7) Hallituksen esitys laeiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä sekä Verohallinnosta
annetun
lain 4 §:n muuttamisesta
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa rouva puhemies! Yhteiskunnalle on arvioitu aiheutuvan
harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta jopa 10 miljardin
euron vahingot vuosittain, joten mistään pienestä asiasta
ei ole kysymys. Tästä huolimatta ei tällä hetkellä ole
olemassa sellaista viranomaista, joka tekisi selvityksiä harmaan
talouden aiheuttamista ongelmista kokonaisuutena. Laajeneva osa
Suomessa tapahtuvasta talousrikollisuudesta ja harmaasta taloudesta
on viranomaisten mukaan jo siirtynyt ja siirtyy edelleen ammattimaisen
tai järjestäytyneen rikollisuuden käsiin,
joten tarve asian tarkemmalle tutkimiselle, selvittämiselle,
ongelmien kuvaamiselle on ilmeinen.
Vaikka käsittelyssä oleva hallituksen esitys
on ajatuksena kannatettava, on kuitenkin muistettava, että pelkkä tiedon
tuottaminen ja jakaminen eivät sinällään
vähennä talousrikoksia. Tarvitaan myös
konkreettisempia keinoja, ja talousarviossa tulisi myöntää määrärahoja
riittävästi talousrikosten torjuntaan joka tasolla,
mikäli tähän vakavaan yhteiskunnalliseen
ongelmaan halutaan muutosta.
Parannusta nykytilanteeseen toisi esimerkiksi se, että tilaajalla
olisi vastuu koko aliurakoitsijaketjusta ja sen toiminnasta. Eduskunnan
tarkastusvaliokunnan tilaamassa harmaan talouden raportissa on esitetty
runsaasti hyviä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joista
tulisi toteuttaa ainakin valtaosa mahdollisimman nopeassa aikataulussa.
Harmaan talouden esiintymisen todennäköisyys
on suurin kuitenkin kaikkein pienimmissä yrityksissä.
Näillä yrityksillä on vähäinen
todennäköisyys joutua verotarkastuksen kohteeksi, mikä tietysti
rohkaisee henkilöitä ryhtymään lainvastaiseen
toimintaan. Lisäksi ongelmana on tietenkin se, että talousrikoksista
rangaistukset ovat aivan liian lieviä. Niihin pitäisi
saada selkeästi enemmän tämmöistä ennaltaehkäisevyyttä koventamalla
rangaistuksia. Pienten yritysten toimintaa ei saisi hankaloittaa
liian monimutkaisella lainsäädännöllä ja
sen mukana tulevilla velvoitteilla, sillä liian hankala
byrokratia voi omalta osaltaan houkutella pieniä yrittäjiä ja
yrityksiä harmaan talouden puolelle.
Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan tarkastusvaliokunta käynnisti
todella keväällä 2009 tutkimuksen harmaasta
taloudesta Suomessa. Annan paljon arvoa tälle työlle,
jota on tehty reilun vuoden aikana. Sen mukaan huolestuttavaa kehitystä on
tapahtunut. Harmaa talous ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat
lisääntyneet erityisesti rakennus-, ravintola-
ja kuljetusaloilla. Lisäksi 2000-luvulla Suomen harmaan
talouden kansainvälistyminen on kiihtynyt merkittävästi.
Suomalaiset kiertävät veroja kansainvälisten
sijoitusmahdollisuuksien kautta. Suomalaisyritykset hyödyntävät
EU:n sisäkaupan valvontajärjestelmän
aukkoja, ja satoja miljoonia Suomessa tehdyn työn tuloksesta
siirtyy verottamatta ulkomaille. Ihmettelen, kuinka tästä ei
ole enempää puhuttu julkisuudessa.
Suomi toimii myös osana kansainvälistä harmaata
taloutta tarjoamalla nimettömiä sijoitusmahdollisuuksia
omissa maissaan veroja kiertäville tai rikollista rahaa
peseville ja toimimalla kauttakulku- ja tukialueena Venäjän-kauppaan kohdistuvalle
kansainväliselle rikollisuudelle.
Harmaan talouden suuruudesta on esitetty hyvin erilaisia arvioita.
Aika hämmästyttävää,
että 1990-luvun puolivälissä on tehty
arvioita, joiden mukaan harmaa talous on 4—5 prosenttia
bruttokansantuotteesta. Tilastokeskus puolestaan on 2008 arvioinut,
että piilotalouden määrä on
runsas prosentti bruttokansantuotteesta, kun taas kansainvälisen
tutkijan, professori Friedrich Schneiderin laskelmien mukaan Suomen
harmaan talouden määrä olisi 2004—2005
ollut huikeat 15,8 prosenttia.
Arvoisa rouva puhemies! Rehelliset yritykset ja yrittäjät
maksavat harmaan talouden edustajien puolesta kaikki verot ja muut
työnantajamaksut, jotka harmaan talouden myös
kuuluisi itse suorittaa. On kestämätön
tilanne, että tämä sama harmaa talous
ajaa konkurssiin rehellisesti toimivia yrityksiä ja yrittäjiä,
joten harmaan talouden selvitysyksikkö on todella oikea
askel eteenpäin ja sen taloudelliset resurssit tulee myös
turvata.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Sauli Niinistö.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Puhemiehen vaihto sopi aikatauluun erinomaisen
hyvin, kun otetaan huomioon, mikä asia on listalla: harmaan
talouden selvitysyksikköä koskevan lainsäädännön
aikaansaaminen, sillä arvoisa puhemies sallinee, että palautan
vähän mieliin, minkä takia olemme tässä vaiheessa.
Silloin kun nykyinen puhemies oli valtiovarainministerinä,
yritimme kaikin mahdollisin tavoin silloisessa poliittisessa ilmapiirissä pelastaa
tämän
Virke-projektin. Se oli suurin piirtein katastrofaalisessa tilassa.
Silloisen valtiovarainministeriön alaiset virkamiehet eivät
suostuneet tulemaan Virke-yhteistyöprojektin työryhmien
kokoukseen elikkä boikotoivat sitä. No, siitähän tuli
tietysti sitten sille koko virkamieskunnalle semmoinen draivi päälle,
että tämä homma täytyy nyt niin
kuin viheltää loppuun ja poikki kokonaisuudessaan,
ettei tällaista pidä harrastaa, pitää antaa
harmaan talouden ja talousrikollisuudenkin, ainakin siinä lähimaastossa
olevan talousrikollisuuden, kukkia sillä tavalla kuin kukkimaan
onnistuu, ilman että joutuu poliisin kanssa tekemisiin,
elikkä se kuuluu jollakin tavalla markkinatalouteen.
Sitten muistan erinomaisen elävästi sen tilaisuuden
yhtenä iltana tuolla lehtihuoneessa, kun kävimme
silloisen valtiovarainministerin Sauli Niinistön kanssa
syväkeskustelun siitä, että kyllä tässä nyt
täytyy jotakin tehdä. Ja sitten sillä vallalla,
mikä valtiovarainministerillä on, sillä pelastettiin
Virke-projekti jatkoon. Sen jälkeen sitä on jo
sitten ollut myöhempien ministerien kanssa helpompi hoitaa,
kun se kynnys ylitettiin. Aina välillä on ollut
kiikun kaakun, että mitenkä on käynyt.
Jos ei Markku Hirvonen olisi henkilökohtaista uraansa pannut
katkolle tässä hommassa — hänhän
taisi erota siitä toimistopäällikön tehtävästä protestiksi
koko hommalle ja sitten nimitettiin projektipäälliköksi,
kierähti niin kuin sille puolelle, ja harvoin muuten tällaisia
isänmaallisia tekoja Suomen tasavallan historiassa on kirjattukaan — ei
homma olisi lähtenyt käyntiin.
Nyt sitten ollaan siinä tilanteessa, että peliin astui
eduskunnan tarkastusvaliokunta tukemaan Virke-projektin toimintaa
ja sitten toisaalta selvitti mahdollisuuden käyttää vielä laajempaa
selvitysmahdollisuutta niin kuin päästäksemme
up-to-date-tasolle, päivän tasolle, näissä tietokannoissa,
ja sillä tavalla kesäkuussa valmistui 650-sivuinen
raportti, joka kartoitti hyvin selvästi tämän
harmaan talouden ja siinä ohessa pyörivän talousrikollisuuden
volyymin. Liikevaihto näyttää pyörivän
siellä 12 miljardin euron tasolla vuodessa, ja se merkinnee
vähintään 5 miljardin euron verotulojen
saamatta jäämistä valtiolta. Se on aika
paljon tässä tilanteessa, jossa valtio on tekemässä 8
miljardin nettomääräisen velan tänäkin
vuonna ja ensi vuonna taitaa liikkua suurin piirtein siinä samassa
kvootissa.
Tämä ei ole pelkästään
suomalainen ilmiö, ei missään nimessä.
Globaalisti on laskettu, että harmaalla taloudella on valta,
siis myöskin poliittinen valta, lähes 20 prosentissa
taloutta, ja niissä maissa, joissa asia on kaikkein pisimmälle
kehittynyt, tämä prosentti on 40 prosentin tienoilla. Siis
lähes puolet kansantalouksista toimii harmaalla puolella,
siis niin, että niistä rahavirroista ei asianomaisille
valtioille ole mitään niin sanotusti hyötyä.
Elikkä toisin sanoen rehellinen 60 prosenttia maksaa infrastruktuurin
pimeästi toimivalle 40 prosentille. No, on aivan selvä asia, että kansantaloudet
eivät tätä peliä kestä millään, se
on ihan selvä asia. Ja nyt, kun finanssikriisillä näyttää vääjäämättömästi
olevan kakkososansa ensi ja seuraavana vuonna, niin juuri nyt täytyy tehdä kaikki
voitava, että tämä homma saadaan viranomaisten
hallintaan ja talous tervehtymään näiltäkin
osiltaan. Tässä on kysymys harmaan talouden selvitysyksikön
perustamisesta sen homman hoitamista varten.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tarkastusvaliokunta on tehnyt
ansiokasta työtä harmaan talouden torjumisen puolesta.
Valiokunnan raportissa esitetään muun muassa seuraavia
keinoja harmaan talouden torjuntaan: velvoite rakennusalan yrityksille
antaa neljännesvuosittain verohallinnolle urakoitsijatiedot
ja palkansaajantiedot; ulkomaisen työnantajan ja tätä Suomessa
edustavan tahon yhteisvastuu palkoista perittävästä lähdeverosta ja
ennakonpidätyksistä; tilaajan vastuu koko aliurakoitsijaketjusta
koskien työehtosopimusten noudattamista ja ehtojen noudattamatta
jättämisestä tuntuva laiminlyöntimaksu;
kaupparekisteritietojen julkisuuden toteuttaminen laajentamalla
yritystietojärjestelmän tarjoamia tietoja; tyyppihyväksyttyjen
kassakoneiden käyttövelvollisuus ravintola-alalla
ja muilla aloilla, joilla asiakkailta on käteissuorituksia;
rahanpesun valvontaa varten saatujen tietojen käyttö verovalvon-nassa;
verohallinnon oikeus suorittaa vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa;
hallintarekisteröityjen arvopapereiden viranomaisjulkisuuden toteuttaminen;
kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistuneen
yksikön perustaminen verohallintoon; törkeistä vero-
ja muista talousrikoksista määrättävien
rangaistusten enimmäismäärän
korottaminen neljästä kuuteen vuoteen sekä talousrikosten
hovioikeuskäsittelyn nopeuttaminen.
Arvoisa puhemies! Viime vuoden joulukuussa hyväksyttiin
hallituksen toimintaohjelma talousrikollisuuden ja harmaan talouden
vähentämiseksi vuosina 2010 ja 2011. Nyt olisi
hyvä tietää, mitkä toimintaohjelman
18 hankkeesta on viety eteenpäin ja mitkä ovat
vielä valmistelun alla. On tärkeää,
että selvittelykeskuksen lisäksi henkilöstöä harmaan
talouden käytännön torjumiseen lisätään
niin verohallinnossa kuin poliisissakin. Lisäksi on tärkeää,
että talousrikosten ja harmaan talouden oikeuskäsittelyyn
saadaan vauhtia. Näistä tehokkaasti toteutetuista
toimenpiteistä saataisiin varmaan erittäin hyvä lopputulos.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Harmaa talous maksaa
arviolta 11—14 miljardia euroa vuosittain. Lainaus tämän
hallituksen esityksen tiedotteesta: "Selvitysyksikkö laatisi
ilmiöselvityksiä, joissa kuvattaisiin harmaan
talouden ilmiöitä sekä harmaan talouden
torjuntaa ja niiden vaikutuksia yksilöimättä yritystä tai
muuta yksikköä taikka henkilöä."
Kun hallitus nyt satsaa tämän harmaan talouden
ilmiöiden tutkintaan, on paikallaan kysyä, miten
itse ongelmaan puututaan, missä ovat resurssit valvontaan
ja harmaan talouden rikostutkintaan.
Väittäisin, että kyllä tästä harmaasta
taloudesta on aivan riittävästi tietoa ja tietoa
on myös niistä keinoista, joilla sitä aidosti
pystyttäisiin torjumaan. Käännetty arvonlisäverojärjestelmä on
askel oikeaan suuntaan, mutta sekin jää osittain
tehottomaksi, jos samalla ei panosteta aidosti myös valvontaan.
On kummallista, että harmaan talouden torjunnan viranomaistyötä tällä uudistuksella
pyritään tehostamaan ja kohdentamaan paremmin,
kun aidosti se ongelma on tämän valvonnan kertakaikkinen
vähyys ja toisaalta työkalut puuttua näihin
ongelmiin ovat hyvin vähäiset. Missä viipyy
esimerkiksi SDP:n ehdottama verotiedot sisältävä henkilökortti?
Se olisi aivan konkreettinen työkalu tähän
valvontaan.
Olisiko nyt hallituksen aika siirtyä käytännön tekoihin
harmaan talouden torjunnassa näiden ilmiöselvitysten
sijaan? Harmaa talous murentaa rehellisen yritystoiminnan perusteita,
kun se tekee käytännössä miltei
mahdottomaksi pärjätä urakkakilpailuissa
rehellisellä toiminnalla. Harmaa talous kukoistaakin etenkin
rakennusalalla, jossa ulkomaalaisia työntekijöitä tuodaan
halpatöihin surkein työehdoin ja yhteiskunnalliset
velvoitteet laiminlyöden.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi ihmettelen kovasti, miksi työsuojeluviranomaiset
puuttuvat uuden yksikön palveluiden käyttäjistä.
Mielestäni tämä toivottavasti ei-tarkoituksellinen
unohdus tulee jatkossa korjata. Työsuojeluviranomaisten
rooli on harmaan talouden torjunnassa tärkeä,
mutta ilman kunnollisia mahdollisuuksia viranomaisyhteistyöhön
valvonta jää helposti varsin hampaattomaksi.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on laki
verohallinnon yhteyteen perustettavan harmaan talouden selvitysyksikön perustamisesta.
Tämä on hyvä ja kannatettava hanke, ja
tämä on valtioneuvoston linjauksen mukaisesti
jo päätetty joulukuussa, ja nyt tätä määrätietoisesti
toteutetaan. Siihen on 18 alakohtaa kirjattu, joilla pyritään
pääsemään tästä harmaasta
taloudesta ainakin jonkin verran eroon.
Kiviniemen hallitusohjelmassa on asiaan otettu vakava ote ja
siinä todetaan, että harmaan talouden torjuntaohjelmassa
linjatut toimenpiteet toteutetaan. Kiireellisimpiä hankkeita
ovat rakennusalan urakanantajan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen,
lähetettyjen työtekijöiden verovastuun
tehostaminen, verohallinnon vertailutietotarkastusten mahdollinen
luottolaitoksissa ja tila- ja vastuulain mukainen tietojen saaminen julkiseen
rekisteriin.
Vuoden 2011 budjettiesityksessä käynnistetään
määrätietoisesti työ ohjelman
toteuttamiseksi. Siihen on osoitettu voimavaroja. Siihen kohdennetaan
6 miljoonaa euroa poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle,
konkurssiasiamiehen toimistolle ja ulosottoon, jotta rikosrekisterin
käsittelyä ja varojen takaisinsaantia saadaan
tehostettua. Tämä onkin tavattoman tärkeä asia.
Niin kuin täällä on todettu, harmaan
talouden kokonaismäärää voidaan
vain arvuutella, mutta se on varmasti toisellakymmenellä miljardilla
kuitenkin. Se on iso osa kansantaloutta, ja kun se pyörii harmaana,
niin siitä myöskin silloin jäävät
verot saamatta.
Tämä on hyvä myöskin siksi,
että viime viikolla täällä salissa
oli veroyhteistyö, tietojenvaihtoyhteistyö Monacon
kanssa. Nyt tänne saadaan voimavaroja tehdä kyselyjä sinne
Monacon suuntaan ja jossain vaiheessa varmasti myöskin sieltä saadaan
sitten siirrettyä sinne piilotettua varallisuutta.
Tässä on oleellista myöskin se, että jo
aiemmin on päätetty rakennusalan käännetyn
arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönottaminen,
elikkä 1.4.2011 otetaan käyttöön
käännetty arvonlisäverojärjestelmä ja
sen arvioidaan tuottavan vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa.
Meillä on "hyviä" huonoja esimerkkejä maista,
joissa harmaa talous ja korruptio ovat voineet rehottaa vapaasti.
Tästä esimerkkinä Kreikka, joka tällä hetkellä melkein
selvitystilassa. Siellä usein käydessäni
olen ihmetellyt sitä mentaliteettia, kuinka voidaan päivän
kassa kerätä ja sitten mennään
ja pelataan se kasinolla ja yritetään rikastua
sitä kautta. Suomessa kasinolla pelaaminen tuottaisi edes
Raha-automaattiyhdistykselle, siellä se menee johonkin
muuhun tarkoitukseen.
Konkurssipesät pitäisi kyetä myöskin
entistä tarkemmin selvittämään
ja siinä samassa kiinnittää huomio näihin
saattohoitoyrityksiin. Jatkuvasti lehdessä on ilmoituksia,
että onko yrityksenne ongelmissa, jos on, niin kyllä hoitaja
löytyy. Siellä on erilaisia vippaskonsteja, joista myöskin
verottaja pahimmillaan maksaa vielä oman siivun siihen
onnettomaan tilanteeseen, ja näin ollen meillä kyllä sitä kenttää riittää.
Niin kuin ed. Pulliainen täällä totesi,
niin jo takavuosina näihin asioihin kiinnitettiin voimakkaasti
huomiota. En tiedä mistä syystä tähän
taloon ja valtionhallintoon ei panos—tuotos-ajatus oikein
tahdo istua. Harmaan talouden kohdalla se varmasti toimii. Miljoona
harmaan talouden tutkintaan ja torjuntaan tuo varmasti sen kymmenkertaisena
takaisin.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Kaikki toimenpiteet, joita tehdään
harmaan talouden kitkemiseksi ja vähentämiseksi,
ovat välttämättömiä.
Tältä osin tämä hallituksen
esitys on tietysti paikallaan ja tarpeellinen. Sosialidemokraattinen
eduskuntaryhmä on jo pitkään vaatinut
tällaista harmaan talouden selvityskeskusta ja myöskin
sellaista käytäntöä, joka tähän
nyt on tulossa, että verohallintoon myöskin perustetaan tällainen
pysyvä harmaan talouden selvityskeskus. Pidämme
myöskin tärkeänä sitä,
että selvityskeskuksella on mahdollisimman laaja oma tiedonsaantioikeus
ja oikeus yhdistellä eri rekistereistä saatuja
tietoja.
Samalla, kun hallitus tässä on antamassa hyvää esitystä,
on yhtäältä myöskin todettava
se, että harmittelemme ja pidämme sitä kehitystä vääränä,
että monien valvovien viranomaisten, kuten keskusrikospoliisin,
verohallinnon ja alueviraston työsuojelun, resursseja on
heikennetty. Erityisesti tässä yhteydessä tuottavuusohjelman nimissä tapahtuva
virkojen vähentäminen on heikentämässä esimerkiksi
työsuojelua, mikä nyt on käynyt myöskin
syksyn mittaan esille, kun asiantuntijoita on työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnassa kuunneltu.
Toivomme myöskin, että hallitus nyt jatkossa pysähtyisi
miettimään, kun täällä on
myöhemmin esillä tilaajavastuulaki, sen parantamista
todella merkittäväksi laiksi eikä niin
kuin nyt, kun ollaan tekemässä verrattain marginaalisia
muutoksia.
Sitten, arvoisa puhemies, eräs tärkeä näkökohta,
joka päättyy myöskin konkreettiseen esitykseen.
Olemme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa
erittäin paljon ja nähdäkseni ansiokkaasti ja
myöskin yhteisesti koko valiokuntana käsitelleet
harmaata taloutta, koska siinä on kysymys erittäin
isosta asiasta, että kansalaisten luottamus lisääntyisi,
että kaikkia kohdellaan tasavertaisesti ja vältettäisiin
tätä tarpeetonta vastakkainasettelua kotimaisen
ja ulkomaisen työvoiman välillä. Olen
nyt pettynyt siltä osin, että työelämä-
ja tasa-arvovaliokuntaa ei ole nyt otettu lausunnonantajaksi.
Sama näkökulma ja asia sopii yhtä hyvin myöskin
tarkastusvaliokuntaan, joka on tehnyt vallan erinomaista, sanoisin
osin jopa historiallisen arvokasta, työtä harmaan
talouden olemuksen paljastamiseksi ja on tehnyt myöskin
sen kaltaisia johtopäätöksiä,
jotta voitaisiin tätä harmaata taloutta kitkeä ja
päästä siitä mahdollisimman paljon
eroon.
Joten teen, arvoisa puhemies, esityksen, että sen
lisäksi, että — näin ymmärsin — perustus- lakivaliokunta
antaa valtiovarainvaliokunnalle lausunnon, lausunto pyydettäisiin
myöskin tarkastusvaliokunnalta ja työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnalta.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Harmaan talouden valvonnassa pidetään
tällä hetkellä keskeisenä puutteena
sitä, että kukaan ei vastaa ulkomaalaisten työnantajien palveluksessa
olevien veroista, kun heidän pitäisi maksaa veroja
Suomeen. On katsottu, ettei ulkomaalaista työnantajaa voida
velvoittaa toimittamaan ennakonpidätyksiä tänne.
Myös valvonta puuttuu, vaikka päätekijä saattaa
olla Virossa asuva Suomen kansalainen, joka on tuomittu liiketoimintakieltoon
täällä.
Nämä ongelmat ovat tulleet Suomeen EU:n siivellä pyytämättä ja
tilaamatta, kuten Kreikka-pakettikin tuli tänne. Ulkomailta
tulevaa työvoimaa koskeva perussäännöstö on
paitsi puutteellinen myös sekava, ja siksi verohallinnon
mahdollisuudet valvoa säännösten noudattamista
ovat kehnot. On esimerkiksi erittäin vaikeata selvittää,
kauanko joku ulkomaalainen on ollut työskentelemässä Suomessa,
onko hänen ulkomaalainen työnantajafirmansa toiminut
täällä niin pitkään,
että sille on muodostunut kiinteä toimipaikka.
Näihin ongelmiin tulisi todella pikaisesti puuttua,
sillä varsinkin rakennusalalla tilanne on riistäytynyt
käsistä. Harmaan talouden edustajat ovat saaneet
kilpailuetuja, minkä takia suomalaiset työntekijät
ovat ilman työtä ja yritykset menevät
konkurssiin, julkinen sektori jää ilman sille kuuluvia
verotuloja ja lisäksi velkaantuu tämän takia.
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Kiviniemen hallituksen ohjelmassa harmaan
talouden torjunnalla on tärkeä rooli ja viidettä talousrikostorjuntaohjelmaa
on toteutettu kohtuullisen reippaassa tahdissa. Kommentoin muutamia
keskustelussa olleita kysymyksiä nyt, kun ajankohdan vuoksi
ministeri Tölli on ollut estynyt esittelemään
itse tätä hallituksen esitystä.
Monissa kysymyksissä on edetty hyvinkin reippaassa
tahdissa. Käännetty arvonlisävero tulee
voimaan ensi vuonna, yksi pitkään vaadituista
isoista uudistuksista.
Eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä pankkien
vertailutietotarkastusoikeuden salliminen verohallinnolle, myös
hyvin iso askel eteenpäin siinä, miten verovastuut
todella toteutuvat. Hyvä asia.
Rakennusalalla neljännesvuosi-ilmoitusten säätäminen
pakollisiksi, kysymys, joka tässä ohjelmassa on
mainittu, on tällä hetkellä verohallinnossa
työn alla. Paperi on olemassa ja se on lausuntokierroksella,
joten tässä asiassa toivottavasti vielä ehditään
saada toimenpiteitä aikaiseksi.
Samoin lähetettyjen työntekijöiden
verovastuun osalta selvitykset valtiovarainministeriössä ovat
käynnissä ja toivottavasti myös sieltä saadaan
tuloksia aikaiseksi.
Sen sijaan vaikuttaa siltä, että verovastuukysymykset
kokonaisuudessaan ovat sellaisia, joissa vaaditaan varmasti vielä hyvää pohjatyötä
siihen,
että meidän säädöksemme
verovastuiden osalta olisivat nykyistä selkeämmät
ja yhteneväisemmät. Se helpottaisi viranomaisten
valvontatehtävää, sitä, mitä yrityksiltä todella
odotetaan. Jossain määrin kysymys on varmasti
myös siitä, millä tavalla pystytään
sopimaan unionin maiden välillä tietojen vaihdosta,
esimerkiksi veroviranomaisten välillä, ja sitten
toisaalta Suomen verosopimuksesta. Verovastuukysymykset ovat varmasti
sellainen isompi kokonaisuus, joka täytyy saada työn
alle, jotta siellä saadaan nykyistä parempia tuloksia
aikaiseksi.
No, sitten näistä toimenpiteistä,
joita tämä viides talousrikosohjelma sisältää.
Valtuutettu urakoitsijajärjestelmä rakennusalalle
eli tämmöinen alan oma sertifikaatti, jonka rakentamisessa myös
ympäristöministeriö on mukana, on ilmeisesti
etenemässä aika hyvin. Kysymys on silloin tietenkin
yritysten vapaaehtoisesta toiminnasta, mutta sillä voi
olla oma merkityksensä siinä, miten rakennusalaa
saadaan kuriin.
Tässä salissa läsnäolijat
varmasti tietävät sen, että ensi vuoden
talousarvioon, joka nyt on täällä käsittelyssä,
on lisätty määrärahoja sekä poliisille
että tuomioistuimille, jotta talousrikoksia saataisiin
käsiteltyä riittävän nopeasti
ja tehokkaasti. Tämä on tietenkin tärkeää sen
takia, että siten voidaan saada veroja kerättyä paremmin
kuin muuten saataisiin, ja sitten tietenkin kiinnijäämisriskin
täytyy olla jonkinlainen, jotta sillä olisi se
normaali pelotevaikutus, joka lainsäädännöllä hyvinkin
saattaa olla.
Esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistus
ovat käsittääkseni tulossa eduskunnan
käsittelyyn tänä syksynä, joten
niiltä osin ollaan myös etenemässä,
ja ulosottotoimen erikoisperintään on myös
lisätty määrärahoja talousarvioneuvotteluissa
elokuussa, joten erikoisperintää ja sitä kautta
sitä rahallista tulosta, mitä voidaan saada meidän
kaikkien veronmaksajien kannalta kokoon erikoisperinnän
kautta, pystytään varmasti kasvattamaan ensi vuoden
aikana, koska tätä määrärahaa
erikoisperintään on saatu lisättyä.
Tilaajavastuutietojen saaminen julkiseen rekisteriin. Tässä sosiaali-
ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat
aloittaneet valmistelun, joten muun muassa se asia myös
on tällä hetkellä työn alla.
Siinä vaiheessa, kun päästään
tämän illan asialistassa eteenpäin, sanon
ehkä muutaman sanan tilaajavastuulain uudistamistarpeista.
Tässä yhteydessähän tänä iltana
täällä on lähetekeskustelussa
nimenomaan tilaajavastuun sanktioiden tarkastaminen ja saaminen
indeksiin, jotta siltä osalta se lainsäädäntö ei
jäisi jälkeen.
Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty
muutamia puheenvuoroja valvonnasta ja valvonnan resursseista. Ehkä yksi
näkökulma tähän on se, että monissa
näissä toimenpiteissä, joita tehdään
tai joita jatkossa tarvitaan, jotta harmaan talouden torjunta olisi
nykyistä tiukempaa, jotta se onnistuisi nykyistä paremmin,
aika monissa hankkeissa on kysymys myös siitä,
millä tavalla tiedot liikkuvat eri viranomaisten välillä,
ja ehkä yritysten osalta kysymys on siitä, että sähköisessä muodossa
tietojen toimittaminen tulee olemaan tulevina vuosina huomattavasti
helpompaa kuin tietojen toimittaminen on nyt.
Eli uskon, että monissa asioissa voimme tulevaisuudessa
käyttää nyt olemassa olevia valvontaresursseja,
joita käytetään hyvinkin käsipelillä tehtävään
manuaaliseen työhön, niin että saamme
valvontaresurssit käytettyä tehokkaaseen valvontaan,
kun sähköisten asiakirjojen käyttö ja niiden
liikkuminen viranomaisten välillä helpottuu ja
myös asioita ja lainsäädäntöä noudattaville
yrityksille ei koidu liikaa hallinnollista taakkaa asiakirjojen
toimittamisesta, kun ne ovat sähköisessä muodossa.
Tällä voimme saada sellaista tehokkuutta, jossa
sitten myös olemassa olevilla valvontaresursseilla saadaan
aikaiseksi huomattavasti enemmän kuin saadaan aikaiseksi
nyt.
Sehän tässä keskustelussa on tietenkin
ollut hyvä huomata, että tässä salissa
hyvin laajasti harmaan talouden torjuntaa pidetään
tärkeänä asiana. Se on tärkeää työntekijöiden
oikeuksien toteutumisen kannalta, olivat kysymyksessä sitten
Suomessa syntyneet työntekijät tai muualta tänne
tulleet työntekijät. Ja sitten harmaan talouden
torjunta on hirveän tärkeää yritysten
välisen reilun kilpailun kannalta, koska aina silloin,
jos meillä on yrityksiä, jotka laistavat velvoitteistaan,
toimivat lainvastaisesti, se on ongelma niille yrityksille, jotka
hoitavat velvoitteensa hyvin. Eli jo meidän yrityselämämmekin
kannalta tämä on hyvin tärkeää,
ja eduskunnassahan asian tärkeys on näkynyt esimerkiksi
siinä, millä tavalla tarkastusvaliokunta on tätä ongelmaa
käsitellyt ja minkä painoarvon sille laittanut.
Se on totta kai huomattu ja on varmasti yksi niistä syistä,
minkä takia Kiviniemen hallituksen ohjelmassa tällä asialla
eli harmaan talouden torjunnalla on tärkeä rooli.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Ministeri Sinnemäki käytti monella tapaa
hyvän puheenvuoron, ja kannustaisin nyt ministeriä koviin
ja vikkeliinkin toimiin näiden lähetettyjen työntekijöitten
verovastuun osalta, mutta liittäisin siihen kyllä myöskin
sitten tämän ilmoitusvelvollisuuden antamisen.
Minulle selvisi tuossa muutama kuukausi sitten, että Suomi
on EU-jäsenmaista neljän joukossa, joilla ei tämmöistä ilmoitusvelvollisuutta
ole. Sen sijaan muissa EU-maissa on. Kun väki liikkuu,
niin ne annetaan joko työsuojeluviranomaisille tai tullille
jne.
Ja jotta ei totuus nyt unohtuisi, kyllä hallituksen
tavallaan miinuslistalle harmaan talouden kohdalta menee se, että hallitus
on lakkauttanut ulkomaisen työvoiman tutkintayksikön
Putin, jonka ministeri Rajamäki laittoi pystyyn 25 viran
merkeissä ja joka käynnistyi erittäin
hyvin, mutta en tarkkaan tiedä nyt sitten, minkä takia
se on käytännössä sitten supistunut
ministeri Holmlundin alla. Samaten myöskin työpaikkojen
luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen oikeuksien
laajentaminen ja kanneoikeuden aikaansaaminen olisi tosi tärkeätä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ministeri Sinnemäen äskeinen
puhe osoitti, että istuva hallitus on tehnyt todella määrätietoista työtä.
Sanoisin näin, että on hyvä, että on
tehnyt, koska tässä muuten olisi suru puserossa
hyvin pian. Toivoa sopii, että se draivi, joka nyt on ollut päällä,
jatkuu tämän hallituskauden loppuun ja tulevissa
hallitusneuvotteluissa tämä asia saa riittävän
merkityksen.
Sitten, arvoisa puhemies, tässä on aivan olennaisen
tärkeää, että kun valtiovarat
valmistelee sen mietinnön, niin nyt pikkuisen laajennetaan tätä lausunnonantajajoukkoa,
ja se tarkoittaa, että perustuslakivaliokunnan lisäksi
työasiainvaliokunta ja tarkastusvaliokunta antavat lausuntonsa.
Tämä on poikkeuksellinen asia Suomen eduskunnan
historiassa. Me olemme ottaneet vallan itsellemme, se, mikä potentiaalisesti
maailmalla on ollut, ja me olemme siitä hirmuisen ylpeitä ja me
haluamme tehdä ne lausunnotkin.
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille tästä poliisin
toiminnasta ja tästä erityisestä yksiköstä.
Ministeri Holmlundin aikanahan poliisin tätä toimintaa,
jossa katsotaan työehtojen perään, on
laajennettu, mutta se ei ole nykyään enää erillisenä projektina
vaan osana normaalia toimintaa. Mutta työntekijöitä sinne
on lisätty, eli kysymys on nyt noin 40 henkilöstä.
Eli myös tässä asiassa toimintaa on vahvistettu,
ei heikennetty.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa puhemies! Olen myös tuon tarkastusvaliokunnan
jäsen, jossa on pureuduttu tähän harmaan
talouden problematiikkaan, ja selvityksessä kyllä ilmeni, että harmaata
taloutta esiintyy runsain mitoin ravintola- ja rakennusalalla eikä se
ole aivan vierasta myöskään kuljetusalalle.
Palkkoja maksetaan pimeinä ja veroja jätetään
runsaasti maksamatta. Tämä osaltaan kyllä vääristää kilpailua
ja asettaa myös rehelliset yrittäjät
ahdinkoon tässä asiassa.
Kyllä meillä ongelmana on tällä hetkellä puutteellinen
valvonta, ja valvontaan tulisikin tuntuvasti resursoida lisää voimavaroja.
Pidän kuitenkin tätä hallituksen esitystä kannatettavana
tämän harmaan talouden selvitysyksikön
perustamisen osalta.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Nyt, kun puhutaan harmaasta taloudesta, tässä yhteydessä täytyy
ottaa esille asia, joka liittyy julkisiin verotustietoihin. Aikaisemmin julkisina
pidettyjä verotustietoja on vähennetty. Esimerkiksi
varallisuustiedot on poistettu verotustiedoista kokonaan, ja uutuutena
täytyy mainita julkisten verotustietojen muuttaminen kuntakohtaisista
tiedoista maakuntakohtaisiksi tiedoiksi, mikä tarkoittaa
sitä, että Uudellamaalla yhdessä rekisterissä on
noin miljoonan verovelvollisen tietoja. Siinäpä on
hakemista, jos etsii tiettyjen Virtasten tai Järvisten
verotustietoja.
Nyt tämä ilmainen naapurikontrollikin, joka myös
on jollakin tavalla toiminut ainakin menneinä aikoina,
kun olen verohallinnossa vuosia työskennellyt, menetetään.
Muistelen aikoja, jolloin olen verottanut esimerkiksi rakennustyömiehiä,
joiden bruttotulot olivat vuositasolla muutamia kymmeniätuhansia
markkoja, mutta varallisuus kasvoi vaikkapa 100 000 markan
vuosivauhdilla, ilman että tarvitsi ottaa ollenkaan uutta
lainaa, joka olisi näkynyt siinä veroilmoituksessa.
Nyt, kun näitä verotustietoja on paljon supistettu
aikaisemmasta, tämä tulee käytännössä hankaloittamaan
hyvin paljon sitä, että näistä harmaista
tai pimeistä tuloista jäisi ylipäätänsä kukaan
enää kiinni. On valitettavaa kehitystä se, että julkisia
verotustietoja on pimitetty viimeisten vuosien aikana, mutta ehkä sillä on
tarkoitus, että kansalaisten tulo- ja varallisuustietoja
ei haluta enää kertoa avoimesti ja julkisesti,
koska eriarvoisuus on kasvanut niin paljon viimeisten vuosien aikana.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Ministeri Sinnemäki ei puheenvuorossaan
pyrkinytkään kiistämään
sitä, etteikö tätä ulkomaisen työvoiman
tutkintayksikköä, Putia, olisi tämän hallituksen
aikana ja toimesta lakkautettu. Tiedossani on, että niistä 25
virasta on jäljellä muutama, joka tekee sitä alkuperäistä työtä,
jota varten tämä yksikkö ja virat perustettiin.
Keskustelu päättyi.