Täysistunnon pöytäkirja 91/2006 vp

PTK 91/2006 vp

91. KESKIVIIKKONA 27. SYYSKUUTA 2006 kello 15 (15.07)

Tarkistettu versio 2.0

1) Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2003

  jatkuu:

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiesinstituutio on tärkeä olla olemassa, ja sen olemassaolo on eduskunnan kannaltakin hyvä, vaikka siinä on paljon puutteita, joista joihinkin haluan puuttua. Kansalaiset aika usein ainakin minulle kirjoittavat myös semmoisissa tyytymättömyystapauksissa, joissa he eivät ole tyytyväisiä oikeusasiamiehen toimintaan, ja esittävät erilaisia moitteita. Usein niiden taustalla ehkä on myös se, ettei ymmärretä näitä oikeusasiamiehen ratkaisuja eikä varsinkaan niiden perusteluja. Myös aika yleisesti moititaan sitä, että kanteluihin vastaus ja se ratkaisu viipyy pitkään. Pientä parannustahan siinä on tapahtunut, niin kuin kertomus osoittaa.

Toisaalta eduskunnassa on tässä salissa ehkä aika huono moittia hitaudesta oikeusasiamiehen virastoa, kun me täällä, eduskunta, käsittelemme nyt vasta vuoden 2003 kertomusta ja se oli valmis jo 2004. Ymmärrän hyvin itsekin perustuslakivaliokunnan entisenä jäsenenä ja nykyisenä varajäsenenä, että valiokunnassa on ollut ruuhkaa lakiesitysten kanssa, mutta siitä huolimatta, jos on tämmöinen tehtävä, niin kuin perustuslakivaliokunnalla on, niin kyllä se pitäisi joutuisammin hoitaa, tai, jos siihen ei riitä aikaa, sitten ehkä tätä menettelytapaa muuttaa. Ei anna hyvää kuvaa, jos vuonna 2006 käsitellään vuoden 2003 kertomusta.

Tärkeää kansalaisille on se, että vastaus tulee mahdollisimman nopeasti, mutta ei sen kustannuksella, ettei asioita kunnolla tutkita. Monta kertaa kantelujen vastaukset ovat vaikeaselkoisia, ja kun kansalaiset ottavat yhteyttä, niin taustalla on se, että he eivät ymmärrä, mikä se ratkaisu on, ja varsinkaan, minkä takia asiaa ei voida korjata tai asiassa ei ole tapahtunut virhettä. Ilmeisesti tähän jonkun verran on kiinnitettykin jo huomiota, mutta edelleen toivoisi, että tähän vastausten sisältöön ja kieliasuun ... (Hälinää)

Puhemies:

(koputtaa)

Pyydän edustajia keskittymään istuntoon ja siirtämään palaverit salin ulkopuolelle.

Puhuja:

... jotta tavallinen kansalainen, jolla ei ole juristin koulutusta, ymmärtäisi vastauksen perusteet, tulisi kiinnittää entistä parempaa huomiota. Siis myös monta kertaa, kun itse tutkii vastauksia, joihin ollaan tyytymättömiä, huomaa, että nämä tutkimukset ja selvitykset, joita oikeusasiamies tekee, ovat aika muodollisia. Nehän ovat sellaisia pääasiassa, että pyydetään sitten niiltä asianomaisilta viranomaisilta, joihin tämä moite kohdistuu, selityksiä. Yleensähän nämä selitykset tietysti ovat sellaisia, joissa viranomainen ja virkamies puolustavat menettelyä.

Ehkä pitäisi lisätä mahdollisuuksia ja resursseja siihen, että ainakin vähän laajemmin oikeusasiamiehen virasto voisi tutkia myös kantelujen sisältöä ja tosiasioita. Nythän siellä on, onko yksi vai kaksi tarkastajaa, jotka voivat tämmöistä tehdä, ja se on erittäin pieni työvoima, jos ajatellaan, että kanteluja tulee vuosittain tuhansissa liikkuva määrä. No, tämä edellyttäisi sitä, että voimavaroja lisättäisiin. Silloin ehkä hieman nopeammin saataisiin vastauksia ja ehkä pystyttäisiin myös tähän muuhun kuin muodolliseen tutkintaan eli semmoiseen tutkintaan, jota virasto itse tekisi.

Kaiken kaikkiaan kansalaisten tyytymättömyys laillisuusvalvontaan on suurta. Ainakin ne 12 vuotta, kun itse olen ollut eduskunnassa, jatkuvasti niitä valituksia saa ja tyytymättömyyttä. Parhaillaankin luen sellaista sadan paperin nippua, joka on ollut oikeusasiamiehessä ja monessa muussa virastossa. Varmasti sillekään ei voi mitään tehdä, mutta kun ihminen oli sitkeä, niin lupasin, että luen sen läpi, ja huomasin, että kanteluita sinänsä on käsitelty aika perusteellisesti, mutta jäi se kuva, että hyvin muodollisella perusteella. Ennen kaikkea sitten se vastaus ei ole mennyt perille kantelun tekijälle. Hän kokee, että hän ei ole saanut asiallisesti oikeata vastausta. Joskus aikaisemmin on esitetty tässä salissa, minäkin olen esittänyt ja ehkä eräät muutkin edustajat, että eräs ratkaisu voimavarojen lisäämiseksihän olisi se, että oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävät yhdistettäisiin siltä osin ainakin kuin kysymys on tästä laillisuusvalvonnasta. Oikeuskanslerillahan on myös muita tehtäviä, jotka tietysti sille instituutiolle jäisivät. Tätäkin minusta kannattaisi tutkia.

Oikeusasiamiesinstituutiohan on syntynyt Pohjoismaissa ja on siinä mielessä ollut hyvä, että sitä on lainattu ympäri maailmaa, mutta ei se niin hyvä ole, ettei sitä kannattaisi vielä kehittää. Eräs kysymys voisi olla se, että kun kyseessä on eduskunnan oikeusasiamies ja hän fyysisesti toimii samoissa tiloissa kuin eduskunta, saataisiin tätä yhteyttä todellisen eduskunnan toimintaan läheisemmäksi. Nythän se käytännössä on hyvin etäistä, oikeastaan ainut yhteys on tämä kertomus virallisella tasolla, ja sikäli kuin itse olen kokenut perustuslakivaliokunnan jäsenenä ja kansanedustajana, niin ei se epävirallisellakaan tasolla, tietysti omasta aktiivisuudesta riippuen, ole kovin paljon parempaa. Tässäkin suhteessa voisi miettiä, että eduskunta muulla tavalla osallistuisi tähän oikeusasiamiehen työhön tai olisi sen taustalla muutenkin kuin tämän muodollisen kertomuksen osalta. Esimerkiksi voisi ajatella, että olisi joku neuvoa-antava elin tai joku elin, jossa eduskunnan ja kansanedustajien näkemykset paremmin heijastuisivat oikeusasiamiehelle ja sille virastolle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen aikaisemminkin oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen kertomusten käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että ihan yhtä tärkeää kuin on se, mitä on ylös kirjoitettu, on se, mikä on jäänyt kirjoittamatta. Nyt, arvoisa puhemies, kiinnitän erääseen sellaiseen tapaukseen huomiota, missä, siis kun peilataan laillisuusvalvonnassa sitä, mitä eduskunta on tehnyt ja mitä on odotettu tapahtuvan, on jäänyt tämä jälkimmäinen kertomatta, pois kokonaan. Sitaatti mietinnöstä:

"Tuomioistuimen poliisille (1 840) ja tullille (173) myöntämien telekuuntelulupien määrät ovat selkeästi nousseet edellisvuodesta (1 468 ja 123). Sen sijaan poliisille myönnettyjen televalvontalupien määrä (1 848) on jonkin verran edellisvuodesta (2 215) laskenut kun taas tullin vastaavat luvut vähän lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna (390 ja 254). Kertomuksesta käy ilmi, että edellisvuosien telekuuntelulupien ja televalvontalupien määrät ovat tosiasiassa olleet suuremmat kuin mitä aiemmin on ilmoitettu. Tämä johtuu siitä, että ns. jatkolupia ei ollut erikseen tilastoitu. Apulaisoikeusasiamies edellytti, että asia on saatettava kuntoon, koska se on uskottavan valvonnan kannalta perusedellytys."

Arvoisa puhemies! Juuri silloin, kun eduskunta näitä oikeuksia myönsi, keskeinen keskustelun kohde valiokunnassa oli nimenomaan se, että kun poliisi haluaa näitä valtuuksia, lupia, ja tuomioistuimelle tämän pyrkimyksensä saattaa tiedoksi, olennaista on se, millä tavalla tuomioistuimet suhtautuvat tähän pyrkimykseen ja onko olemassa sellaisia tapauksia, että tuomioistuin harkitsee, että perustelut eivät ole riittäviä, että lupa myönnettäisiin.

Aivan erikoisesti eduskunta kiinnitti huomiota siihen, että tilastoista pitää näkyä se, onko hylätty, jätetty myöntämättä, näitä lupia. Mitenkä, arvoisa puhemies, onkaan käynyt? Siitä vaietaan nyt aivan kokonaan laillisuusvalvonnan yhteydessä. Se on ohitettu aivan kokonaan koko asiassa. Se voi tietysti kieliä siitä, että kaikki luvat on myönnetty, mitä on pyydetty. Mutta olisi ihan reilua todeta se näin sen takia, että sehän osoittaa sitten, jos kaikki on oikein, sitä, että poliisilla on erinomaisen korkea harkinta ja tullilla erittäin hyvä harkintakyky toimenpiteissään. Mutta olisi mielenkiintoista, että edes silloin, kun mietintöä tehdään, siinä yhteydessä kiinnitettäisiin tällaiseen asiaan huomiota ainakin nyt jatkossa.

Raimo Vistbacka /ps:

Puhemies! Ihan pitkälle voin yhtyä siihen, mitä ed. Pulliainen sanoi, mutta itse olisin vielä tuonut esille ne seikat, joita tästä perustuslakivaliokunnan mietinnöstä käy ilmi, lähinnä sen, että toivoisin, että eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa kiinnitettäisiin yhä enemmän huomiota siihen, että on riittävät resurssit virkamiehillä tehdä niitä tehtäviä, jotka niihin kanteluihin liittyvät, ja sen kautta jollakin tavoin saattaa myös valtioneuvoston tietoon sen, että määrärahat eivät ole riittäviä.

Toinen seikka: Myöskin asianomaisen vuoden kertomuksessa on viitattu määrätyiltä osin sosiaalipalveluihin, ja haluan korostaa sitä, että vaikka eduskunnan oikeusasiamies apulaisoikeusasiamiehenä ollessaan kiinnitti ansiokkaasti huomiota siihen, että on sama, onko määrärahoja vai ei, kun on kyse subjektiivisesta oikeudesta, niin joskus tuntuu siltä, että kannattaisi ehkä laillisuusvalvojien seurata sitä, että jos ei ole subjektiivisia oikeuksia, niin silloin ihmisiä kohdellaan hyvin eri tavoin riippuen kunnan taloudellisesta tilanteesta eli ihmiset eivät ole tasavertaisia lain edessä. Minusta on laillisuusvalvojien tehtävä pyrkiä nimenomaan siihen, että kansalaiset saisivat sen kohtelun, mitä perustuslaki määrittelee.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen avasi keskustelua poliisin telekuuntelusta ja sen valvonnasta. Me kaikki tiedämme kuitenkin sen, että jo tämän lyhyen ajan, minkä tätä televalvontaa ja -kuuntelua on Suomessa toteutettu, sillä on ollut merkittävä positiivinen vaikutus törkeiden rikosten selvittämiseen, jotka muuten mahdollisesti olisivat jääneet kokonaan pimeiksi, ja sillä on saatu ammattimaista rikollisuutta tietenkin osin säikkymään, mutta valitettavasti myöskin menemään maan alle. Myöskin rikollisjärjestöt tänä päivänä tietävät nämä kuuntelumenetelmät ja käyttävät erilaisia prepaid-liittymiä ynnä muita vastaavia menetelmiä välttyäkseen tältä kuuntelulta.

Pääsääntöisesti asia on kuitenkin niin, että se on ollut hyvä tutkintamenetelmä poliisille, ja kokeneet rikoskomisariot ja tutkinnanjohtajat, jotka tekevät oikeudelle näitä hakemuksia, miettivät tietenkin hyvin tarkkaan sen, onko tästä telekuuntelusta muun tutkinnan ohella ratkaisevaa lisäarvoa, koska siinä puututaan kansalaisten perusoikeuksiin, ja näin on ymmärtääkseni pitkälle tehty. Se on johtanut myöskin siihen, että hyvin harvoin, erittäin harvoin, käräjäoikeudet ovat tyrmänneet näitä tutkinnanjohtajien tekemiä hakemuksia, koska hakemukset ovat olleet hyviä ja niissä on hyvin perusteltu, minkä takia tämä telekuuntelu tässä tapauksessa on erittäin tärkeä rikoksen selvittämisen osalta.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Uskon, että ed. Pulliainen otti tämän telekuunteluongelman esille myönteisessä valossa. Mutta kun tiedän, että siitä halutaan käydä keskustelua joissakin piireissä myöskin kielteisessä valossa, niin tuleepa esimerkkinä mieleen viime kaudelta, että kun lakivaliokunta kysyi, montako lupaa on myönnetty, montako niistä on johtanut rikoksen selvittämiseen ja montako on selvinnyt siinä ohessa sellaisia rötöksiä, mihin ei ole tätä kuuntelulupaa myönnetty, vaan tulos on saatu näiden myönnettyjen lupien sivussa oheistuotteena, niin kyllä minua jäi ihmeesti ihmetyttämään se, että jotkut kansanedustajat silloin kantoivat huolta siitä, että on selvitetty rikoksia sellaisen telekuuntelun avulla, mihin ei ole lupaa myönnettykään. On tämä kyllä ihmeellistä menettelytapaa, että aletaan pohtia sitä. Hyvä, ettei niitä anteeksi annettu, kun ne on toissijaisin perustein selvitetty. Näin nähden uskon, että ed. Pulliainen ei tarkoittanut tätä joukkoa, mutta haluaisin edelleenkin korostaa sitä, että kun tavoin tai toisin selvitetään rikos, niin se on aina selvitetty ja se on oikein. Siltä pohjalta vieläkin sanoisin, että jos rehellisiä puheluita kuunnellaan, poliisi kuuntelee, liekö tuossa mitään pahaa, koska sen osalta ei pidä puhua semmoista, mitä ei kärsisi muittenkin kuulla, jos se on kerran rehellistä se asia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Sekä ed. Petri Salo että ed. Seppo Lahtela kumpikin mainitsivat nyt sen, että näitä hakemuksia ei ole kaikkia hyväksytty. Se on siis käynyt lakivaliokunnassa selville.

Arvoisa puhemies! Juuri tätähän silloin, kun näitä lainkäsittelyjä täällä vietiin läpi, haluttiin, sitä että se läpinäkyvyys näkyy myöskin siinä laillisuusseurannassa, ja nyt se siis on jäänyt pois. Se on kyllä teillä valiokunnassa ollut, mutta se on poissa siitä asiakirjasta, joka on täällä isossa salissa. Minusta olisi vaan hyvä noudattaa eduskunnan omaa tahtoa ja tämmöinen yksityiskohta hoitaa kuntoon.

Keskustelu päättyy.

​​​​