Täysistunnon pöytäkirja 94/2004 vp

PTK 94/2004 vp

94. KESKIVIIKKONA 22. SYYSKUUTA 2004 kello 17

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan vuonna 1997 tehdyn muutospöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta

 

Astrid Thors /r:

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Här handlar det om en viktig kustmiljösak som det är en skam att Finland inte har ratificerat tidigare. Vi ser av handlingarna att det är fråga om en konvention som har blivit färdig 1997, samtidigt talar vi om föroreningar, dvs. svavel- och kvävedioxidföroreningar, försurningar som står för ungefär 50 procent av utsläppet av det här slaget i kustområdena.

Jag ställde mitt första skriftliga spörsmål om den här frågan till den dåvarande regeringen i mars 2003 och då lovade den dåvarande trafikministern att frågan skulle kunna föras till riksdagen på våren eller sommaren 2003. Äntligen har den kommit.

Me saamme tämän esityksen vasta sen jälkeen, kun se kansainvälisesti on astunut voimaan, eikä niin kuin silloinen liikenneministeri Sasi lupasi, että se olisi voinut tulla jo viime vuonna kesällä 2003, jolloin ehkä olisimme voineet myötävaikuttaa nopeampaan ratifiointiin ja voimaantulon osalta tähän meriympäristön kannalta tärkeään esitykseen ja kansainväliseen sopimukseen. Tässä hallituksen esityksessä todetaan, ja siinä on liitteenä luonnokset myöskin alempitasoisiin säädöksiin, että mahdollisesti nämä säännökset ja tavoitteet ovat myös toteutettavissa teknisin toimenpitein. Toivon, että vastuuvaliokunnat tästä substanssiasiasta katsovat tarkemmin, tyydyttävätkö tällaiset tekniset toimenpiteet meidän Itämeren olosuhteitamme. Kansainvälisesti on lähdetty uusiin scrub-systeemeihin, ja niiden osalta voi vähän epäröidä ja miettiä, sopivatko ne meidän olosuhteisiimme vai kuuluvatko ne enemmänkin suurten valtamerten oloihin, joissa tavallaan rakennetaan jonkinlaisia laitoksia, jotka vastaavat ehkä vähäsen sitä, mitä on saatu Helsingin puhdistuslaitoksiin, elikkä soveltuvatko tämmöiset Scrub Systems — anteeksi, että käytän kansainvälistä sanontaa — Itämeren oloihin. Tästä on kansainvälisesti keskusteltu pitkään, ja ainakin Euroopan parlamentissa olemme saaneet aikaan sen, että tarkastellaan enemmänkin erityisolosuhteita täällä Itämeressä, ennen kuin sellainen systeemi hyväksytään.

Toinen toive tähän liittyen on, että kun meille vähän tulee velvoitteita kansainvälisesti eri tahoilta, niin myöskin tarkastellaan perin pohjin, missä määrin vastaava direktiivi näitten aineitten osalta on eurooppalaisessa käsittelyssä, koska rikinpoiston osalta, niin kuin hallitus mainitsee, on nyt esillä direktiivi Euroopan unionissa. Tietenkin on vaadittu verrattuna komission esitykseen tiukennuksia, joten toivoisin, että voisimme käydä keskustelua hyvin perinpohjaisesti siitä, mikä on se oikea taso, kun puhutaan näistä rikinvähennyksistä.

Näillä täydennyksillä toivon, että asia voi edetä pikaisesti, ja olen erittäin onnellinen, että me saamme tämän asian vihdoin myöskin käsittelyyn. Mielestäni se, että asia on viipynyt niin kauan, on jälleen kerran osoitus siitä, että meidän ulkoasiainministeriössämme ei ole riittävästi väkeä, joka pystyy tuomaan kansalliseen lainsäädäntöön niitä kansainvälisiä velvoitteita, mihin meidän virkamiehemme ovat sitoutuneet.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä on aika surullinen asia. Näitä tämän laatuisia hallituksen esityksiähän on tullut nyt peräjälkeen. Liikenne- ja viestintäministeriössä asiat ovat jääneet makoilemaan. Tässäkin käy selville sivulta 8, että silloinen liikenneministeriö järjesti jo tammikuussa 98 tämän lausuntokierroksen jnp. Tämä asia on siis ollut jo nykyisessä liikenne- ja viestintävaliokunnassa orientoivasti esillä, ja silloin kaikki puolsivat tämän vuoden 97 muutospöytäkirjan hyväksymistä, allekirjoittamista, ratifioimista ja koko tätä prosessia. Siitä huolimatta nyt on vuosi 2004. Se, mikä tässä on nyt jollakin tavalla semmoinen excuse, on tietysti se, että se talousvyöhykelainsäädäntö saatiin keväällä eduskunnan käsittelemänä ulos ja sillä tavalla tämä homma pystyttiin synkkaamaan yhteen tämän talousvyöhykelainsäädännön kanssa, mutta tämä on kohtuutonta. Syy siihen, miksi se tulee nyt, on se, että virkamiehet ovat vaihtuneet.

Kimmo  Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Voin yhtyä siihen, että aihe on tärkeä ja asia olisi pitänyt pystyä käsittelemään jo huomattavasti aikaisemmin täällä Suomessakin voidaksemme liittyä tähän sopimukseen. Mutta tietysti tässä nyt on kysymys Suomen kannalta erityisesti Itämerestä, ja tällöin on tietysti tähdellistä se, että kaikki Itämeren rantavaltiot saataisiin tähän prosessiin mukaan. Tässä jos missä on tietysti kysymys myöskin siitä, että Venäjä on tässä avainasemassa, ja tämä teema on yksi niitä aiheita, kun Itämeri-yhteistyötä viedään eteenpäin. Silloin tätä teemaa pitää pitää esillä.

Astrid Thors /r:

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Kiljunen totesi, tämä on tärkeää koko Itämeren osalta, mutta päinvastoin kuin monessa muussa kansainvälisessä sopimuksessa, tässä on merkitystä sillä, jos 50 prosenttia kansainvälisestä laivastosta sitoutuu tähän, ja juuri nimenomaan laajentuneen EU:n kautta tämä tapahtuu paljon helpommin. Kiitos myöskin ed. Pulliaiselle näistä täydennyksistä. Ilmeisesti meillä on virkamiespuutetta ei pelkästään ulkoasiainministeriössä vaan myöskin muissa ministeriöissä. Mutta on ollut erittäin säälittävää, että Suomi on ollut tällaisella mustalla listalla, kun tätä rikinvähentämisdirektiiviä on käsitelty. Sekin on asia, jonka tilanteen toivottavasti nyt saamme korjattua. Ei pelkästään miinojen osalta ole niin, että olemme mustilla listoilla, vaan monessa ihmisoikeus- ja ympäristöasiassa olemme vähän mustilla listoilla.

Keskustelu päättyy.