässä 30 §:n ehdotuksessa. Vastaava kun poistetaan rekisteröinti ja pidetään yllä edelleenkin jatkossa luvanvaraisuutta ja ympäristölupaa, niin 65 §:n sisältö muuttuu tästä johtuen.

Tämä hallituksen esitys 100/2009 vp sisältää positiivista, mutta se positiivisuus eliminoituu tällä luvanvaraisuudesta poikkeamisella näissä mainituissa neljässä kohdassa, eli kahden tyyppiset polttolaitokset ja sitten bitumiasema, polttoaineen jakeluasema ja sitten haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta eivät enää tarvitse siis ympäristölupaa toisin kuin aikaisemmin.

Esitän, arvoisa puhemies, tätä vastalausetta 2 yksityiskohtaisen käsittelyn pohjaksi.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Tiusasen tekemää esitystä. On todella vaikea ymmärtää, miksi ympäristölupamenettelyä väljennetään ja miksi siitä luovutaan. On vaikea käsittää, että ympäristölupamenettelyn soveltamisalan ulkopuolelle jätetään niinkin merkittävät laitokset kuin 20 MW:n sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset tai kattilalaitokset sekä kaasua ja öljyä polttavat alle 50 MW:n laitokset tai kattilalaitokset. Sama koskee myöskin asvalttiasemia, polttonesteiden jakeluasemia ja toimintaa, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.

Ympäristölupamenettely on kuitenkin ollut etukäteisvalvontaa, ja etukäteisvalvontaan kyllä pitää panostaa tietysti. Jälkivalvonta on myöskin tärkeä, mutta usein ollaan jälkivalvonnassa vain toteamassa sitä, mikä on jo tapahtunut. Tuolla työelämän puolella, joka on minulle paljon tutumpaa, panostaisin kyllä mieluummin etukäteisvalvontaan kuin sitten jälkien parsimiseen tai tapahtuneen toteamiseen. En käsitä tätä linjaa. Mutta tässä vastalause 2 on erinomainen vastalause, ja kuten totesin, kannatan ed. Tiusasen esitystä.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ensiksikin haluaisin kiittää valiokuntaa erittäin huolellisesta ja hyvästä työstä ja tästä mietinnöstä. Niin kuin tässä keskustelussa on todettukin, niin tarkoituksenahan on selkeyttää ja yksinkertaistaa ja joiltakin osin myös nopeuttaa näitä menettelyjä. Tietysti tässä, kun asetuksella voidaan antaa nämä ympäristönsuojelutason määräykset, niin ne ovat kuitenkin aika standardisoitu ja pieni siivu näistä erilaisista toiminnoista. Sitten pitää muistaa se, että voi olla, että asetuksen kautta syntyy kosolti myös tilanteita, jossa ympäristönsuojeluvaatimusten taso nousee verrattuna siihen, mikä se on jossakin luvituskohdassa ollut.

Sitten tämä kysymys etukäteisvalvonnasta ja jälkivalvonnasta on tietysti hyvin tärkeä ja olennainen, mutta siinäkin pitää muistaa, että myös silloin, kun on luvitetuista yksiköistä kysymys, jälkivalvontaa on toki tarkoitus hoitaa niidenkin osalta. Eli kokonaan se etukäteisvalvonta lupamenettelyn kautta ei poista jälkivalvonnan tarvetta sekään.

Kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin on kiinnitetty ansiokasta huomiota tässä keskustelussa ja näissä mietinnöissä, mutta siltä osin näen itse, että on omalta osaltaan mahdollisuus jopa vahvistaa kansalaisten osallistumismahdollisuutta. Kun asetuksessa on kerrottu mitä vaaditaan ja mitä ei, niin kansalaisenkin kannalta on silloin helpompi ymmärtää, mitä vaatimuksia pitää täyttää, ja sitten nämä jälkivalvonnalliset oikeussuojakeinot ovat toki edelleen olemassa aikaisempaan tapaan.

Eduskunnan lausuma otetaan meillä tietysti luonnollisesti hyvin vakavasti. Varsinkin kun perustuslakivaliokunnan lausunnossa oli maininta ympäristönsuojelulain kokonaisuuden aika vaikeaselkoisuudesta, niin kyllä me ryhdymme valmistautumaan ympäristöministeriössä siihen, että ensi kaudella päästäisiin ympäristönsuojelulain kokonaisuudistukseen. Se on viittaustekniikkoineen käynyt aika vaikeaselkoiseksi, mutta meillä on nyt ollut jätelain kokonaisuudistuksen valmistelu loppusuoralla, ja siltä osin pääsemme sen jälkeen lyömään kädet kiinni tähän ympäristönsuojelulain kokonaisuudistukseen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kaikenlaista se tuottavuusohjelma teettää. Ei siitä tässä nyt voi oikeastaan mitään muuta sanoa. Se on tieteellisesti pätevä ja relevantti johtopäätös. Ja aivan täsmälleen samaan johtopäätökseen näyttävät ajautuneen myöskin hal-lituspuolueitten ympäristövaliokunnassa istuvat edustajat, kun ovat päätyneet seuraavanlaiseen lausumaehdotukseen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ennakkovalvonnan keventämishankkeessaan ryhtyy myös toimenpiteisiin ympäristönsuojelun jälkivalvonnan tehostamiseksi selvittämällä valvontamaksun käyttöönottamista ja jälkivalvonnan sisällöllistä kehittämistä." Jossain vaiheessa sitten voidaan ottaa takaisinpäin kaikki, mikä tuottavuusohjelman kohdalla tehtiin pieleen.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Vielä sosialidemokraattien puolesta totean, että tulemme tuossa asian toisessa käsittelyssä esittämään tämän asian ja näiden lakiehdotusten hylkäämistä. Perusteena on se, että vaikka näemme tämän lupahallinnon keventämisen ihan perusteltuna tavoitteena, niin nämä keinot ja toteutus eivät kyllä tässä täytä ihan niitä kriteereitä, joita meidän mielestämme pitäisi noudattaa. Pohjaamme tämän kannan kyllä hyvin pitkälti myös perustuslakivaliokunnan sekä oikeusministeriön kannanottoihin, joissa todetaan, että tämän lain selkeys ja valtuutussäännösten tarkkuus, mistä ministerikin tässä mainitsi, eivät ole kyllä ollenkaan ongelmattomia. Myös näihin perustuslakivaliokunnan huomioihin sääntelyn ongelmallisuudesta kiinnitämme huomiota.

Tämä siirtyminen etukäteisvalvonnasta jälkikäteiseen valvontaan tarkoittaa meidän mielestämme sen uhkan lisääntymistä, että ympäristö voi pilaantua. Siinä missä etukäteisvalvonta on systemaattista ja varmaa, jälkikäteisvalvonta voi olla pahimmoillaan satunnaista ja hyvin epävarmaa. Toteamme myös vastalauseessa 1 sen tosiasian, että tämä lupamenettelystä luopuminen heikentää tosiasiallisesti kansalaisten osallistumisoikeuksia, koska tämän ennakkokäytännön myötä on ollut helpompi päästä vaikuttamaan.

Lisäksi asiantuntijakuulemisissa on kyllä noussut voimakas huoli kuntien voimavaroista vastata tähän haasteeseen, joka nyt täältä valtionhallinnosta taas sinnepäin heitetään: onko sitä oikeudellista asiantuntemusta, jota esimerkiksi tarvitaan hallintopakkokeinojen käytössä? Olisimme toivoneet, että kunnille rakennettava työkalu, sähköinen työkalu, olisi ollut valmis ennen kuin tämmöisiä esityksiä mennään viemään eteenpäin. Nythän tuota työkalua ei faktisesti ottaen ole olemassa, vaan se on vasta valmisteilla.

Olen iloinen siitä, että ministeri totesi äsken, että ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus pistetään vireille, koska laki on kyllä tavattoman moniselkoinen. Toisessa käsittelyssä esitämme siis näillä perusteilla asian hylkäämistä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin haluan aluksi todeta tyytyväisyyden siitä, että ministeri on tänään paikalla. Etenkin jos jalka on kipeä tai iskias iskenyt, niin se on hienoa, että olette paikalla.

Toiseksi tästä jälkivalvonnasta. Kyllä ollaan silloin jo sijoituspaikan suhteen myöhässä, kun toiminta on sijoittunut, ja taas tämän lupamenettelyn olisi pitänyt jo tämä sijoittuminen, se arviointi, minne se toiminta ohjataan ja sijoitetaan, pitää etukäteen sisällään. Näin ollen tämä jälkivalvonta ei koskaan pysty korvaamaan etukäteisvalvontaa.

Oma vastalauseeni, jota täällä ed. Yrttiaho on kannattanut, lähtee siis näitä koskevista pykälämuutoksista. Olen kirjannut myöskin vastalauseeseen sen, että mikäli nämä ehdotukset eivät etene, niin esitän sitten toisessa käsittelyssä tässä tapauksessa tämän hallituksen esityksen hylkäämistä.

Mutta vielä tuohon asetukseen, mihinkä, ministeri, viittasitte. Meillähän on nytkin asetus käytössä, ja uskon, että tämä uusi asetus on parempi, kehittyneempi, ja se on aivan hyvä asia, että se on annettu, ja sen takia en suoraa hylkyä esitäkään. Mutta tämä poikkeus on niin raskas, että se kuitenkin loukkaa perusoikeutta ja myöskin ympäristöturvallisuutta.

Lopuksi toivon, että kun ympäristönsuojelulaki ehkä ensi vaalikaudella sitten uudistuu, se uudistuu tasoltaan hyvälaatuisena eikä niin, että tuottavuusohjelma tai joku muu tekee siitä heikompitasoisen.

Yleiskeskustelu päättyi.