Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että nuoret voivat ja uskaltavat perustaa perheen ja hankkia lapsia. Eräs työelämän suuri ongelma on kuitenkin se, että synnytysikäiset naiset ovat joutuneet heikkoon asemaan, mikä puolestaan heijastuu myös syntyvyyteen. Tästä ei voi syyttää työnantajia, vaan ongelma on yhteiskunnan rakenteissa. Raskaus ja lapsen syntymä ovat työnantajalle merkittävä maksuerä, monelle naisvaltaisen palvelualan yrittäjälle jopa suorastaan kestämätön.

Sekä tasa-arvon että naisten tasapuolisen työmarkkina-aseman kannalta on välttämätöntä, että kaikille turvataan oikeus palkalliseen äitiyslomaan ja tästä aiheutuvat kustannukset korvataan työnantajalle siten, että palkan sivukulut eivät nouse, kuten kokoomus on laki- ja talousarvioaloitteissaan esittänyt. Selvityshenkilö Metsämäki on esittänyt monia myönteisiä uudistuksia, jotka parantavat tasa-arvoa ja vahvistavat isyyttä, (Puhemies: Kysymys!) mutta kustannukset on valitettavasti esitetty kaadettavaksi kokonaan yrittäjien vastuulle.

On tärkeää, että uudistusta ryhdytään välittömästi valmistelemaan, ja kysynkin teiltä, herra pääministeri:

Millä tavoin aiotte edistää asiaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Perhevapaakustannuksia tasataan tälläkin hetkellä työnantajien kesken. Kaikki työnantajat maksavat sairausvakuutusmaksussaan osuuden näihin kustannuksiin. Lokakuun alusta tapahtuu korotus vanhempainvapaan ajalta kertyvän lomakorvauksen osalta. Hallitusohjelmassa todetaan, että näitä kustannuksia on entistä paremmin tasattava.

Nyt meillä on selvitysmiehen esitys, jossa hän toteaa, että tämmöinen vanhempainvakuutus perustettaisiin, jossa nykyistä maksua, joka tähän on osoitettu sairausvakuutusmaksusta, korotettaisiin 0,29 prosentilla. Selvitysmies esittää, että kustannukset rahoitettaisiin nykyjärjestelmällä keräämällä hieman enemmän tuota maksua.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aihe on hallitusohjelmaan kirjattu ilman, että hallitusohjelmassa on vielä ratkaisua siihen, millä käytännön keinoilla tavoitteeseen päästään. Nyt sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitys valmistunut, jonka pohjalta jatkotyötä tehdään. Tässä aiheessa on myös harvinaisen laaja poliittinen yhteisymmärrys, eduskunnassakin laidasta laitaan, siitä, että tasausjärjestelmää on pystyttävä kehittämään. Vielä on erimielisyyttä, miten kustannukset jaetaan, niin kuin yleensä tämän kaltaisen lainsäädännön kanssa, mutta hallituksessa on vahva tahto löytää järjestelmä, jolla perhekustannuksia tasataan, niin että naisvaltaisten alojen rasitus helpottuu.

Arvoisa puhemies! Jos kustannukset tasataan siten, että palkan sivukulut nousevat, niin eikö ole vaarana se, että monilla palvelualoilla, joilla nytkin korkeat sivukulut ovat merkittävä työllistämisen este, tämä este yhä nousee?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tässä selvitysmiehen esityksessä aika paljon laajennetaan ja nostetaan korvauksia vanhempainvapaasta ja se saadaan aikaan sillä, että kerättävää maksua lisätään 178 miljoonalla eurolla. Sairausvakuutusmaksussa tuo määrä ei ole suuri. Tämän ehdotuksen jälkeen se olisi 0,44 prosenttia sairausvakuutusmaksusta.

Me koko ajan täällä teemme monenlaisia ponnistuksia sen suhteen, että sairausvakuutusmaksu uudessa järjestelmässä laskisi, eikä tässä nyt ole kysymys sellaisesta asiasta, joka työhönottoa vaikeuttaisi, koska tässähän on kysymys siitä, että työnantajat saavat entistä parempaa ja sitoutuneempaa työvoimaa.

Arvoisa herra puhemies! Naisyrittäjiä on kuitenkin noin 68 000, ja he useimmiten aloittavat kolmi—nelikymppisinä yrittämisensä. Nämä alat ovat palveluvaltaisia palvelu- ja hoivatyöaloja, esimerkiksi kauneushoitoa, kampaamoita, ja ne työllistävät naisia. Nämä kustannukset silloin kohdistuvat, erityisesti äitiyden kustannukset, naisyrittäjiin. Millainen malli helpottaisi nimenomaan näiden yrittäjien asemaa äitiydestä koituvien kulujen osalta?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Juuri näillä aloillahan tällä hetkellä ei ole niin paljon kustannuksia kuin joillakin muilla aloilla. Näillä naisvaltaisilla aloillahan ei makseta palkkaa äitiysloman ajalta, toisin kuin julkisella sektorilla, vakuutusalalla, teollisuudessa. Näillä aloilla maksetaan vain vanhempainvapaan ajalta kertyvän loman lomakorvaus. Tässä ehdotuksessaan selvitysmies esittää, että näilläkin aloilla pitäisi olla palkallinen äitiysloma, mutta toteaa, että se on niin iso kysymys, että vasta tupossa ehkä siihen voitaisiin saada ratkaisu.

Mutta totta kai juuri näillä aloilla kuitenkin senkin kustannuksen takia, joka työnantajalla on, tätä esitystä on nyt tehty ja haettu ja haetaan yhteisymmärrystä, jotta nämä työnantajat saisivat paremman korvauksen siitä, mitä he tällä hetkellä maksavat.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minusta Metsämäen selvitystyö on monessa hyvä. Se ei tarjoa varmaankaan lopullista vastausta siihen pohjimmaiseen tavoitteeseen, mihin pitäisi päästä, ja sen tavoitteen yrittäjyyden näkökulmasta ymmärtääkseni pitäisi olla se, että kaikki yrittäjät ovat sen rasitteen kantamisen osalta, mikä heillä työvoimasta on, periaatteessa samassa asemassa riippumatta siitä, onko työväki, onko työvoima, naisvaltaista vai miesvaltaista.

Mutta tämä ottaa hyvän ensimmäisen askeleen sillä tiellä, millä pitää eteenpäin pyrkiä. Niin kuin ministeri Mönkäre sanoi, niin tämä isompi ratkaisu tulee katsottavaksi ja arvioitavaksi todennäköisesti viimeistään seuraavan hallituksen muodostamisen yhteydessä. Se, miten tämä Metsämäen esitys nyt sitten rahoitetaan, on, niin kuin täällä tuli jo esille, vielä oma asiansa, josta hallitus varmaan käy keskustelua.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että meillä on nyt käytössä tällainen toteuttamiskelpoinen malli vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta paremmin kaikkien työnantajien kesken. Tämä varmasti parantaa nuorten naisten työmarkkina-asemaa ja siten sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Mutta kyllä toinen oleellinen kysymys samalla on se, miten perhevapaita ylipäänsä vanhemmat käyttäisivät tasaisemmin. Esimerkiksi isälisäjärjestelmäähän voitaisiin kehittää paremmin vaikuttavaksi. Onko tätä suunniteltu?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Selvitysmies esittää siihenkin järjestelmään lisää joustavuutta. Tällä hetkellähän tuo isien bonusvapaa on hyvin byrokraattinen malli. Perheet eivät voi sitä välttämättä käyttää. Selvitysmies esittää myöskin neuvoloiden roolin korottamista tässä asiassa niin, että kun perheet ovat ensimmäisen kerran sinne yhteydessä odottaessaan perheenlisäystä, jo silloin ryhdyttäisiin puhumaan kaikista eri mahdollisuuksista. Vanhempainvapaan käytön mahdollisuuksista ei monissa perheissä välttämättä ihan kaikkea edes tiedetä.

Arvoisa puhemies! Kun salissa nyt tuntuu olevan suuri yksimielisyys siitä, että näitä vanhemmuudesta johtuvia kustannuksia pitää tasata, niin onko vaarana se, että tämä jälleen kerran lykkääntyy juuri tämän rahoituskiistan vuoksi? Työnantajat haluavat, että tämä rahoitetaan valtion pussista eli verovaroin, ja selvitysmiehen esityksessä on tämä työnantajarahoituskuvio. Kun täällä koko sen kymmenen vuotta, minkä olen ollut eduskunnassa, tästä asiasta on keskusteltu eikä tässä ole päästy kovinkaan pitkälle eteenpäin, kysyisin:

Epäilettekö, että tämä vaara on olemassa?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelee nyt samapalkkatyöryhmä, ja siellä ovat sekä työnantajapuoli, palkansaajapuoli että valtio edustettuina, ja tuo työryhmä pyysi myös tätä selvitystä. Siellä ovat siis myös työnantajien edustajat halunneet olla mukana saamassa selvitystä, miten voitaisiin edetä. Kyllä minä uskon, että tahto asian korjaamiseen on yhteinen. Tietysti tässä vaiheessa jokainen pitää puolensa siinä, ettei meidän tarvitsisi maksaa enemmän, ja niinhän tämä idea tänään on tulkittu, että verot valtion maksettaviksi, jotta saataisiin hyvä malli tässä. Mutta minä uskon, että siellä ollaan aidosti liikkeellä, kun selvitystä on pyydetty.

Arvoisa herra puhemies! On monesti viitattu kolmikantaan ja neuvotteluihin hallituksen, työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen kesken. Kyllähän se olisi kohtalokasta, jos ei siinä piirissä päästäisi yhteisymmärrykseen, ja jos ei päästä, niin onhan se hallituksen tehtävä antaa silloin oma esityksensä eduskunnalle, joka päättää.

Mutta kun te, ministeri Mönkäre, vähättelette sitä 0,44:ää prosenttia, niin tietenkin se on pieni; yhtä hyvin voitaisiin laskea 0,44:llä, kun se on niin pieni. Pitää myöskin muistaa, että kyllä tällä on merkitystä yrittäjäilmastolle, yrittäjäilmapiirille ja suhtautumiselle yrittäjyyteen. Jos vähänkin, pikkasenkin, lisätään sitä taakkaa, niin sillä on kielteinen vaikutus ja se on myöskin ristiriidassa niitten puheitten kanssa, mitä tässä salissa on esitetty. Sen takia kysyn nyt, kun tämä on kyselytunti:

Eikö juuri (Puhemies koputtaa) kolmikannassa, jota ministeri Kalliomäki on niin kovasti täällä kehunut, ole se paikka, missä pitäisi päästä tässä sopimukseen?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Siis nyt sairausvakuutusmaksun sisällä 0,15 prosenttia on tätä maksua. Nyt selvitysmies esittää, että nämä laajennukset voitaisiin kattaa nostamalla sitä 0,29 prosentilla. Esimerkin vuoksi: Täällä eduskunnassa on nyt lääkekorvauslainsäädäntö käsittelyssä, ja siellä saadaan säästöä lääkkeiden tukkuhinnan alennuksen kautta vähän yli 50 miljoonaa euroa. Ja nyt puhutaan 178 miljoonasta eurosta. Yhdellä pienellä toimenpiteellä esimerkiksi lääkekorvauksissa saadaan jo tasapainotettua tällaista pientä korotusesitystä, joten sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen sisältyy nyt mahdollisuuksia vaikuttaa sairausvakuutusmaksun suuruuteen sillä tavalla, että voidaankin vähän eri tavalla tämän päivän maailmassa näitä kustannuksia kohdentaa.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus on erinomaisella tavalla edistänyt sukupuolten tasa-arvoa, ja siitä on esimerkkinä uusi tasa-arvolaki, joka tuli kesällä voimaan. Nyt on vuorossa vanhemmuudesta johtuvien kustannusten tasaaminen, josta on valmistunut Metsämäen selvitys. Yhdyn siihen näkökulmaan, jota ministeri Pekkarinen korosti, että kun ratkaisuja tehdään, niin yrittäjien pitäisi olla samassa asemassa kustannusrasitteen kanssa, koska se on ainoa kestävä tie. Ja toivonkin, että tässä asiassa edetään. Kysymyksenä ministerille esittäisin:

Onko meillä toiveita ja mahdollisuuksia saada tämä asia päätökseen vielä tällä vaalikaudella, koska sillä olisi kiire, mutta tietysti edellytyksenä, että siitä voidaan kolmikannalla hyvässä yhteistyössä sopia, koska jos eivät siihen kaikki osapuolet sitoudu, niin siitä ei myöskään onnistunutta silloin tule?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kaikki valmistelutyö on tehty nyt niin hyvin kuin mahdollista, ja kolmikanta samapalkkatyöryhmässä on saanut selvityksensä. Ja jos kolmikanta ei siellä nyt etene, niin hallituksella on kaikki mahdollisuudet painostaa. Niin on tehty ennenkin, ja minusta tuntuu, että se on yleinen tahto.

Ärade talman! Målsättningen är god, men det här är ändå säkert bara en liten bit på vägen för målsättningen är ju att föräldrarna mera skulle dela på föräldraskapet. På det sättet skulle kvinnornas marknadsposition på arbetsmarknaden bli bättre.

Tavoite on varmasti hyvä, arvoisa puhemies, mutta kuitenkin tämä on varmasti vain pieni askel hyvään suuntaan, ja tavoitteenahan pitäisi olla, että vanhemmuutta jaettaisiin tasaisemmin myöskin antamalla isien ottaa suurempi vastuu vanhempainlomasta.

Onko hallitus harkinnut, että tätä työtä jatketaan niin, että vanhempainlomia jatketaan, kunnes lapsi on vuoden ikäinen niin, että tulee realistinen mahdollisuus myös isille saada suurempi osuus tästä vanhempainlomasta, niin kuin Rkp on ehdottanut?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä ei ole juuri tämän tyyppistä esitystä harkittu, mutta selvitysmies sanoo, että pitää tarkastella tätä joustavasti ja myös isien vanhempainvapaan käytön osalta erilaisia mahdollisuuksia. Minusta siellä nyt on luovuudelle tilaa, eikä tämä todellakaan ole mikään viimeinen sana. Mutta nyt pitäisi ihan ensimmäiseksi saada näitten lomien osalta, jotka ovat olemassa, työnantajien tilanne tasavertaiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite tasata vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on nyt etenemässä. Se on erittäin hyvä asia niin syntyvyyden, tasa-arvon kuin työllisyydenkin kannalta. Mutta on hyvin tärkeää, että tästä mallista keskustellaan. Esimerkiksi STTK on todennut niin, että nyt korotetaan etuuksia sen sijaan, että niitä tasattaisiin.

Edelleen riski palkattaessa nainen on suurempi kuin palkattaessa mies, ja tämä malli on erittäin varovainen ja tässä mallissa on monia ongelmia. On loistavaa, että täällä voidaan käydä keskustelua. Vaikka vasemmistoliitto siellä varoittaa keskustelusta ja pitää sitä huonona, niin kyllä suomalaiseen demokratiaan kuuluu, että näin merkittävä yhteiskunnallinen uudistus vaatii keskustelun. Kysyisinkin pääministeri Vanhaselta:

Voitteko te luvata, että eduskunta voi käydä tästä laajan keskustelun ja siitä keskustelusta huolimatta, kun siitä vasemmistoliitto oli huolissaan, voitte tuoda tästä semmoisen esityksen, että tämä asia todellakin toteutuu niin, että nämä kustannukset jaetaan eikä vain nosteta maksuja? Voitteko te luvata, ettei yrittäjille tule lisäkustannuksia ja ettei tästä tule haittaa esimerkiksi naisyrittäjille, joiden tilannetta tällä piti helpottaa eikä vaikeuttaa? Voitteko te tämän luvata, pääministeri Vanhanen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minä olen ihan varma, että eduskunta tulee keskustelemaan tästä aiheesta minulta lupaa kysymättä, ja niin pitää käydäkin. Hallitus jatkaa tässä valmisteluja. Nyt on tehty hyvä selvitystyöpohja, nyt pitää valmistelutyötä jatkaa. Tästä on neuvoteltava niiden kanssa, joita tämä koskee, ja haettava kompromisseja. Aivan kuten ministeri Mönkäre totesi, hallituksella tässä on tahto viedä tämä asia ratkaisuun, ja meillä varmasti on mahdollisuus vaikuttaa myös eri osapuoliin niin, että tulee hyväksyttävä ratkaisu. Kaiken lopputuloksena pitää olla tulos, joka tasaa vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia erityyppisten yritysten ja alojen kesken. Siinä tosiasiassa silloin siirretään kustannuksia hieman toisilta. Sehän on ollut alusta alkaen tämä tavoite, helpottaa naisvaltaisten alojen asemaa. Tämän tavoitteen puolesta hallitus tulee työskentelemään ja aikanaan tuomaan esityksen.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kun kysyjä viittasi tähän STTK:n kannanottoon, se on hieman epäselvä, ja minulle tuli sellainen tunne, ettei ihan puhuttu nyt samoista asioista. Siellä ei ollut sisäistetty, mitä selvitysmies esitti. Siinä varmasti on keskustelulle siellä palkansaajajärjestöjen sisällä vielä tilaa.