Täysistunnon pöytäkirja 94/2014 vp

PTK 94/2014 vp

94. KESKIVIIKKONA 8. LOKAKUUTA 2014 kello 14.04

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Esitys uudeksi säätiölaiksi on yksi hallituskauden laajimmista uudistuksista oikeusministeriön toimialalla. Esityksessä ehdotetaan kokonaan uutta lakia, joka korvaa vuodelta 1930 olevan nykyisen säätiölain.

Säätiöiden merkitys muun muassa koulutuksen, tutkimuksen, kulttuurin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittajina ja tuottajina on viime aikoina kasvanut. Ilman säätiöitä yhteiskunnassamme olisi huomattavasti vaikeampaa rahoittaa tätä tärkeätä toimintaa. Siksi on mielestäni erittäin tärkeää, että säätiölakia nyt ajanmukaistetaan.

Uudella säätiölailla edistetään säätiöiden toimintamahdollisuuksia ja vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa siten, että säätiöt voivat toimia mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja ennakoitavalla tavalla, joka hyödyttää säätiön tarkoitusta ja ottaa huomioon myös säätiöiden sidosryhmien oikeutetut odotukset. Uudessa laissa on muun muassa selvemmät säännökset säätiön tarkoituksesta ja sen edistämisestä, säätiön hallituksen tehtävistä ja vastuusta sekä avoimuutta lisääviä uusia toimintakertomus- ja tilinpäätösvaatimuksia.

Talman! Syftet med den nya stiftelselagen är att utöka stiftelsernas verksamhetsmöjligheter och stärka det civila samhället så att stiftelser kan bedriva sin verksamhet på ett sätt som är så effektivt, smidigt och förutsägbart som möjligt och som medför nytta för stiftelsens ändamål och beaktar även de berättigade förväntningarna hos stiftelsens intressegrupper. Den nya lagen innehåller bland annat tydligare bestämmelser om stiftelsens ändamål och dess främjande, om styrelsens uppgifter och ansvar samt nya krav i fråga om stiftelsens verksamhetsberättelse och bokslut, som ska öka stiftelsens öppenhet.

Arvoisa puhemies! Lakiehdotuksessa on otettu voimassa olevaa lakia paremmin huomioon erilaiset, erikokoiset, eri aloilla ja eri tavoin toimivat säätiöt. Uudessa laissa selvennetään sekä pääomasäätiöiden että jatkuvarahoitteisten toiminnallisten säätiöiden toiminnan ja rahoituksen reunaehtoja. Ehdotuksessa tuodaan erilaisten säätiöiden hyviä säätiökäytäntöjä lakiehdotukseen siten, että hyvä säätiötapa käy nykyistä selvemmin ilmi suoraan laista. Esimerkiksi uudessa laissa on nimenomaiset säännökset säätiön johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuudesta suhteessa säätiöön, mistä ei nimenomaisesti säädetä vielä voimassa olevassa laissa. Näin selvennetään hyödyllisenä pidetyn säätiötoiminnan periaatteita ja toimintatapoja, mikä on eduksi säätiöille, niiden piirissä toimiville ja koko yhteiskunnalle.

Arvoisa puhemies! Ehdotuksessa on myös otettu huomioon säätiötoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita tavalla, joka helpottaa säätiötoiminnan kehittämistä. Esimerkiksi säätiön tarkoituksen muuttamista koskevissa uusissa säännöksissä on otettu huomioon yhtäältä se, että yhteiskunnan muuttuessa säätiön varallisuutta voidaan edelleen käyttää tehokkaasti ja tuloksellisesti hyödylliseen tarkoitukseen, ja toisaalta säätiön perustajan ja säätiön muiden rahoittajien ja etutahojen oikeutetut odotukset siten, että viime kädessä rekisteriviranomainen edelleen arvioi tarkoituksen muutoksen rekisteröinnin edellytykset.

Lisäksi tavoitteena on lisätä säätiöiden tunnettuisuutta ja luotettavuutta kansalaisyhteiskunnan toimijoina ja kumppaneina lisäämällä toiminnan avoimuutta ja säätiöiden piirissä toimivien oikeussuojakeinoja. Esimerkiksi konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta laajennetaan, ja säätiön toiminnasta ja lähipiiritoimista pitää kertoa kattavammin toimintakertomuksessa. Säätiön peruspääomavaatimus kaksinkertaistetaan 50 000 euroon, mikä vastaa vanhan lain pääomavaatimuksen nykyarvoa.

Säätiövalvonnan tehostamiseksi Patentti- ja rekisterihallituksen ja muiden viranomaisten välisen tietojenvaihdon esteitä poistetaan ja PRH:n tietojensaantimahdollisuuksia muutenkin parannetaan. Tarkoitus on, että uusi säätiölaki tulee voimaan vuoden 2015 aikana.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi todeta, että uutta säätiölakia on valmisteltu erittäin avoimesti. Laajan lausuntokierroksen jälkeen jatkovalmistelussa keskustelua on jatkettu kriittistä palautetta antaneiden kanssa. Jatkovalmistelussa tehdyistä muutoksista on keskusteltu eri tahojen, kuten Valtakunnansyyttäjänviraston, harmaan talouden torjuntayksikön ja Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan, kanssa. Jatkovalmistelussa päästiin kaikkia näitä tahoja tyydyttävään ratkaisuun. Teknistä viimeistelyä vaille valmis hallituksen esitysluonnos ja kirjallinen arvio kaikesta lausuntopalautteesta julkistettiin ministeriön verkkosivuilla maaliskuussa tänä vuonna. — Kiitos.

Stefan Wallin /r:

Ärade talman! Jag ska börja med ett citat. "Stiftelserna är en viktig del av det finländska medborgarsamhället. I egenskap av självständiga aktörer finansierar de bland annat vetenskap, konst och kultur samt producerar olika välfärdstjänster. Det arbete som välfungerande och öppna stiftelser utför ökar kunskapen, kunnandet och välfärden i vårt samhälle."

Med de här kloka orden definieras stiftelsernas roll och betydelse i broschyren God förvaltning i stiftelser, som har givits ut av stiftelsernas gemensamma organ, Delegationen för stiftelser och fonder rf, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry. Och på bättre sätt kan man knappast sammanfatta uppgiften för landets stiftelser, som i dag uppgår till över 2 800 till antalet. Varje stiftelse och varje fond har sin unika historia och bakgrund. Gemensamt har de att de förkovrar ett kapital som donatorn i tiden bedömt att bäst kan göra nytta genom att användas som utdelning för allmännyttiga ändamål.

Stiftelsernas roll är alltså betydande i dagens Finland. Enligt årsredovisningarna i stiftelseregistret var stiftelsernas sammanlagda balansomslutning hela 13 miljarder euro 2012. Över 200 stiftelser i Finland förvaltar en egendom på mera än 10 miljoner euro.

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva uusi säätiölaki korvaa edellisen vuodelta 1930. Maailma on muuttunut paljonkin runsaan 80 vuoden aikana, myös säätiöiden toiminnan ja toimintaympäristön osalta.

Uudessa laissa selvennetään säätiökäytäntöjä nykyisen hyvän säätiötavan mukaisesti ja otetaan paremmin huomioon erilaiset säätiöt, myös sellaiset, joita ei edes mainita nimenomaisesti nykyisessä laissa. Uudella lailla vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa, korostetaan säätiöiden yleishyödyllistä käyttöä, lisätään avoimuutta ja tehostetaan valvontaa. Yhtä kaikki, muutokset helpottavat säätiömuodon käyttöä heikentämättä säätiön sidosryhmien asemaa.

On tärkeätä, että säätiölaki on ajan tasalla myöskin avoimuuden osalta. Tällä tavalla lisätään myöskin suuren yleisön tietoisuutta siitä tärkeästä, joskus lähes korvaamattomasta työstä, mitä vaikkapa lääketieteellistä tutkimusta tai kulttuuria tukevat säätiöt tekevät. Sopiikin kysyä, miten paljon hyvää jäisi tekemättä yhteiskunnassa, mikäli säätiöt eivät olisi olemassa tai pystyisi kanavoimaan tuottoansa yleishyödylliseen käyttöön samalla tavalla kuin nyt.

On syytä onnitella oikeusministeriä hyvin valmistellun lakiesityksen johdosta. Laki antaa kansalaisyhteiskunnalle entistäkin parempaa selkänojaa sen tullessa voimaan ensi vuoden heinäkuussa.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Kuuntelin mielenkiinnolla edustaja Wallinin...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Taikka puhemies vaikka.

Puhuja:

Niin, anteeksi, puhemiehelle tarkoitus on tässä puhua. [Puhuja yskäisi.] — Pannaan köhän syyksi. — Kuuntelin mielenkiinnolla edustaja Wallinin puheenvuoroa, ja täytyy myöntää, että kaikki, mitä hän sanoi suomen kielellä, minä ymmärsin, ja oli täyttä asiaa puheen sisältö. Entisenä tilintarkastajana ja reviisorina kiinnitin tässä huomiota, kun säätiölain muutosta lueskelin, semmoinen sentin paksu kirjanen, siihen, että eräistä toimista huolimatta säätiöissä jatketaan perinteiseen tapaan perinteistä tilintarkastusta. Tämän tilintarkastuksen suorittavat auktorisoidut tilintarkastajat: KHT eli Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, HTM eli kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, ja eräissä säätiöissä tarkastuksen voi suorittaa myöskin julkishallinnon tilintarkastaja eli JHTT. Niissä tapauksissa yhdistyslain puolella voidaan jättää tilintarkastukset tekemättä. Se on minusta erittäin huono asia.

Epäselvyyksien välttämiseksi ja edelleenkin säätiölainsäädäntöön luottaen tämä on hyvä ratkaisu, ettei lähdetty tinkimään tässä kontrollointiasiassa. Tästä olen erittäin tyytyväinen, että se siellä säilyy. Tiedän, että eräät järjestöt ja säätiöt toivoivat, että näistä voitaisiin luopua, mutta tämä on vanha, hyväksi havaittu tapa, että kontrolli pelaa. Se, niin kuin kokemuksesta tiedän, että monessa säätiössä on hallituksen lisäksi valtuusto tai joku muu hallintoelin ja he valitsevat tilintarkastajan, on minusta hyvä. Se, että hallitus — sekin on mahdollista lain mukaan — valitsee tilintarkastajan, on minusta huono, koska jos puutut asioihin, mitkä eivät ole hallitukselle mieleen, niin olet hyvin nopeasti entinen tilintarkastaja. Tämän vuoksi olisin toivonut, että jokaiseen säätiöön hallituksen lisäksi olisi tullut joku ylempi orgaani päättämään tämäntyyppisistä asioista.

Kiitoksia ministerille valmistelusta ja kaikille, jotka siinä olette mukana olleet.

Keskustelu päättyi.