Täysistunnon pöytäkirja 93/2005 vp

PTK 93/2005 vp

93. TORSTAINA 22. SYYSKUUTA 2005 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

Rautatieliikenteen ongelmat

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Luhtanen on toimiessaan liikenne- ja viestintäministerinä erittäin usein puuttunut aivan oikein kannanotoissaan teiden ja rautateiden riittämättömiin kunnostusmäärärahoihin. Uskon myös, että suurin osa kansanedustajista on hänen kanssaan samaa mieltä. Valitettavasti tilanne ei näytä nyt tulevaisuuden suhteen kovinkaan ruusuiselta. Erityisen huolestuttavia ovat mielestäni toistuvat uutiset junaliikenteen keskeytyksistä milloin Turun radalla, milloin Jyväskylän suuntaan. Viimeksi eilen putosivat sähköjohtimet pääradalla taajamajunan veturin päälle ja liikenne pysähtyi pitkäksi aikaa ja takkuili tähän aamupäivään saakka.

Arvoisa puhemies! Kysynkin asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä: Onko näistä toistuvista rautateiden liikenneongelmista ja rataverkon heikosta kunnosta keskusteltu vakavasti ministeriössä, ja minkälaisia suunnitelmia siellä on? Valitettavasti huomenna paikkanne ottava (Puhemies koputtaa) uusi ministeri poistui tästä. Mitä neuvoja taikka evästyksiä näin eduskunnan edessä antaisitte hänelle?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Puhemies! No niin, kyllä tässä eilen aloitimme jo keskustelun siitä, että nyt budjettiesitys on eduskunnan käsissä, ja totesin, että perusradanpitoon liittyvät määrärahat ovat riittämättömät ja niitten kanssa on todella vaikeaa, ellei mahdotonta, elää. Tähän pitää tietysti nyt eduskunnan paneutua. Se esitys on täällä. Voin sanoa näin, että nämähän ovat nyt erittäin pitkäjänteisiä asioita, kun pohdimme sitä, millä tavalla Suomen rataverkkoa pitäisi kehittää. Meillä on laaja rataverkko, ja yhtäkkisillä toimenpiteillä sitä ei kuntoon saada.

Ensinnäkin siis perusasia on tietysti se, että meillä on riittävät resurssit huolehtia radanpidon peruskunnosta ja riittävistä korvausinvestoinneista. Niitä tehdään kaiken aikaa. Samalla tietysti pohditaan sitä, mikä on kokonaisuuden kannalta järkevää. Mitä tulee näihin onnettomuuksiin, niin nehän ovat hyvin monista syistä (Puhemies koputtaa) johtuvia. Osa johtuu siitä, että nimenomaan meidän rautateitämme korjataan ja työkoneet esimerkiksi ovat vaurioittaneet sähköjohtoja tai muita.

Mutta lyhyessä ajassa on testamenttia erittäin vaikea antaa. Keskustellaan siitä muussa yhteydessä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti hallituspuolueet opposition tukemana nyt budjettia käsitellessään ottavat vaarin ministerin sanoista.

Arvoisa puhemies! Kysyisin kuitenkin vielä kokeneelta liikenneministeriltä, miten hän näkee, että nämä liikenneongelmat ja myöhästelyt voivat vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen nimenomaan rautateitten osalta, ja pelkäättekö, että yhä enemmän siirrytään maanteille, kun tällaisia ongelmia rautateillä on?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Puhemies! Kyllä se on valitettavaa. Ihmiset, jotka käyttävät päivittäisessä liikenteessä esimerkiksi rautateitä ja ovat aikatauluista riippuvaisia, tietysti tekevät johtopäätökset siitä, että joku toiminta ei ole luotettavaa. Se on erittäin ikävä asia. Tästä tietysti kaikin tavoin pyrimme pois niin, että rautatiet säilyttäisivät maineensa.

Mitä tulee siihen tietysti, millä tavalla kilpailukyky säilytetään, niin se sitten taas esimerkiksi nyt raskaaseen autoliikenteeseen tai muuhun rekkaliikenteeseen nähden tarkoittaa sitä samaa, että meillä pitää olla rautatiet kunnossa ja niiden pitää olla riittävällä kantokyvyllä varustettuja, mutta se vaatii juuri rahaa, se vaatii pitkäjänteistä suunnitelmaa, ja niitä olemme tekemässä.

Minä täällä eilen viittasin puheessani siihen, että erittäin perustavanlaatuisia hankkeita jo budjettikirjan perusteella olemme paraikaa tekemässä. Nämä asiat ovat nyt siis eduskunnan käsissä.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on jo pitkään pohtinut tätä tai pitänyt huolta ratojen kunnosta, mutta henkilökohtaisesti alan olla myös huolestunut niitten vaunujen ja vetureitten kunnosta. Nimittäin itse henkilökohtaisesti olen ollut kaksi kertaa junassa, kun veturi on hajonnut, kun jarrut ovat pettäneet, kun junassa vaunut eivät ole avautuneet muuten kuin niin, että konnarit ovat joka asemalla käyneet ne henkilökohtaisesti itse avaamassa, eli kyse on paljon laajemmasta kuin pelkästään, kuten ministeri totesi, luonnonvoimista tai siitä, että rataverkko olisi korjausten puutteessa.

Onko tarkoitus, että jossakin vaiheessa keskustelemme myös siitä, että ne junat, jotka sitten näillä uusilla, upeilla radoilla jossakin vaiheessa kulkevat, ovat siinä kunnossa vielä näitten huonojen ratojen jäljiltä, että niillä kannattaa kulkea, vai onko edessä isoja investointeja myös veturi- ja vaunupuolelle?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Näistä vaunuista ja vetureista toteaisin sen, että nehän kilpailutetaan. Ne ovat kaikki kilpailutuksen tuloksia. Tietysti voi sanoa, kun näin on, että kilpailu ei ole ehkä kaikilta osin sitten onnistunut siinä määrin kuin olisi pitänyt. Sitä tuotekehittelyä tietysti kaiken kaikkiaan pitää kehittää ja myös kilpailuedellytyksiä ja niitä kriteereitä varmasti pohtia entistä huolellisemmin. Ilman muuta tämä kuuluu kaikki tähän kokonaisuuteen.

Mutta toteaisin tässä sen, kun näistä junanvaunuista ja muista puhutaan ja samalla radasta ja radanpidosta, että VR-konsernihan on osakeyhtiö. Se kilpailuttaa itse yhtiöidensä kanssa veturinsa ja vaununsa, ja tätä kautta se osa on ikään kuin heidän käsissään. Se, mitä ministeriö tietysti voi tehdä, on käyttää omistajaohjausta. Sitten, mitä tulee ratojen kuntoon, korvausinvestointeihin, uusiin investointeihin, (Puhemies koputtaa) perusparannuksiin, täällä myönnetään sitten ne rahat.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! On hauska nähdä myös valtiovarainministerin leveä hymy tilanteessa, jossa väistyvä liikenneministeri toteaa, että budjettiin saadut määrärahat perusradanpidon osalta ovat aivan liian vähäiset, ja tällaisessa tilanteessa, jossa myös hyvin hövelisti kannustetaan eduskuntaa tekemään budjettimuutoksia, jotka toki ovat täysin tarpeen.

Olisin kysynyt liikenneministeriltä, mikä on hänen kannanottonsa siihen, kun tällä hetkellä investointisuunnitelma on hyvin tieliikennepainotteinen, että olisi kuitenkin sellaisia erittäin tarpeellisia ratainvestointeja, jotka olisi mahdollista aloittaa itse asiassa jo seuraavana vuonna. Yksi esimerkki on Kehärata, jota myös Marja-radaksi on kutsuttu, joka parantaisi nimenomaan Ruuhka-Suomessa edellytyksiä siirtyä junaliikenteen ja raideliikenteen käyttäjäksi. Olisiko eduskunnan syytä kiirehtiä tätä hanketta budjetin käsittelyn yhteydessä?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Tähän toteaisin, että meillä on erittäin isoja ratahankkeita, ratainvestointeja, käynnissä tällä hetkellä, Kerava—Lahti tietysti ehkä se tunnetuin, mutta tähän uuteen budjettiesitykseenhän sisältyy myös Lahti—Luumäki. Siihen sisältyy isoja ratainvestointeja, ja niitä eduskunta voi sitten huolella arvioida. Minusta ne ovat välttämättömiä. Meillä pitää aina olla uusia ratainvestointeja käynnissä ihan tämän maan laajuuden ja kilpailukyvyn kannalta.

Mutta sitten mitä tulee tähän Kehärataan, entiseen Marja-rataan, tai sitten metroon tai näihin laajempiin Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmiin, niissä on tilanne se, että ne on meillä selvitetty sikäli, että on täysi valmius niitä esittää muun muassa hallitukselle eteenpäin ja on kyse vain ajankohdasta. Kyllä raideliikenne on tärkeä, ja Pääkaupunkiseudulla nämä, mitkä liittyvät vielä tähän joukkoliikenteen kehittämiseen, ovat kyllä tärkeitä, mutta siellä ne ovat hallituksen putkessa.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.