Täysistunnon pöytäkirja 91/2009 vp

PTK 91/2009 vp

91. TIISTAINA 13. LOKAKUUTA 2009 kello 14.01

Tarkistettu 2.0

12) Hallituksen esitys laiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta

 

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Tietenkin olisi toivonut, että näin tärkeässä alueellisessa ja periaatteellisessa hallituksen esityksessä olisi ministeri alusta asti paikan päällä. (Eduskunnasta: Sieltä tulee!) — Sieltä hän kyllä näyttää rientävän, mutta kun kerran ehdin aloittaa, niin toivotan ministerin tervetulleeksi seuraamaan keskustelua.

Pallaksen alueella on ollut hotelli-ravintolarakennus 1930-luvulta asti. Saksalaiset tosin uudistivat rakennuskantaa, niin kuin tekivät laajemminkin Lapissa, mutta 1948 rakennettiin uusi rakennus. Nykyinen rakennus on kiistatta ränsistynyt, vaatii kunnossapitoa ja osin uuden rakentamista. Mutta historiasta lähihistoriaan.

Kittilän ja Muonion kuntaraja muutettiin viime eduskuntakaudella väkivaltaisesti ja aluetta menettäneeltä Kittilän kunnalta kantoja liiemmälti kyselemättä. Se aiheutti paljon pahaa verta, mikä näkyy vieläkin, ja voi miettiä, joko silloin aseteltiin askelmerkkejä tämän hallituksen esityksen sisällöksi. Ennen kuin arvioin muuten esitystä haluan nostaa yhden asian kärkeen.

Pallastunturin matkailukeskuksessa on 94-paikkainen asuntovaunualue, joka nyt poistuu, eikä korvaavaa aluetta osoiteta. Itse asiassa sellaisen osoittaminen estetään myös jatkotoimissa kaavaa valmisteltaessa. Ihmettelen, mihin tällainen valinta perustuu. Karavaanareita ajetaan systemaattisesti pois monilta muiltakin matkailukeskusten ydinalueilta. Karavaanareille liikkuminen ja matkustaminen on elämäntapa. He ovat valistunutta väkeä eivätkä kuormita samalla tavalla aluetta kuin monet muut matkailijat. Monen lapsiperheen yhdessäolo ja lomanvietto vaikeutuu tarpeettomasti, jos tällainen linja vahvistuu. Tässä hallituksen esityksessä kuitenkin sallitaan lasten hissin rakentaminen kaava-alueelle ja kuitenkin lapsiperheille ja monille sellaisille henkilöille, joille muuten liikkuminen on vaikeampaa, se että pääsee palveluita lähelle, on äärimmäisen tärkeää.

Arvoisa puhemies! Pallaksen alueen rakennusoikeusneliöt ja vuodepaikkojen lukumäärä ovat herättäneet paljon keskustelua. Moni pelkää, avataanko nyt tie rakentamiselle muillakin suojelualueilla. Keskustelussa on noussut vahvasti esille myös kiistattomat ympäristöongelmat ja alueen kuluminen, käyhän Pallaksella erityisen paljon juuri päiväturisteja muistakin matkailukeskuksista. Hallituksen esityksen mukaan vuodepaikkojen määrä 2,5-kertaistuu ja rakennusoikeus nousee hieman yli 10 000 kerrosneliömetriin.

Suhtaudun kriittisesti siihen, että yksittäinen yrittäjä vaikuttaa vahvasti kuntarajojen ja lakien muuttamiseen tilaustyönä. Siitä huolimatta täytyy muistaa, että Pallas-Yllästunturin alueella on muitakin ongelmia, jotka tulee ratkoa riippumatta siitä, mitä matkailukeskuksen alueella muuten tapahtuu. Alueen kävijämäärät ovat vahvassa kasvussa, ja se näkyy ympäristön kulumisena ja roskaantumisena. Alueen riittämätön palveluvarustus ja reittiverkosto eivät pohjaa massakäyttöä tehokkaasti ja säästä sillä tavoin luontoa. Puoli miljoonaa kävijää, mikä on ennusteissa, jättää aina jälkensä. Siksi ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen täytyy saada lisää pelimerkkejä, jotta tarpeeseen kyetään vastaamaan. Valitettavasti juuri niistä määrärahoista on jatkuvaa niukkuutta eikä tilanne parane yhtään ensi vuoden talousarviossa. Viime viikolla lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä äänestimme juuri tästä asiasta, mutta hallituspuolueet, vihreät mukaan lukien, äänestivät lisämäärärahaa vastaan. Vaikka hallituksen esityksessä on laskettu määrärahatarpeet investointeihin ja vuosittaisiin kuluihin, mitään varmuutta siitä, että rahat löytyvät, ei ole. Jos rahoitustasoa ei nosteta, siirretään vain samoja ongelmia paikasta toiseen, matkailukeskuksesta matkailukeskukseen.

Arvoisa puhemies! Pallastunturin alue on ainutlaatuinen osa parasta Lappia, kansallismaisemaa, jota ei sovi tärvellä. Mikään ei saa vaarantaa kansallispuiston perustamistarkoitusta, niitä arvoja, miksi alue on suojeltu. Yhtä lailla pitää muistaa, että kansallispuistot ovat myös sitä varten, että niistä pääsee nauttimaan mahdollisimman moni.

Hallituksen esityksen valmistelussa elinkeinotoiminnan intressit ovat olleet vahvasti läsnä. Ne eivät kuitenkaan saa vaikuttaa niin, että muut näkökohdat väistyvät. Itselläni on ollut helppo miettiä tätä asiaa, kun ei ole mitään taloudellista tai muuta sidosta elinkeinoelämän edustajiin, sillä kaikkia näkökulmia arvioitaessa täytyy katsoa myös vuoden 2022 taakse.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Lakiesitys Pallas-Yllästunturin kansallispuistolain muuttamisesta on monella tavalla hyvin poikkeuksellinen lakiesitys. Tällä lakiesityksellä ollaan myöntämässä rakennusoikeutta kansallispuistoon, kun kansallispuistoissa lähtökohtana on se, että matkailurakentamista ei sallita. Tämä on poikkeuksellinen myöskin siinä mielessä, että lainsäätäjä joutuu miettimään, montako vuodepaikkaa hotellissa on tai kuinka monta metriä merenpinnan yläpuolella hotellin harjakorkeus voi olla. Lakiesitys on kuitenkin tarpeellinen ennen kaikkea siitä syystä, että keskellä kansallispuistoa, keskellä kansallismaisemaa oleva nykytila on tällä hetkellä hyvin epätyydyttävä. Tuo matkailurakennus on huonossa kunnossa. Siellä on tämä ed. Mustajärven mainitsema asuntovaunukenttä ja muutoinkin yleisilme on jossakin määrin epäsiisti eikä matkailupalvelujen taso vastaa nykypäivän vaatimuksia. Olemme arvioineet lakiesitystä tehtäessä, että on syytä hyvin yksityiskohtaisesti lainsäädännöllä antaa ne reunaehdot, millä asemakaavoitusta voi sinne tehdä.

Ehdotuksen sisältö on hyvin tiiviisti todettuna se, että nykyisen matkailukeskuksen alueelle, siis 7,5 hehtaarin alueelle, jonka luonnontila on jo nyt menetetty, saisi rakentaa maksimissaan 320 vuodepaikan ja 10 000 kerrosneliömetrin hotellin ja Metsähallituksen luontokeskuksen. Nykyinen asuntovaunukenttä poistettaisiin, nykyisen hotellin vanhin osa on tarkoitus säilyttää, laskettelurinteitä ei ehdoteta laajennettavaksi, yhden hiihtohissin voisi muuttaa tuolihissiksi. Tätä mitoitusta on pohdittu nimenomaan siitä näkökulmasta, millä tavalla arvioitu kävijämäärien kasvu vaikuttaa herkkään luontoalueeseen, millä tavalla jätevesien käsittelyn laatu pystytään turvaamaan, ja keskeistä on ollut ottaa huomioon myöskin Pallaksen nykyluonne ja henki myös uudistusten myötä.

Lakiesitykseen sisältyy valtioneuvoston kaksi lausumaa, joista ensimmäinen korostaa Pallas-Yllästunturin ja Kolin kansallispuistojen poikkeuksellista asemaa niissä sallitun matkailun rakentamisen osalta. On syytä tämän lausumankin lisäksi myös tässä painottaa hyvin painokkaasti, että tällä lakiesityksellä ei avata rakentamismahdollisuuksia Pallas-Yllästunturin kansallispuiston muissa osissa eikä muissa kansallispuistoissa. Valtioneuvoston toinen lausuma toteaa, että asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava luonnonsuojelulain mukainen yksityiskohtainen Natura-arviointi, jotta voidaan todeta, ettei hankkeella olisi Natura-alueeseen merkittävästi heikentäviä vaikutuksia.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on meidän suosituimpia kansallispuistojamme, ja tälläkin matkailukeskuksen alueella arvioidaan kävijämäärien kasvavan tulevina vuosina merkittävästi. Vain osa kävijämäärien kasvusta on riippuvainen hotellin mitoituksesta, mutta osa on. Kävijämäärien kasvuun pyritään myös vastaamaan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa mainituilla polkujen ja reittien kunnostamisella, ja lisätalousarvioehdotuksessa on tähän tarkoitukseen myöskin merkittävä määräraha, joka on siis Metsähallituksen momentin kautta tarkoitus kohdentaa Pallas-Yllästunturille.

Arvoisa puhemies! Eduskunta on vuonna 1991 edellisen kerran linjannut selkeästi kansallispuistojen ja matkailun ja matkailurakentamisen suhdetta. Tällöin eduskunta on Kolin kansallispuistoa koskevassa vastauksessaan todennut: "Valiokunta edellyttää, että alueella sijaitsevat matkailupalvelujen ja rinnetoimintojen alueet ja toiminnat turvataan Kolin kansallispuistoa toteutettaessa." Samassa yhteydessä eduskunta edellytti, että "Kolin seudun matkailun ja muun elinkeinotoiminnan kehittämisestä tehdään pikaisesti periaatepäätös". 1990-luvun alussa eduskunta on siis selkeästi linjannut, että kansallispuistokonsepti ja matkailurakentaminen mahtuvat Kolilla samaan kokonaisuuteen. Nyt eduskunnan on aika linjata, mikä on 2000-luvun kansallispuistopolitiikan ja matkailurakentamisen rinnakkaistoimintojen mahdollisuus.

Ensimmäinen varapuhemies:

Tehdään sellainen ratkaisu, että otetaan puhujalistaa muutama puheenvuoro, jonka jälkeen sitten käydään tätä debattia. Lähtökohtani on, että ed. Salolaisen puheenvuoron jälkeen sitten otetaan tämä debattiosuus. Käydään niin pitkään puhujalistan mukaista keskustelua.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Lapin luonto luo outoa taikaa. Tämä näkyy siitäkin, että tunturipurojen raikkauteen perustuva olutmerkkimme on tullut Lappiin liittyen hyvin laajasti Euroopassakin tunnetuksi. Nyt tuo brändi ollaan kyllä meiltä ryöstämässä, mutta siitä toisella kertaa.

Herra puhemies! On todella hienoa, että komeimmat osat Lapin luonnosta osattiin suojella ajoissa. Suojelutoimet toki herättivät menneinä vuosikymmeninä vastarintaa Lapissakin. Eihän sitä aina näe, että elää kauniin keskellä, kun siinä on aina saanut elää. Mutta viime aikoina meillä on ollut suuri yksimielisyys siitä, että kansallispuistoja niin kuin luonnonpuistojakin tarvitaan, ja niinpä esimerkiksi tämä Pallas-Ylläs-kansallispuiston muodostaminen eli puistoalueen laajentaminen sai yksimielisen kannatuksen Lapissa niin kuin myös Pyhä-Luoston kansallispuiston perustaminen. Meillä ovat asenteet tältä osin muuttuneet.

Pallaksen alue tästä isosta Pallas-Ylläs-kansallispuistosta on siitä erilainen, että jo ennen Pallaksen kansallispuiston perustamista alueella oli hotelli. Se on monille tuttu ja läheinen. Nostalgiaakin on paljon aina ilmassa, kun näistä asioista puhutaan. Mutta auttamatta tämä nykyhotelli on vanhentunut, auttamatta näin on käynyt. Se ei ole sovelias, lähes voisi sanoa näin, noin hienolle paikalle. Pallas on meidän helmemme. Siksi uuden ja ajanmukaisen hotellin rakentaminen on tarpeen Pallakselle. Kuten on korostettu, se pitää tehdä parhaalla luonto- ja muulla osaamisella nykyisen hotellin läheisyyteen. Samalla hotellialueelta tulee purkaa asuntovaunujen ghetto, joka ei minusta kyllä oikein puolustamista kestä, kun puhutaan siitä, että ollaan Pallaksella ja siellä on se hieno luonto ympärillä.

Tulee saada myös lisää palvelua muutoinkin, luontokeskus uusiksi ja muutakin palvelua, sillä päiväkävijöiden määrä on suuri. Minä pidän hienona asiana, jos jonakin päivänä Pallaksella käy puoli miljoonaa ihmistä. Kansallispuistothan on tehty sitä varten, että niistä voivat ihmiset nauttia, meidän ja muidenkin alueiden hienosta luonnosta. Luonnonpuistot ovat niitä museoita, joita pitää sitten niin kuin silmäterää varjella, mutta kansallispuistot ovat myös sitä varten, että ihmiset voivat niissä laajastikin käydä ja ihastella luontoamme.

Pallas on Lapin helmi, niin kuin jo sanoin, ja siksi on oltava tarkkana myös siitä, minkä verran vuodepaikkoja uuteen hotelliin tulee. Mitään suurimittaista soittoruokalaa Pallas ei siedä, sitä antia Lapissa ja muuallakin on varmasti tarpeeksi jo muutoinkin. Kiistaa on käyty siitä, onko tulevassa hotellissa vuodepaikkoja 500, kuten hotelliyrittäjä vaatii; 270 muistaakseni oli ympäristöministeriön ensimmäinen esitys. Nyt hallituksen ehdotus on 320 vuodepaikkaa. Minä pidän tätä hotelliyrittäjän suurhotellihanketta täysin pois suljettuna, sillä niin kuin sanottu, niitä isoja soittoruokaloita meillä on muutoinkin tarpeeksi. Onko sitten olemassa isoa eroa 270 vuodepaikan ja 320:n välillä, minusta siinä ei olennaista eroa ole.

Tärkeätä on, että palvelua tulee lisää Pallaksen alueelle, jolla hyvin usein olen ollut ja ihastellut maisemia ja koko sitä luontoa, ja että sillä tavoin vielä useampia ihmisiä voidaan palvella Lapissa. (Ed. Rajamäki: Enemmän kaivinkoneita!) — Onkohan ed. Rajamäki käynyt tuolla alueella? (Ed. Rajamäki: Monet kerrat!) — Monet kerrat Pallaksella, talvella, kesällä, pidättekö te jotenkin hienona sitä aluetta nykyään? Minä olen Lapin ihmisenä pahoillani siitä, missä kunnossa se hotellialue on nyt. Ei se kestä arvostelua. Kyllä pitää tehdä paljon nyt ja satsata myös varoja, että siitä tulee semmoinen, minkä Pallas ansaitsee. (Ed. Rajamäen välihuuto) — Minä olen Lapin asialla tässäkin, ed. Rajamäki. Minä haluan, että meillä on näytettävää, meillä on fiksusti tehtyä kaikki. Pallas edellyttää nyt uusia toimia. Se on ilman muuta näin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen joissakin yksityiskohdissa, kuten maiseman ja arvon kuvauksessa, ed. Tennilän kanssa samaa mieltä. Mutta siihenpä ne yhtäläisyydet sitten taitavat kaventuakin. Olen oppinut pitämään näitä luonnon- ja kansallispuistoja eräällä tavalla pyhinä, ikuisina asioina. Historiallisesti kansallispuistojen kohdalla, niin kuin on käynyt jo selville, on ollut kaksi poikkeusta, jotka liittyvät siihen tilanteeseen, että nämä poikkeavat rakennelmat ovat olleet jo silloin, kun perustamispäätös on tehty.

Täällä käytiin vuonna 1991 tiukka keskustelu Kolista, jossa silloin muistaakseni käytin ensimmäisen puheenvuoron. Nyt on esillä Pallaksen asia. On äärimmäisen surullista, että hallitus toi tämän esityksen, todella surullista.

Mutta tarkastellaanpa asiaa pikkuisen. Tämä kansallispuisto on täsmälleen yhtä vanha kuin minä. Me synnyimme samaan aikaan. Molemmat ovat ränsistyneet jonkun verran tässä aikojen saatossa, ja historia korjaa meitä kumpaakin. Tuolla ensimmäisellä rakennuksella, siellä oli hotelli, oli huono tuuri. Saksalaiset räjäyttivät sen, mutta sallittiin rakentaa tämän historian takia uusi sille samalle paikalle. (Keskustan ryhmästä: Ei samalle!) — No, siis sille samalle alueelle mutta alemmaksi. Olen siellä käynyt juuri äskettäin katsomassa, missä tilassa siellä ollaan. Mutta joka tapauksessa sille kansallispuiston alueelle.

Minusta se peruste, mikä saksalaisten toiminnan tuloksena oli, on peruste, jota jollakin tavalla voi pitää oikeutettuna. Se tarkoittaa sitä, että noudatetaan normaalia rakennuskäytäntöä tämmöisessä poikkeavassa tilanteessa, että saa samoilla piirustuksilla rakentaa samanlaisen. Sitä vaihtoehtoa ei ole tässä pohdiskeltu ollenkaan, ei nimenomaan sitä, että se saavutettu oikeus on se sama siinä paikalla, kun se nykyinen on päästetty ränsistymään, vaikka asiakirjojen mukaan Metsähallitus on vaatinut ja Museovirasto vaatinut, että se pitää korjata ja huoltaa, niin kuin normaalisti tämmöisille rakennusomaisuuksille tehdään, mutta tässä tapauksessa näin ei ole tehty. Tietysti ei ole tehty, koska on haluttu ne perustelut, jotka ympäristöministeri tässä juuri äsken esitteli. Tässähän on tarkoituksenmukaisuuskäyttäytymisestä viimeiseen saakka kysymys. On annettu ränsistyä, on haluttu hoitaa huonosti, jotta tuntuisi pahan näköiseltä, jotta voisi vaatia uuden pytingin rakentamista sille samalle paikalle.

Siinä ministeri oli aivan oikeassa, että tässä oltaisiin nyt tekemässä aivan omalaatuista uutta linjausta elikkä yksityisen yrittäjän intressin perusteella laajentamassa tätä kompleksia merkittävällä tavalla, ei nyt ihan niin paljon kuin yrittäjä on vaatinut, mutta sinnepäin. Tätä en voi millään hyväksyä. Tämä on niin suuri periaatteellinen asia, että jos se johtaa eduskuntaryhmästä erottamiseen, niin se saa johtaa siihen, se saa johtaa puolueesta erottamiseen, jos se on tarpeellista, mutta nyt liikutaan perimmäisten kysymysten äärellä. Ei tällaista voi hyväksyä. Tämä on röyhkeää, tämä on hävytöntä, tämä on historiallisen kansallispuistoperinteen raiskaamista, ei tällaista voi hyväksyä!

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri totesi, että kysymyksessä on hyvin poikkeuksellinen lakiesitys. Niin toden totta on.

Ed. Tennilä totesi, että Lapin luonto luo outoa taikaa. On todettava, että Vanhasen hallitus luo outoja lakiesityksiä. Tämä on johdonmukainen esitys niiden Vanhasen hallituksen esitysten kanssa, jotka heikentävät luonnonsuojelua. Esimerkkinä nyt otetaanpa vaikka vasta eduskuntaan tullut hallituksen esitys eteläisen Suomen pienten kansallispuistojen metsästyksestä. Sinne viedään metsästysoikeuksia.

Todella, tämä rakentaminen on ristiriidassa kansallispuiston perustamistarkoituksen kanssa lisäämällä tällä tavalla hotellin kapasiteettia. Paikallinen puhdistamo ei pysty edes nykyisen vertaisesti huolehtimaan jätevesien puhdistamisesta. Paineita siirtoviemärin rakentamiseen tulee, räjäytystöitä kansallispuistoalueella. Ja kuka nämä kaikki sitten lopulta maksaa? Se on edelleenkin auki.

Natura-arviointia ei ole todellakaan vielä tehty, niin kuin ministerikin totesi. On selvä, että sellainen pitää tehdä ennen kuin tehdään tällainen päätös, jolloinka Pallas-Yllästunturin kansallispuistolakia muutetaan: Natura-arvio ensiksi eikä sitten joskus myöhemmin.

Aluetaloudellisesti ja matkailun näkökulmasta rakentamisen paikkaa löytyy aivan läheltä kansallispuistorajan ulkopuolelta. Siellä ei ole ongelmaa. Samalla todella tulee se, että yhden yrittäjän toivomuksesta muutettiin ensiksi kuntarajaa, siirrettiin alue Kittilän kunnasta Muonion kuntaan. Nyt saman yrittäjän toivomuksesta ollaan laatimassa aivan uutta lakia, siis lakia Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta. Todella melkoista palvelua. Kysymys on myös tasapuolisuudesta. Miten muut yrittäjät? Ollaanko heillekin valmiit sitten säätämään omat, sopivat lait?

Kun tämä asia oli esillä, niin jo Enontekiöstä tuli toiveita myöskin tämän saman kansallispuiston Ylläs-Pallas-alueen olemassa olevien rakentamissääntöjen väljentämisestä. Perustelu sille, että tämä on hyvä asia, on ollut esimerkiksi se, että alue on rähjäinen, taikka se, että siellä on siivottomuutta. (Ed. Tennilä: No eikö se ole?) Tarvitaanko siivottomuuden poistamiseksi uuden suuren hotellin rakentamista, kysyn vain? Eikö siihen tarvita muuta? Sen siivottomuuden poistaminen tapahtuu varmasti ilman uuden hotellin rakentamista. Aivan selvä asia. Epäsiisti kysymys on ratkaistavissa siistimisellä.

Tämä nykyinen hotelli, joka osin on suojeltu Museoviraston toimesta, on mahdollista kunnostaa, toteuttaa samankokoinen, ei lisäkapasiteettia omaava rakennus siihen. Se ehkä ei ole nyky-yrittäjän näkökulmasta kyllin tuottava, kyllin soittoruokalamainen, mihinkä ed. Tennilä viittasi, mutta se sopii tähän kansallispuistoon. Levi on rakennettu. Näitä ed. Tennilän kertomia suuria soittoruokaloita Lapissa aivan kylliksi. Tämä kansallismaisema ei tarvitse uutta suurta hotellia. (Ed. Tennilä: Eihän sinne semmoista ole tulossakaan!)

On aivan selvä, että 320 vuodepaikkaa ja niiden mukanaan tuoma alueen käytön lisä kuluttavat tätä kansallismaisemaa, ja ympäristöministeriön olisi toki aktivoiduttava siihen, että se osoittaisi yhdessä valtiovarainministeriön kanssa varoja tämän kulumisen hillitsemiseksi, hallitsemiseksi.

Keväällä jo, kun tämä asia tuli esille, eduskuntaan jätettiin 14 200 nimen adressi, joka on kerätty sekä Lapista että muualta Suomea ja jossa myös Lappi painotetusti oli vielä paremmin edustettuna kuin muu Suomi, 24 asiantuntijan, tiedemiehen vetoomus, jotta tätä kansallispuistoperiaatetta ja -aatetta pahasti raiskaava hallituksen esitys ei toteutuisi. Nämä 24 asiantuntijaa akatemiaprofessori Ilkka Hanskin johdolla laativat hyvin perusteellisen muistion, joka jätettiin ympäristövaliokunnan jäsenille.

Ei ole mitään perusteita tuoda tällaista ennakkopäätöstä, joka avaa pitemmällä tähtäimellä rakentamisoikeuden luonnonsuojelu-, kansallispuistoalueelle. Sitä eivät hallituksen lausumat estä, tätä periaatetta, jos joku haluaa kiistää tämän tilanteen, etteikö voitaisi jatkaa tätä samaa linjaa jonkun toisen luonnonsuojelu-, kansallispuistoalueen suuntaan. Koliin vertaaminen ontuu siinäkin asiassa. Koli on valtion omistama hotelli, valtion kiinteistö, ja tässä on kysymys yksityisen hallinnassa olevasta kiinteistöstä.

Edelleenkin on selvää, että niin kuin ed. Pulliainen totesi, saksalaiset todella tuhosivat alkuperäisen hotellin. Sen jälkeen annettiin oikeus rakentaa uusi samoille alueille, ja tämän linjan kanssa mielestäni voi ainoastaan saman kokoinen, ei enemmän kansallispuistoa rasittava rakennus olla hyväksyttävissä. Ei siis näin kuin ympäristöministeriö ja hallitus esittävät. Nämä muut siistimistoimenpiteet menevät kyllä aivan muin keinoin kuin tämän kansallispuistolain muutoksen kautta.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! 8. toukokuuta 2008 kyselytunnilla otin esille tiedossani olleen Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon suunnitellun jättihotellihankkeen, jota tietoni mukaan vahvat poliittiset voimat hallituksessa olivat todella voimalla painamassa eteenpäin. Kysyin silloin sanatarkasti teiltä, ympäristöministeri Lehtomäki: "Oletteko te - - nyt linjannut yksityisen yrityksen edun tärkeämmäksi kuin Länsi-Lapin edustavimman tunturijonon suojelun - -?"

Sen jälkeen saatiin aikalisää runsas vuosi, mutta surullista kyllä mitään ei tämän asian eteen varsinaisesti ole tapahtunut. Nyt ei ole kysymys 7,5 hehtaarin palasta kansallispuistoa, vaan paljon suuremmasta asiasta.

Ensinnäkin luonnonsuojelulain mukaan Suomen kansallispuistoissa on rakentaminen lähtökohtaisesti kielletty. Myöskin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa on perusteltu kansallispuiston perustamislailla Länsi-Lapin edustavimman tunturijakson suojelemiseksi luonnontilaisena ja erämaisena tietysti sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten. Pallaksen alue kuuluu myöskin 1995 valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja ympäristöministeriön 1993 nimeämiin Suomen kansallismaisemiin. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan tästä on valtioneuvoston päätös vuodelta 2000. Siellä on edistettävä tunturialueen säilymistä ja muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakentamisen on oltava sopiva maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa näiden luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. Ja mikä tärkeintä, tätä hallituksen esitystä on nyt vakavasti peilattava myöskin siihen, että kansallispuisto kuuluu Natura 2000 -verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin mukaan ja tässä suhteessa tämä on Natura-säännösten vastainen.

Herra puhemies! Hyvin hämmentyneenä olen nyt lukenut tätä hallituksen esitystä ja sitä, miten tässä todella ei ole tehty yhtään mitään näiden vakavien asioiden, koko meidän ympäristönsuojelumme, kansallispuistoaatteen ja -asian, suhteen mitään valmistelutyötä, jolla pystyttäisiin osoittamaan arvostelu ja kritiikki aiheettomaksi. Olisi ollut aikaa tehdä Natura-selvityksiä. Nyt on lähdetty ilmeisesti siitä, että aika hoitaa ja rahat löytyvät pohjoisen edunvalvonnalla muun muassa siihen, että kokonaan teknisesti virheellisissä tiedoissa on unohdettu mainita siirtoviemärikysymykset, jotka tulevat olemaan vähintään 3 miljoonan euron kysymyksiä. Myöskin unohdetaan se, että tämän rakentaminen tulee merkitsemään vähintään seitsemän hehtaarin luonnonvaraisen luonnonmetsän tuhoamista Pallas-Ylläs-kansallispuiston alueella.

Itse asiassa jo tällä hetkelläkään jätevesien puhdistus ei ole riittävällä tolalla. Saatoin sen itse toissa kesänä todeta jälleen tutustuessani tähän kauniiseen Tunturi-Lapin alueeseen. Nyt tältä osin tämä rakentaminen merkitsisi nelinkertaista vesienkäsittelyn tarvetta. Siitä ette löydä tästä hallituksen esityksestä yhtään pohdintaa. Tämä on erittäin vakavaa tahallista, niin se on käsitettävä, teknisten tosiasioiden unohtamista, koska niiden läpikäynti ei palvele tämän hallituksen piirissä suurta poliittista suojelua ja eteenpäin työntämistä saaneen hankkeen edistämistä.

Tässähän taitavalla keskustan manööverillä ensin ministeri Väyrynen vaatii 500 paikan hotellia ja ympäristöministeri Lehtomäki tekee sitten ympäristöteon rakentamalla 320-paikkaisen hotellin eli nelinkertaisen nykyiseen hotelliin nähden. Se tulee olemaan esimerkiksi vesien käsittelyn osalta nelinkertainen vaikutuksiltaan, ja näihin arvioihin on syytä uskoa.

Eli kyseessä on erittäin iso periaatepäätös, ja on syytä nyt kyllä vedota eduskuntaan ja mui-hinkin ryhdikkäisiin edustajiin, jotka ovat puhuneet meidän keskeisistä luontoarvoistamme ja äsken puhuttujen Pallakseen liittyvien keskeisten peruspilareiden, kansallispuistolainsäädännön, luonnonsuojelulain, Naturan, näiden peruspilarien, arvostamisesta. Ei voi olla niin, että eduskunta säädettyään näitä koskevat linjaukset, yhtäkkiä nollaa ne ja antaa tälle kansallispuiston idean romuttamiselle paraatioven. Tässä ei ole tehty siis ympäristöministeriön taholta Natura-vaikutusten arviointia, niin kuin se luonnonsuojelulain mukaan olisi pakollista, ja Natura-vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioinnin osalta minusta tässä on kyllä kantelun paikka myöskin EY-tuomioistuimeen, mikäli tässä asiassa aiotaan edetä sillä tavalla kuin hallituksen taholta esitetään.

Kun kansallispuisto perustettiin, sen 1 § kuului: "Länsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan luonnonsuojelulain mukainen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto." Nyt on kysymys siitä, onko eduskunta tämän kansallispuiston perustamisen osalta muuttamassa tätä perustaa ja romuttamassa myöskin nämä meidän, voi sanoa, perusjalokivemme luonnonsuojelun osalta. Tässä hyvin herkästi tapahtuu myöskin murentamista laajemminkin.

Herra puhemies! Haluan lyhyesti viitata tarpeeseen Lapin herkkien alueiden osalta kyllä muutoinkin arvioida, miten kansallista ohjausta muittenkin kuin kansallispuistojen osalta olisi tarve ehkä kehittää. Kunnollinen kaavoitus ei välttämättä ota huomioon kansallisia arvoja. Tältä osin minusta Saanan kupeet alkavat kyllä jo olla hälytysmerkki myöskin siltä osin, että asioita pitäisi arvioida kunnan rakennus- ja kaavoitustarkastusta laajemmin.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri näyttää tänään kohtuullisen tyytyväiseltä, mutta minä olen siitä hieman hämmästynyt, että näytätte tyytyväiseltä, sillä kyseessä on kuitenkin ympäristöministeri, joka näyttää tyytyväiseltä päivänä, jolloin kuitenkin näin harvinaislaatuinen laki on tänne eduskuntaan tuotu. Täällä edelliset puhujat, muun muassa edustajat Rajamäki, Pulliainen ja Tiusanen, ovat aika hyvin kuvanneet sitä ainutlaatuisuutta ja ongelmallisuutta, mikä tähän lainsäädäntöön ihan periaatteellisella mutta myös käytännöllisellä tasolla liittyy.

Kaiken kaikkiaan tämä ed. Erkki Pulliaisen ikäinen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ja sitä koskeva ratkaisu on merkittävä ja iso periaatteellisen tason muutos. Eli tavallaan tässä nyt sitten uudisrakentamisen tyyppisesti hyväksytään rakentaminen kansallispuistoon, ja tämä on kyllä kaikkia niitä periaatteita vastaan, mitkä aikanaan on kuitenkin kansallispuisto- ja luonnonsuojelualueita määriteltäessä luotu. Se viisas totuushan on aikanaan ollut se, että tarvitsee olla lainsäädäntöä, jotta se yleinen etu, se luonnon arvojen säilyminen, kaikkien yhteinen etu, voisi mennä sen yksittäisen, lyhytnäköisen taloudellisen edun edelle. Eikö niin? Tämä on ollut se periaate. Se on iso, hieno periaate, joka aikanaan on saavutettu, ja nyt on käymässä täysin päinvastoin, täysin päinvastoin. Eli tämä on täysin tätä kansallispuistojen perustamisajatusta vastaan oleva hanke, mikä tässä nyt on meneillään, valitettavasti. Tässähän on käymässä niin, että nimenomaan yksityisen yrityksen etu on menossa koko yleisen edun edelle.

Toinen ongelma tämän periaatteellisen, ison ongelman lisäksi on myös tietenkin tämä ennakkotapausluonteisuus. Vaikka tässä hallitus on ollut hyväksymässä lausumia, että tämähän on aivan ainutkertainen ja tästä ei mitään ennakkotapausta tule, niin mikä tällainen lausuma ihan oikeasti sitten on painoarvoltaan, kun ruvetaan miettimään, että muut vastaavat haluavat samanlaisia oikeuksia? Eli mikä on se voima, joka tekee tästä niin ainutlaatuisen, ettei juridisesti sitten jatkossa ole myös muilla mahdollisuutta vastaavia etuja itselleen hakea?

Erityisen huolestuttavaa tässä on se, että, ed. Tiusanenko se oli vai kuka täällä — ed. Pulliainen, anteeksi — puhuitte siitä, että tämä on päästetty ränsistymään. (Ed. Pulliainen: Nimenomaan, ei ole korjattu!) Tämä on päästetty ränsistymään, jotta sitten saataisiin tällaista toivottua, isoa laajennusta eteenpäin. Eli tavallaan sillä, että tämä on päästetty ränsistymään, on käytännössä tehty ennakkotapaus, joka sitten voi aivan hyvin toimia linjapäätöksenä suhteessa muihin luonnonsuojelualueisiin myöhemmin. Näitä käytännön ongelmia tässä on olemassa näiden isojen periaatteellisten ongelmien lisäksi myös, esimerkiksi se, mihin täällä ed. Rajamäki äsken viittasi, nämä jätevesiongelmat, niitä ei ole toden totta minkään lausuntojen mukaan hoidettu kuntoon millään laajentamisella, vaan ihan oikeasti se asia on auki.

Toinen seikka, mikä täällä on joissain asiantuntijalausunnoissa huolestuttanut, on ylipäätään tämä maanalaisten tilojen rakentaminen, niiden riskit esimerkiksi pohjavesistölle. Tässä on ilmeisesti monia avoinna olevia asioita.

Sitten se, mikä minua äsken tuossa mietitytti kovasti, kun, ministeri, esittelitte tätä lakiesitystänne, oli, että olette ikään kuin tekemässä lausuntoja myös tästä Natura-arvioinnista. Miksi ihmeessä tätä Natura-arviointia ei ole tehty aikaisemmin, ennen ... (Ed. Pulliainen: Laissahan lukee, että se pitää tehdä!) — Niin, tämä tuodaan nyt lakiin ja sitten tuodaan lakiin lausuma, että täytyy tehdä Natura-arviointi. Eikö tämä nyt ole ihan ristiriitaista siihen nähden, miten kuvittelisi tämän prosessin? (Ed. Pulliainen: Ei noudata omaa lakiaan!) — Niin, juuri näin. — Tämä prosessi on mennyt nurinkurisesti, ja jos sitten poliittiselta puolelta arvioi, niin vähän niin kuin ed. Rajamäkikin tuossa sanoi, siinä on ehkä ollut myös tätä manööveriä, että ensin vaaditaan 500:aa ja sitten tuodaan 320:tä ja muuta. Kyllä tässä aika monet näytelmän elementit toteutuvat valitettavasti, mutta koska asia on niin vakava, niin tämä ei kelpaa edes tragikomedian yhdeksi luvuksi, tämä on niin vakava asia kaikkinensa.

Tästä on sitten tietenkin esitetty ymmärrettävästi hyvin paljon kritiikkiä myös esimerkiksi ympäristöväen keskuudessa. Kyllä minä ainakin mietin aika lailla, kun katselin lauantain Helsingin Sanomia, missä isolla otsikolla lukee, että hallituksen linja luontoasioissa järkyttää suojelujärjestöjä. Täällä muun muassa Wwf:n suojelujohtaja toteaa, ettei ole nähnyt näin ympäristökielteistä hallitusta koskaan, ja täällä kritisoidaan muun muassa juuri sitä, että yhä useammassa asiassa nyt menevät elinkeinoelämän edut ympäristön ja luonnonsuojelun ohitse. Se on hyvin vakava asia. Tämä Pallaksen hotellihanke nyt ei ole, niin kuin valitettavasti tiedämme, arvoiltaan ensimmäinen tällainen aluehallinnon uudistus, mikä saa voimakasta kritiikkiä tästä samasta asiasta, että elinkeinoelämän etu menisi ympäristön edun edelle. Sama kova pelko on tässä Metsähallitus-prosessissa. Mitä siellä on käynnissä? Käykö siellä hallinnon uudistuksessa vastaavalla tavalla? Sitten tietenkin muistetaan nämä aivan klassiset kysymykset vaikkapa saimaannorpasta tai muista, mitkä ovat todella luonto- ja ympäristökielteisiä. Ja minä nyt toivon kyllä, että tässä jonkinlainen ryhtiliike täytyisi ihan oikeasti synnyttää.

Ed. Pulliainen täällä puhui viisaita, mutta kun nyt vihreät ovat hallituksessa, niin teidän on ihan oikeasti tässä otettava irtiotto ja mietittävä. Te olette nyt hallituksessa, joka rakentaa ydinvoimaa, parturoi Pallasta jnp., joten minä nyt toivoisin ihan aidosti, että näille otsikoille ei enää olisi Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa tilaa tulevaisuudessa.

Eli toivottavasti, arvoisa ministeri, ette nyt kuitenkaan enää tämän jälkeen niin tyytyväiseltä näytä tähän esitykseen.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle erimielisen esityksen, erimielisen esityksen siitä, että Pallas-Ylläksen kansallispuistoon, joka on Suomen kansallismaisemaa, rakennetaan suurhotelli. Tähän asti siellä on ollut rakennus, jota voidaan kuvata retkeilymajaksi taikka vaelluksen tukikohtamajaksi. Nyt sinne rakennetaan suurhotelli, eli 130 paikkaa nykyisellään, 320 paikkaa tulevassa suurhotellissa. Tästä herää heti ensimmäinen kysymys, mitä tapahtuu näille 130 paikalle. Jäävätkö ne edelleen sinne, jolloin me voimmekin jo laskea, että tulee pitkälti 450 paikkaa? Sillä tavalla käy, jos nämä vanhat sinne jäävät. Tämä on täysin avoin kysymys, tämäkin yksi pieni yksityiskohta.

Arvoisa ministeri, kansallispuistot ovat perinne ja perintö tuleville sukupolville. Niin kuin ed. Pulliainen täällä totesi, monelle meistä kansallispuisto on pyhä. Se on osa meidän suomalaisuuttamme, se on pyhä paikka. Se on myöskin erittäin herkkä kulumiselle, ja näitä kulumia ei voida poistaa sieltä satoinakaan vuosina, jos tämä maapohja tuhoutuu. Jo nyt tämä kansallispuisto on omien havaintojeni mukaan erittäin pahasti kulunut. Tämän on todennut myöskin ympäristöministeriön tutkimus, kun se selvitti tämän hotellihankkeen perusteita.

Tällaisesta hotellista muodostuu uusi haitta useiden kilometrien alueelle metelinä, siis äänenä, ja monella muulla tavalla. Nyt suunnitellaan myöskin sitä, että Laukokeron hiihtohissi muutettaisiin tuolihissiksi. Kaikki me, jotka retkeilemme tuolla erämaissa, tiedämme, että ehkä 80—90 prosenttia retkeilijöistä on sellaisia, jotka eivät vaivaudu 200—300:aa metriä kauemmaksi hotellista tai siitä majasta, jossa ovat, paitsi talvella, jolloin hiihtävät, mutta eivät vaella. Tällaisella tuolihissillä nostetaan nyt ihmiset sinne pitkälle tunturin päälle, josta he vaeltavat jälleen, ja tulee lisää kulumaa. Tässä eräs pieni yksityiskohta.

Oikeusministeriö on todennut tämän esityksenkin mukaan, että tällainen on huonoa lainsäädäntöä, ja sitä se todellakin on. Tiedän tämän yrittäjän. Tämä yrittäjä on sinänsä hyvä yrittäjä, tuonut paljon työpaikkoja Lappiin, kehittänyt matkailua jne. Tämä yrittäjä on ollut hyvin hyödyllinen sille alueelle muuten, mutta nyt on kysymys ihan toisesta asiasta.

Myöskin kiinnitän huomiota siihen, että siellä matkailevien ihmisten laatu tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Nyt siellä on ollut paljon reppuretkeilijöitä ja vaeltajia. Nyt tällainen luksussuurhotelli tuo sinne erilaisia ihmisiä, jotka vaativat mönkijöitä ja kelkkasafareita ja kaikkea mahdollista, joka alkaa kuluttaa yhä enemmän sitä kansallispuistoa. Eli tämä muuttaa kokonaan tätä luonnetta. Sinänsä on hyvä, että tulee ulkomaalaisia, varakkaita ihmisiä, mutta he vaativat palveluita, ja nämä ohjelmapalvelut tulevat olemaan sellaisia, jotka tulevat tuomaan meteliä ja tulevat kuluttamaan tätä kansallispuistoa.

Lähistöllä on erinomaisia rakennuspaikkoja. Esimerkiksi Olostunturihan on oikein hieno matkailukeskus, sen tiedätte, jos olette siellä käyneet, niin kuin itse olen saattanut siellä käydä. Vielä esitän sen kysymyksen, kunnostetaanko vihdoin nykyinen rakennus, josta siis tulevat nämä lisätilat, ja silloin päästään tänne pitkälle yli 400 paikkaan.

On selvää, että luonnonsuojelujärjestöt ovat olleet tästä erittäin huolissaan, koska tämä on niin hirvittävän suuri periaatteellinen kysymys. Joidenkin ihmisten on mahdotonta ymmärtää sitä, että tällainen luonnonsuojelukysymys voi olla monille meistä yhtä tärkeä kuin uskonnollinen vakaumus. Näin ollen tätä ei voi katsoa tällaisena bisneskysymyksenä, vaan tässä on kysymys niin suuresta periaatteellisesta asiasta, että olen jo aikaisemmin ilmoittanut myöskin julkisesti ja ministeriryhmälleni tästä asiasta neuvotelleen ministerin välityksellä, että en tule tätä esitystä hyväksymään omalta osaltani. Toivon, että myöskin valiokunnassa tätä kohtaan tulee esiintymään erittäin suurta vastustusta. Kansallispuistot ja kansallismaisema eivät ole tonttimaata. Se on kyllä käsitettävä, että näin on asianlaita. (Ed. Pulliainen: Ne eivät ole kaupan!) — Ne eivät ole kaupan.

Muutama argumentti vielä. Liikenne, melu kilometrien päähän. Miettikää sen kellarin louhintaa siellä. Siellä on kuin sotatila, kun räjäytetään niitä kallioita, tehdään sitä kellaria sinne, sitä alinta kerrosta, pitkän aikaa. Jätevedet, uusi imeytysallas, niin kuin tuosta käy ilmi. Kuluminen, uudet valtavat ohjelmapalvelut maksaville rikkaille ulkomaisille turisteille. Poronhoito, linnusto jnp. En ole löytänyt sitä perustetta, hyvät ystävät, hyvät kollegat, en ole löytänyt sitä perustetta, miksi tämä on rakennettava. Minä en ole sitä löytänyt, vaikka kuinka olen yrittänyt tätä pohtia.

Jos tässä esityksessä ja sen teksteissä on jotain hyvää, niin se on se, että ainakin siinä vannotetaan, että mihinkään muualle nyt ei sitten enää rakenneta kansallispuistoihin, jos siihenkään voi luottaa, koska nythän jo teillä suunnitellaan siellä koskiensuojelulain avaamista. Aiotteko tuoda tänne koskiensuojelulainkin murentamisen? Sitäkään en tule hyväksymään. Eli kyllä siinä on perää, mitä luonnonsuojelujärjestöt sanovat, että tämän hallituksen rekordi on todella erittäin heikko ympäristö- ja luonnonsuojeluasioissa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt ministeri Lehtomäki, minkä jälkeen käydään debatti. Nyt ministerin puheenvuoron aikana voi pyytää vastauspuheenvuoroja vanhalla metodilla, V-painike, pystyyn nousten. Ministeri Lehtomäki, voitte käyttää tuosta puhujakorokkeelta 3 minuuttia vastataksenne käytettyihin puheenvuoroihin.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Tästä mitoituksesta oli useissa puheenvuoroissa kommentteja, ja on toki huomattava, että tämä esitys toisi siis nykyisen 130 vuodepaikan sijaan 320. Ed. Salolaiselle: Siellä perusteluissa selkeästi lukee, että kokonaismäärältään 320, eli siihen ei voi lukea vanhoja lisäksi. Samalla tämä lakiesitys velvoittaa kaavoituksen yhteydessä poistamaan asuntovaunukentän, jonka kapasiteetti tällä hetkellä on 94 asuntovaunua. Eli siinä mielessä kokonaismitoitus, riippuen aina siitä, kuinka paljon niitä vaunuja on, kuinka paljon niissä on ihmisiä, matkailukeskuksen alueelle ei niin paljon kasva.

Saattaa olla, että hotellin uusiminen muuttaisi Pallaksella kävijöiden luonnetta, mutta minusta siinä ei ole mitään pahaa, jos Pallaksellekin hyväksytään esimerkiksi lapsiperheiden paremmat tutustumismahdollisuudet kansallispuistoon, että myöskään Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ei ole tarkoitettu vain kokeneille eränkävijöille vaan että myös pienten lasten kanssa pystyisi siihen helposti tutustumaan.

Se väite, että esityksen valmistelussa ei olisi tehty mitään luontovaikutusten heikentämiseksi, ei pidä paikkaansa. Siellä perusteluissa on selvästi esitetty se, että ympäristövaikutuksista teetettiin erillinen arviointiselvitys, jonka mukaan nämä vaikutukset olisivat hallittavissa olevia. Lain mukainen Natura-arviointi edellyttää sitä, että on olemassa jokin konkreettinen hanke ja sen hankkeen Natura-vaikutuksia voidaan arvioida. Nythän lakiesityksellä ollaan vain tätä yleiskehikkoa luomassa, joten me emme tiedä, minkälaisena konkreettinen hanke aivan tarkasti lähtisi toteutumaan, jos lähtisi.

Myöskin näitä varoja, joita ed. Tiusanen peräänkuulutti, osoitetaan. Niin kuin avauspuheenvuorossani viittasin, lisätalousarviossa on ehdotettu Metsähallitukselle luonnonsuojelualueiden palveluvarustuksen parantamiseen 1 miljoonan euron lisämääräraha, josta valtaosa on tarkoitus kanavoida joka tapauksessa suoraan Pallas-Yllästunturille, koska kävijämäärien Pallaksella arvioidaan kasvavan kaikissakin tapauksissa, riippumatta tästä ratkaisusta kävijämäärien ennakoidaan kasvavan. Voin vain sen todeta, että tämä kansallispuistojen perustarkoitus, luonnonsuojelu, mutta myös mahdollisuuksien tarjoaminen retkeilylle, opetukselle ja tutkimukselle, on haastava juttu meidän suosituimmissa kansallispuistoissamme. Ääritapauksessa tietysti pitää katsoa, miltä osin esimerkiksi liikkumisen rajoittamista on syytä harkita, jotta näitä kielteisiä luontovaikutuksia voidaan torjua.

Puhemies! Viimeiseksi totean, että lakiesityksellä siis luodaan mahdollisuus asemakaavoittaa ja luodaan siis rakennusoikeutta kansallispuistoon. Se ei ole sidottu yksittäiseen yrittäjään nyt eikä tulevina aikoina.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerin puheet aina muuttuvat, kun tarina jatkuu ja vuo jatkuu. Teille tuli kai nyt selväksi jo hallituksen esityksen perusteluista, että luonto on jo nyt kulunut. Reaktio siihen ei ole määräraha kunnostamiseen. Rupeatteko te siellä nyt heittämään tavaraa sinne kulumispaikkaan? (Ed. Tennilä: Kyllä pitää sekin tehdä!) Toisin sanoen tällaisissa tilanteissa kaikkialla muualla maailmassa näillä leveyspiireillä rajoitetaan kävijöitten määrää. Esimerkiksi Alaskassa Denalin luonnonpuistossa, joka on vastaava kansallispuisto, on rajoitettu tarkkaan, yhden nupin tarkkuudella, se, kuinka monta ihmistä siellä voi olla. Elikkä te ette ymmärrä näitä asioita ollenkaan.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Itsekin ajattelin käyttää tässä keskustelussa kriittisen puheenvuoron, mutta hieman toisenlaisen kriittisen puheenvuoron, mitä täällä on kuultu. Siitä johtuen näyttää siltä, että tässä täytyy kääntyä ja alkaa puolustaa ympäristöministeriä tämän oman esityksensä kanssa, sen verran kovanlaista ja, sanoisinko, kiivasta, kiihkoista ja tunnekuohuista tämä keskustelu täällä on ollut.

Minua kiinnostaa se, millä tavalla Lapissa elinmahdollisuudet voidaan säilyttää, yrittämisen edellytykset, työn ja toimeentulon edellytykset, ja tämä yksi konkreettinen hanke on sellainen, että se tarjoaa työtä ja toimeentuloa tuolle alueelle. Millä tavalla tässä hankkeessa on toimittu? Varmasti on toimittu siten, että kansallispuiston arvo ja merkitys tunnustetaan ja tullaan kaikin tavoin ottamaan huomioon. Tästä löytyy myös toisenlaisia näkemyksiä, onko tämä toteuttamiskelpoinen, (Puhemies: Minuutti on täysi!) ja tämä on se kysymys, johon myös haluaisin tässä vielä tämän päivän aikana palautetta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä ministeri ei puuttunut siihen, että kysymys EU:n Natura 2000 -verkostahan ikään kuin tässä ovelasti on jätetty määrittelemättä ja selvittämättä, ja nyt tietysti on hallitus ja ministeri ilmeisesti ajatellut, että kun eduskunta säätää lain esimerkiksi 320 vuodepaikan mukaan, niin Natura-vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviointi sitten säädetään sille tasolle. Tämä on erikoinen toimintamalli. Nimenomaan tämä Pallashankkeen kansallispuistolain romuttaminen rikkoo nyt kaikki ne peruspilarit, mitä on: kansallispuiston perustamislain, valtakunnallisesti arvokkaiden maisemia, Suomen kansallismaisemaa koskevat päätökset, maankäyttö- ja rakennuslain päätökset ja Natura-säännökset. Minä olen aikaisemmin ihmetellyt, mihin hallituksessa vihreitä tarvitaan, mutta nyt täytyy sanoa, että nyt en ymmärrä, mihin ympäristöministeriä tarvitaan, jos kaikki tämän tyyppiset peruspilarit pystytään romuttamaan.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri on varmasti ollut ristipaineiden alaisena tässä asiassa. Lapin täydellinen suojelu on ollut monien tavoitteena, kuten tässä salissa on taas jälleen kerran kuultu. Minkäänlainen Lapin kehittäminen ei tunnu joillekin kelpaavan. (Ed. Rajamäki: Ei ole siitä kysymys!) Selvää on myös, että ainakin salin vasemmalla puolella ei ymmärretä edes yksityisyrittäjyyttä.

Meille lappilaisille luvattiin aikoinaan, kun Natura-alueita perustettiin, etteivät ne tule estämään elinkeinotoimintaa ja niiden kehittämistä. Nyt on ilmennyt jo esimerkiksi Soklin ratahankkeen yhteydessä ongelmia elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Tosiasia on, että Natura-alueet eivät ole muualla Euroopassa olleet esteenä kehitykselle. Kysyisinkin ministeriltä nyt tämän Natura-arvion aikatauluarviota.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä arvostan ed. Salolaista, hänen johdonmukaisuuttaan ja sitä, että hän oli ympäristönsuojelija jo silloin, kun se ei ollut muotia.

Mutta tästä asuntovaunualueesta: Minkä takia se on suljettu näin kategorisesti pois? Asuntovaunualue voi olla ghetto, mutta se voi olla hyvin hoidettu ja se voi olla pienempi. Nyt kuitenkin tämän tyypin matkaajat, jotka usein ovat perheellisiä eivätkä suinkaan ökymatkailijoita, vaan ovat usein liikkeellä lainakamppeilla tai sitten ovat sellaisia, joiden muuten on hankala liikkua, suljetaan pois tältä alueelta. Mikä tämä ratkaisu on? Onko se teidän valintanne, vai onko yrittäjä ilmoittanut, että näin pitää mennä?

Sitten tästä käytön suuntaamisesta: On hyvä, että kansallispuistoissa on paljon kävijöitä. On hyvä, että niistä saavat nauttia mahdollisimman monet. Mutta ratkaisu siihen on se, että suunnataan käyttöä, nimenomaan massakäyttöä, tehdään palvelu- ja reittirakenteet niin hyviksi, että se ohjaa automaattisesti käytön semmoisille alueille, joita pystyy valvomaan, huoltamaan ja pitämään kunnossa.

Sitten kun te sanoitte tästä rahoituksesta, niin tämä lisäbudjettirahoitus koski vain yhtä kertakaikkista ratkaisua, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) mutta tarve on joka vuonna.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Tunturi-Lapin helmi. Siksi tämä hallituksen esitys on huono. Se on liian ahne. Se sallii liian suuren rakentamisen tälle kansallispuistoalueelle. Pidän selvänä puutteena sitä, että Natura-selvitystä ei ole tehty. Kansallispuistothan on perustettu luonnon suojelemiseksi ja ihmisten virkistyskäyttöön.

Ministeri, nostitte puheessanne esiin matkailuelinkeinon tärkeyden ja sen edistämisen. Kysyisinkin siihen liittyen, eikö ole ristiriitaista tavallaan, että sitten kansallispuistorajan ulkopuolella olevat matkailuyrittäjät tulevat kärsimään siitä, että näin suuri markkinaetu annetaan nimenomaan tälle yhdelle ja ainoalle yrittäjälle.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tääl on aika voimakkaita puheenvuoroja tuotu nimenomaan negatiivises mieles. Itte oon Pallasta käyttänyt, voidahan sanoa, että ylivoimasesti eniten tästä salista, viimesen 35 vuoren aikana 3 kuukautta keskimäärin vuoressa, jotenka minä tierän ku omat taskuni paikat. Voin vakuuttaa, että ku tälle yrittäjälle annetaha lupa tehrä tämä ratkaasu, siinä tulloo arkkitehtuuri kuvaan mukaan, se soveltuu luontoon, ja ennen kaikkea ne poluut tuloo käyttöhän vain siltä osin. Se jos jätetään rempallensa, siel tulis ylimääräistä roskaa, ylimäärääsiä polokuja.

Ku ed. Rajamäki otti esille sen, että kuinka tämä jätevesihuolto, mä voin vakuuttaa, että se tuloo tosi hyvähän kuntohon. Mä uskon siihen.

Ku ed. Mustajärvi sanoi sitä, että ku sinne ei tuu näitä matkailuvaunuja, nehän ne rumistus ja kauhistus on.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansallispuiston rakentaminen on sallittua vain, kun se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön edellyttämää rakentamista, kunnostamista ja entistämistä. Edellä mainitun perusteella olisi ollut mahdollisuus peruskorjata tai entisöidä nykyinen hotelli. Kysynkin, minkä takia nykyistä hotellia ei ole peruskorjattu, ja myös kysyn sitä arvoisalta ministeriltä, onko mietitty kansallispuiston ulkopuoliselle alueelle rakentamismahdollisuutta uudelle hotellille.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta jotenkin tuntuu, että kollegoilla on nyt sekaisin luonnonpuiston ja kansallispuiston ero. (Ed. Pulliainen: Ei ole) — Kyllä vähän kuulostaa siltä. (Ed. Pulliainen: Höpö höpö!) — Luonnonpuiston minä ymmärrän täysin tarkkaan, että ollaan ääritiukkoja, mutta kansallispuistohan on tarkoitettu myös retkeilyyn. Mitä Lapin ihmisenä näen ja edustajana, niin minä toivon, että siellä on mahdollisimman paljon ihmisiä. Se edellyttää sitten sitä, että he saavat nauttia meidän ainutlaatuisesta luonnostamme, ja samalla tietenkin se on meille myöskin elinkeino, tämä kasvava matkailu, ja tärkeä semmoinen. Minä en edes ymmärrä, miten ed. Salolainen, joka haluaisi rajoittaa tätä kulkemista, miten te esimerkiksi kieltäisitte kansallispuistoon tulon ihmisiltä. Pitää rakentaa ne rakenteet semmoisiksi, että ne kestävät kasvavankin kävijämäärän. Siinä on pitkospuita, siinä pitää laittaa palvelut siellä hotellin alueellakin semmoiseksi, että edes pissalle pääsee jokainen. Nyt ei sekään suju. Meillä on liian alkeellinen nyt se Pallas tällä hetkellä.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pallas-Ylläs-kansallispuistolain tavoite ei ole, että sillä hankaloitetaan luonnosta nauttimista nykyisellään. Näin kuitenkin tosiasiassa kävisi, ellei Pallastunturin nykyhotellia ajanmukaistettaisi ja sallittaisi sen parannukset. Tämä laki on tarpeen, jotta matkailu olisi edelleen mahdollista myös perheille ja liikuntarajoitteisille Pallaksen alueella.

Pallas-tunturi on ainutlaatuinen. Uskon, että se on myös Pallaksen vetovoiman salaisuus, ja tämän varmasti myös matkailuyrittäjät alueella tietävät. Näin uskon, että tämä otetaan huomioon myös, kun tulevia palveluita suunnitellaan. Tätä on myös tarpeen seurata ja katsoa, että tämä tapahtuu ympäristöä säästävästi. Uskon kuitenkin, että kansallispuistokonsepti ja matkailuelinkeinon (Puhemies: Minuutti on mennyt!) harjoittaminen sopivat hyvin yhteen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella kummallista, että tätä suuren hotellin rakentamista perustellaan sillä, että pissalle pitäisi päästä tai että vaikeasti liikkuvat ihmiset pääsevät nauttimaan kansallispuistosta. Kumpikaan perustelu ei pidä paikkaansa, ei myöskään se perustelu, että jotenkin Lappi olisi jonkunlainen reservaatti. Kaivoksia perustetaan jatkuvasti, useat tunturit on otettu lähinnä etelän ihmisten ilottelukeskuksiksi ja niiden ympäristö on tuhottu luonnon näkökulmasta. (Ed. Karjula: Ei pidä paikkaansa!) Luonnonsuojelualueella kaivetaan kaivinkoneella kultaa. Ei se paljon asiaa paranna, että se on kultaa. Siellä sitten käy TEMistä ministeri Pekkarinen vielä toteamassa, että kyllä se nyt on ihan liikaa suojeltu tuo paikka eli Lappi. Eli Lappi ei ole liikaa suojeltu missään tapauksessa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäki päätti oman puheenvuoronsa kysymykseen, tarvitaanko tätä menoa enää ympäristöministeriäkään. Muistutan vaan, että onhan tässä salissa jokin aika sitten käyty sekin keskustelu muun muassa näiden hallintorakenteiden uudistamisen myötä, että taitaapi semmoinen pitemmän aikavälin tavoite esimerkiksi keskustassa ollakin se, että ympäristöministeriö lakkautettaisiin ja yhdistettäisiin tähän luonnonvaraministeriöön. Ainakin tämän suuntaista ed. Pulliainen kertoi silloin siellä Säätytalolla keskustellun, (Ed. Rajamäki: Venäjän malli!) ja minusta tämä on todella huolestuttavaa, sillä nimittäin kyllä ympäristöministeriö tarvitaan.

Mutta koska te, arvoisa ministeri, olette ympäristöministeri, nimenomaan ympäristöministeri, niin mielestäni tämän lain tuominen on vakava virhe. Se on vakava virhe periaatteellisesti, mutta se on myös vakava virhe tyylipisteiltään. Viittaan esimerkiksi juuri tähän Natura-selvitykseen, että ensin tehdään laki ja sitten pyydetään lain mukainen lausuma, että nytpä tehdään selvitys ja niin poispäin. Tämä ei missään olosuhteissa ylitä rimaa. (Puhemies: Minuutti!) Tämä on mielestäni vakava virhe.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siellä ilokellareissa eduskuntakin varsinkin tuossa pääsiäisen seudulla kokoontui, että voitaisiin pitää siellä eduskunnan täysistuntokin, että kyllä ne ovat suosittuja ne ravintolatkin.

Itsekin olen käynyt siellä Pallaksen alueella talvella ja kesällä, satunnainen kulkija. Siellä tietenkin näkyy, että siellä paljon käy ihmisiä. Olisiko se sitten niin, että meistä jokainen kerran viidessä vuodessa saa käydä, että mahdollisimman moni pystyy käymään siellä? Ei pidä rajata pois niitä, jotka siellä sitten jatkuvasti liikkuvat. Se on kai tämän kansallispuiston idea, että siellä jokainen suomalainen halutessaan voi käydä.

Näistä matkailuautoista. Minun mielestäni ed. Mustajärvi on siinä oikeassa, että se on osa kansaa, joka liikkuu matkailuautoilla. Niiden ekologinen jalanjälki on aika vähäinen, niillä on omat jätevesi- ja muut asiat. Usein lapset ja perheet kulkevat siinä mukana, että kyllä (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tämäkin pitäisi nähdä.

Sitten kun sanotaan, että se on laho ja sillä tavalla, se hirsirakennus, niin valtion pitää auttaa sitä yrittäjää, että hän pystyy siellä järjestämään, että palveluitakin siellä on (Puhemies: Minuutti!) Ei se ihan sillä tavalla voi olla, että ei ole palveluita alueella.

Puhemies:

Nyt siirrytään vastauspuheenvuoroissa jo niin sanotulle toiselle kierrokselle. Olen merkinnyt vastauspuheenvuorot edustajille Pulliainen, Seurujärvi, Mustajärvi, Karvo, Kataja, Mieto ja Karjula. Sen jälkeen pannaan viiva alle ja ministeri sitten vastaa näihin, jonka jälkeen palataan puhujalistaan, ja senkin jälkeen, totta kai, voidaan käydä debattia, jos tilanne sitä edellyttää.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisessä vastauspuheenvuorossani kiinnitin huomiota siihen, että arvoisan ministerin puheet pikkuisen muuttuvat, mutta loppui aika muistuttaa teitä siitä, mitä te sanoitte ensimmäisessä, siis varsinaisessa esittelypuheenvuorossa. Te sanoitte suurin piirtein näin, että tämä on linjaratkaisu kansallispuistoihin liittyen. Se tarkoittaa sitä, että sinne rakennetaan lisää. Siis kansallispuistoihin rakennetaan hotelleja lisää! Mitä ihmettä siinä tekee tämä valtioneuvoston joku lausuma, ettei rakenneta? Nämähän ovat täysin ristiriidassa toistensa kanssa!

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kiihkoilu jatkuu ja näyttää siltä, että nämä puheenvuorot, joita käytetään, ovat kyllä sarjassamme yltiösuojelun ja Lapin museoimisen puheenvuoroja. Ei tässä muuhun johtopäätökseen voi tulla, kun näitä puheenvuoroja kuuntelee.

Täällä on esitetty, että nykyisen kaltainen rakennus pitäisi peruskorjata ja uusia, mutta se on jo yksinkertaisemmallakin matematiikalla selvää, että tuollaisesta hankkeesta ei saada liiketaloudellisesti kannattavaa. Eli se on poissuljettu täysin tällaisesta toteuttamisvaihtoehtojen vertailusta.

Minä olisin ministeriltä kysynyt johdonmukaisuudesta, kun ensinnä oli 500 vuodepaikan ja 15 000 kerrosneliömetrin esitys myös ympäristöministeriön käsittelyssä, sitten se oli 250 vuodepaikkaa ja 10 000. Sitä nostettiin 20:llä 270:een. Kerroslukumäärä pysyi samana. Nyt se on 320 ja kerroslukumäärä edelleen 10 000. Missä se johdonmukaisuus tässä piilee? (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) Tämä toteuttamiskelpoisuus tätäkin kautta tulee kyseenalaiseksi.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Miedolle sen verran, kun hän puhui näistä kauhistuksista ja rumistuksista tarkoittaen asuntovaunuja ja autoja. Sanokaa te sille edustajakollegallenne ministeri Väyryselle, ettei päästä yhtään rumistusta ja kauhistusta Pohjantähteen. Kertokaa nämä terveiset, jos se on teille niin iso ongelma. Asuntoauto ja asuntovaunu ovat kuitenkin osalle perheitä ainoa mahdollinen tapa liikkua pohjoisessa, liikkua ja majoittua. Nyt kokonaan suljetaan tämä vaihtoehto pois. On aivan totta, että silloin, kun tällainen matkailija tulee koko pesueensa kanssa sinne alueelle, hänen ekologinen jalanjälkensä on pienempi kuin sillä, joka majoittuu siihen kiinteään hotellirakennukseen.

Vielä näistä määrärahoista, niin te, ministeri, sanoitte tästä, että lisäbudjetissa annettiin lisää rahaa, mutta tämä vuotuinen määräraha jää sen vakiintuneen tarpeen alle vuosi vuoden jälkeen ja sitä te ette pysty kehyksissä ratkaisemaan, ette näillä kehyksillä.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että Lappi on lähes kolmannes Suomen pinta-alasta ja iso osa siitä on suojeltu. Täällä viitattiin kullankaivuun Lemmenjoella, ja siitäkin olisi syytä muistaa, että tätä kullankaivua harjoitettiin ennen kansallispuiston perustamista. Se on ihan tosiasia, että Lapissa kyllä osataan elää sovussa luonnon kanssa, ja se on myös Lapissa matkailuelinkeinon edellytys, että näin osataan tehdä.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Salin vasemmalla laidalla ei uskota siihen, että yrittäjät tai markkinatalous ylipäätään voisi toimia vastuullisesti. (Ed. Mustajärvi: Ed. Salolainen istuu salin sillä puolella!) Olen varma siitä, että vastuullinen yrittäjä ymmärtää sen, että myös Pallaksen ainutlaatuisuus on sen keskeinen vetovoimatekijä. Sikäli, kun matkailijat haluavat golfia tai rockn rollia, he varmasti löytävät toisen kohteen lähialueiltakin ja ne, jotka ymmärtävät tämän ainutlaatuisuuden päälle, varmasti jatkossakin valitsevat Pallaksen.

Mitä sitten tulee kansallispuistorakentamiseen muutoin, niin hallitus nimenomaan on kirjannut, että tämä laki ei ole ennakkoratkaisu vaan yksittäinen ratkaisu yksittäisten ongelmien purkamiseksi.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi loukkaantui todella mun ehkä vähän nolostakin, kömpelöstä, sanavalinnasta. Tarkootukseni oli sanoa sitä, että taivahalta ku kattellahan ja vähän laajemmaltikin tunturilta niitä asuntovaunuröykkiöitä, mitä siellä tunturin kupeessa on, ne olis paree, kun ne olis tämän kansallispuiston ulkopuolella. Sitten se vertaus Väyrysen Pohjantähteen, siinä tosin Kemijoki vuolaasti virtaa, mutta se ei oo kansallispuistoa. Mutta vielä se, kun sanottiin, että kun se hotelli tuloo sinne tunturille, kansallispuistoon, niin se lisää sitä vaeltajaporukkaa hirviät määrät. Mä väitän, että ei se, kuulkaa, se porukka siel mihinkään lisäänny, ja kun ne pysyy samoilla poluilla, se paranoo, niin ku entinen Valion viili vanhetessaan.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuodesta 1985 sain olla useita vuosia nimenomaan Ylläksen alueen kehittämistyössä mukana ja muistan hyvin matkailun ja luonnonsuojelun jännitteet, jotka olivat jo silloin; muun muassa Äkäslompolon ja Ylläsjärven välisen tieyhteyden aikaansaaminen oli erittäin iso projekti matkailun näkökulmasta. Siinä mielessä tämä, voisiko sanoa, rakentava päätös, johonka ympäristöministeriössä on päädytty, kyllä on linjattu siltä pohjalta, että matkailun ja luonnonsuojelun yhteistyö säilyy ja sitä voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla kehittää niin, että todella se Lapin luonnon ainutlaatuisuus turvataan ja säilytetään. Uskon, että näitten kansallispuistojen avulla se on mahdollista. On liioiteltua ajatella, että joku yksittäinen rakennushanke tuhoaa tämän kokonaisuuden.

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt ministeri Lehtomäki. Voitte käyttää 3 minuuttia vastauksiinne puhujakorokkeelta, olkaa hyvä. Tämän jälkeen mennään puhujalistaan.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Vielä kerran totean, että tämän lainsäädännön valmistelun lähtökohta on ollut ja on se, että nykytilanne Pallaksella on huono, enkä minä voi yhtyä ed. Rajamäen näkemykseen siitä, että tämä nykytilanne palvelisi kansallista maisema-aluetta jotenkin hyvin.

Maisemakysymykset ja myöskin muutoin kansallispuistoon liittyvät kysymykset ovat myös niitä perusteita, jonka takia ehdotetaan tätä asuntovaunukenttää pois. Se ei ole kansallismaiseman kaunistus.

Natura-arviointi, niin kuin tässä lakiesityksessä todetaan, on tarkoitus tehdä tämän asemakaavoituksen yhteydessä. Muutoinkin Muonion kunta on ilmoittanut, että jos lakiesitys hyväksytään, se sitten etsii asemakaavoitukseen partneria ja sitä kautta nämä yksityiskohdat lähtevät tarkentumaan.

Kansallispuiston ulkopuolelle luonnollisesti saa matkailurakentamista tehdä ihan toisenlaisilla ehdoilla kuin kansallispuiston sisäpuolelle. Varmaan sekin ainakin Jerisjärven alueella on jossakin määrin ainakin kehittynytkin.

Tämä ei siis ole mikään ennakkopäätös, mutta alkupuheenvuorossani viittasin siihen, että kun 1991 eduskunta on viimeksi Kolin kohdalla katsonut, millä tavalla kansallispuisto ja matkailurakentaminen siinä tapauksessa mahtuvat samaan kokonaisuuteen, niin nyt eduskunnan pitää katsoa, millä tavalla nämä tässä tapauksessa mahtuvat samaan kokonaisuuteen. Valtioneuvoston hyväksymät lausumat tarkoittavat sitä, että tämä valtioneuvosto ei tule tuomaan minkäänlaisia vastaavia esityksiä tänne. (Ed. Pulliaisen välihuuto) — Vuodepaikkojen määrä on muuttunut sen vuoksi, että lausuntokierroksellahan on ollut kaksi eri mitoituksella olevaa kokonaisuutta. Myöskin viime syksynä on tarkennettu ympäristövaikutusten arviointia ja sen perusteella korjattu sitten myöskin tätä vuodepaikkamäärää 500:sta alaspäin.

Se on tosiasia, että jonkin verran vuotuinen kunnostukseen tarkoitettu määräraha on tarpeisiin nähden liian pieni, mutta siinä tietysti meillä on eduskunnan kanssa mahdollisuus tehdä yhteistyötä jatkossakin.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on monessa puheenvuorossa todettu, että tämä on periaatteellinen kysymys, joka tässä hallituksen esityksen nojalla tulee käsittelyyn.

Kansallispuistojen perustamisen ja ylläpidon perusajatus, niin kuin täällä monissa puheenvuoroissa on todettu, on luontoarvojen vaaliminen, luonnonsuojelun edistäminen ja myös ihmisten virkistäytymismahdollisuuksien tukeminen. Tämän lisäksi Pallas-Ylläksen alueella on vielä oma erityinen merkityksensä kansallismaisemana ja maisemallisten arvojen puolesta.

Nyt täällä ympäristöministeri äskeisessä puheenvuorossaan totesi, että tämä esitys on tuotu sen johdosta, että nykytilanne Pallaksella on huono. Se voi joltain kannalta ajateltuna ollakin huono, mutta ei varmasti näitten luontoarvojen kannalta, ja ainakaan hallituksen esitys ei tuo siihen kohtaan parannusta, ehkä yrittäjän osuuteen kyllä, mutta ei muuten. (Ed. Pulliaisen välihuuto) Siinä mielessä tämä oli vähän erikoinen näkemys.

Kun äsken viittasin siihen, mikä on kansallispuistojen perimmäinen tarkoitus ja olemus, niin on itsestäänselvää, että raskas rakennustoiminta tai bisneksen pyörittäminen ei kuulu kansallispuistojen perustehtäviin. Tällä ratkaisulla vaan tähänkin kansallispuistoon saataisiin sitten kaivinkoneita mellastamaan.

Tälle kansallispuistolaista tehtävälle poikkeukselle, niin kuin ministeri tämän täällä esittelee, tässä on minusta erittäin heikot perusteet, aivan niin kuin ed. Salolainen omassa puheenvuorossaan sanoi. Hallituksen esitys on tehty yksityisen bisneksen ehdoilla, ja tämä ehdotettu esityksessä oleva 320 vuodepaikan koko merkitsee 2,5-kertaista määrää nykyiseen nähden, mikä tulee merkitsemään kulutuksen lisääntymistä ja ennen kaikkea maisemallisten arvojen kannalta heikkoa kehitystä.

Tätä perustellaan matkailulla ja aluetaloudellisillakin näkökulmilla, mutta aluetalouden puolesta on täysin mahdollista rakentaa majoituskapasiteettia kansallispuiston alueen ulkopuolelle siinä määrin kuin tarvitaan.

Valmistelun aikana on ollut esillä myös erilaisia kompromissiesityksiä: 250 vuodepaikkaa tai 270. Eivät nekään esitykset kovin hääppöisiä ole olleet, mutta yhdessä sen asuntovaunualueen poistamisen kanssa ne olisivat tietysti sentään parempia kuin tämä nyt käsittelyssä oleva esitys.

Ihmetystä herättää, niin kuin täällä monessa puheenvuorossa on tullut ilmi, myös tämän yksityiskohtaisen Natura-arvion puuttuminen tässä vaiheessa. Kuitenkin näillä mitoituksilla olisi jo ennen esityksen tuomista eduskuntaan ollut mahdollista Natura-arvio tehdä. Joka tapauksessa on välttämätöntä tietysti tehdä tarkka arvio ennen kuin tässä toimenpiteisiin ryhdytään.

Huomionarvoinen on myös täällä monen edustajan esille tuoma huoli tästä jätevesi- ja siirtoviemärikysymyksestä, että tämä ilmeisesti on vielä toistaiseksi ratkaisematta.

No, joka tapauksessa on ylipäätään erikoista ja poikkeuksellista, että ylipäänsä kansallispuistossa voidaan hotellielinkeinoa harjoittaa. Ministeri Lehtomäki viittasi täällä siihen, että 1990-luvun alussa tehtiin Kolin osalta vastaavan tyyppinen linjaratkaisu. Tällaista sanaa siinä käytettiin. Nyt olisi 2000-luvulla aika tehdä vastaava linjaratkaisu Pallaksen osalta.

Toivon, että valiokunnassa tätä hallituksen esitystä vielä erittäin huolellisesti harkitaan nimenomaan kansallispuistoinstituution näkökulmasta, ja toivon myös, että palataan semmoiseen ratkaisumalliin, jossa laajennuksesta luovutaan.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä Pallaksen-Ylläksen kansallispuistoalue on mulle todella rakas. Oon sielä tosiaan viettänyt kolomekymmentä vuotta, kolme kuukautta per vuosi eli tunnen sen ku omat taskuni. Ja täytyy sanoa, että oon kyllä käyny muillaki tunturialueilla Suomessa, ja kyllähän tämä niin kuin jylyin tunturiselekä on, ku Enontekiöltä lähretähän vaeltamahan kohti Pallasta varsinki kesäkeliillä, miksei myös talvella.

Mutta otetaan huomioon se seikka, että tämä kansallispuisto kuitenkin perustettihin käytännös vähän niin ku jälkijunassa siihen nähären ku hotellin perustaminen aikoinansa luotihin, ja siinähän se oli entisellä paikalla, jonka saksalaaset sitten soran aikana pomahutti maan majoille, rauniot on vieläki jäljellä. Tämä nykyynen hotelli on tuollaanen puolisen kilometriä alapuolella, ja voin vakuuttaa, että nyt, ku siihen on torennäköösesti tulos lupa, jotta saarahan rakentaa 320-henkinen paikka, mä väitän tai ainakin uskon, että näin toteutuu, aina ku silmät pistän kiinni ja näen sen maiseman.

Arkkitehtuuri on huippuluokkaa, se soveltuu siihen maastoon erinomaisesti, ja voin vakuuttaa, että jos kerran se päätös on tehty, että tuo karavaanialue sieltä tavallaan poistuu, mikä toisaalt on sääli, niin kyllähän se kuitenki sitä idylliä ja maisemaa parantaa sen suhteen, jottei kenellekkää pitäisi jäädä sellaanen paha mieli, että tämä hotelli täällä Pallaksen syrämessä on kauhistus.

Vielä siitä, että sielähän on todella vaellusreittejä paljon, sielä on hyviä polokuja. Siin on muun muassa, ku lähtöö ne hissit sinne laskettelurinteelle — joka siel on käyny tiettyinä vuorenaikoina, varsinki keväällä, ku huhtikuu alakaa ja aurinko plösöttää — niin sanottu vatikuru. Se on aivan niin, kuulkaa, ku etelässä olis heinäkuussa, aurinko paistaa. Voin vakuuttaa, että sielä lähtöö ihimisen ajatusmaailma, eliksiirit liikkeelle, ja voin vain kuvitella, että ku ne menöö illalla nauttimahan sinne ruokailua, ehkä tanssikkin vähän soi ja pelit soi, niin sielä maailma parantuu, pieni terapeuttinen hoito tuloo. Kollega, psykoloogi Virtanen voi vakuuttaa, jotta näin juuri on. (Ed. Pertti Virtanen: Näin on!)

Ja paljo ku on puhuttu siitä kauhukuvasta, että se jätevesihuolto nyt on se porsahanreikä, kynnyskysymys, kuinka se hoiretahan, niin mä väitän, että sen puolen insinöörit on aikaa sitten jo ratkassu. Se ei tuu klikkaamahan. Se on sitte toinen asia, kuinka junaallahan se parkkialue, tulooko se sinne talon alle, joka mun mielestä louhimalla olis myös maharollinen ajatus.

Eli kaikesta huolimatta tääl on ollu monenmoisia ajatuksia siitä, että yks hotellinomistaja vie siitä muiren yrittäjien rahkehet, mutta totuushan on, jotta tämä samaanen hotelliyrittäjä omistaa jo ne lähes kaikki muukki hotellit. Tämon vain lisää palvelua, jotenka en mä ny uskoosi, että tälle yrittäjälle kannattaas ruveta liikaa kauhukuvia lyömähän rattaisiin. Ja vielä todetaan se, että sinne tuloo asianmukaaset huoneistot, sinne tuloo asianmukaaset käytävät autoolle, siel on polut, mitä asianmukaasesti vain käytetään. Se roskaistus tuloo olemahan minimaalinen, eli luonto pysyy paremmassa kunnossa.

Ja uskoosin, että ne kaikki tässä salissa ehkä jo, jokka täs kauimman aikaa täälä salissa on tulevina vuosina, voi vakuuttaa, että oli ne vain viisahat päätökset, jotta tuo lupa sinne myönnettiin. Koli ja Pallas on eri asia monehen muuhun kansallispuistoon verrattuna, koska nämä on ollu sielä jo käytössä ennen perustamista.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys on sinällänsä hyvä asia, mutta se ei vastaa määrältään alueen ja toimijan tarvetta, kuka sitten tämä toimija lieneekin. Pallas-Ounastunturi perustettiin vuonna 1938, jolloin myös alkuperäinen, sodassa 1944 tuhottu hotelli valmistui. Nykyinen hotelli on rakennettu alemmaksi rinteeseen vuonna 1948, ja siinä on nykyisellään nämä 130 vuodepaikkaa. Ja kuten on todettu monessa puheenvuorossa, tämä lainmuutos ei mahdollista muiden kansallispuistojen rakentamista eikä avaa väylää sille. Hotelli toimii myös paljolti retkeilijöiden palveluiden tarjoajana. Nämä palvelut on jollakin lailla tuotettava. Kyseenalaista on se, onko yksityisen yrittäjän tehtävä tuottaa ilmaispalveluita kasvaville päiväkävijöiden määrille.

Nyt esitetty muutosesitys nostaisi vuodepaikkojen lukumäärän 320:een. Ensinnäkin on hankalaa, että lain tasolla mietitään vuodepaikkamäärää, ja kyseenalaista on myös se, että joudutaan puuttumaan siihen, onko huoneisiin mahdutettavissa saunoja. Vuodepaikkojen lisäys sinällänsä on minimaalinen, kun huomioidaan asuntovaunualueen lakkauttaminen. Harmillista on myös se, että esitys on henkilöitynyt yhteen yrittäjään.

Täysin selvää on se, että tästä salista löytyy edustajia, jotka haluavat estää kaikenlaisen kehityksen Lapissa. Se herättää kuitenkin ihmetystä, koska toisaalta moititaan Lappia siitä, että se tulee muulle maalle kalliiksi. Jollei Lappia voida kehittää sen omista lähtökohdista ja vahvuuksista, ei voida olettaa Lapin elinvoimaisuuden kasvavan. Matkailu on Lapille tärkeä elinkeino, johon meiltä löytyy osaamista ja taitoa. Olisi ollut toivottavaa, että nyt olisi mahdollistettu kunnolla tekeminen kerralla. Hanke olisi toteutettavissa laajempanakin, varmasti ympäristöönsä soveltuvana hyvällä suunnittelulla ja siten myös taloudellisesti järkevänä.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tulen Suomen suurimmasta ja omasta mielestäni tietysti kauneimmasta kunnasta, Inarista, jonka pinta-ala on 17 000 neliökilometriä. Meillä on siellä kaksi merkittävää, suurta kansallispuistoa: Lemmenjoen kansallispuisto, 285 000 hehtaaria, ja Urho Kekkosen kansallispuisto, 255 000 hehtaaria. Siis todella suuria kansallispuistoja. Siinä naapurissa on sitten Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, 102 000 hehtaaria. Nuo kansallispuistot, ei vain yksi vaan kaikki, ovat todellisia Lapin helmiä, luontoaarteita, joiden vaaliminen on meille lappilaisille hyvin tärkeä asia.

Mutta tämä keskustelu, jota täällä tänään on käyty, on hieman hämmentävää, hämmentävää siinä mielessä, että jos puhutaan nuppineulan tarkasti määrätystä ja säännellystä käytöstä muun muassa kansallispuistojen kohdalla, niin se ei vastaa kyllä sitä tarkoitusta, johon nämä puistot on aikanaan perustettu, ja tapaa, jolla me itse yhtä lailla niiden käytön ymmärrämme. Ei kansallispuistoja ole suinkaan museoiksi perustettu yltiösuojelun hengessä, vaan retkeily-, vapaa-aika- ja virkistyskäyttöön, ja sellaisina niitä tulee myös meidän täällä käsitellä. Ne ovat, kuten sanoin, kruununjalokiviä, luontoaarteita, joita me haluamme vaalia, ja ne kuuluvat merkittävältä osaltaan Lapin matkailun vetovoimatekijöihin.

Inarin kunnan pinta-alasta on eritasoisilla ohjelmilla suojeltu lähes 80 prosenttia. On kuntia, joissa suojeluaste on vieläkin suurempi. Me olemme kyllä omanlaisiamme asiantuntijoita suojelukysymyksissä. Siksi tällaiset tunnekuo-hut ja kiihkoilu saavat kyllä minussa ja monessa muussakin lappilaisessa aikaan sellaisen vastareaktion Lapin yltiösuojeluun ja museoimiseen, joka vie meiltä mahdollisuuden yrittämiseen, työhön ja toimeentuloon, siis tulevaisuuden rakentamiseen. Siksi toivoisin, että tällaista vastakkainasettelua ei rakennettaisi. Yksittäisissä hankkeissa ymmärrän, että näkökulmaeroja on. Tässäkin hankkeessa varmasti monet näkökulmat, joita täällä salissa on esitetty, ovat perusteltuja. Asioita voidaan katsoa hyvin vahvasti ja tiukasti periaatteellisina, sitten on muita katsantokantoja.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston osalta itse yhtä lailla uskon, niin kuin ministeri täällä sanoi, että kyse on poikkeuksesta tämän hankkeen osalta. Se on toinen poikkeus Kolin lisäksi, jossa kansallispuistoon merkittävää matkailua ja sitä tukevaa rakentamista ollaan toteuttamassa tai mahdollistamassa. Toteuttamisesta emme vielä ole varmoja tämän kansallispuiston osalta.

Tämä Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, niin kuin täällä on todettu, on yksi Suomen suosituimmista ja kävijämäärältään kaikkein merkittävin kansallispuisto, ja sen osalta on todettu, että kävijämäärät tulevat lisääntymään jatkossa. Painetta tuon puiston käytölle siis on tulevaisuudessa entistä enemmän, ja siksi myös palveluvarustuksen osalta täytyy varautua tähän tulevaan käytön lisääntymiseen. Pitää muistaa, että kansallispuistot tarvitsevat myös palveluvarustusta, ja tässä tapauksessa, kun itsekin tuolla alueella olen vieraillut, on aivan selvää, että tuo palveluvarustus ei vastaa tämän päivän vaatimustasoa. Yhtä lailla voidaan todeta, että muun muassa jätehuoltokysymys, jota täällä on käsitelty, jäte- ja vesihuoltokysymys, tulee toteuttaa tuossa uudessa hankkeessa tarkat kriteerit ja ympäristönäkökulmat huomioiden, ja se tulee päinvastoin parantamaan tilannetta tuolla herkällä alueella herkän luonnon keskellä.

Se, mikä itseäni tässä asiassa askarruttaa, on todellakin se, ollaanko nyt viemässä lakia eteenpäin hankkeessa, joka on toteuttamiskelpoinen. Tätä arviointia on tehty, ja uskon, että ympäristöministeriö on sitä tehnyt. Sitä on julkisuudessa tehnyt myös nyt tällä hetkellä siellä oleva matkailuyrittäjä, ja sitten tässä välissä itse on koettanut sitä asiaa arvioida. No, tässä ollaan nyt päädytty ratkaisuun, jossa on 320 vuodepaikkaa ja 10 000 kerrosneliömetriä, ja kaikki nämä aiemmat puheet ja aiemmat tähän liittyvät seikat huomioiden toivon todella, että tämä hanke voi toteutua jollakin aikavälillä niin, että Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, yksi helmi ja timantti, luontoaarteemme, saa asianmukaiset tilat tätä kautta paitsi majoitus- ja ravitsemuspalveluiden niin myös muiden oheistoimintojen, kuten esimerkiksi opastus- ja neuvontatilojen osalta.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomen kansallispuistot ovat poikkeuksellisen arvokkaita kansallisaarteitamme, ja periaatteellisista syistä niihin ei sallita rakentamista, lukuun ottamatta näitä kahta poikkeusta, Pallas-Ylläs- ja Koli-tunturia, joissa jo kansallispuistojen perustamisen aikaan oli pienet majoitustilat. Ehkä juuri siksi Pallas-Yllästunturin herkkä luonto onkin jo nyt kulunut. Hotelli on tuonut alueelle paljon väkeä, ja nyt, kun tunturiluonto ei sitä kestä, hallitus on tullut tällaisen esityksen kanssa, jossa ratkaisuna esitetään vain hotellin laajentamista ja vuodepaikkojen lisäämistä.

Ministeri Lehtomäki täällä omassa esittelypuheenvuorossansa korosti, että nykytila on erittäin epätyydyttävä ja huono, mutta mielestäni selkeästi paras ratkaisu olisi ollut nykyisten tilojen entisöinti ja mahdollisesti museointi. Miksei olisi voitu harkita sitäkin, että vaikka valtio olisi ottanut sitten vastuulleen tämän hotellin? Niinhän Kolinkin hotelli on valtion hotellina.

Tässä on käytetty monta hyvää puheenvuoroa. Ed. Salolainen esitti ihan aiheellisesti sen huolen, että tämä toisi aivan uudenlaista toimintaa, mitä ei ole perinteisesti kansallispuistoissa ollut ennen: elämysmatkailua, mönkijöitä, telefericohissejä. Ei tällainen sovi kansallispuiston maisemaan. Täytyy muistaa se, että meillä on myös vaellusreppukansaa, joka tarvitsee ihan sellaisia paikkoja, joissa virkistäytyä niin, ettei tarvitse aina olla suunniteltua safaria tai muuta vastaavaa. Kansallispuistothan on perustettu nimenomaan luonnonsuojelu- ja virkistyskäyttöä varten, ja siihen tarkoitukseen ne ovatkin. Itse asiassa pelkäänkin, että tässä ollaan tekemässä poikkeusta, sellaista poikkeusta, että jatkossa on erittäin paljon helpompi tuoda sitten taas uusia rakentamisesityksiä.

Toivon todella, että ympäristövaliokunnassa huomioidaan kansallispuistojen merkitys ja ne periaatteet, jotka kansallispuistoinstituutiota kannattelevat. Kyllä tähän hallituksen esitykseen täytyy saada muutos. On aivan selvää, että näin massiivinen huonepaikkamäärä ei ole kestävä ratkaisu näin upealla paikalla, Pallas-Yllästunturin upealla tunturimaisemalla.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kollegat! Aikoinani ekologisen puolueen puheenjohtajana, independent, itsenäisenä, jouduin kohtaamaan kaikenlaista luonnonsuojelu- ja kansallispuistokiihkoilua, hyvää ja huonoa. Mutta tosiaan, kun tässä on nyt kuullut molemmilta puolilta ansiokkaita puheenvuoroja, niin tulee väkisin ed. Miedon puheenvuoro mieleen siinä, että huomaa, että edustaja on ollut tulevaisuusvaliokunnassa, ja harvoin kuulee lähellä luontoa olevan ihmisen hyvinkin poikamaista ja jopa aikuismaista, harvinaista visiota siitä, kuinka voi suhtautua myönteisesti tulevaisuuteen, koska itse näen myös sen tilanteen paikalla olleena ja siinä ympäristössä ja muuten, aivan kuten täällä pari edustajaa sanoi, että tämä jätevesiongelma ja muu on tällä hetkellä, kuluneisuus, sitä, mikä on todellisuutta, realiteettia. Eli tämä uusi ratkaisu auttaisi.

Muutenkin uusitaan kaiken näköistä rakennuskantaa Suomessa myös sisältä, ei ainoastaan ulkokuoria. Vaikka kuinka eräällä kyselytunnilla yritin puurakentamisesta kysyä, kun Ruotsissahan ja Suomessa osataan, on taito tehdä nämä ulkorakenteetkin puumateriaalista ja laatoitetaan kaikki vanhat betonit ja muut vastaavat puulla, niin en oikein tarkkaan ole nähnyt, onko tämä edelleen keskustan linjaa siinä, että kyseinen hotelli rakennetaan betonista ja muusta vastaavasta, teräsbetonista, vai käytetäänkö tässä puurakentamista edes. Onko tämä nyt esimerkki siitä, että tämän kaltaiseen ympäristöön voitaisiin tehdä arkkitehtonisesti, materiaalisesti, sen kaltainen taideteos, että se sitten olisi Suomen brändille kyseisellä paikalla eduksi?

Notta paranoo, sanoisi eräs edustaja. Uskon siihen kyllä, että tilanne on aika kestämätön. Kun nämä määrät lisääntyvät joka tapauksessa siellä, niin miksei sitten tämmöistä keskuspaikkaa laiteta kunnolla kuntoon ja oteta näitä Suomen korkean insinööritaidon viimeaikaisia saavutuksia huomioon, kun kerran eduskuntatasolla ja eduskunnassa edustajamäärinäkin otetaan insinöörit huomioon paremmin kuin moni muu ala?

Puheestani saattaa kuulla, että olen tämän uusimisen kannalla. Toki tämä määrä on aika iso, minkä verran näitä paikkoja tulee sinne lisää, mutta silti. Puhuin aikoinani ekologisesta Suomesta tämmöisenä brändinä. Silti minä näen tässä mahdollisuuden, kun se on jo kerran tämmöinen toimiva kansallinen kansallispuisto, sille, että Suomen luonnosta vieraantunut kansa ja nuoriso ja muu vastaava voisi löytää muittenkin kuin mönkijöitten avulla luonnon paremmin, kun se asia laitettaisiin kuntoon, niin ettei joko vastustettaisi tai sitten annettaisi bisnekselle valtaa, vaan jälleen kerran tämmöinen uuden osaamisen, luovuuden ja innovatiivisuuden strateginen Suomen linja näyttäytyisi.

Jopa vähän voisi vihjata ulkomailla ja EU:ssakin, että kun sinne ne saksalaiset jättivät räjäytettyinä rauniot jäljelle, niin nyt Suomi tekee itse sitten funkkistyylisesti, kun köyhä Saksa ei pystynyt auttamaan eikä mitään tekemään. Siitä saisi vähän niin kuin kohuakin, ja Suomi saisi sitä brändättyä, kuinka upeasti se tulee sopimaan sinne maisemaan ja kaikki näin arassa paikassa, kuinka upeaa insinööritaitoa ja veden ja muun vastaavan jätteen hoitelua meillä onkaan. Kun tämä kuitenkin tehdään, niin miksei sitä tehdä sitten ylpeästi ja kunnolla ja niin, että se myös Euroopassa herättää keskustelua?

Kun Lapista nyt puhutaan täällä, niin minusta se on kyllä ihan väärin, että kultakaivokset ovat ainoa työllistävä tekijä ja sitten kielletään jotkut vanhat perinteiset Lemmenjoen romanttisemmat tavat kaivaa, vaikka kyllähän sielläkin ne koneet aika paljon jylläävät. Mutta kyllä matkailun ja ennen kaikkea ekologisemman, luontoystävällisemmän ja terapeuttisemman luonnon haltuunoton aika vielä jossain vaiheessa Suomessa tulee, ja toivoisin, että kun tämä kerran tulee, tämä olisi jotenkin esimerkkinä siitä, kuinka voidaan hoitaa homma tyylikkäästi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On tämän talon käsissä, meneekö tämä hallituksen esitys eteenpäin. Tässä on kyseenalainen esitys. Edellisen hallituksen aikana ministeri, silloin sisäministeri Hannes Manninen, muutti kuntarajaa omalla päätöksellään. Nyt valitettavasti ympäristöministeri tuo eduskuntaan tämän esityksen, joka on lähtenyt nimenomaan yhden yrittäjän toiveesta, tällainen ongelmalähtökohta, tarjoillaan yhdelle yrittäjälle omaa lainsäädäntöä ja sovelletaan se hänen tarpeidensa ja toiveidensa mukaan, tosin hiukan vähentäen näitä vuodepaikkoja. Periaate rikkoontuu, mikä täällä on tullut monta kertaa esiin, kansallispuiston tarkoituksesta. Luonnonsuojelulakia myöskin poljetaan. Tässähän ei muuteta luonnonsuojelulakia. Sitä vain poljetaan. Esitetään muutettavaksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettua lakia.

Silloin kun tämä laki oli käsittelyssä 2004, ympäristövaliokunta kävi Pallaksella, tapasi yrittäjän, sai kuulla hänen toiveensa tästä hotellirakentamisesta ja vastasi yksimielisesti tähän toiveeseen, että tuo tunturialue, suomalainen kansallismaisema, ei ole sovelias uudelle suurelle hotellille. Näin oli jonkun aikaa hiljaa tämä tilanne, kunnes nyt tämän vaalikauden aikana se syntyi uudelleen.

Toivon, että eduskunta pystyy vakavasti ottamaan tämän haasteen vastaan ja kriittisesti suhtautumaan siihen.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Johannes Koskinen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutamia näkökohtia tähän keskusteluun vielä.

Siis tämä ydinkysymyshän koko tässä asiassa Pallas-Yllästunturin kohdalla on se, rakennetaanko, kun sinne halutaan hotelli rakentaa nyt, moderni hotelli suurella vuodepaikkamäärällä, kansallispuiston rajojen sisäpuolelle vai tehdäänkö se operaatio ulkopuolelle, ja sillä siisti. Ei tässä ole kyse mistään muusta.

Nyt se ongelma syntyy siitä, että halutaan sisäpuolelle elikkä halutaan tapaus tapaukselta ryhtyä murtamaan luonnonsuojelulakia ja kansallispuistokäytäntöä tällä tavalla. Siitä on kysymys. Se tekee tästä suuren luokan periaatteellisen asian.

Täällä edustajien Karjula, Karvo ja kumppanien puheet ja myös ed. Pertti Virtasen äsken käyttämä puheenvuoro ja ed. Seurujärvenkin sinne päin osoittavat sen, että näin se todella halutaankin nähdä. Tämä on Lapin kehittämistä ja kaikkea sellaista, siis kehittämistä, jolle halutaan vaihe 2, 3, 4, 5, ja täällä lueteltiin jo niitä kansallispuistoja, joissa se tapahtuu. Elikkä siis tätä minä vaan en voi olla hyväksymässä, en kerta kaikkiaan. Tässä pilataan koko ajatus kansallispuistoista.

Sitten tähän nykyiseen keskustelukulttuuriin on tullut aika mielenkiintoisella tavalla, kun ehkä argumentaatio ei oikein pelaa, henkilökohtainen loukkaus. On kyllä aika kornia suorastaan se, että kun minä olen 36 vuotta ollut Lapissa tutkimuslaitoksen johtajana, laitoksen, joka sijaitsee luonnonpuistossa, niin täällä ed. Tennilä opettaa minulle, mikä on kansallispuisto ja luonnonpuisto jnp., mutta ed. Tennilähän tätä loukkausta jatkaa. Sehän oli jo tuossa kaasuputkikeskustelussa, tämä sama homma, että vedetään niin kuin rankimman jälkeen.

Sitten tästä, mitenkä tunturi kuluu. Se on todella merkittävä ongelma. Otetaan esimerkiksi Saariselän Kiilopää, jossa kävin katsomassa tätä jälkeä. Se on järkyttävä kerta kaikkiaan. Sitähän ei voi tehdä sillä tavalla, että otetaan lapio ja heitetään karkeata hiekkaa tai soraa taikka muuta siihen kulumapaikkaan, ei voi, koska seuraava sade tuo sen kaiken alas ja sen jälkeen se koko luonto muuttuu ihan kokonaan toisenlaiseksi. Se on sitä soraikkoa, siis tämmöistä muualta tuotua soraikkomaisemaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille tällaisille kohdille, jos aiotaan jatkaa sillä suurin piirtein samalla reitillä kulkemista, täytyy rakentaa pitkospuitten kaltaiset tasaiselle maalle ja portaat sitten sellaiseen paikkaan, missä on rinnettä, jnp. Elikkä näillä tällaisilla numiskukkelipikkumäärärahoilla lisäbudjettiin ei tässä savotassa ole yhtään mitään käytännön merkitystä.

Sitten tästä kilpailuoikeudellisesta puolesta täällä ei ole puhuttu ollenkaan. Tämä on kilpailuoikeudellisesti todella vakava asia. Siis eduskunta hallituksen esityksen pohjalta valitsee yrittäjän, joka saa erioikeuden suhteessa kaikkiin muihin alueen yrittäjiin. Kova juttu. Luulisi Kilpailuviraston olevan kiinnostunut tämmöisestä asiasta. Kannattaa ainakin kysäistä.

Sitten näistä laitteista, mitä käytetään. Lapissa pitää muistaa yksi hyvin tärkeä asia, että siellä sentään vielä on pakkasia, jos niitä ei täällä etelässä olekaan, mutta siellä niitä on. Jos moottorikelkalla ajetaan, myöskin mönkijällä tietyissä olosuhteissa, niin lumi pakkautuu tiiviiksi kerrokseksi ja pakkanen menee läpi suoraan kunttakerrokseen ja kasvipeitteiseen kerrokseen ja paikallista terminologiaa käyttäen polttaa sen. Se näkyy kaikki. Tässä katsannossa näitten luonnonpuistojen kohtelu on aivan erikoisen herkkää ja kansallispuistojen kohtelu on suuren kävijämäärän takia näissäkin tapauksissa todella vaikea tehtävä, jossa pitää olla viimeiseen saakka mietitty, keitä päästetään, mihinkä päästetään, kuinka paljon päästetään. Kaikkialla muualla maailmassa nämä asiat ovat hyvin hanskassa. Suomi muodostaa siinä valitettavan kielteisen poikkeuksen.

Sitten vielä yksi äänestysjuttu. Täällä äänesteltiin viime perjantaina Destia-asiaa, asia, jossa kaikki oli toisin, kun tämä tieliikelaitosprosessi/yhtiö/nykyisyys vietiin läpi. Ministeri Häkämies sanoi minulle, että nyt vaan eletään tämmöistä aikaa. Ei niillä puheilla eikä sopimuksilla ja poliittisilla välipuheilla ole yhtään mitään merkitystä. No, nythän on jo tässä esittelyssä kumottu se, että tuolla valtioneuvoston lausumalla on yhtään mitään merkitystä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta asian vakavuutta ja vakavasti siihen suhtautumista osoittaa jo se mittakaava, millä me käsittelemme yhdellä hallituksen esityksellä laajentamismahdollisuutta olemassa olevalle hotellille, jonka vielä pitää tämän tekstinkin mukaan palvella nimenomaan kansallispuiston matkailua. Asia olisi ehkä eri, jos meillä olisi neitseellisessä luonnontilassa oleva kansallispuisto, jonne haettaisiin hotellinrakennuslupaa, mutta tässä on olemassa oleva hotelli, jonka laajentamisesta ja käyttökelvollisuudesta on kyse. Itse näen, että tämä asia täytyy viedä läpi, mutta sillä valmistelutarkkuudella ja se esitetty kritiikki tarkasti läpikäyden, mikä tähän on esitetty.

Näen niin, että matkailuelinkeino, mutta myös luontomatkailu, vaatii jonkinlaisia palveluksia. Ihan kaikilla, esimerkiksi lapsiperheillä, ei ole mahdollisuutta aina lähteä pelkkään luonnonhelmaan metsiämme ja luonnonpuistojamme läpikäymään. Sen takia tämmöinen mahdollisuus majoitukseen ja sen ympärille rakennettavaan toimintaan on minusta sopiva yhteisen kansallispuistoajattelun kanssa, että kansalaiset pääsevät puistoa näkemään ja siihen tutustumaan. Toivon, että eduskunta käsittelee tämän huolella, mutta toivon, että myös hallituksen esitys saadaan läpiviedyksi.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on poikkeustapaus ja sillä tavalla ainutkertainen lajissaan, kun tätä asiaa nyt Pallas-Yllästunturin kansallispuiston osalta täällä käsitellään. En voisi kuvitella, että muunlaisia tarpeita ainakaan Lapin kansallispuistojen osalta on. Kaikki ne rakentamistarpeet rajoittuvat sitten kansallispuistojen ulkopuolelle, jotka nekin ovat kyllä tärkeitä, eli opastus, neuvontapalveluiden rakentaminen, muut tukikohdat, jotka sitten mahdollistavat noiden puistoalueiden käytön.

Mitä tulee tuohon Kiilopää-esimerkkiin, niin se on kyllä totta, mitä ed. Pulliainen toi esille. Tuo eroosio noin herkässä luonnossa on kysymys, joka on vakava. Senpä takia näihin kansallispuistojen ympäristörakenteisiin täytyy osoittaa tästä talosta lisää varoja, jotta ne pystytään hoitamaan, koska merkittävin paine tähän liikkumiseen kohdistuu kuitenkin näiden niin sanottujen syöttöpisteiden eli näiden palvelu- ja opastuspisteiden välittömään läheisyyteen ja juuri niillä alueilla muutaman kilometrin säteellä näistä syöttöpisteistä noiden runkoverkostojen täytyy olla kunnossa.

Mitä tulee argumentointiin puolesta ja vastaan, niin itse kovasti ihmettelin tuon tutkijoiden keväällä antaman vetoomuksen yhteydessä käytyä keskustelua. Siellä nimittäin todettiin, että mikäli maanalainen rakentaminen hyväksytään, se pilaa pohjaveden. Kun tutkijataholta tulee näin raju väite, niin täytyy kyllä asettaa kyseenalaisiksi tällaiset puheet. Meillä on Lapissa matkailukeskuksia, joissa on yli 20 000 vuodepaikkaa, 10 000—15 000 vuodepaikkaa, ja kyllä pohjavesi- ja jätevesiasiat näissä on hoidettu tai pyritty hoitamaan erittäin asianmukaisesti niin, että luonto ei siitä kärsi. Näin tullaan tekemään taatusti myös täällä Pallas-Yllästunturin alueella.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran ed. Pulliaiselle, että näen asian mahdollisuutena sen takia, että kun tämä kansallispuisto on perustettu 2005, siis 2004 lopussa, niin minä en ole mistään lukenut, miten sitä tilannetta on parannettu. Tunturit ovat kuluneet, ihmismäärät lisääntyneet ja kaikkea. Minun mielestäni tässä nyt meillä on keino, jos ja kun se hoidetaan kunnolla, parantaa sitä. On kyse jätevesistä, mistä tahansa, kun annetaan vähän löysää tässä nyt, että se rakennetaan ja pannaan uusiksi se, voisiko sanoa, infrastruktuuri, silloin myös, aivan kuin ed. Kumpula-Natrikin mainitsi tässä, voidaan mahdollistaa lasten ja muittenkin kaupunkilaisempien tutustuminen kansallispuiston kautta luontoon. Nyt, kun tämä on poikkeustapaus, voidaan myös tietysti kiristää sääntöjä vähän ja säädellä, mitä vehkeitä siellä käytetään ja mihin pääsee ja mitäkin. Eli kun meillä on jo valmiiksi kulutettu, käytetty ja alkujaan jo räjäytetty kansallispuisto, niin näen sen vielä kerran mahdollisuutena parantaa, tehdä siitä toimiva niin, että ääriesimerkkinä voisin nähdä jonkun hesalaisen pikkupojan tai pikkutytön katselemassa siinä ja näkevän kuukkelin ja tulevan onnelliseksi — eikä hän varmaan huomaa yhtään, että tunturi on vähän kulahtanut tuossa tai tuosta on tipahtanut sammalta. Tästä lähdin, kun tilanne on kerran tämä, että se mikä sille tässä tilanteessa on parasta, mitä voidaan tehdä, on se, että se otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti. Että tämän verran varsinkin ed. Pulliaiselle.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Seurujärvelle totean, että sen vetoomuksen allekirjoittajina on nimenomaan pohjavesiasiantuntijoita ja se pohjautuu heidän käsitykseensä tiedemiehinä, tutkijoina. Nämä perustelut tulevat varmaan esiin myös ympäristövaliokunnassa.

Mitä tulee jätevesiongelmaan, jo tällä hetkellä tilanne on ongelmallinen. Ei pystytä kunnolla puhdistamaan nykyisiä jätevesiä. Jos sinne lisätään huomattavasti vuodepaikkoja, lähes 200 vuodepaikkaa, ja käyntimäärät lisääntyvät, niin jätevesiongelma kasvaa entisestään. Näin ollen siirtoviemärikysymys tulee ennemmin tai myöhemmin ajankohtaiseksi, ja sillä on erittäin voimakas vaikutus kansallispuiston luonteeseen syvine kaivantoineen ja rakentamisineen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtaselle, että äskeisellä puheenvuorollanne varmistitte sen, että olin ymmärtänyt teidät täysin oikein aikaisemmin, että ette todellakaan ymmärrä näistä kansallispuistoasioista yhtään mitään. (Ed. Pertti Virtanen: En väittänytkään. Se oli ed. Tennilä, joka näin väitti!)

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä lukuisat edustajat ovat todistelleet, kuinka tärkeä tällainen kansallispuiston rakentaminen on nimenomaan lasten ja lapsiperheiden kannalta. Itse taas väitän, että yhdessäolo ja laatuaika vanhempien kanssa on lapsille kyllä tärkeää, mutta lapset eivät vaadi kovin kummallista huvitusta. Itse asiassa rinkkaretki lapsien kanssa voi olla todella upea elämys, joka lähentää lapsia ja vanhempia. Luonnon ja retkeilyn on tutkitusti todistettu tekevän hyvä psyykelle. Eli en mitenkään näe, että lapsia ei voisi ottaa kansallispuistoihin luontoretkelle, että nimenomaan hotelli olisi jotenkin lasten kannalta hyvä vaihtoehto. Toki lasten kanssa voi viettää mukavia hotellilomiakin, mutta niitä paikkoja löytyy sitten paljon muualta: on Rukaa, on Leviä, ei sen toiminnon tarvitse tapahtua nimenomaan kansallispuiston rajojen sisäpuolella.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Taidan alkaa vähän ymmärtää tätä asiaa kanssa, koska 2005 on siis perustettu tämä kansallispuisto ja olin aikoinaan samassa puolueessa Pentti Linkolan kanssa. Eli joillakin ilmeisesti on semmoinen selkeä tarkoitus, että nyt, kun tästä alueesta on saatu kansallispuisto, sen annetaan sitten rappeutua ja tuhoutua niin, että se pikkuhiljaa, vaikka Lapissa kaikki tulee myös hitaasti, rappeutuu ja tuhoutuu ja alkaa kasvaa uudestaan. Eli tässä ilmeisesti vihreillä on sen kaltainen kaappausideologia, että nytten, kun annetaan tämän ... Minä en vaan näe sitä, miten niin se paranisi tästä, jos ei mitään siellä hoideta. Jos ei sitä infrastruktuuria ja vesijohtoja ja kaikkia laiteta kuntoon, niin miten siitä saadaan oikea kansallispuisto? Ehkä, ed. Pulliainen, sadan vuoden päästä, koska Lappi ei toivu niin äkkiä kuin tropiikki.

Onko tässä nyt sitten ihan selkeä tämmöinen tarkoitus, että sieltä sitten saataisiin kaikki hiihtäjät ja muut vastaavat häiritsemästä koko Lappia? Kultakoneet, kullankaivuvuoret saa tehdä, ja naurettavinta on puhua jostain siitä, että nyt sinne kaivetaan sitten, jos tehdään vesijohtoa, kuoppia ja maisema pilataan. Ettekö te ole kuulleet, että nykyään on aika uskomatonta maiseman entisöintiä, ja varsinkin, jos jotain rakennetaan, niin ei niitä jätetä varsinkaan tämmöisellä kansallispuistoalueella siihen vaan sitten penkalle niitä kaivettuja vesijohdon väyliä, vai mitä? Joku kansanedustaja voi todistaa, joka ymmärtää jotain insinööritieteestä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Edelliselle puhujalle täytyy sanoa, että työ- ja tasa-arvovaliokunnassa on nimenomaan kiinnitetty huomiota siihen, että ympäristötöihin pitää saada lisää rahaa, jotta siellä on sitten alueen asukkaille töitä ja saadaan tätä kansallispuiston aluetta säilymään ja entisöityä.

Keskustelu päättyi.