Täysistunnon pöytäkirja 91/2006 vp

PTK 91/2006 vp

91. KESKIVIIKKONA 27. SYYSKUUTA 2006 kello 15 (15.07)

Tarkistettu versio 2.0

2) Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toimintakertomus vuodelta 2005

 

Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ajattelin muutaman sanan sanoa tästä talousvaliokunnan mietinnöstä, joka koskee Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toimintakertomusta vuodelta 2005.

Sitrahan on nyt ei ainoastaan julkisuudessa vaan myös käytännössä aktivoinut toimintaansa ja myös sitten kehittänyt näitä uusia painopisteitä innovaatioiden ja teknologian kehittämisen osalta, ja valiokunta on niin viime kertomuksen mietinnössä kuin myöskin tämän kertomuksen mietinnössä ollut tähän suuntaukseen tyytyväinen. Nyt, kuten tästä kertomuksesta käy ilmi ja valiokunnan mietinnöstäkin, näitä ohjelmia ovat terveydenhuollon ohjelma, elintarvike- ja ravitsemusohjelma, ympäristöohjelma, Venäjä-ohjelma ja Intia-ohjelma.

Sitran toiminnan tulos oli vuodelta 2005 lähes 46 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja tämän rahaston peruspääoman markkina-arvo oli runsaat 660 miljoonaa euroa. Sitran toimintahan on muuttunut pääomasijoittajasta Suomen kilpailukyvyn aktiiviseksi kehittäjäksi ja siihen, että innovaatioita ja teknologian parempaa hyödyntämistä voidaan viedä käytännössä eteenpäin. Kuitenkin valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että tämän pitäisi olla mahdollisimman pitkäjänteistä, niin että näiden tutkimusten ja työn tulosten hyödyntäminen jatkuu, ettei se vain jäisi kertakäyttöiseksi. Samaten se on tärkeätä, että Sitralla on jatkuvaa, tiivistä yhteistyötä keskeisten ministeriöitten, Valtion tiede- ja teknologianeuvoston, Suomen Akatemian, Teknologian kehittämiskeskuksen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa. Myös Finnvera ja Finnpro ovat tässä tärkeitä.

Tänään tavatessani teknologiateollisuuden edustajia oli esillä tämä yksi suomalaisten ongelma, kun suomalainen sanontahan on se, että hyvä tuote myy itse itsensä, ja meillähän hyvin paljon sijoitetaan juuri siihen, että syntyy näitä hyviä tuotteita, tulee innovaatioita ja sen tuloksena jopa patentoituja keksintöjä ja niitä hyviä tuotteita, mutta sitten puuttuu markkinointi tai tuotteiden kaupallistaminen. Yhtenä esimerkkinä tuotiin esille suomalainen ympäristöosaaminen ja se, että maailmalla tiedetään, että Suomessa osataan näitä ympäristöasioita, mutta sitten kun tullaan kysymään, mitä teillä olisi täällä meille myytävää tai joitakin koulutuspaketteja ja muuta, niin Suomella ei olekaan tähän antaa vastausta. Me emme sillä tavoin ole vuosisatojen aikana kouliintuneet bisneskansaksi, joka koko ajan miettii sitä, mitenkähän tämänkin asian voisi myydä, vaan ajatellaan, että onpas hieno tuote ja kunpa joku tulisi joskus tätäkin katsomaan.

Tässä mietinnössä tuodaan esille myös se, että riskirahoituksen osalta, joita malleja on tuotu yrittäjien iloksi, pitäisi myös sitten saada eri toimijoitten osalta selkeyttä ja myös parempaa informaatiota sen suhteen, miten tätä riskirahoitusta on saatavissa. Samaten sitten on tässä mietinnössä tuotu esille myös se, että kun sitten esimerkiksi bioteknologiaan ja muihin toimintoihin on tätä rahoitusta annettu, muutoksia ei yhtäkkisesti tapahdu, niin että ne, jotka ovat tässä toimijoina tai sitten alihankkijoina tai muutoin, eivät sitten yllätyksenä koe sitä, että nyt se riskirahoitus päättyikin, vaan tässä korostetaan pitkäjänteisyyttä. Samaten tässä on tullut esille se elinkeinoelämästä tullut aika tiukkakin vaatimus siitä, että kilpailuneutraliteetti varmistettaisiin niin, että Sitra ei omalla toiminnallaan vaikuttaisi sitten siihen, että yritykset olisivat paremmassa tai huonommassa asemassa riippuen siitä, onko Sitra nähnyt hyväksi juuri tätä tai tuota yritystä tukea innovaatioiden tai muiden toimintojen osalta ja sitten toiset saavat pärjätä omillaan.

Mutta kaiken kaikkiaan tilanne on se, että Sitra on näillä omilla ohjelmillaan, otetaan esimerkiksi vaikka elintarvike- ja ravitsemusohjelma, hyvin paljon tuonut uusia ajatuksia ja myös uusia tuotteita suomalaisen ruuan parempaan terveydelliseen tarjontaan. Siellä on tullut myös käsite järkiruoka, joka ei ole jälkiruoka vaan järkiruoka, joka edistää erityisesti perusruuan ja terveysvaikutteisen ruuan välimaastoon sijoittunutta niin kutsutun järkiruuan kaupallistamista, koska niin Suomessa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin kansalaisten yksi ongelma on liiallinen paino ja liiallinen rasvan ja sokerin kulutus, ja näihin pitäisi pystyä kansallisin toimenpitein puuttumaan, koska se on osa terveyspolitiikan kehittämistä, niin että ennalta pystytään paljon vaikuttamaan siihen, että tietynlaisia sairauksia ei synny.

Venäjä-ohjelma on edelleenkin tavattoman tärkeä. Siinä on tämä strategiaosuus, samaten näitten erilaisten foorumien ja integraatio-osa-alueitten käytännön toteutus ja yleensäkin yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntyminen. Venäjähän odottaa sitä, että nyt kun vaurastumista ja rahaakin on, Suomi omalta osaltaan — ja tässä on kilpailua selvästi olemassa jo — osaamisellaan pyrkisi yhteistyöhön Venäjän kanssa, niin että molemmille osapuolille tästä olisi hyötyä.

Intia-ohjelmassa valiokunta pelkäsi sitä, vaikka ei sitä nyt ole tähän kirjannut, että tämä ohjelma ei nyt sitten jatkuisikaan, mutta me saimme nyt sitten varmistusta siihen, että näin ei tapahtuisi. Intiahan on yksi maanosa, jossa seuraavaksi näitä uusia suomalaistenkin yritysten ponnisteluja näkyy.

Arvoisa puhemies! Tähän asiaan liittyen tänään tässä teknologiateollisuuden tapaamisessa kävi ilmi yksi sellainen pieni yksityiskohta, että Nokian osuus teknologisista tutkimuspanostuksista on noin 50 prosenttia ja tämä toinen 50 hajautuu niin, että siellä suurin taitaa olla hyvin paljon pienempi kuin tämä 2 miljardia euroa, mikä menee yksistään Nokialle, ja jos siellä sitten puhutaan pelkästään miljoonista, niin millä tavoin tätä käytännön lisäämistä pystytään näissä yrityksissä todella toteuttamaan, johon nyt Suomi on panostanut? Tässä suhteessa tämä tulevaisuus näyttää paljon huonommalta kuin teknologiateollisuus sanoi, että kauppa- ja teollisuusministeriö omissa selvityksissään antaa ymmärtää.

Tähän liittyy myös sitten se, että kun Nokia esimerkiksi on nyt lähtenyt Intiaan, niin samalla kun uusia projekteja siellä aloitetaan, niin samalla on vedetty 20 000 työpaikkaa mukana. Tämä on juuri se haaste, jossa toimitaan, ja yksi Sitrallekin tärkeä haaste tässä on se, että meillä tätä perusteollisuutta pystytään täällä Suomessa pitämään, sillä ellei sitä ole, niin on pelättävissä, ettei myöskään ole siihen liittyvää tutkimustoimintaa eikä innovaatioita eikä edes sitten teoreettisella tasolla niitä tuotteita, joita pitäisi kaupallistaa.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Sitran yksi painopistealueista on terveydenhuollon ohjelma, kuten äsken ed. Skinnari toi esille. Tällä ohjelmalla pyritään löytämään sektorille uusia ratkaisuja ja toimintamalleja parempien palvelujen takaamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Keskeisenä selvityskohteena on paperittoman terveydenhuollon kehittäminen.

Arvoisa puhemies! Olin odottanut, että Sitra ja viimeistäänkin sitten valiokunta ottaa huomioon sen, mihin vielä pitäisi panostaa. Mielestäni pitäisi panostaa terveydenhuollon ja hoitojen vaikuttavuuden tutkimiseen ja kehittämiseen. Sehän on meidän yhteiskunnassamme lapsipuolen asemassa oleva tutkimusalue. Vaikuttavuus on kuitenkin eettisesti kaikkein kestävin keino resurssien oikeaan kohdentamiseen, ja koska meillä tällä hetkellä on suuri pula terveydenhuollon resursseista, tulisi ne vähät varat kohdentaa oikein. Mielestäni tässä tarvittaisiin kyllä Sitran apua. Olisin toivonut, että talousvaliokunta ottaa mietinnössään siihen eräänlaisen ohjaavan lauseen, mutta eipä tullut.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Mietinnöstä käy hyvin ilmi, että Sitrassa painopiste on muuttunut uuteen suuntaan. Suomi on saanut uuden kilpailukykyinstituutin. Tämä on kova juttu. On hämmästyttävää, mitenkä hirmuisen vähän huomiota tämä painopistemuutos on saanut julkisuudessa. Voidaan tietysti puhua giganttiluokan kehittämiskeskuksesta, jossa kohteena näyttää olevan koko maapallo, ja esittelyssäkin käytiin melkein jokainen maapallon kolkka äsken läpi ed. Skinnarin toimesta.

Arvoisa puhemies! Kun tämä on kertomus vuodelta 2005, niin toivoisin hartaasti, että kun tältä vuodelta tulee kertomus ja kun sitä sitten eduskunta ja sen talousvaliokunta käsittelee, niin siinä yhteydessä kiinnitettäisiin aivan erikoista huomiota näihin mittareihin, jotka nytkin tässä mainitaan, että minkälaisilla mittareilla tätä tämän uuden instituution yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan, niin että niistä voisi se eduskunta käydä keskustelun, jolleka se keskustelu sitten aikanaan kuuluu.

Ilkka Kanerva /kok:

Herra puhemies! Sitra teki tuntuvan ylijäämän kertomusvuonna 2005, hyvä niin. Se puoli, joka kriittisesti Sitran toiminnasta on mahdollisesti nostettavissa esille, on se, että Sitra irtautui kyseisenä vuonna rahoittamasta bioteknologiayrityksiä Suomessa ajatellen, että jos nuo ovat elinvoimaisia, niin ulkomaiset investoinnit suuntautuvat kyllä sitten näihin yrityksiin.

Tiedossa on investointilama, joka on hyvin haasteellinen koko meidän taloudellista kehitystä vähänkään pidemmällä aikavälillä ajatellen, enkä ole ollut missään vaiheessa erinomaisen vakuuttunut siitä, että Sitran on pitänyt irtautua bioteknologiayritysten rahoittamisesta. Olisin toivonut, että tähän kysymykseen olisi pyritty mietinnössä kiinnittämään huomiota, miten nämä yritykset nyt ovat kyenneet rahoituksensa järjestämään, koska hajatiedot antavat itsestään kertoa, että bioteknologiayrityksillä on rahoituspuolen ongelmia kouriintuntuvalla tavalla, ja se olisi monella tapaa hankala takaisku koko Suomen kehittymistä ajatellen, jos hyvin pitkäjänteistä rahoitusohjelmaa edustavalla bioteknologia-alalla alkaisi tulla takapakkia ja Suomi joutuisi kunnianhimoisista tavoitteistaan luopumaan. Siksi olisin toivonut, että tähän vaikeaan haasteeseen olisi mietinnössä pyritty jotain vastausta sorvaamaan.

Keskustelu päättyy.

​​​​