Täysistunnon pöytäkirja 95/2009 vp

PTK 95/2009 vp

95. TIISTAINA 20. LOKAKUUTA 2009 kello 14.03

Tarkistettu versio 2.0

15) Hallituksen esitys laiksi päästökauppalain muuttamisesta

 

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Johtaako päästökauppa päästöttömään Eurooppaan?

Päästöoikeuden määrittely valtioiden, eri teollisuudenalojen ja yritysten kesken on osoittautunut käsittämättömäksi noidankehäksi, jonka lopputuloksesta ei tunnu olevan oikein hyötyä. Päinvastoin päästökauppa on johtanut siihen, että monet teollisuusyritykset ovat hankkineet itselleen sopivat päästörajat. Sen sijaan itse päästöjen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet ovat vähäiset. Lisäksi EU-maat, Suomi mukaan lukien, ovat myöntäneet päästöoikeuksia maksutta runsaasti päästöjä tuottavalle teollisuudelle.

Päästökauppa voi toimia vain, jos myytävien päästöjen määrä on niin rajoitettu, että teollisuus ja yritykset ryhtyvät toden teolla päästöjen vähentämiseen. Jos kaupan olevien päästöjen määrää taas rajoitetaan merkittävästi, saattaa se johtaa teollisuuden muuttoon maihin, joissa päästöjä ei rajoiteta ollenkaan tai vähän. Tarvitsemme siis kepin lisäksi myös porkkanoita.

Arvoisa puhemies! Maailman luonnonsäätiön mukaan energiayhtiöille maksettiin EU:n päästökaupassa saastuttamisesta. Luonnonsäätiön raportti kertoo, että ilmaiseksi jaettavat päästöoikeudet tuottavat merkittävää voittoa Britannian, Saksan, Espanjan, Italian ja Puolan suurille energiayhtiöille. Luonnonsäätiön mukaan voitot kertyvät, koska päästökaupan laskennalliset kustannukset ovat siirtyneet asiakkaiden maksettaviksi eivätkä päästöoikeudet maksa yhtiöille mitään. Suomessa energiayhtiöt tekevät päästökaupan ansiosta 350—500 miljoonaa euroa voittoa vuodessa luonnonsäätiön arvion mukaan. Raportin mukaan viiden Euroopan maan energiayhtiöt voivat ansaita päästöoikeuksilla yhteensä jopa 71 miljardia euroa vuoteen 2012 mennessä.

Teknologiateollisuus arvioi, että tämän lain perusteella päästöoikeuksien määrä supistuu ja aiheuttaa teknologiateollisuudelle Suomessa 250—850 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset vuodesta 2013 alkaen. Suurin kustannusvaikutus näkyy päästöoikeuksien sähkön hintaa nostavasta vaikutuksesta.

Päästökauppajärjestelmä on tehty ohjaamaan sähköntuottajien ja kuluttajien valintoja vähemmän kuormittavaan suuntaan. Malli toimii periaatteessa, mutta sähkömarkkinat estävät sitä toimimasta. Sähkökauppa tasaa hinnat tuotantomuodosta riippumattomiksi. Päästöoikeuksien maksamisen perimmäinen tarkoitus on ohjata sähköntuotantoa ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan. Tämä ei toteudu, elleivät ydinvoima, tuulivoima ja vesivoima ole selvästi edullisempia kuin paljon päästöjä aiheuttava sähköntuotanto.

Arvoisa puhemies! Sähkön hinnannousun tuoma lisäkustannus on teollisuudelle, palvelusek-torille ja kotitalouksille paljon suurempi kuin sähköntuottajien hankkimien päästöoikeuksien markkina-arvo. On arvioitu, että päästöoikeuden hinnan noustessa 10 eurolla hiilidioksiditonnilta sähkön markkinahinta nousee 8 eurolla megawattituntia kohti.

Mielestäni päästökaupan sijaan pitää kehittää muita keinoja. Tärkeätä on myös se, ettei elinkeinoelämäämme kohtaan käytetä jatkuvasti rangaistuksia keinona päästöjen vähentämiseen vaan että kehitetään keppien sijasta kannustimia. Yksi tällainen kannustin olisi verotus. Jos yritys ostaa laitteistoja, joilla päästöjä merkittävästi vähennetään, saisi tehdä merkittävän verovähennyksen. Erilaisia verokannusteita kehittämällä aikaansaataisiin nopeasti muutoksia niin maataloudessa, liikenteessä, asumisessa kuin teollisuudessakin. Jos keppiä tarvitaan, lienee hiilivero tehokkaampi keino kuin päästökauppa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin jo aikaisemmin totesin, en ole koskaan päästökauppaa pitänyt sillä tavalla järkevänä menetelmänä, että sillä saavutettaisiin parhaita tuloksia. Mutta se ilmeisesti sopii tähän kapitalistiseen markkinatalousjärjestelmään, jossa pitää ostaa ja myydä ja saada semmoinen järjestelmä aikaan. Joku voisi sanoa, että ostaa, myy, vaihtaa ja varastaa. Tässä voi olla kaikkia semmoisia elementtejä sisällä ihan oikeasti, kun katsoo maailmanlaajuisesti, mitä äsken totesin.

Sen takia minusta paras tässä systeemissä olisi ehdottomasti lähteä katsomaan, onko mahdollista tehdä tämmöinen normitusjärjestelmä, jolloin siitä piipun päästä otetaan ne pitoisuudet, mitä lasketaan, ja se maksaisi sitten. Jos on oikein vanhanaikainen järjestelmä, joka laskee paljon hiiltä ja taivaalle tupsuttaa, se pantaisiin kiinni kokonaan, koska normituksella myös päästäisiin parhaimpaan tulokseen eikä tehtäisi tämmöistä järjestelmää, joka maksaa hirveästi, siinä on valtava valvonta. Jos katsoo vaikka Eurooppaa tai maailmanlaajuisesti, niin sehän on hirveä määrä henkilöitä, jotka joutuvat vahtimaan tätä systeemiä, ja se, että ostetaan saastuttamisoikeuksia, ei ainakaan minun järkeeni mene. Jos olisi aikanaan tehty jätevesien osalta tämmöinen systeemi, niin minä väitän, että Suomen järvet ja Suomenlahti, Pohjanlahti eivät olisi kovin puhtaita tänä päivänä. Kun siellä olisivat rikkaat ostaneet näitä likavesien päästöoikeuksia, joita voidaan laskea tuonne jokiin, niin oltaisiin, lainausmerkeissä sanottuna, vähän samassa tilanteessa. Tässä on vähän eri asiasta mutta kuitenkin samasta asiasta kyse. Sen takia odotan kyllä, että tässä meidän viisaat käyvät pohtimaan muita järjestelmiä ja Suomi sanoutuu tästä järjestelmästä irti.

Toinen on sitten tämä talteenotto, joka on tärkeä juttu. Siihen pitäisi satsata ja sitä kehittää, miten hiili saadaan ihan oikeasti talteen ja semmoiset, jotka ovat päästöttömiä, eivät maksaisi yhtään lisää vaan niitä kannustettaisiin tekemään semmoisia laitoksia.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Sen pitäisi olla periaatteena, että joka saastuttaa ja muuta, niin se maksaa. Esimerkiksi niitä aloja, jotka eivät saastuta, jotka käyttävät tämmöisiä polttoaineita, jotka eivät kasvihuonekaasuja päästä, pitäisi sitten suosia. Niille pitäisi antaa ilmaisjakoa ja palkita niitä ja niille sitten maksuja enemmän, jotka saastuttavat.

Tässä puhutaan rakentamisesta ja muustakin, puhutaan matalaenergiataloista. Talousvaliokunnassa kävi asiantuntijoita. Jotkut siellä totesivat, että taitaa se säästö mennä, kun tehdään semmoisia muovisia taloja, jotka eivät hengitä, ja kun sitten koneella jäähdytetään kesällä ja talvella koneella lämmitetään, niin siihenpä sitten taitaa se hyöty mennä ja tarvitaan voimalaitoksia, mistä sitä sähköä saadaan.

Sitten tämä on kanssa, että Saksassakin tuetaan, taitaa olla 1 miljardilla, kivihiilituotantoa, niin että sitä saadaan halvalla myytyä pitkin maailmaa ja Suomeenkin. Tänne sitä tuodaan, ja se on niin kuin turvetta vastaan sitten, että tuodaan muka halpaa kivihiiltä, ja kummatkin ovat aika saastuttavia. Mieluummin polttaisi turvetta, kun se on kotimaista ja siitä noin 10 000 ihmistä saa leipänsä, kuin tuotaisiin kivihiiltä Saksasta, jolle EU:sta annetaan tukea. Sekin on minusta kilpailua vääristävää tukea.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kööpenhaminan neuvottelut kaipaavat ilmiselvästi uutisten mukaan visionääriä, filosofia. Minä ehdotan, että ed. Esa Lahtela tarjoutuu sinne. (Ed. Lahtela: Kiitoksia!) Hänen puheenvuoronsa ovat olleet sellaisia, että ne ovat sopivasti irti tästä planeetasta niin, että siellä varmasti löytyy uusi ratkaisu.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellähän pannaan täytäntöön päästökauppadirektiivin muuttamisesta annetut säännökset, ja tämä on sinänsä tarkoituksenmukainen ja välttämätön. Mutta tietysti tässä yhteydessä on kyllä syytä korostaa huolta työpaikoista ja työpaikkojen säilyttämisestä. On tärkeätä, että Suomessa teollisuudelle turvataan toimintaolosuhteet.

Panin myönteisesti merkille sen, että johtava sosialidemokraattinen ajattelija Matti Putkonen oli laatinut tällaisen neljän kohdan ympäristöpoliittisen ohjelman työpaikkojen pelastamiseksi teollisuudessa. On oikein hyvä, että hän yrittää nyt sosialidemokraattien johtoa tässä suhteessa herätellä ajattelemalla myöskin työpaikkojen puolesta, ettei työpaikkojen puolustaminen ja työmiehen puolustaminen jää pelkästään kokoomuksen tehtäväksi tässä yhteiskunnassa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ed. Pulliaiselle tästä luottamuksesta, nimittäin tämä on hyvä suositus.

Mutta sen verran voin todeta tässä, että kun olin ympäristövaliokunnassa aikoinaan ja ed. Tiusanen oli silloin puheenjohtaja ja käytiin kovaa keskustelua hiilen talteenotosta, esitin siellä kysymyksen asiantuntijoille, eikö pitäisi Suomen satsata tämän tyyppiseen järjestelmään, jolla hiilidioksidi saataisiin kiinteään muotoon sillä tavalla, että saataisiin johonkin se kopattua sieltä piipun päästä eikä laskettaisi sitä tuonne pitkin leijailemaan ympäri maailmaa. Muistan, kun silloin ed. Hassi istui siinä vieressä ja totesi — hän kun on koulutukseltaan ilmeisesti insinööri — jotta se on täysi mahdottomuus. Mutta tänä päivänä hiiltä kyllä otetaan jo talteen, vaikka ei ole hirveän montaa kymmentä vuotta aikaa siitä, voi olla kymmenkunta vuotta aikaa siitä, kun näin puhuttiin. Tätä pitäisi minusta kehittää enemmän, koska sieltä löytyy se pysyvä ratkaisu tähän, koska jos tupsutetaan ilmaan, niin sehän palaa takaisin tietysti ja tähän ei koskaan löydetä pysyvämpää ratkaisua. Sen takia pitäisi satsata siihen teknologiaan, miten ja mihin se hiili sitten sidotaan.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Edustajien Pulliainen ja Esa Lahtela keskustelun siivittämänä haluan todeta, että jokainen järkevä ihminen tietää, että ei maailmaa voi muuttaa, ja sitten on niitä, jotka eivät sitä tiedä — he muuttavat maailmaa. (Ed. Gustafsson: Hyvä, Matti!)

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Todella meillä on varaa estää ilmastonmuutoksen eteneminen ja pelastaa tämä planeetta. Se on lähtökohta.

Mutta mennäkseni tähän hiilidioksidin talteenottoon, kuljetukseen ja varastointiin, niin ccs, niin kuin se lyhenne kuuluu, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, ei kuitenkaan saa olla sellainen käsite, joka meitä nyt hämää ymmärtämään niitä, jotka ovat rakentamassa uusia hiilivoimaloita, uusia turvevoimaloita. Tätä aktiviteettiahan on Suomessakin. Saksa jo mainittiin. Ccs ei ole taloudellisessa käytössä. Muun muassa Saksassa Schwarze Pumpessa on 30 megawatin kokeiluvoimalaitos, jonka toiminnassa on haasteita edelleenkin. Sen omistaa Vattenfall, ja Vattenfallin sikäläiset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että 2030-luvulla tulisi tämä ccs-järjestelmä ehkä taloudelliseen käyttöön, eli se on vielä edessä, ja meidän pitäisi moniin toimenpiteisiin ennen vuotta 2020 päästä.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Päästöt on saatava alenemaan, ja me tarvitsemme globaalia sääntelyä, jotta maailman ilmasto saadaan pelastettua.

Mutta kun me tutkiskelemme, mitä energialähteitä sitten on käytössä, niin valitettavasti näyttää siltä, että hiiltä on kaikista eniten, ja hiilivoimaa tullaan käyttämään monilla alueilla, vaikka se ehkä Euroopassa nyt sitten saadaankin pistettyä pois. Senpä takia tämä hiilidioksidin talteenotto on tärkeätä. Meillä Suomessa on mahdollisuus kehittää sitä teknologiaa, mutta me tarvitsemme siihen hallitukselta aktiivisempaa panostusta, että EU:ssa tulee näitä tukirahoja siihen, että myös Suomessa on tämä teknologia kehittelyssä, ja sitä voidaan sitten mahdollisesti kaupata esimerkiksi Kiinaan, missä varmasti tullaan hiilivoimaloita rakentamaan jatkossakin.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Päästökauppalaista huolimatta tulee tulevaisuudessa vielä kymmeniä vuosia olemaan jopa lisääntyvässä määrin selvää, että hiileen perustuvaa energiatuotantoa tullaan käyttämään ja, niin kuin täällä on edellä todettu, jopa sen käyttöä lisäämään. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että panostetaan myös teknologisiin innovaatioihin. Tämä ccs on yksi tärkeä teknologinen innovaatio, josta on jo menossa merkittäviä kokeiluhankkeita, ja siinä mielessä Suomenkin täytyy omilla hankkeillaan, niin kuin sellaisia hankkeita on jo liikkeellä, olla tässä eturintamassa, ja siihen ihan yhtä lailla, kuten ed. Lipponen totesi, täytyy antaa kaikki tuki ja hakea myös sitten tätä EU-demonstraatiolaitosstatusta suomalaiselle yksikölle. Siinä mielessä täytyy todeta, että hiilen talteenotto ja varastointi varmasti tulee tulevaisuudessa olemaan yksi realistinen vaihtoehto päästöjen vähentämiseen kaikkien muiden toimien ohessa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hiilidioksidipäästöjähän voidaan talteen ottaa, ja siihen on jo tekniikkakin keksitty. Tietenkin se on vähän kallis ja vaivalloinen tehdä. Mutta kun talousvaliokunnassa kuunteli asiantuntijoita, niin he sanoivat, että Suomessa on perin vaikeata jonnekin viedä. Norjassa on öljyä pumpattu. Siellä on tyhjää tilaa. Siellä voidaan mereen varastoida, ja Saksassa on sitten näitä kivihiililouhoksia ja -kaivoksia. Sinne voidaan viedä näitä päästöjä. Mutta Suomessa ei ole, mihinkä niitä veisi, eivätkä varmasti Norja eikä Saksakaan ihan ilmaiseksi niitä ota, niin kuin eivät ydinvoimaakaan. Mutta ruotsalaiset ovat olleet meitä vähän viisaampia, ja meidänkin pitäisi katsoa sieltä vähän tätä energiatuotantoa. Siellä puolet tuotetaan vesivoimalla ja puolet ydinvoimalla. Siellä ei ole tämmöisiä hiilidioksidipäästöjä, ne ovat olleet kaukaa viisaita ja kiertäneet tämmöisetkin ongelmat.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä päästökauppa-asiasta käyty keskustelu on äärimmäisen mielenkiintoista, ja nythän ollaan säätämässä lakia, jolla ajantasaistetaan vuosia 2013—2020 koskien näitä päästökauppadirektiivin uusia sääntöjä, hyvä näin.

Mutta ed. Lipposen puheenvuoron innoittamana pari huomiota. En oikein jaksa ymmärtää millään, että meillä pitää perustella hiilidioksidipäästöjen talteenottoa. Ed. Lipponen, kaupunginvaltuutettu muistaakseni Helsingissä, voisi tässä kaupungissa teettää päätöksen, että lopetetaan tämä kivihiilen käyttö. Tuodaan ensin saastuttavaa ainetta Suomeen ja sitten poimitaan sieltä hiilidioksidi talteen. Kyllä siinä veronmaksajien markat ovat niin sanotusti hukkaa haukkaamassa.

Mutta toivon, että tässä asiassa päästäisiin eteenpäin ja keskityttäisiin vihdoin ja viimein kotimaisten energioiden käyttöön. Päästökauppakin on hyvä asia ja lain nykyaikaistaminen erittäin hyvä asia. Mutta jos me emme pääse puhumaan näissä asioissa kotimaisten energioiden puolesta, niin tämä kaikki keskustelu menee kyllä enempi tai vähempi harakoille.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Voin lohduttaa ed. Hoskosta, että kyllä Helsingin kaupungissa käydään kiivasta keskustelua siitä, millä tavalla tämä kivihiili tullaan korvaamaan, siihen haetaan ratkaisua ja tämä hiilen käyttö koetaan erittäin vaikeana asiana. Mutta kun me puhumme tässä päästökaupasta, niin minä näen, että kun Suomi on hiilidioksidin talteenotossa jo mennyt teknologiassa eteenpäin, niin vaikka sitä teknologiaa ei ehkä ihan kotimaassa tarvitse ottaa käyttöön, se on kuitenkin sitä maailman pelastamista, jota varten voidaan tätä osaamista sitten kaupata näille maille, jotka aikovat varmasti pitäytyä tässä hiilen käytössä. Tärkeätä on saada aikaan Kiinassa ja erityisesti Aasian maissa, että he ottavat kaikista parhaimman, tehokkaimman teknologian käyttöön ja mahdollisesti siihen rinnalle sitten myös hiilidioksidin talteenoton, ja jos me voimme Suomessa olla mukana tässä maailman pelastustyössä, niin toivottavasti olemme ihan eturintamassa.

Keskustelu päättyi.