Täysistunnon pöytäkirja 91/2004 vp

PTK 91/2004 vp

91. TORSTAINA 16. SYYSKUUTA 2004 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

Köyhyyden vähentäminen

Suvi-Anne Siimes /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on kuluvan viikon aikana keskusteltu vilkkaasti talousarvioesityksestä. Yksi asia, joka tästä hallituksen esityksestä ja myös tänään julkistetusta lisätalousarviosta puuttuu ja joka näkyy puuttuvan myös hallituksen esityslistalta kokonaan, on kysymys suomalaisesta köyhyydestä. Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan köyhyysjaksot kasautuvat Suomessa osaksi samojen kotitalouksien kohtaloksi, ja lisäksi tämän saman tutkimuksen mukaan työttömyys on merkittävin yksittäinen kasautuvaa köyhyyttä aiheuttava riski.

Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että hallituksen työllisyyspolitiikka on ainakin lyhyellä tähtäimellä eli tällä hetkellä epäonnistunut. Mitä hallitus siis aikoo tehdä köyhyyden vähentämiseksi ja erityisesti sen epäkohdan lieventämiseksi, että nimenomaan työttömyys on suurin yksittäinen köyhyyden toistuvuutta aiheuttava tekijä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Esitetty kysymys on luonnollisesti äärimmäisen laaja. Työllisyys on tärkein kysymys ja ikään kuin vastaus siihen, mitä köyhyydelle Suomessa voidaan tehdä. Työllisyyden osalla heinäkuun luvut näyttivät 16 000:n parantumista, ja talouskasvun myötä tässä suhteessa on odotettavissa, että työllisyyden kautta parannusta tulee tapahtumaan.

Ensi vuoden talousarviota kun katsotaan, niin siellä ehkä merkittävin yksittäinen valtiovallan toimenpide on pienimpien päivärahojen reilun 3 euron päiväkorotus, reilut 90 euroa kuukaudessa, joka puuttuu ehkä kaikkein räikeimpään yhteiskunnalliseen epäkohtaan, joka juuri köyhyyden näkökulmasta on ollut. Tämä yhtenä vastauksena siihen, mitä ensi vuoden talousarvio pitää sisällään.

Suvi-Anne Siimes /vas:

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että tilapäistä köyhyyttä aiheuttaa myös pienimpien äitiys- ja isyyspäivärahojen aivan liian riittämätön taso ja siihen aavistuksenomaista parannusta hallitus on esittämässä, mutta mitä, arvoisa pääministeri, te olette tarjoamassa työttömille? Vastaus on: ette mitään. Työllisyyspolitiikkanne ei toimi, ja työttömyysturvaan ollaan tekemässä vain pelkkä indeksikorotus, 7 senttiä. Lisäksi näiden toistuvaisköyhien henkilöiden kannalta keskeiseen toimeentulo-ongelmaan eli toimeentulotuen asumiskulujen 7 prosentin omavastuuseen ei myöskään ole hallitukselta tulossa minkään näköistä muutosehdotusta, ja kuitenkin juuri tämä on suuri taloudellisten ongelmien syy niille henkilöille, joille työttömyys jo muutoinkin aiheuttaa toistuvaa köyhyyttä.

Pääministeri, työttömyys aiheuttaa todella ihmisille köyhyyttä nyt ja siksi myös köyhyyttä vähentäviä toimia täytyy tarjota nyt, ja jos kerran työllisyyspolitiikka ei toimi, ilmeisesti työttömyysturvaan (Puhemies koputtaa) nimenomaan täytyisi saada muutosta. Miksi hallitus ei sitä esitä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä työllisyyspolitiikka onnistuu. Ei pidä suomalaisen yhteiskunnan siinä antaa periksi. Työttömien määrä lamavuosista alkaen on asteittain alentunut, ja se tulee alentumaan. Tämän on oltava suomalaisen yhteiskunnan ehdoton tavoite, eikä siinä pidä periksi antaa. Tähän liittyen ensi vuoden talousarvio työllisyyspolitiikan suhteen sisältää lukuisasti toimenpiteitä. Kannattaa lukea tämä kirja. Se on jaettu teille ja siitä tällä viikolla keskustelua on käyty. Ensi viikolla käydään myös välikysymyskeskustelu siihen liittyen. Ilmeisesti vasemmistoliitto ei ollut kysymyksessä mukana, mutta ensi viikolla on mahdollisuus käsitellä tämä perin pohjin.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tämän yleisen talouspoliittisen linjan lisäksi me tietenkin toteutamme koko ajan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturvaverkkoa, pidämme yllä palvelujärjestelmää, kohdennamme yksilökohtaisia toimenpiteitä. Työministeri voi kertoa näistä lisää. Ensi vuoden budjetissa on yksi pieni marginaalinen, kuitenkin tärkeä toimenpide, jossa eläketuki tehdään kaikkein hankalimmassa asemassa oleville vanhemmille pitkäaikaistyöttömille, jolloin vapautuu enemmän voimavaroja sitten muiden yksilöllisempään kohteluun. Mutta ei aktiivisesta työvoimapolitiikasta ole tietenkään voitu tässä luopua. Ihmisellä on oikeus siihen, että koko hyvä julkinen palvelujärjestelmä, niin valtionhallinto kuin kunnanhallinnon osaajat, syventyy kunkin henkilökohtaiseen tilanteeseen. Sosiaalitoimen voimavaroja on lisätty, terveydenhuollon voimavaroja lisätään, opetetaan uusia (Puhemies koputtaa) toimintatapoja.

Suomessa ei ole laajamittaista köyhyyttä kansainvälisessä vertailussa. Emme ole huonoimmassa asemassa tässä asiassa. (Välihuutoja vasemmalta)

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tässä samaisessa tutkimuksessa, johon ed. Siimes viittaa, on tutkittu myös muita maita ja huomattu se, että toistuvaisuutta ei ole otettu sillä tavalla huomioon näissä tutkimuksissa aiemmin, ja se on tullut uutena esimerkkinä nyt näihin mukaan. Mutta Suomi ei ole ainoa, jossa köyhyys toistuu.

Pitkäaikaistyöttömyys on yksi kaikkein suurimmista köyhyyden syistä. Esimerkiksi työvoiman palvelukeskuksilla on jo nyt saavutettu sellaisia tuloksia, että tämän asiakaskunnan kohdalla toimeentulotukimenot ovat huomattavasti alentuneet, koska ihmiset ovat niiden palvelujen kautta löytäneet itsellensä aktiivisemman vaihtoehdon. Tähän samaan pyritään myös työmarkkinatukijärjestelmän uudistamisella, jotta ihmisille olisi hieman pidemmän työmarkkinatukijakson jälkeen tarjolla aktiivisia toimenpiteitä, joiden avulla he voivat myös parantaa käteenjäävien tulojen määrää esimerkiksi sitä kautta, että on nostettu aktiivitoimien ylläpitokorvauksia, joihin ei koske verottaja, joita ei soviteta (Puhemies koputtaa) yhteen asumistuen eikä muidenkaan sosiaaliturvajärjestelmien kanssa.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Siimes otti esiin erittäin tärkeän kysymyksen, josta valitettavasti olemme tällä eduskuntakaudella keskustelleet vähemmän kuin viime kaudella. Eduskunnassa on toiminut verkosto, joka on perehtynyt köyhyyskysymyksiin ja kuullut asiantuntijoita, ed. Tennilä on ollut tässä aktiivinen. Tämän verkoston kuulemat asiantuntijat ovat esittäneet, että jos peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea nostettaisiin reilulla 1 eurolla, tällä saataisiin aikaan vaikutus, että toimeentulotukiasiakkaiden määrä vähenisi kolmanneksella. Tällöin toimeentulotuen resursseja voitaisiin suunnata enemmän hyvään sosiaalityöhön eikä pelkästään sen rahamäärän laskemiseen.

Onko hallitus harkinnut tätä asiaa?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! On totta, että meillä on iso joukko niitä ihmisiä, jotka hakevat työmarkkinatuen täydennykseksi toimeentulotukea. Mutta ongelma näiden ihmisten kannalta on se, että jos työmarkkinatukea nostetaan, ilman että tehdään muita järjestelmäuudistuksia, niin ihmisten käteen jäävä raha ei nouse, vaan ainoastaan heidän toimeentulotuen kautta saamansa rahamäärä poistuu. Sen vuoksi hallitus on kokonaisuudessaan katsomassa työmarkkinatukiuudistusta ja etsimässä sellaisia ratkaisuja, että aktiivisten vaihtoehtojen jälkeen myös se käteen jäävä rahamäärä voisi olla korkeampi kuin nykyisellään.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Työttömyysasiaa kun käsitellään täällä, niin olisi syytä muistaa historia. Sieltä on kyllä otettavissa oppia tänä päivänä. Kun 90-luvun alussa Suomi romahti Esko Ahon hallituksen aikana, työttömyysprosentti pahimmilla alueilla oli liki 30 prosenttia, esimerkiksi Jyväskylässä yli 27. Pääministeri Paavo Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksen aikana tilanne parantui vuosittain oleellisesti, 300 000 uutta työpaikkaa, ja kun viime vuonna punamultahallitus aloitti työnsä, sen jälkeen meillä on selvät tilastot osoitettavissa esimerkiksi Jyväskylästä: työttömyyden lasku on pysähtynyt. Se oli heinäkuussa täsmälleen sama kuin vuosi sitten heinäkuussa, ja aivan selvästi on odotettavissa, että se pahenee tästä eteenpäin. Kaikki muut puheet, mitä puhutaan, ovat tilanteen kaunistelua. Minä kysyisin, kun ne vanhat konstit eivät enää tässä asiassa riitä, joita budjettiin on kirjoitettu:

Onko hallituksen piirissä ajateltu asiaa niinpäin, että pannaan pyörä pyörimään oikein päin, pannaan ihmiset työhön, sidotaan rahan antaminen (Puhemies koputtaa) yhä enemmän työntekoon, siitä tulee verotuloja ja sosiaalimenot pienenevät, oletteko keskustelleet piirissänne asiasta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä oli varmastikin aivan hyvä idea. Varmasti siihenkin suuntaan olemme hallituksessa keskustelleet. (Naurua) Sitähän kysymys koski.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minä ymmärsin, että ed. Siimeksen kysymys koski nimenomaan sitä kaikkein köyhintä joukkoa yhteiskunnassa. Kyllä työ on parasta sosiaaliturvaa, sitä kukaan ei kiistä, mutta kyllä meillä aina tulee olemaan henkilöitä ja perheitä, jotka ovat riippuvaisia toimeentulotuesta. Aivan kuten ministeri Filatov totesi, jos tuloa tulee jostakin lisää, niin toimeentulotuki pienenee ja henkilön asema ei ollenkaan parane. Tästä syystä, jos nyt niitä kaikkein köyhimpiä halutaan auttaa, niin kuin minä luulen, että jokainen meistä haluaa, niin ainoa mahdollisuus ja tapa on korottaa toimeentulotukea. Tämän me jokainen tiedämme, se on turha kiistää, se on ainoa tapa.

Onko hallituksella sama huoli kuin suurella enemmistöllä eli parantaa näiden köyhien asemaa korottamalla toimeentulotukea tai esimerkiksi puolittamalla vuokran omavastuun määrä?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Huoli on, ja ainakin omassa työssäni olen kutsunut koolle asiantuntijoita esittämään konkreettisia esityksiä siitä, mitä voitaisiin tehdä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi. Se on ihan tosiasia, että pitkäaikaistyöttömyys on se asia, joka meille on jäänyt laman jälkeen rasitteeksi ja joka rasittaa joissakin perheissä jo sukupolvesta toiseen. Tietenkin me koko ajan pyrimme niitä ihmisiä nostamaan mukaan yhteiskuntaan, työn piiriin, mutta se voi olla liian pitkä tie, joten tässä välillä täytyy yrittää etsiä kaikki ne mahdollisuudet. Eli tällaista asiantuntijoiden kuulemista tällä hetkellä harrastetaan ministeriössä ja etsitään konkreettisia esityksiä. Nämä ovat yksinkertaisia asioita, sanotaan, että hieman rahaa tänne ja hieman rahaa tänne, mutta täytyy kuitenkin samalla myös kannustinloukku- ja työllisyysloukkuasia pitää siinä mukana.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Mönkäre on siltä osin oikeassa, että onneksi Suomessa köyhyys on verrattain pientä, kiitos meidän merkittävien tulonsiirtojemme, joita ilman köyhyys olisi huomattavasti isompaa. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että tilastojen mukaan, kun käytetään Oecd- ja muita laskelmia, meillä on 2, 3, 4 prosenttia ihmisiä, joita voidaan luonnehtia köyhiksi. (Ed. Tennilä: 600 000!) Sen takia tähän asiaan ovat kiinnittäneet huomiota kirkko, vasemmisto, sosialidemokraatit. Me olemme eduskuntaryhmässä paljon puhuneet tästä. Sen takia toteaisin nyt erityisesti pääministerille:

Kun hallitusohjelma on tulossa tarkistukseen, niin, aivan niin kuin ed. Sinnemäki totesi, Stakesin tutkimuksen mukaan, kun työttömien peruspäivärahaa nostetaan 1,35 euroa, niin sosiaalitoimistojen luukulta poistuu 40 prosenttia, he ovat pääosin pitkäaikaistyöttömiä. Tällä saataisiin hyvin ihmisarvoinen lopputulos aikaiseksi, jos tässä reagoitaisiin tällä tavalla.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään hallitusohjelmaa ei kirjoiteta uudelleen, hallitusohjelma on kirjoitettu neljäksi vuodeksi. Meillä on hallitusohjelmaan liittyen niin sanottu välitarkistus, joka on luonnollinen osa hallituksen toimintaa, ja kaikkia näitä näkökohtia hallituksenkin pitää pohtia.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Suomessa on EU-tilastotavan mukaan nyt 600 000 köyhää, sen köyhyysrajan alapuolella olevaa, siis EU-mittareilla mitattuna. Se on suuri määrä ihmisiä. Pääosa köyhyydestä Suomessa aiheutuu työmarkkinatuen pienuudesta, kansaneläkkeen pienuudesta ja opintotuen riittämättömyydestä. Ne ovat ne kolme suurta tekijää, eli perusturva Suomessa on riittämätön. Totta kai pitää työllistää, se on päivänselvää, mutta aina on ihmisiä, jotka ovat työttöminä, eli perusturvaa pitää parantaa myös työttömiltä ja eläkeläisiltä.

Olen ymmärtänyt, että pääministeri Vanhanen keskustan johtajana lähtee, ainakin kirjojensa mukaan, siitä, että keskusta irtoaa tästä köyhän asiasta, että siitä siirrytään tuloerojen kasvun yhteiskuntaan. En siis kysymystä teille teekään, vaan kysyn sosialidemokraattien edustajalta ministeri Filatovilta: Esitittekö te edes työmarkkinatuen korotusta, kun budjettia tehtiin?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Työministeriössä on käynnissä työmarkkinatuen uudistus, jossa yhteydessä tullaan katsomaan eri tulonsiirtojen yhteyttä ja sitä, miten ne suhteutuvat toisiinsa, miten saisimme kaikissa kunnissa kannustavan järjestelmän, joka kannustaa työllistämään pitkään työttömänä olevia ihmisiä, ja miten voisimme poistaa niitä loukkuja, jotka tietyissä tilanteissa estävät kuntia tekemästä näin. Tämän työn tuloksena on tarkoitus katsoa tätä kokonaisuutta. Sen vuoksi en ole esittänyt yksittäistä nousua työmarkkinatukeen tässä vaiheessa, koska se ei toisi ihmisille suoraan sitä rahaa, vaan ainoastaan vähentäisi toimeentulotuen tarvetta ja sinänsä ihan helpottaisi ihmisten elämää, mutta tarkoitus on hakea hieman kokonaisvaltaisempaa ratkaisua.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! 600 000 ihmistä on paljon ja se on ehdottomasti liikaa. Minä en todennut, että köyhyys olisi Suomessa pientä tai vähäistä, mutta sanoin, että se ei ole Suomessa laajamittaista, se kasautuu. Jos mietitään, mitä ed. Tennilä luetteli — kansaneläke, työmarkkinatuki, opintotuki — niin jotta niihin kaikkiin voitaisiin tehdä sellainen korotus, että Suomessa ei olisi köyhiä, niin uskonpa, että puhumme sellaisista summista rahaa, joita meillä ei vain yksinkertaisesti ole käytettävissä, joten me joudumme tässä asiassa etsimään uudenlaisia ratkaisuja, joissa me mietimme sitä, miten yksilön kohdalla tuo asia on korjattavissa. Mutta se ei poissulje sitä, etteikö näitä etuuksia jollakin aikavälillä lisätä, ja nythän tehdään ensi vuoden budjetissa aivan merkittäviä asioita, joiden kaltaisia ei Suomessa ole viimeiseen yhdeksään vuoteen tehty. Muistatte, ed. Siimes, ollessanne hallituksessa, että me emme voineet tehdä tällaisia lisäyksiä ihmisten toimeentulotukeen.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Muutamat työttömät, joiden kanssa olen keskustellut, ovat sellaisessa tilanteessa, kun heille on tarjolla työtä, todenneet kaikkein suurimmaksi epäkohdaksi asumistuen leikkautumisen. Siksi kysynkin:

Minkälaisia suunnitelmia on asumistuen kehittämisen suhteen sillä tavalla, että voisi olla tietty siirtymäaika esimerkiksi, minkä kuluessa asumistuen tasoa ei laskettaisi? Mielestäni lopputulos varmasti sekä valtion- että kuntatalouden kannalta olisi positiivinen, jos nämä tilanteet johtaisivat työn vastaanottamiseen.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Eduskuntahan äsken hyväksyi hallituksen esityksen asumistuen muuttamisesta sillä tavalla, että tulot voivat nousta 300 euroa ja vasta, kun ne nousevat yli 300 euroa, tarkistetaan asumistukea, kun aiemmin se oli ollut 180 euroa. Jos tulot laskevat yli 180 euroa, niin niitä tarkistetaan. Elikkä tässä hallitus teki selvän parannuksen. Myöskin hallitus on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että asumistukea muutetaan myöskin niin, että ylintä asumisen tuen määrää tarkistetaan sillä indeksillä, millä asumiskustannukset ovat nousseet viimeisen vuoden aikana. Vastaavasti kyllä myöskin omavastuuta korotetaan palkkakustannusten indeksiä vastaavasti.

Suvi-Anne Siimes /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan nyt ihan korjata sen väärän informaation, joka Lipposen toisen hallituksen tulonsiirtopolitiikasta ministeri Mönkäreen suusta tuli.

Lipposen toisen hallituksen aikana korotettiin työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa erityisesti vasemmistoliiton aktiivisen ja sitkeän työn tuloksena. (Ed. O. Ojala: Kyllä Kalliomäki muistaa sen vieläkin!) Myös kansaneläkkeeseen saatiin tasokorotus. (Ed. Perho: Kenenkähän esityksestä? — Ed. Tulonen: Maija Perhon esityksestä!) Tämä hallitus, arvoisa puhemies, on laittanut valtavat summat verotuksen alentamiseen, joka ei työllisyyden hoidon kannalta ole ollut lainkaan tehokasta. Kysymys ei, ministeri Mönkäre, ole niinkään rahan puutteesta, kysymys taitaa tässä asiassa olla aivan aidosti tahdon puutteesta, varsinkin kun pääministerin mainitsemassa hallitusohjelman välitarkistuksessakin ilmeisesti lähinnä veronalennuksia tullaan lisäämään, mutta ei menokehystä korottamaan. Kysyn:

Jos työllisyyspolitiikka ei toimi, miksi toistuvaisköyhien asemaa ei haluta parantaa?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Näköjään viimeisessä kysymyksessä aletaan päästä asiaan. Tämä keskustelu pyöri koko ajan sen ongelman ympärillä, että meillä on tietty jakovara olemassa ja sitten tuloja pitäisi eri väestöryhmien kesken jakaa yhden potin sisällä. Se on äärimmäisen tuskallista. Mutta niin kuin totesin — ed. Siimes mainitsi verotuksen, tiedän teidän kantanne — hallituksen kanta on se, että tietyissä olosuhteissa voidaan verotusta käyttää välineenä, jolla talouden kasvua vahvistetaan ja samalla myöskin työllisyyttä vahvistetaan, jolloin syntyy liikkumavaraa valtion budjettiin, myöskin kuntien budjettiin. Tätä liikkumavaraa, joka tuo lisätuloa, voidaan sitten käyttää paljon helpommassa tilanteessa kuin tämä keskustelu nyt osoittaa, jossa siis ei varmasti päästä maaliin tilanteessa, jossa jaettava on jokin tietty potti ja sen sisällä pitäisi uudelleen jakaa.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! On paljon puhuttu työttömyydestä ja sen yhteydestä köyhyyteen. Se on varmasti yksi keskeisiä syitä. Monet pitkäaikaistyöttömät mielellään työllistyisivät myös lyhyiksi työjaksoiksi, jos nykyisen järjestelmän puitteissa olisi mahdollista joustavasti myöskin työllisyyskauden jälkeen palata työmarkkinatuelle takaisin. Lapin kansanedustajat saivat Rovaniemen työttömiltä terveisiä tuotavaksi ministeri Filatoville. He suorastaan pyysivät meitä vetoamaan ja vaikuttamaan siihen, että tällainen joustava järjestelmä voitaisiin Suomessakin luoda. Monet yrittäjät ovat myös samaa mieltä, että järjestelmän kankeuden vuoksi ei saada työttömiä näille lyhyille työttömyysjaksoille töihin.

Mitä ministeri Filatov aikoo tämän ongelman ratkaisuksi tehdä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Meidän työttömyysturvajärjestelmässämme on niin sanottu soviteltu päiväraha, joka liittyy siihen, että silloin, kun on työssä ja lyhyissä työsuhteissa, osa siitä, mitä ansaitsee, lasketaan hyödyksi ja osa siitä leikkaa työttömyysturvaa. Järjestelmän suurin ongelma ei ole niinkään se, ettei rahaa tulisi enemmän, vaan se, että siihen usein liittyy viiveitä, miten sitten saa työttömyysturvansa. Tästä on sovittu kassojen kanssa, että ne maksaisivat työttömyysturvan reaaliajassa ja sen jälkeen vasta jälkikäteen soviteltaisiin yhteen tilannetta, jotta näitä viiveitä ei tulisi. Mutta ongelmia tiettyjen kassojen kanssa on, ja tätä työtä yritetään tehdä, jotta näistä viiveistä päästäisiin eroon.

Eva Biaudet /r:

Ärade talman, arvoisa puhemies! Köyhyydellä ja pitkäaikaistyöttömyydellä on ihan selvä yhteys, ja tilanne tietenkin pahenee, kun henkilöllä on muitakin vaikeuksia yhteiskunnassa. Maahanmuuttajien keskuudessa työttömyys on erityisen suurta. Joskus kuitenkin meidän oma byrokratiamme estää maahanmuuttajan työllistymisen. Esimerkiksi kansalaisuusanomusten viivästyminen voi estää sen ainoan työpaikan saamisen, joka voisi olla saatavissa seuraavien kymmenen kuluessa esimerkiksi pakolaistaustaiselle henkilölle, kun hän osaamisen perusteella voi saada töitä esimerkiksi vanhassa kotimaassaan tällaisten yhteyksien luomisessa. Kansalaisuusanomusta voi nopeuttaa erityisistä syistä, mutta siihen ei kelpaa kuulemma, että saisi töitä, vaikka muuten ehkä ei kymmenessä vuodessa enää saakaan sen jälkeen, kun mahdollisuudet menevät.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Todella näissä käsittelyajoissa yleensäkin ulkomaalais-, turvapaikka- ja kansalaisuusasioissa on ollut erittäin paljon epäkohtia. Vuosi sitten käynnistetty turvapaikkakäsittelyn nopeutus ja Ulkomaalaisviraston tehostamistoimenpiteet ovat johtaneet hyvään tulokseen. Turvapaikkapuolella on puolessatoista vuodessa tultu kesäkuussa alle neljän kuukauden. Tämä on mahdollistanut sen, että olemme voineet viime viikolla siirtää noin parinkymmenen henkilön työpanoksen turvapaikkalinjalta kansalaisuuslinjan työn tehostamiseen. Kun tällä hetkellä kansalaisuushakemusten käsittely on niinkin kohtuuton kuin kaksi kolme vuotta, olemme asettaneet tavoitteeksi sen määräajan puolittamisen nyt tässä vaiheessa tehostamistoimenpiteenä.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.