Arvoisa herra puhemies! Siirrytäänpä raiteilta kumipyörille. Lääninhallitukset ovat nimittäin ilmoittaneet 520:n eri linja-autovuoron lakkauttamisesta, ja lipputuloperusteisten vuorojen kohdalla tämä johtaa 1 400 vuoron lakkauttamiseen. Itä-Suomessa kysymys on 500 vuorosta. Osoitan jatkokysymyksen kyllä valtiovarainministeriön suuntaan, mutta kun tiedetään se, että erityisesti liipaisimella ovat viikonloput, illat ja esimerkiksi kello 9:n ja 15:n väliset ajat, jopa puhutaan kuntien välisistä ja kuntien sisäisistä viimeistenkin vuorojen lakkautumisista, niin, herra puhemies, ihan haluan tiedustella ansiokkaalta liikenne- ja viestintäministeriltä:

Miksi kehitys on tämän suuntainen joukkoliikennepalvelujen puolella?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Totean tässä jälleen kerran sen, että eilen budjettipuheenvuorossani totesin, että joukkoliikennemäärärahat ovat riittämättömät tällä hetkellä nykytason ylläpitämiseen. Siihen tilanteeseen voi varautua itse asiassa kahdella tavalla: siten, että määrärahoja nostetaan, ja se ei ole poissuljettu toisessakaan tapauksessa: että koko joukkoliikenteen ostopalveluja, mistä nyt siis ed. Rossin kysymyksessä oli kyse, näitä vuoroja, jotka vaativat pysyäkseen pystyssä, toimiakseen, niin sanottua tukea, pohditaan entistä tarkemmin. Meillä on ministeriössä istunut kolme eri työryhmää pohtimassa joukkoliikenteen kehittämistä, ostoliikennepalveluita. Tätä työtä on tehty yhdessä lääninhallitusten kanssa, Kelan kanssa, valtiovarainministeriön kanssa ja tätä työtä jatketaan edelleen. Tavoitteena on se, että kaikki ne supistukset, mitä mahdollisesti joudutaan tekemään, tehdään siinä periaatteessa, että liikenne vaurioituisi mahdollisimman vähän, mutta tämä on paraikaa tekeillä.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Meillä on nipuittain hyviä hankkeita, tarpeita, olemassa sosiaaliturvan puolella, koulutuksessa, kaikkialla. Yhtä meillä puuttuu: rahaa. Me emme voi kaikkea tehdä, mitä mieli tekisi. (Ed. Pulliainen: Harmaa talous kuriin, niin rahaa on!) — Valitettavasti on näin, eikä edes harmaan talouden kuriin pistäminen tuo, ed. Pulliainen, edes niitä lupauksia, mitä te haluatte antaa. — Tästä vain on kysymys. Minun tehtävänäni on huolehtia siitä, että jollain tavalla budjetin rahoituskehykset pitävät. Se on isoin asia tässäkin salissa jatkokäsittelyssä, kun budjetti on täällä eduskunnan käsittelyssä. Se on hallituksen taholta isoin asia ja se on täällä. Jos se unohdetaan, niin sitten voidaan sanoa hyvästi liikenteen palveluille, sosiaaliturvalle, kaikelle tälle.

Arvoisa herra puhemies! Kuten sanoin tuossa alussa, niin palataanpa tähän valtiovarainministeriön rooliin tarkemmin. Kysynkin, että kun budjettia tarkastellaan, niin miksi juuri liikenne- ja viestintäministeriön kohdalla se on selkeästi myös hallitusohjelman vastainen, jossa joukkoliikennepalveluja ollaan valmiita kehittämään. Kuitenkin myös tässä tulevassa budjettikirjassa, kuten on ollut pitkän aikaa muutoinkin joukkoliikennepalveluista kun puhutaan, nyt vain joukkoliikennepalveluista, se alenema on aivan selkeä. Nuo luvut, jotka kerroin, ovat faktaa, jotka toteutuvat. Kysymys on myös Euroopan unionin valkoisen kirjan perusteiden vastaisesta toiminnasta. Eduskunta on edellyttänyt, liikenne- ja viestintävaliokunta, valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto ja koko eduskunta, myös joukkoliikennepalveluiden kehittämistä.

On erittäin hyvä, että työsuhdematkalippu tulee, se on toinen kysymys. Mutta nyt on kysymys myös harvaan asuttujen ja syrjäseutujen julkisista liikennepalveluista. Miksi näin?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Matkojen määrää, sitä, miten paljon liikennettä esimerkiksi nykymäärärahojen voimassa ollessa jouduttaisiin vähentämään, ostoliikennepalveluja, sitä ei vielä tiedetä. Nimittäin meillä aloitettiin yhden meidän valmistelutyömme seurauksena vuoden alusta Kuntaliiton ja Kelan eli kuntien ja läänin kanssa tällainen yhteinen operaatio kuin matkojen yhdistelykeskus, jossa yhteinen kutsumenettely, matkojen yhdistäminen, on nyt tänä päivänä todellisuutta.

Tarkoitan sitä, että yhteisiä matkoja, koulukuljetuksia, sairausmatkoja, jotka Kela korvaa, tämän tyyppisiä matkoja ja myös ihan normaalisti kannattavia matkoja yhdistellään tällä hetkellä eri paikoissa. Tämä on siis käynnissä, ja minä uskon, että tästä tulee todella sellainen järkevä rationaalinen toiminta, jolla voidaan säästää rahoja ja sitten voidaan todella saada tehokasta kuljetusta. Tätä pitää tietysti nyt seurata ja analysoida, mutta tämä matkojen yhdistely on minusta erittäin tärkeää.

Herra puhemies! Valtiovarainministeri Kalliomäki, minua on jäänyt jurraamaan teidän toimintanne tässä väyläpakettiasiassa. Te nostitte Tampereen listalle, mikä oli oikein, vedoten sen hankkeen keskeneräisyyteen, mutta te, valtiovarainministeri, samalla pudotitte Kemin hankkeen toteutettavien hankkeiden listalta, vaikka se on aivan samalla tavalla keskeneräinen. Yhdessä asiassa teillä oli oikea perustelu, mutta samaa perustelua ette sitten ulottaneetkaan Kemin hankkeeseen.

Onko tässä jokin asennevamma sinne pohjoiseen päin, vai mikä oli teidän perustelunne näin ristiriitaiselle toiminnalle kahden varmasti tarpeellisen hankkeen osalta?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Ensiksi ed. Rossille, että tässä on kysymys tämän maan talouden kestokyvystä, josta on riippuvainen se harvaan asuttujen alueidenkin kestokyky, niin kuin myös asutuskeskusten kestokyky. Siitä tässä on kysymys perimmiltään.

Sama koskee myös ed. Tennilän kysymystä. Minä tein oman ehdotukseni budjettikehysten puitteissa. Se oli ratkaiseva asia. Budjettikehysten puitteissa tein sen ratkaisun, minkä itse halusitte myöskin, Tampereen kehätien sinne.

Arvoisa puhemies! Liikenneministeri vastasi ensimmäiseen kysymykseen, että määrärahat eivät riitä nykytason ylläpitämiseen. Ed. Vistbackalle te vastasitte, että näillä rahoilla perusrataa ei saa kuntoon. Nyt minä kysyn pääministeriltä:

Tiesittekö te, että tilanne on tämä, että rata rappeutuu, etteivät määrärahat riitä edes nykytason ylläpitämiseen? Ainahan pitää priorisoida, meillä on 39 miljardia pyöreästi, mitä käytetään. Jos sallitaan, että varallisuuden arvo laskee, niin kuin tässä tapauksessa tulee käymään, onhan se aika hullua ja huonoa taloudenpitoa. En minä usko, että te, ministeri Kalliomäki tai pääministeri Vanhanen omassa taloudessanne hoidatte asioita niin, että varallisuusarvo laskee, ja panette rahat muuhun tarkoitukseen. Tiesittekö te, pääministeri, että näin tulee käymään? Ja jos tiesitte, minkä takia annoitte näin mennä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Myös ratarakentamista tehdään niissä puitteissa, mitkä budjetissa määrärahoja osoitetaan. Se on kytköksissä koko valtion talouteen. Me rakennamme parhaillaan uusia ratoja, olemme tehneet ratkaisuja suurista peruskorjauksista, ja hallitus ja eduskunta ovat lisänneet myös perusradanpitoon määrärahoja. Luulen, että näissä radanpidon kysymyksissäkin on sellainen tilanne, että koskaan ei mikään tunnu riittävältä. Näin on myös tämän keskustelun perusteella.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Näin se on aivan varmasti.

Ed. Kallikselle vielä. Kun puhutaan hallituksen satsauksista, että me olemme lastanneet teihin ja ratoihin nyt seuraavien hallitusten niskoille lähes 2 miljardia euroa riihikuivaa rahaa. Se on lähes tuplasti enemmän kuin edellinen hallitus meille lastasi ja sitä edellinen sille hallitukselle. Me olemme ottaneet riskejä tietoisesti, koska haluamme panostaa liikenneinfrastruktuuriin, siinä ovat tulevaisuuden tavoitteet tietenkin päällimmäisenä. Mutta liikaa riskiä ei voi ottaa, ed. Kallis. Vaikka te olisitte valmis oppositiosta ottamaan sitä, niin hallituksen puolella ei voida näin tehdä.