Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Luhtanen on toimiessaan liikenne-
ja viestintäministerinä erittäin usein
puuttunut aivan oikein kannanotoissaan teiden ja rautateiden riittämättömiin
kunnostusmäärärahoihin. Uskon myös,
että suurin osa kansanedustajista on hänen kanssaan
samaa mieltä. Valitettavasti tilanne ei näytä nyt
tulevaisuuden suhteen kovinkaan ruusuiselta. Erityisen huolestuttavia
ovat mielestäni toistuvat uutiset junaliikenteen keskeytyksistä milloin
Turun radalla, milloin Jyväskylän suuntaan. Viimeksi
eilen putosivat sähköjohtimet pääradalla
taajamajunan veturin päälle ja liikenne pysähtyi
pitkäksi aikaa ja takkuili tähän aamupäivään
saakka.
Arvoisa puhemies! Kysynkin asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä:
Onko näistä toistuvista rautateiden liikenneongelmista
ja rataverkon heikosta kunnosta keskusteltu vakavasti ministeriössä,
ja minkälaisia suunnitelmia siellä on? Valitettavasti
huomenna paikkanne ottava (Puhemies koputtaa) uusi ministeri poistui
tästä. Mitä neuvoja taikka evästyksiä näin
eduskunnan edessä antaisitte hänelle?
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Puhemies! No niin, kyllä tässä eilen
aloitimme jo keskustelun siitä, että nyt budjettiesitys on
eduskunnan käsissä, ja totesin, että perusradanpitoon
liittyvät määrärahat ovat riittämättömät
ja niitten kanssa on todella vaikeaa, ellei mahdotonta, elää.
Tähän pitää tietysti nyt eduskunnan
paneutua. Se esitys on täällä. Voin sanoa näin,
että nämähän ovat nyt erittäin
pitkäjänteisiä asioita, kun pohdimme
sitä, millä tavalla Suomen rataverkkoa pitäisi
kehittää. Meillä on laaja rataverkko,
ja yhtäkkisillä toimenpiteillä sitä ei kuntoon
saada.
Ensinnäkin siis perusasia on tietysti se, että meillä on
riittävät resurssit huolehtia radanpidon peruskunnosta
ja riittävistä korvausinvestoinneista. Niitä tehdään
kaiken aikaa. Samalla tietysti pohditaan sitä, mikä on
kokonaisuuden kannalta järkevää. Mitä tulee
näihin onnettomuuksiin, niin nehän ovat hyvin
monista syistä (Puhemies koputtaa) johtuvia. Osa johtuu
siitä, että nimenomaan meidän rautateitämme
korjataan ja työkoneet esimerkiksi ovat vaurioittaneet
sähköjohtoja tai muita.
Mutta lyhyessä ajassa on testamenttia erittäin vaikea
antaa. Keskustellaan siitä muussa yhteydessä.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Varmasti hallituspuolueet opposition
tukemana nyt budjettia käsitellessään
ottavat vaarin ministerin sanoista.
Arvoisa puhemies! Kysyisin kuitenkin vielä kokeneelta
liikenneministeriltä, miten hän näkee,
että nämä liikenneongelmat ja myöhästelyt voivat
vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen nimenomaan
rautateitten osalta, ja pelkäättekö,
että yhä enemmän siirrytään
maanteille, kun tällaisia ongelmia rautateillä on?
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Puhemies! Kyllä se on valitettavaa. Ihmiset, jotka
käyttävät päivittäisessä liikenteessä esimerkiksi
rautateitä ja ovat aikatauluista riippuvaisia, tietysti
tekevät johtopäätökset siitä,
että joku toiminta ei ole luotettavaa. Se on erittäin ikävä asia.
Tästä tietysti kaikin tavoin pyrimme pois niin,
että rautatiet säilyttäisivät
maineensa.
Mitä tulee siihen tietysti, millä tavalla
kilpailukyky säilytetään, niin se sitten
taas esimerkiksi nyt raskaaseen autoliikenteeseen tai muuhun rekkaliikenteeseen
nähden tarkoittaa sitä samaa, että meillä pitää olla
rautatiet kunnossa ja niiden pitää olla riittävällä kantokyvyllä varustettuja, mutta
se vaatii juuri rahaa, se vaatii pitkäjänteistä suunnitelmaa,
ja niitä olemme tekemässä.
Minä täällä eilen viittasin
puheessani siihen, että erittäin perustavanlaatuisia
hankkeita jo budjettikirjan perusteella olemme paraikaa tekemässä.
Nämä asiat ovat nyt siis eduskunnan käsissä.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on jo pitkään
pohtinut tätä tai pitänyt huolta ratojen
kunnosta, mutta henkilökohtaisesti alan olla myös
huolestunut niitten vaunujen ja vetureitten kunnosta. Nimittäin
itse henkilökohtaisesti olen ollut kaksi kertaa junassa,
kun veturi on hajonnut, kun jarrut ovat pettäneet, kun junassa
vaunut eivät ole avautuneet muuten kuin niin, että konnarit
ovat joka asemalla käyneet ne henkilökohtaisesti
itse avaamassa, eli kyse on paljon laajemmasta kuin pelkästään,
kuten ministeri totesi, luonnonvoimista tai siitä, että rataverkko
olisi korjausten puutteessa.
Onko tarkoitus, että jossakin vaiheessa keskustelemme
myös siitä, että ne junat, jotka sitten näillä uusilla,
upeilla radoilla jossakin vaiheessa kulkevat, ovat siinä kunnossa
vielä näitten huonojen ratojen jäljiltä,
että niillä kannattaa kulkea, vai onko edessä isoja
investointeja myös veturi- ja vaunupuolelle?
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Näistä vaunuista ja vetureista
toteaisin sen, että nehän kilpailutetaan. Ne ovat
kaikki kilpailutuksen tuloksia. Tietysti voi sanoa, kun näin
on, että kilpailu ei ole ehkä kaikilta osin sitten
onnistunut siinä määrin kuin olisi pitänyt.
Sitä tuotekehittelyä tietysti kaiken kaikkiaan
pitää kehittää ja myös
kilpailuedellytyksiä ja niitä kriteereitä varmasti
pohtia entistä huolellisemmin. Ilman muuta tämä kuuluu
kaikki tähän kokonaisuuteen.
Mutta toteaisin tässä sen, kun näistä junanvaunuista
ja muista puhutaan ja samalla radasta ja radanpidosta, että VR-konsernihan
on osakeyhtiö. Se kilpailuttaa itse yhtiöidensä kanssa
veturinsa ja vaununsa, ja tätä kautta se osa on
ikään kuin heidän käsissään.
Se, mitä ministeriö tietysti voi tehdä,
on käyttää omistajaohjausta. Sitten,
mitä tulee ratojen kuntoon, korvausinvestointeihin, uusiin
investointeihin, (Puhemies koputtaa) perusparannuksiin, täällä myönnetään
sitten ne rahat.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! On hauska nähdä myös
valtiovarainministerin leveä hymy tilanteessa, jossa väistyvä liikenneministeri
toteaa, että budjettiin saadut määrärahat perusradanpidon
osalta ovat aivan liian vähäiset, ja tällaisessa
tilanteessa, jossa myös hyvin hövelisti kannustetaan
eduskuntaa tekemään budjettimuutoksia, jotka toki
ovat täysin tarpeen.
Olisin kysynyt liikenneministeriltä, mikä on hänen
kannanottonsa siihen, kun tällä hetkellä investointisuunnitelma
on hyvin tieliikennepainotteinen, että olisi kuitenkin
sellaisia erittäin tarpeellisia ratainvestointeja, jotka
olisi mahdollista aloittaa itse asiassa jo seuraavana vuonna. Yksi
esimerkki on Kehärata, jota myös Marja-radaksi
on kutsuttu, joka parantaisi nimenomaan Ruuhka-Suomessa edellytyksiä siirtyä junaliikenteen
ja raideliikenteen käyttäjäksi. Olisiko eduskunnan
syytä kiirehtiä tätä hanketta
budjetin käsittelyn yhteydessä?
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Tähän toteaisin, että meillä on
erittäin isoja ratahankkeita, ratainvestointeja, käynnissä tällä hetkellä,
Kerava—Lahti tietysti ehkä se tunnetuin, mutta
tähän uuteen budjettiesitykseenhän sisältyy
myös Lahti—Luumäki. Siihen sisältyy
isoja ratainvestointeja, ja niitä eduskunta voi sitten
huolella arvioida. Minusta ne ovat välttämättömiä.
Meillä pitää aina olla uusia ratainvestointeja
käynnissä ihan tämän maan laajuuden
ja kilpailukyvyn kannalta.
Mutta sitten mitä tulee tähän Kehärataan,
entiseen Marja-rataan, tai sitten metroon tai näihin laajempiin
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmiin,
niissä on tilanne se, että ne on meillä selvitetty
sikäli, että on täysi valmius niitä esittää muun
muassa hallitukselle eteenpäin ja on kyse vain ajankohdasta.
Kyllä raideliikenne on tärkeä, ja Pääkaupunkiseudulla
nämä, mitkä liittyvät vielä tähän
joukkoliikenteen kehittämiseen, ovat kyllä tärkeitä,
mutta siellä ne ovat hallituksen putkessa.