Täysistunnon pöytäkirja 94/2010 vp

PTK 94/2010 vp

94. TIISTAINA 5. LOKAKUUTA 2010 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys laeiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä sekä Verohallinnosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

 

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Yhteiskunnalle on arvioitu aiheutuvan harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta jopa 10 miljardin euron vahingot vuosittain, joten mistään pienestä asiasta ei ole kysymys. Tästä huolimatta ei tällä hetkellä ole olemassa sellaista viranomaista, joka tekisi selvityksiä harmaan talouden aiheuttamista ongelmista kokonaisuutena. Laajeneva osa Suomessa tapahtuvasta talousrikollisuudesta ja harmaasta taloudesta on viranomaisten mukaan jo siirtynyt ja siirtyy edelleen ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden käsiin, joten tarve asian tarkemmalle tutkimiselle, selvittämiselle, ongelmien kuvaamiselle on ilmeinen.

Vaikka käsittelyssä oleva hallituksen esitys on ajatuksena kannatettava, on kuitenkin muistettava, että pelkkä tiedon tuottaminen ja jakaminen eivät sinällään vähennä talousrikoksia. Tarvitaan myös konkreettisempia keinoja, ja talousarviossa tulisi myöntää määrärahoja riittävästi talousrikosten torjuntaan joka tasolla, mikäli tähän vakavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan halutaan muutosta.

Parannusta nykytilanteeseen toisi esimerkiksi se, että tilaajalla olisi vastuu koko aliurakoitsijaketjusta ja sen toiminnasta. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa harmaan talouden raportissa on esitetty runsaasti hyviä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joista tulisi toteuttaa ainakin valtaosa mahdollisimman nopeassa aikataulussa.

Harmaan talouden esiintymisen todennäköisyys on suurin kuitenkin kaikkein pienimmissä yrityksissä. Näillä yrityksillä on vähäinen todennäköisyys joutua verotarkastuksen kohteeksi, mikä tietysti rohkaisee henkilöitä ryhtymään lainvastaiseen toimintaan. Lisäksi ongelmana on tietenkin se, että talousrikoksista rangaistukset ovat aivan liian lieviä. Niihin pitäisi saada selkeästi enemmän tämmöistä ennaltaehkäisevyyttä koventamalla rangaistuksia. Pienten yritysten toimintaa ei saisi hankaloittaa liian monimutkaisella lainsäädännöllä ja sen mukana tulevilla velvoitteilla, sillä liian hankala byrokratia voi omalta osaltaan houkutella pieniä yrittäjiä ja yrityksiä harmaan talouden puolelle.

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan tarkastusvaliokunta käynnisti todella keväällä 2009 tutkimuksen harmaasta taloudesta Suomessa. Annan paljon arvoa tälle työlle, jota on tehty reilun vuoden aikana. Sen mukaan huolestuttavaa kehitystä on tapahtunut. Harmaa talous ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet erityisesti rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla. Lisäksi 2000-luvulla Suomen harmaan talouden kansainvälistyminen on kiihtynyt merkittävästi. Suomalaiset kiertävät veroja kansainvälisten sijoitusmahdollisuuksien kautta. Suomalaisyritykset hyödyntävät EU:n sisäkaupan valvontajärjestelmän aukkoja, ja satoja miljoonia Suomessa tehdyn työn tuloksesta siirtyy verottamatta ulkomaille. Ihmettelen, kuinka tästä ei ole enempää puhuttu julkisuudessa.

Suomi toimii myös osana kansainvälistä harmaata taloutta tarjoamalla nimettömiä sijoitusmahdollisuuksia omissa maissaan veroja kiertäville tai rikollista rahaa peseville ja toimimalla kauttakulku- ja tukialueena Venäjän-kauppaan kohdistuvalle kansainväliselle rikollisuudelle.

Harmaan talouden suuruudesta on esitetty hyvin erilaisia arvioita. Aika hämmästyttävää, että 1990-luvun puolivälissä on tehty arvioita, joiden mukaan harmaa talous on 4—5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tilastokeskus puolestaan on 2008 arvioinut, että piilotalouden määrä on runsas prosentti bruttokansantuotteesta, kun taas kansainvälisen tutkijan, professori Friedrich Schneiderin laskelmien mukaan Suomen harmaan talouden määrä olisi 2004—2005 ollut huikeat 15,8 prosenttia.

Arvoisa rouva puhemies! Rehelliset yritykset ja yrittäjät maksavat harmaan talouden edustajien puolesta kaikki verot ja muut työnantajamaksut, jotka harmaan talouden myös kuuluisi itse suorittaa. On kestämätön tilanne, että tämä sama harmaa talous ajaa konkurssiin rehellisesti toimivia yrityksiä ja yrittäjiä, joten harmaan talouden selvitysyksikkö on todella oikea askel eteenpäin ja sen taloudelliset resurssit tulee myös turvata.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Puhemiehen vaihto sopi aikatauluun erinomaisen hyvin, kun otetaan huomioon, mikä asia on listalla: harmaan talouden selvitysyksikköä koskevan lainsäädännön aikaansaaminen, sillä arvoisa puhemies sallinee, että palautan vähän mieliin, minkä takia olemme tässä vaiheessa.

Silloin kun nykyinen puhemies oli valtiovarainministerinä, yritimme kaikin mahdollisin tavoin silloisessa poliittisessa ilmapiirissä pelastaa tämän Virke-projektin. Se oli suurin piirtein katastrofaalisessa tilassa. Silloisen valtiovarainministeriön alaiset virkamiehet eivät suostuneet tulemaan Virke-yhteistyöprojektin työryhmien kokoukseen elikkä boikotoivat sitä. No, siitähän tuli tietysti sitten sille koko virkamieskunnalle semmoinen draivi päälle, että tämä homma täytyy nyt niin kuin viheltää loppuun ja poikki kokonaisuudessaan, ettei tällaista pidä harrastaa, pitää antaa harmaan talouden ja talousrikollisuudenkin, ainakin siinä lähimaastossa olevan talousrikollisuuden, kukkia sillä tavalla kuin kukkimaan onnistuu, ilman että joutuu poliisin kanssa tekemisiin, elikkä se kuuluu jollakin tavalla markkinatalouteen.

Sitten muistan erinomaisen elävästi sen tilaisuuden yhtenä iltana tuolla lehtihuoneessa, kun kävimme silloisen valtiovarainministerin Sauli Niinistön kanssa syväkeskustelun siitä, että kyllä tässä nyt täytyy jotakin tehdä. Ja sitten sillä vallalla, mikä valtiovarainministerillä on, sillä pelastettiin Virke-projekti jatkoon. Sen jälkeen sitä on jo sitten ollut myöhempien ministerien kanssa helpompi hoitaa, kun se kynnys ylitettiin. Aina välillä on ollut kiikun kaakun, että mitenkä on käynyt. Jos ei Markku Hirvonen olisi henkilökohtaista uraansa pannut katkolle tässä hommassa — hänhän taisi erota siitä toimistopäällikön tehtävästä protestiksi koko hommalle ja sitten nimitettiin projektipäälliköksi, kierähti niin kuin sille puolelle, ja harvoin muuten tällaisia isänmaallisia tekoja Suomen tasavallan historiassa on kirjattukaan — ei homma olisi lähtenyt käyntiin.

Nyt sitten ollaan siinä tilanteessa, että peliin astui eduskunnan tarkastusvaliokunta tukemaan Virke-projektin toimintaa ja sitten toisaalta selvitti mahdollisuuden käyttää vielä laajempaa selvitysmahdollisuutta niin kuin päästäksemme up-to-date-tasolle, päivän tasolle, näissä tietokannoissa, ja sillä tavalla kesäkuussa valmistui 650-sivuinen raportti, joka kartoitti hyvin selvästi tämän harmaan talouden ja siinä ohessa pyörivän talousrikollisuuden volyymin. Liikevaihto näyttää pyörivän siellä 12 miljardin euron tasolla vuodessa, ja se merkinnee vähintään 5 miljardin euron verotulojen saamatta jäämistä valtiolta. Se on aika paljon tässä tilanteessa, jossa valtio on tekemässä 8 miljardin nettomääräisen velan tänäkin vuonna ja ensi vuonna taitaa liikkua suurin piirtein siinä samassa kvootissa.

Tämä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, ei missään nimessä. Globaalisti on laskettu, että harmaalla taloudella on valta, siis myöskin poliittinen valta, lähes 20 prosentissa taloutta, ja niissä maissa, joissa asia on kaikkein pisimmälle kehittynyt, tämä prosentti on 40 prosentin tienoilla. Siis lähes puolet kansantalouksista toimii harmaalla puolella, siis niin, että niistä rahavirroista ei asianomaisille valtioille ole mitään niin sanotusti hyötyä. Elikkä toisin sanoen rehellinen 60 prosenttia maksaa infrastruktuurin pimeästi toimivalle 40 prosentille. No, on aivan selvä asia, että kansantaloudet eivät tätä peliä kestä millään, se on ihan selvä asia. Ja nyt, kun finanssikriisillä näyttää vääjäämättömästi olevan kakkososansa ensi ja seuraavana vuonna, niin juuri nyt täytyy tehdä kaikki voitava, että tämä homma saadaan viranomaisten hallintaan ja talous tervehtymään näiltäkin osiltaan. Tässä on kysymys harmaan talouden selvitysyksikön perustamisesta sen homman hoitamista varten.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tarkastusvaliokunta on tehnyt ansiokasta työtä harmaan talouden torjumisen puolesta. Valiokunnan raportissa esitetään muun muassa seuraavia keinoja harmaan talouden torjuntaan: velvoite rakennusalan yrityksille antaa neljännesvuosittain verohallinnolle urakoitsijatiedot ja palkansaajantiedot; ulkomaisen työnantajan ja tätä Suomessa edustavan tahon yhteisvastuu palkoista perittävästä lähdeverosta ja ennakonpidätyksistä; tilaajan vastuu koko aliurakoitsijaketjusta koskien työehtosopimusten noudattamista ja ehtojen noudattamatta jättämisestä tuntuva laiminlyöntimaksu; kaupparekisteritietojen julkisuuden toteuttaminen laajentamalla yritystietojärjestelmän tarjoamia tietoja; tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttövelvollisuus ravintola-alalla ja muilla aloilla, joilla asiakkailta on käteissuorituksia; rahanpesun valvontaa varten saatujen tietojen käyttö verovalvon-nassa; verohallinnon oikeus suorittaa vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa; hallintarekisteröityjen arvopapereiden viranomaisjulkisuuden toteuttaminen; kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistuneen yksikön perustaminen verohallintoon; törkeistä vero- ja muista talousrikoksista määrättävien rangaistusten enimmäismäärän korottaminen neljästä kuuteen vuoteen sekä talousrikosten hovioikeuskäsittelyn nopeuttaminen.

Arvoisa puhemies! Viime vuoden joulukuussa hyväksyttiin hallituksen toimintaohjelma talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 2010 ja 2011. Nyt olisi hyvä tietää, mitkä toimintaohjelman 18 hankkeesta on viety eteenpäin ja mitkä ovat vielä valmistelun alla. On tärkeää, että selvittelykeskuksen lisäksi henkilöstöä harmaan talouden käytännön torjumiseen lisätään niin verohallinnossa kuin poliisissakin. Lisäksi on tärkeää, että talousrikosten ja harmaan talouden oikeuskäsittelyyn saadaan vauhtia. Näistä tehokkaasti toteutetuista toimenpiteistä saataisiin varmaan erittäin hyvä lopputulos.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Harmaa talous maksaa arviolta 11—14 miljardia euroa vuosittain. Lainaus tämän hallituksen esityksen tiedotteesta: "Selvitysyksikkö laatisi ilmiöselvityksiä, joissa kuvattaisiin harmaan talouden ilmiöitä sekä harmaan talouden torjuntaa ja niiden vaikutuksia yksilöimättä yritystä tai muuta yksikköä taikka henkilöä." Kun hallitus nyt satsaa tämän harmaan talouden ilmiöiden tutkintaan, on paikallaan kysyä, miten itse ongelmaan puututaan, missä ovat resurssit valvontaan ja harmaan talouden rikostutkintaan.

Väittäisin, että kyllä tästä harmaasta taloudesta on aivan riittävästi tietoa ja tietoa on myös niistä keinoista, joilla sitä aidosti pystyttäisiin torjumaan. Käännetty arvonlisäverojärjestelmä on askel oikeaan suuntaan, mutta sekin jää osittain tehottomaksi, jos samalla ei panosteta aidosti myös valvontaan. On kummallista, että harmaan talouden torjunnan viranomaistyötä tällä uudistuksella pyritään tehostamaan ja kohdentamaan paremmin, kun aidosti se ongelma on tämän valvonnan kertakaikkinen vähyys ja toisaalta työkalut puuttua näihin ongelmiin ovat hyvin vähäiset. Missä viipyy esimerkiksi SDP:n ehdottama verotiedot sisältävä henkilökortti? Se olisi aivan konkreettinen työkalu tähän valvontaan.

Olisiko nyt hallituksen aika siirtyä käytännön tekoihin harmaan talouden torjunnassa näiden ilmiöselvitysten sijaan? Harmaa talous murentaa rehellisen yritystoiminnan perusteita, kun se tekee käytännössä miltei mahdottomaksi pärjätä urakkakilpailuissa rehellisellä toiminnalla. Harmaa talous kukoistaakin etenkin rakennusalalla, jossa ulkomaalaisia työntekijöitä tuodaan halpatöihin surkein työehdoin ja yhteiskunnalliset velvoitteet laiminlyöden.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi ihmettelen kovasti, miksi työsuojeluviranomaiset puuttuvat uuden yksikön palveluiden käyttäjistä. Mielestäni tämä toivottavasti ei-tarkoituksellinen unohdus tulee jatkossa korjata. Työsuojeluviranomaisten rooli on harmaan talouden torjunnassa tärkeä, mutta ilman kunnollisia mahdollisuuksia viranomaisyhteistyöhön valvonta jää helposti varsin hampaattomaksi.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on laki verohallinnon yhteyteen perustettavan harmaan talouden selvitysyksikön perustamisesta. Tämä on hyvä ja kannatettava hanke, ja tämä on valtioneuvoston linjauksen mukaisesti jo päätetty joulukuussa, ja nyt tätä määrätietoisesti toteutetaan. Siihen on 18 alakohtaa kirjattu, joilla pyritään pääsemään tästä harmaasta taloudesta ainakin jonkin verran eroon.

Kiviniemen hallitusohjelmassa on asiaan otettu vakava ote ja siinä todetaan, että harmaan talouden torjuntaohjelmassa linjatut toimenpiteet toteutetaan. Kiireellisimpiä hankkeita ovat rakennusalan urakanantajan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen, lähetettyjen työtekijöiden verovastuun tehostaminen, verohallinnon vertailutietotarkastusten mahdollinen luottolaitoksissa ja tila- ja vastuulain mukainen tietojen saaminen julkiseen rekisteriin.

Vuoden 2011 budjettiesityksessä käynnistetään määrätietoisesti työ ohjelman toteuttamiseksi. Siihen on osoitettu voimavaroja. Siihen kohdennetaan 6 miljoonaa euroa poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle, konkurssiasiamiehen toimistolle ja ulosottoon, jotta rikosrekisterin käsittelyä ja varojen takaisinsaantia saadaan tehostettua. Tämä onkin tavattoman tärkeä asia. Niin kuin täällä on todettu, harmaan talouden kokonaismäärää voidaan vain arvuutella, mutta se on varmasti toisellakymmenellä miljardilla kuitenkin. Se on iso osa kansantaloutta, ja kun se pyörii harmaana, niin siitä myöskin silloin jäävät verot saamatta.

Tämä on hyvä myöskin siksi, että viime viikolla täällä salissa oli veroyhteistyö, tietojenvaihtoyhteistyö Monacon kanssa. Nyt tänne saadaan voimavaroja tehdä kyselyjä sinne Monacon suuntaan ja jossain vaiheessa varmasti myöskin sieltä saadaan sitten siirrettyä sinne piilotettua varallisuutta.

Tässä on oleellista myöskin se, että jo aiemmin on päätetty rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönottaminen, elikkä 1.4.2011 otetaan käyttöön käännetty arvonlisäverojärjestelmä ja sen arvioidaan tuottavan vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa. Meillä on "hyviä" huonoja esimerkkejä maista, joissa harmaa talous ja korruptio ovat voineet rehottaa vapaasti. Tästä esimerkkinä Kreikka, joka tällä hetkellä melkein selvitystilassa. Siellä usein käydessäni olen ihmetellyt sitä mentaliteettia, kuinka voidaan päivän kassa kerätä ja sitten mennään ja pelataan se kasinolla ja yritetään rikastua sitä kautta. Suomessa kasinolla pelaaminen tuottaisi edes Raha-automaattiyhdistykselle, siellä se menee johonkin muuhun tarkoitukseen.

Konkurssipesät pitäisi kyetä myöskin entistä tarkemmin selvittämään ja siinä samassa kiinnittää huomio näihin saattohoitoyrityksiin. Jatkuvasti lehdessä on ilmoituksia, että onko yrityksenne ongelmissa, jos on, niin kyllä hoitaja löytyy. Siellä on erilaisia vippaskonsteja, joista myöskin verottaja pahimmillaan maksaa vielä oman siivun siihen onnettomaan tilanteeseen, ja näin ollen meillä kyllä sitä kenttää riittää.

Niin kuin ed. Pulliainen täällä totesi, niin jo takavuosina näihin asioihin kiinnitettiin voimakkaasti huomiota. En tiedä mistä syystä tähän taloon ja valtionhallintoon ei panos—tuotos-ajatus oikein tahdo istua. Harmaan talouden kohdalla se varmasti toimii. Miljoona harmaan talouden tutkintaan ja torjuntaan tuo varmasti sen kymmenkertaisena takaisin.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Kaikki toimenpiteet, joita tehdään harmaan talouden kitkemiseksi ja vähentämiseksi, ovat välttämättömiä. Tältä osin tämä hallituksen esitys on tietysti paikallaan ja tarpeellinen. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on jo pitkään vaatinut tällaista harmaan talouden selvityskeskusta ja myöskin sellaista käytäntöä, joka tähän nyt on tulossa, että verohallintoon myöskin perustetaan tällainen pysyvä harmaan talouden selvityskeskus. Pidämme myöskin tärkeänä sitä, että selvityskeskuksella on mahdollisimman laaja oma tiedonsaantioikeus ja oikeus yhdistellä eri rekistereistä saatuja tietoja.

Samalla, kun hallitus tässä on antamassa hyvää esitystä, on yhtäältä myöskin todettava se, että harmittelemme ja pidämme sitä kehitystä vääränä, että monien valvovien viranomaisten, kuten keskusrikospoliisin, verohallinnon ja alueviraston työsuojelun, resursseja on heikennetty. Erityisesti tässä yhteydessä tuottavuusohjelman nimissä tapahtuva virkojen vähentäminen on heikentämässä esimerkiksi työsuojelua, mikä nyt on käynyt myöskin syksyn mittaan esille, kun asiantuntijoita on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kuunneltu.

Toivomme myöskin, että hallitus nyt jatkossa pysähtyisi miettimään, kun täällä on myöhemmin esillä tilaajavastuulaki, sen parantamista todella merkittäväksi laiksi eikä niin kuin nyt, kun ollaan tekemässä verrattain marginaalisia muutoksia.

Sitten, arvoisa puhemies, eräs tärkeä näkökohta, joka päättyy myöskin konkreettiseen esitykseen. Olemme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa erittäin paljon ja nähdäkseni ansiokkaasti ja myöskin yhteisesti koko valiokuntana käsitelleet harmaata taloutta, koska siinä on kysymys erittäin isosta asiasta, että kansalaisten luottamus lisääntyisi, että kaikkia kohdellaan tasavertaisesti ja vältettäisiin tätä tarpeetonta vastakkainasettelua kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman välillä. Olen nyt pettynyt siltä osin, että työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa ei ole nyt otettu lausunnonantajaksi.

Sama näkökulma ja asia sopii yhtä hyvin myöskin tarkastusvaliokuntaan, joka on tehnyt vallan erinomaista, sanoisin osin jopa historiallisen arvokasta, työtä harmaan talouden olemuksen paljastamiseksi ja on tehnyt myöskin sen kaltaisia johtopäätöksiä, jotta voitaisiin tätä harmaata taloutta kitkeä ja päästä siitä mahdollisimman paljon eroon.

Joten teen, arvoisa puhemies, esityksen, että sen lisäksi, että — näin ymmärsin — perustus- lakivaliokunta antaa valtiovarainvaliokunnalle lausunnon, lausunto pyydettäisiin myöskin tarkastusvaliokunnalta ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalta.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden valvonnassa pidetään tällä hetkellä keskeisenä puutteena sitä, että kukaan ei vastaa ulkomaalaisten työnantajien palveluksessa olevien veroista, kun heidän pitäisi maksaa veroja Suomeen. On katsottu, ettei ulkomaalaista työnantajaa voida velvoittaa toimittamaan ennakonpidätyksiä tänne. Myös valvonta puuttuu, vaikka päätekijä saattaa olla Virossa asuva Suomen kansalainen, joka on tuomittu liiketoimintakieltoon täällä.

Nämä ongelmat ovat tulleet Suomeen EU:n siivellä pyytämättä ja tilaamatta, kuten Kreikka-pakettikin tuli tänne. Ulkomailta tulevaa työvoimaa koskeva perussäännöstö on paitsi puutteellinen myös sekava, ja siksi verohallinnon mahdollisuudet valvoa säännösten noudattamista ovat kehnot. On esimerkiksi erittäin vaikeata selvittää, kauanko joku ulkomaalainen on ollut työskentelemässä Suomessa, onko hänen ulkomaalainen työnantajafirmansa toiminut täällä niin pitkään, että sille on muodostunut kiinteä toimipaikka.

Näihin ongelmiin tulisi todella pikaisesti puuttua, sillä varsinkin rakennusalalla tilanne on riistäytynyt käsistä. Harmaan talouden edustajat ovat saaneet kilpailuetuja, minkä takia suomalaiset työntekijät ovat ilman työtä ja yritykset menevät konkurssiin, julkinen sektori jää ilman sille kuuluvia verotuloja ja lisäksi velkaantuu tämän takia.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kiviniemen hallituksen ohjelmassa harmaan talouden torjunnalla on tärkeä rooli ja viidettä talousrikostorjuntaohjelmaa on toteutettu kohtuullisen reippaassa tahdissa. Kommentoin muutamia keskustelussa olleita kysymyksiä nyt, kun ajankohdan vuoksi ministeri Tölli on ollut estynyt esittelemään itse tätä hallituksen esitystä.

Monissa kysymyksissä on edetty hyvinkin reippaassa tahdissa. Käännetty arvonlisävero tulee voimaan ensi vuonna, yksi pitkään vaadituista isoista uudistuksista.

Eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä pankkien vertailutietotarkastusoikeuden salliminen verohallinnolle, myös hyvin iso askel eteenpäin siinä, miten verovastuut todella toteutuvat. Hyvä asia.

Rakennusalalla neljännesvuosi-ilmoitusten säätäminen pakollisiksi, kysymys, joka tässä ohjelmassa on mainittu, on tällä hetkellä verohallinnossa työn alla. Paperi on olemassa ja se on lausuntokierroksella, joten tässä asiassa toivottavasti vielä ehditään saada toimenpiteitä aikaiseksi.

Samoin lähetettyjen työntekijöiden verovastuun osalta selvitykset valtiovarainministeriössä ovat käynnissä ja toivottavasti myös sieltä saadaan tuloksia aikaiseksi.

Sen sijaan vaikuttaa siltä, että verovastuukysymykset kokonaisuudessaan ovat sellaisia, joissa vaaditaan varmasti vielä hyvää pohjatyötä siihen, että meidän säädöksemme verovastuiden osalta olisivat nykyistä selkeämmät ja yhteneväisemmät. Se helpottaisi viranomaisten valvontatehtävää, sitä, mitä yrityksiltä todella odotetaan. Jossain määrin kysymys on varmasti myös siitä, millä tavalla pystytään sopimaan unionin maiden välillä tietojen vaihdosta, esimerkiksi veroviranomaisten välillä, ja sitten toisaalta Suomen verosopimuksesta. Verovastuukysymykset ovat varmasti sellainen isompi kokonaisuus, joka täytyy saada työn alle, jotta siellä saadaan nykyistä parempia tuloksia aikaiseksi.

No, sitten näistä toimenpiteistä, joita tämä viides talousrikosohjelma sisältää. Valtuutettu urakoitsijajärjestelmä rakennusalalle eli tämmöinen alan oma sertifikaatti, jonka rakentamisessa myös ympäristöministeriö on mukana, on ilmeisesti etenemässä aika hyvin. Kysymys on silloin tietenkin yritysten vapaaehtoisesta toiminnasta, mutta sillä voi olla oma merkityksensä siinä, miten rakennusalaa saadaan kuriin.

Tässä salissa läsnäolijat varmasti tietävät sen, että ensi vuoden talousarvioon, joka nyt on täällä käsittelyssä, on lisätty määrärahoja sekä poliisille että tuomioistuimille, jotta talousrikoksia saataisiin käsiteltyä riittävän nopeasti ja tehokkaasti. Tämä on tietenkin tärkeää sen takia, että siten voidaan saada veroja kerättyä paremmin kuin muuten saataisiin, ja sitten tietenkin kiinnijäämisriskin täytyy olla jonkinlainen, jotta sillä olisi se normaali pelotevaikutus, joka lainsäädännöllä hyvinkin saattaa olla.

Esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistus ovat käsittääkseni tulossa eduskunnan käsittelyyn tänä syksynä, joten niiltä osin ollaan myös etenemässä, ja ulosottotoimen erikoisperintään on myös lisätty määrärahoja talousarvioneuvotteluissa elokuussa, joten erikoisperintää ja sitä kautta sitä rahallista tulosta, mitä voidaan saada meidän kaikkien veronmaksajien kannalta kokoon erikoisperinnän kautta, pystytään varmasti kasvattamaan ensi vuoden aikana, koska tätä määrärahaa erikoisperintään on saatu lisättyä.

Tilaajavastuutietojen saaminen julkiseen rekisteriin. Tässä sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat aloittaneet valmistelun, joten muun muassa se asia myös on tällä hetkellä työn alla. Siinä vaiheessa, kun päästään tämän illan asialistassa eteenpäin, sanon ehkä muutaman sanan tilaajavastuulain uudistamistarpeista. Tässä yhteydessähän tänä iltana täällä on lähetekeskustelussa nimenomaan tilaajavastuun sanktioiden tarkastaminen ja saaminen indeksiin, jotta siltä osalta se lainsäädäntö ei jäisi jälkeen.

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty muutamia puheenvuoroja valvonnasta ja valvonnan resursseista. Ehkä yksi näkökulma tähän on se, että monissa näissä toimenpiteissä, joita tehdään tai joita jatkossa tarvitaan, jotta harmaan talouden torjunta olisi nykyistä tiukempaa, jotta se onnistuisi nykyistä paremmin, aika monissa hankkeissa on kysymys myös siitä, millä tavalla tiedot liikkuvat eri viranomaisten välillä, ja ehkä yritysten osalta kysymys on siitä, että sähköisessä muodossa tietojen toimittaminen tulee olemaan tulevina vuosina huomattavasti helpompaa kuin tietojen toimittaminen on nyt.

Eli uskon, että monissa asioissa voimme tulevaisuudessa käyttää nyt olemassa olevia valvontaresursseja, joita käytetään hyvinkin käsipelillä tehtävään manuaaliseen työhön, niin että saamme valvontaresurssit käytettyä tehokkaaseen valvontaan, kun sähköisten asiakirjojen käyttö ja niiden liikkuminen viranomaisten välillä helpottuu ja myös asioita ja lainsäädäntöä noudattaville yrityksille ei koidu liikaa hallinnollista taakkaa asiakirjojen toimittamisesta, kun ne ovat sähköisessä muodossa. Tällä voimme saada sellaista tehokkuutta, jossa sitten myös olemassa olevilla valvontaresursseilla saadaan aikaiseksi huomattavasti enemmän kuin saadaan aikaiseksi nyt.

Sehän tässä keskustelussa on tietenkin ollut hyvä huomata, että tässä salissa hyvin laajasti harmaan talouden torjuntaa pidetään tärkeänä asiana. Se on tärkeää työntekijöiden oikeuksien toteutumisen kannalta, olivat kysymyksessä sitten Suomessa syntyneet työntekijät tai muualta tänne tulleet työntekijät. Ja sitten harmaan talouden torjunta on hirveän tärkeää yritysten välisen reilun kilpailun kannalta, koska aina silloin, jos meillä on yrityksiä, jotka laistavat velvoitteistaan, toimivat lainvastaisesti, se on ongelma niille yrityksille, jotka hoitavat velvoitteensa hyvin. Eli jo meidän yrityselämämmekin kannalta tämä on hyvin tärkeää, ja eduskunnassahan asian tärkeys on näkynyt esimerkiksi siinä, millä tavalla tarkastusvaliokunta on tätä ongelmaa käsitellyt ja minkä painoarvon sille laittanut. Se on totta kai huomattu ja on varmasti yksi niistä syistä, minkä takia Kiviniemen hallituksen ohjelmassa tällä asialla eli harmaan talouden torjunnalla on tärkeä rooli.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri Sinnemäki käytti monella tapaa hyvän puheenvuoron, ja kannustaisin nyt ministeriä koviin ja vikkeliinkin toimiin näiden lähetettyjen työntekijöitten verovastuun osalta, mutta liittäisin siihen kyllä myöskin sitten tämän ilmoitusvelvollisuuden antamisen. Minulle selvisi tuossa muutama kuukausi sitten, että Suomi on EU-jäsenmaista neljän joukossa, joilla ei tämmöistä ilmoitusvelvollisuutta ole. Sen sijaan muissa EU-maissa on. Kun väki liikkuu, niin ne annetaan joko työsuojeluviranomaisille tai tullille jne.

Ja jotta ei totuus nyt unohtuisi, kyllä hallituksen tavallaan miinuslistalle harmaan talouden kohdalta menee se, että hallitus on lakkauttanut ulkomaisen työvoiman tutkintayksikön Putin, jonka ministeri Rajamäki laittoi pystyyn 25 viran merkeissä ja joka käynnistyi erittäin hyvin, mutta en tarkkaan tiedä nyt sitten, minkä takia se on käytännössä sitten supistunut ministeri Holmlundin alla. Samaten myöskin työpaikkojen luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen oikeuksien laajentaminen ja kanneoikeuden aikaansaaminen olisi tosi tärkeätä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Sinnemäen äskeinen puhe osoitti, että istuva hallitus on tehnyt todella määrätietoista työtä. Sanoisin näin, että on hyvä, että on tehnyt, koska tässä muuten olisi suru puserossa hyvin pian. Toivoa sopii, että se draivi, joka nyt on ollut päällä, jatkuu tämän hallituskauden loppuun ja tulevissa hallitusneuvotteluissa tämä asia saa riittävän merkityksen.

Sitten, arvoisa puhemies, tässä on aivan olennaisen tärkeää, että kun valtiovarat valmistelee sen mietinnön, niin nyt pikkuisen laajennetaan tätä lausunnonantajajoukkoa, ja se tarkoittaa, että perustuslakivaliokunnan lisäksi työasiainvaliokunta ja tarkastusvaliokunta antavat lausuntonsa. Tämä on poikkeuksellinen asia Suomen eduskunnan historiassa. Me olemme ottaneet vallan itsellemme, se, mikä potentiaalisesti maailmalla on ollut, ja me olemme siitä hirmuisen ylpeitä ja me haluamme tehdä ne lausunnotkin.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille tästä poliisin toiminnasta ja tästä erityisestä yksiköstä. Ministeri Holmlundin aikanahan poliisin tätä toimintaa, jossa katsotaan työehtojen perään, on laajennettu, mutta se ei ole nykyään enää erillisenä projektina vaan osana normaalia toimintaa. Mutta työntekijöitä sinne on lisätty, eli kysymys on nyt noin 40 henkilöstä. Eli myös tässä asiassa toimintaa on vahvistettu, ei heikennetty.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Olen myös tuon tarkastusvaliokunnan jäsen, jossa on pureuduttu tähän harmaan talouden problematiikkaan, ja selvityksessä kyllä ilmeni, että harmaata taloutta esiintyy runsain mitoin ravintola- ja rakennusalalla eikä se ole aivan vierasta myöskään kuljetusalalle. Palkkoja maksetaan pimeinä ja veroja jätetään runsaasti maksamatta. Tämä osaltaan kyllä vääristää kilpailua ja asettaa myös rehelliset yrittäjät ahdinkoon tässä asiassa.

Kyllä meillä ongelmana on tällä hetkellä puutteellinen valvonta, ja valvontaan tulisikin tuntuvasti resursoida lisää voimavaroja. Pidän kuitenkin tätä hallituksen esitystä kannatettavana tämän harmaan talouden selvitysyksikön perustamisen osalta.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt, kun puhutaan harmaasta taloudesta, tässä yhteydessä täytyy ottaa esille asia, joka liittyy julkisiin verotustietoihin. Aikaisemmin julkisina pidettyjä verotustietoja on vähennetty. Esimerkiksi varallisuustiedot on poistettu verotustiedoista kokonaan, ja uutuutena täytyy mainita julkisten verotustietojen muuttaminen kuntakohtaisista tiedoista maakuntakohtaisiksi tiedoiksi, mikä tarkoittaa sitä, että Uudellamaalla yhdessä rekisterissä on noin miljoonan verovelvollisen tietoja. Siinäpä on hakemista, jos etsii tiettyjen Virtasten tai Järvisten verotustietoja.

Nyt tämä ilmainen naapurikontrollikin, joka myös on jollakin tavalla toiminut ainakin menneinä aikoina, kun olen verohallinnossa vuosia työskennellyt, menetetään. Muistelen aikoja, jolloin olen verottanut esimerkiksi rakennustyömiehiä, joiden bruttotulot olivat vuositasolla muutamia kymmeniätuhansia markkoja, mutta varallisuus kasvoi vaikkapa 100 000 markan vuosivauhdilla, ilman että tarvitsi ottaa ollenkaan uutta lainaa, joka olisi näkynyt siinä veroilmoituksessa.

Nyt, kun näitä verotustietoja on paljon supistettu aikaisemmasta, tämä tulee käytännössä hankaloittamaan hyvin paljon sitä, että näistä harmaista tai pimeistä tuloista jäisi ylipäätänsä kukaan enää kiinni. On valitettavaa kehitystä se, että julkisia verotustietoja on pimitetty viimeisten vuosien aikana, mutta ehkä sillä on tarkoitus, että kansalaisten tulo- ja varallisuustietoja ei haluta enää kertoa avoimesti ja julkisesti, koska eriarvoisuus on kasvanut niin paljon viimeisten vuosien aikana.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Sinnemäki ei puheenvuorossaan pyrkinytkään kiistämään sitä, etteikö tätä ulkomaisen työvoiman tutkintayksikköä, Putia, olisi tämän hallituksen aikana ja toimesta lakkautettu. Tiedossani on, että niistä 25 virasta on jäljellä muutama, joka tekee sitä alkuperäistä työtä, jota varten tämä yksikkö ja virat perustettiin.

Keskustelu päättyi.

​​​​