Täysistunnon pöytäkirja 94/2010 vp

PTK 94/2010 vp

94. TIISTAINA 5. LOKAKUUTA 2010 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

9) Hallituksen esitys laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä

 

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä. Tuntuu ensin vähän oudolta, mitä sillä tarkoitetaan, mutta sillä ehdotetaan säädettäväksi tutkintojen ja muun osaamisen kansainvälisen ja kansallisen vertailtavuuden helpottamiseksi Suomen kansalliseen koulutus- ja tutkintojärjestelmään kuuluvien tutkintojen ja oppimäärien sekä muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien keskinäiset suhteet, ja ne määritellään osaamisen perusteella kahdeksaan eri vaativuustasoon. Näistä vaativuustasojen kuvauksista ja tutkintojen oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta näille eri vaativuustasoille päätetään asetuksella.

Tähän viitekehykseen ei ole tarkoitus sijoittaa ollenkaan täydennyskoulutusta, vaan tutkintoon johtava koulutus kaiken kaikkiaan. Tämä on hyvin lyhyt esitys, ja se pohjautuu EU:ssa käytännössä oleviin tasoihin sen takia, että tällä halutaan parantaa suomalaisen tutkintojärjestelmän selkeyttä, sen toimivuutta, halutaan lisätä tutkintojen kansainvälistä ja kansallista läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, koska halutaan edistää liikkuvuutta. Eri maiden tutkintoja on hyvin vaikea vertailla, ja sen vuoksi tämä on eräs keino, miten näitä tutkintoja voitaisiin verrata toisiinsa.

Ainoastaan eräs seikka aiheuttaa pientä kysymysmerkkiä tässä, se on se, että tässä otetaan huomioon myös osaamiskokonaisuudet. Niitä ei vielä tässä ole mukana, mutta ajatus on, että niitä koko ajan valmistellaan, tutkitaan ja vuoteen 2012 mennessä määritellään. Asia on hyvin vaikea — miten sitä yleistä osaamista sitten voidaan vertailla ja määritellä — mutta tämä liittyy tähän, ja se määritellään myöskin asetuksella.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on kysymys EU-jäsenyyteen liittyvästä asiasta, ja käsittääkseni tässä haetaan nyt konkretiaa, miten tutkintoja voidaan Euroopan piirissä vertailla keskenään ja miten voidaan aikaisemmat opinnot lukea hyväksi sitten, kun kansalainen siirtyy maasta toiseen, etteivät ne menisi hukkaan vaan voitaisiin tavallaan siltä pohjalta jatkaa eteenpäin. "Esityksen tavoitteena on lisätä tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta säätämällä tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä." Aika mahtipontinen nimi tälle asialle. "Tavoitteena on parantaa tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä kuvaamalla suomalaiset tutkinnot ja muut osaamiskokonaisuudet yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla sekä yhtenäistämällä samalla käytettäviä käsitteitä. Esityksen tavoitteena on myös lisätä Suomen tutkintojärjestelmän tunnettuutta ja helpottaa siten kansainvälistä liikkuvuutta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen." Elikkä tässä on nämä kaksi tavoitetta. Ensinnäkin, "helpottaa koulutusjärjestelmässä liikkumista määrittelemällä tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien väliset suhteet", ja toisekseen on tavoitteena "edistää siirtymistä jatko- ja lisäopintoihin ja tehostaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tutkintojärjestelmän sisällä liikuttaessa ja tukea näin elinikäis-tä oppimista".

Tässä toteuttamisessa on oikeastaan kolme vaihtoehtoa. Ensinnäkin voidaan luoda kokonaan tästä eurooppalaisesta järjestelmästä riippumaton kansallinen viitekehys, toisekseen voidaan laatia kansallinen viitekehys eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen pohjalta sitä jossain määrin hyödyntäen, taikka sitten kolmanneksi käytetään eurooppalaista tutkintojen viitekehystä sellaisenaan kansallisen viitekehyksen perustana. Varmaankin nämä kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa voisivat olla se pohja, jolla me sitten tämä ratkaisu tehdään, ainakin itsestä noin ensilukemalla vaikutti siltä.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, kun tämän esityksen kävi läpi, niin tässä kyllä on hyvä pyrkimys ja tällä on yhteiskunnallisia vaikutuksia kansallisesti ja myöskin Euroopan unionin tasolla. Mutta kaiken kaikkiaan tämä vihkonen on äärimmäisen hyvä selvitys suomalaisesta koulujärjestelmästä. Siellä kyllä näkyvät kaikki eri koulutustasot ja melkeinpä tutkinnotkin, mitä missäkin voidaan suorittaa, että jos joku haluaa tiiviin paketin suomalaisesta koulujärjestelmästä, niin suosittelen tämän hallituksen esityksen lukemista.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Hänniselle voin sanoa, että voin suositella, mutta ei ole mitenkään kovin helppolukuinen tämä esitys sinänsä. Tutkintorakenteiden yhdenmukaistaminen on toki hyvä lähtökohta ja periaate sille, että suomalainen koulutus olisi kilpailukykyinen kansainvälisesti. Esityksessä puhutaan myös laadunhallinnasta, ja sekin on erittäin hyvä ja tärkeä tavoite.

Tuntuu vaan ikävältä syventyä näihin koulutuksen laadun parantamisen esityksiin, kun samalla emme toisaalta pysty varmistamaan edes oman yliopistotutkimuksemme rahoitusta. Olen juuri tänään ollut tapaamassa Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton väkeä. Kyllä siellä oli suurena huolena tulevan hallituskauden panokset yliopistojen ja osaamisen kehittämiseen. Se, että meillä on vientiin vietäväksi vetäviä koulutustuotteita, ei vielä takaa koulutuksemme laatua. Se laatu pitää olla ennen sitä.

Ed. Vahasalolle voin sanoa, että luonnos tästä osaamistasosta on tässä laissa kyllä jo täällä lopussa olemassa, mutta kyllä näiden osaamistasojen kanssa vähän ymmällään on, kun niitä lukee. Eli kyllä näkisin, että tarvitaan hyvin laaja yhteiskunnallinen keskustelu myös näistä osaamistasoista, ennen kuin nämä määritelmät voidaan hyväksyä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä jo käytetyissä puheenvuoroissa on yliopisto-opintojen osalta vielä kiinnitetty huomiota siihen, millä tavalla tämä nykyinen tutkintojärjestelmä on rakennettu. Yliopistoissa ja korkeakouluissa oli 1970- ja 1980-lukujen taitteissa valtava tutkinnonuudistus, jossa ei vanhoista tutkinnoista jäänyt yhtään mitään. Kaikki ne, niin kuin tässä sanotaan, viitekehykset menivät totaalisesti uusiksi.

Sen jälkeen kun oli yliopistokohtaisesti viety järjestelmät toimiviksi, minä osaltani luonnontieteellisten tiedekuntien, yhden niistä, dekaanina vedin koko valtakunnallisesti tämän saman yhteenvedon, ja Joensuun yliopistossa oli suuri konferaansi sitten, jossa käytiin vielä kertaalleen porukalla läpi semmoinen paksu keltainen vihkonen, vajaa satasivuinen opus, jossa luotiin se perusta ja pohja. Silloin tehtiin, ei koske EU:ta mutta talousyhteisöä koskee, myöskin valtioitten välinen vertailu, ja norjalaiset tutkinnot olivat tuolla ja kaikki muut olivat jossakin muualla. Ne olivat niin kohtuuttoman vaikeita tasoltaan, että ihan ihmetteli, että sellaiset ylipäätään oli viitsitty tehdä, koska se jo rajoitti opintoja ja sitten tavallaan tasot menivät ylikoulutustasoiksi. Sekään ei ole järkevää.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on todellakin tervetullut piristys sille ajatukselle, että meillä opiskelijat, myöskin aikuisopiskelijat, lähtisivät entistä enemmän ulkomaille kouluttautumaan ja myöskin tutkimaan ja tutkimusvaihtoa tekemään. Oma pieni empiirinen tutkimukseni opiskelijoiden halukkuudesta lähteä ulkomaille opiskelemaan tuotti tuloksen, että sitä halukkuutta on vähemmän kuin aikaisemmin ja opiskelijat ovat laiskistuneet entistä enemmän suhteessa tähän kansainväliseen viitekehykseen. Mutta toivottavasti tämä pistää opiskelijoita enemmän maailmalle, koska se on pienen Suomen valtti, että käydään hakemassa tietotaitoa myöskin rajojen ulkopuolelta. Tutkintojärjestelmien vastaavuus maiden välillä on ollut yksi este, että ulkomaille ei ole lähdetty. Mutta selvää on, että varmasti näihin viitekehyksien vaatimuksiin tullaan kiinnittämään huomiota tämän hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyssä.

Raija Vahasalo /kok:

Puhemies! Kyllä tämä on työkalu myöskin siinä, miten oppilaitokset voivat kehittää omaa koulutustaan ja opetussuunnitelmiaan. Tämä on myöskin semmoinen kehittämisväline, ja tässä nähdään sen osaamisen taso, sehän on tässä määritelty. Minun mielestäni tämä kyllä aika hyvin selkeyttää tätä kovin kovin kirjavaa kenttää, mikä tutkintojen välillä on. Tämä on oikein hyvä oppikirja kaikille.

Mutta se, mitä itse pidän äärimmäisen tärkeänä, kun tässä puhutaan liikkuvuudesta ja muista pätevyyksistä, on se, että meillä Suomessa edelleen jatkossakin pidetään yliopistossa perustutkintona maisterin tutkintoa eli ylempää korkeakoulututkintoa eikä lähdetä sitä madaltamaan, vaikka muualla Euroopassa se kanditutkinto on yleinen.

Keskustelu päättyi.

​​​​