Täysistunnon pöytäkirja 95/2010 vp

PTK 95/2010 vp

95. KESKIVIIKKONA 6. LOKAKUUTA 2010 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laeiksi alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen ja alkolukon käytöstä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa

 

Martti Korhonen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen sekä laki alkolukon käytöstä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa. Tämä pitää sisällään kaksi osiota. Tästä eteenpäin jatkossa Suomessa myytävien, muuten luovutettavien tai liikenteessä käytettävien alkolukkojen olisi täytettävä tietyt tekniset ominaisuudet ja toiminnalliset vähimmäisvaatimukset. Tätä pykälää ja tätä vaatimusta ei aiemmin ole ollut, ja tästä vaatimusten täyttämisestä olisi toimitettava todistukset Liikenteen turvallisuusvirastolle. Lisäksi tämä laki pitää sisällään ehdotuksen siitä, että nykyinen, tilausajoina suoritettavia koulu- ja päivähoitokuljetuksia koskeva suositus alkolukon käytöstä muutetaan pakolliseksi. Nämä kaksi isoa asiaa ovat tämän lakiesityksen sisällä.

Valiokuntakuulemisessa ja valiokuntakuulemisen jälkeen valiokunta on todennut, että rattijuopumus on edelleen yksi meidän liikenteemme merkittävimmistä vaaratekijöistä. Päihtyneenä ajamisen taustalla on ammatista riippumatta usein kuljettajan päihdeongelma, ja vuosikausien valistustyöstä ja poliisin suorittamasta liikenteenvalvonnasta huolimatta maassa jää vuosittain kiinni yli 20 000 rattijuoppoa, ja se on aivan liian paljon. Tämän vuoksi tarvitaan myös uusia keinoja, jotta rattijuopumusta voitaisiin saada kuriin.

Neljä vuotta on ollut meidän lainsäädännössä suositus siitä, että rattilukkoa näissä edellä mainituissa kuljetuksissa päivähoidon ja koulun osalta käytettäisiin, mutta se ei ole itse asiassa johtanut toivottuun tulokseen. Vuoden 2000 keväällä arvioitiin vapaaehtoiskäytössä olevan noin 1 400 alkolukkoa, kun koulukuljetuksissa käytettäviä autoja on kaiken kaikkiaan maassamme 7 000—9 000 riippuen vähän ajankohdasta ja tilanteesta. Tämä, josta paljon on aina puhuttu, että kilpailutuksen kautta voidaan myös näitä asioita hoitaa, ei itse asiassa ole tuottanut kovinkaan hyvää tulosta. Kilpailutuksissa itse asiassa hyvin vähäisessä määrin on ollut vaatimuksena alkolukon käyttäminen.

Valiokunta haluaa erityisesti tässä asiassa korostaa kuljettajan roolia koulu- ja päivähoitokuljetuksissa. Kuljettajan rooli on näissä kuljetuksissa erityisen tärkeä. Lapsille kuljettaja toimii liikennekasvattajana ja myös esimerkkinä. Lapsilla ei ole kyytiin noustessaan myöskään edellytyksiä tunnistaa kuljettajan päihtymystä eikä todellisia mahdollisuuksia jäädä pois kyydistä. Toisin sanoen lapsi on hyvin avuton itseään kohdistuvaa uhkaa, jos tällaista sanaa tässä yhteydessä voi käyttää, kohtaan.

Nyt tämä ehdotettu alkolukon käyttöpakko kattaa kaikki ne kuljetukset, joita aiempi asetustason suositus on koskenut. Ehdotettu lainsäännöstö alkolukon hyväksymisestä puolestaan varmistaa sen, että myynnissä olevat ja ajoneuvoissa käytettävät alkolukot ovat määräysten mukaisia ja turvallisia. Mutta valiokunta on myös erityisesti kiinnittänyt huomiota liikkeenharjoittajan, myös tilaajan, mahdollisuuksiin kaikissa tilanteissa järjestää lain vaatima alkolukollinen ajoneuvo käyttöön, koska kai tämän voisi niinkin päin sanoa, että maalaisjärjen tai kaupunkilaisjärjen käyttökään ei ole kielletty niissä tilanteissa, joissa sellaisen ajoneuvon saaminen on täysin mahdotonta.

Valiokunta korostaa, että lasten koulu- ja päivähoitokuljetusten uudelleenorganisointi ongelmatilanteissa on voitava toteuttaa laillisella, joustavalla tavalla ja nopeasti, jotta kuljetukset voidaan suorittaa kaikilta osin. Tästä syystä valiokunta muutti hallituksen esitystä koskien nimenomaan tilapäistä kuljetusta, jolloin on ehkä kyseessä ajoneuvon rikkoutuminen. Hallituksen esityksessä oli määräys siitä, että viiden päivän ajan voi käyttää muuta kulkuneuvoa, kun tällaista ajoneuvoa ei ole saatavissa, mutta valiokunta piti säännöstöä joiltakin osin joissakin tilanteissa edelleen ongelmallisena ja siitä syystä päätyi ehdottamaan sitä, että kuljetuksen tilaajalle jää oikeus tilapäisesti käyttää kuljetuksessa muuta kuin alkolukolla varustettua ajoneuvoa kolmen arkipäivän ajan silloin, kun tällaista alkolukolla varustettua ajoneuvoa ei ole saatavissa. Toisin sanoen mahdollistetaan se lasten kuljettaminen kaikissa mahdollisissa tilanteissa niin, että lapsille ei synny sitä tilannetta, ettei tällaista ajoneuvoa olisi käytössä.

Arvoisa herra puhemies! Näillä muutoksilla valiokunta esittää tätä lakiehdotusta hyväksyttäväksi.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan lausunto, joka perustuu hallituksen esitykseen, on aivan oikean suuntainen, mutta minun mielestäni vain tässä asiassa riittävä silloin, kun se koskee koulu- ja päivähoitokuljetuksia. Se on aivan riittämätön, jos ajatellaan alkolukon muita käyttömahdollisuuksia ja mietitään niitä lähes lukemattomia kertoja, kun täällä eduskunnassa on mietitty, miten rattijuoppouteen pitäisi suhtautua: onko se sairaus, vai onko se hoidettavissa oleva asia, ja minkälaisilla määräyksillä, sanktioilla, ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä tähän pitäisi puuttua. (Ed. Saarinen: Liikenteessä se on riski!)

Kuuntelin valiokunnan puheenjohtajan puheenvuoron huolellisesti läpi sen takia, olisiko hän jotain kertonut siitä valiokuntakeskustelusta, koskettelitteko tätä laajemmin vai pitäydyittekö vain näissä kuljetusasioissa, niin kuin tietysti tämä hallituksen esitys oli. Minä toivoisin, että käyttäisitte tarvittaessa lisäpuheenvuoron.

Rohkenen tässä laajentaa tätä keskustelua sen takia, että valiokunnan lausunnossa jo todetaan, että meillä on yli 20 000 rattijuoppoa vuosittain. Hyvät kollegat, se tekee noin 60 rattijuoppoa per päivä. Ja kun me olemme näin tästä huolissamme, niin emme kai me nyt ole huolissamme pelkästään koululaiskuljetuksesta ja päiväkotikuljetuksesta, vaan varmasti aivan samalla lailla kaikista niistä kansalaisista, jotka voivat joutua näiden ihmisten ajon kohteeksi tavalla tai toisella ja vammautua aivan väärässä paikassa ilman omaa syytään, tai sitten voi käydä vielä huonomminkin. Tämä on minusta loistava esimerkki siitä, miten nykyään päätöksenteko menee meillä eteenpäin. Me tiedämme ihan tarkkaan, meillä on keinot, millä kaikkiin näihin 60 rattijuoppoon per päivä, 20 000:een per vuosi, voitaisiin suhtautua. Jos meidän oikeuslaitosmenetelmä on todennut, että sinä olet rattijuoppo, siihen voisi aivan hyvin joka ikinen kerta liittää mukaan, että jatkossa et voi enää ajaa autoa ilman tämän kyseisen alkolukon käyttöä. Minä en tiedä, onko tätä edes missään pohdittu ja onko niin, että siinä nähdään jotain yksilönvapauteen liittyviä asioita, joiden takia se on esteellinen, mutta siitä huolimatta olisin aika räväkästi sitä mieltä, että tähän inhimillisellä tavalla mutta voimakkaasti ja avoimesti pitäisi puuttua. Muuten me emme tätä ongelmaa millään lailla saa kuriin.

Tämä on lähellä farisealaista meininkiä, että vaan yksi tietty ammattiryhmä nyt otetaan tämmöisen velvoitteen pariin mutta siltä isolta ongelmalta suljetaan silmät ja ollaan tyytyväisiä, että onhan tämä nyt jotenkin edes näiden lasten kohdalta kunnossa. Tässä on esimerkkinä, sanotaan ihan hyvin, miten meillä Suomessa tähän suhtaudutaan: kilpailutuksessa on jopa niin, siis tällä koulukuljetuksen alueellakin, että "alkolukko on otettu huomioon vain vähäisessä määrin". On se, pojat ja tytöt, aikamoista kilpailuttamista, että tämmöinen näin tärkeä asia tavallaan ohitetaan kokonaan.

En osaa tähän tämän enempää sanoa, mutta toivoisin, että kun jatkossa tätä mietitään, niin päästään siihen, että meillä on keinot kaikenlaiseen rattijuoppouden estämiseen. Ne ovat ankaria keinoja, ne ovat vaativia keinoja, ne eivät ole läheskään aina kovin mukavia, mutta minä kuulun kyllä siihen osaan edustajia, joka katsoo, että tälle ongelmalle täytyy jotain erityistä tehdä. Minä olen omassa lääkärintyössäni aivan liian paljon nähnyt täysin viattomia ihmisiä, jotka ovat joutuneet hyvinkin vaikeiden vammojen kohteeksi vaan sen takia, että joku on heidän päälleen ajanut, enkä ymmärrä sitä, että tälle aiheuttajalle ei siitä koidu mitään tämmöistä velvoitteellista — jonka turvin hän edelleen saisi siis ajaa autoa. Siitähän tässä myöskin on kysymys. Että kyllä tämä on keskentekoinen asia kaikkinensa, ja toivoisin, että vähän muutkin, kun tässä on aika paljon puheenvuoroja, ottaisitte myöskin tähän puoleen kantaa ettekä pelkästään siihen, mikä koski nyt päivähoitokuljetuksia ja koulukuljetuksia.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilä on täsmälleen oikeassa ja hyvästä näkökulmasta lähestyy tätä asiaa. Tämän asian käsittelyn yhteydessä, totta kai, sivuttiin myös laajemmin rattijuopumukseen liittyviä ongelmia, mutta niin kuin edustaja itse totesi, nyt oli kyse vain tämän lainsäädännön sisällön muuttamisesta pakolliseksi, koska se asetuspohjainen suositus ei ole tuottanut tulosta.

Olen hyvin pitkälle samaa mieltä, että rattijuopumus on yksi suurimpia liikenteen ongelmia, mitä meillä tällä hetkellä on. Ja jos me katsomme tekniikan kehittymistä, mitä tulee lähivuosina tapahtumaan, niin ainakin raskaassa kalustossa se tulee varmasti pakolliseksi hyvin nopealla aikataululla. Se, miten sitten päästään kevyemmän kaluston puitteissa siihen tilanteeseen, jotta tekniikalla voidaan tämä hoitaa, on nyt varmaan selvittelyjen alla, mutta siinä on autoteollisuus hyvin vahvasti mukana, koska se ei ole enää hintakysymys. Se on nyt hyvin paljon jo tahtokysymys eri maissa, että syntyy riittävän voimakas poliittinen tahto, että lainsäädännöllä edellytetään tällaista mittausjärjestelmää. Se ei ole tekniikasta enää kiinni.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tosiaan, vuonna 2006 tuli asetus, jolla edellytettiin, että tilausajona suoritettavissa koulukuljetuksissa on yleensä käytettävä alkolukolla varustettuja ajoneuvoja. Tämähän ei ole tuottanut sitä tulosta, ja sen takia tämä on nyt sitten lailla määritelty. Kuljettajan rooli koulu- ja päivähoitokuljetuksissa on tärkeä, ja lapsilla ei ole kyytiin noustessaan tietenkään edellytyksiä sitä tunnistaa, onko kuljettaja päihtyneenä, eikä ole myöskään mahdollisuuksia jäädä pois kyydistä.

Mutta sen verran kuitenkin lakiin tehtiin lievennyksiä, niin kuin puheenjohtaja Korhonen tuossa sanoi, että liikenteenharjoittajan ja myös tilaajan mahdollisuus kaikissa tilanteissa järjestää lain vaatima alkolukollinen ajoneuvo ei aina ole mahdollista, vaan on poikkeustapauksia — etteivät ne lapset jää sinne tienvarteen, jos auto menee rikki — joissa on mahdollisuus järjestää alkolukoton auto. Tämä on tosiaan mahdollista kolmeksi vuorokaudeksi. Tämä on minusta ihan asiallinen jousto, mutta asia sinällään on nyt tärkeä ja esillä.

Mitä tulee yleisemmin esimerkiksi tähän promilleraja-asiaan, niin minusta se promillerajan pudotus ei puutu tositapauksiin. Oikeasti ne ongelmatapaukset ovat niitä 1—2 promillen ajajia, joita juuri tämäkin laki varmasti tulee estämään. Varmasti yleisemminkin täytyy, niin kuin ed. Akaan-Penttilä sanoi, puuttua tähän alkolukkoasiaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tätä viedään nyt tiukempaan suuntaan. Tuo neljä vuotta on osoittanut, että vapaaehtoisesti ei ole saavutettu niitä tuloksia, joita on toivottu, siitä huolimatta, että aika monet kunnat ovat tehneet tästä jo pakollisen omissa kilpailutuksissaan.

Itse jäin myös miettimään tuota tilapäistä, enintään viiden arkipäivän ajoa, joka sallittaisiin jatkossakin ilman alkolukkoa. Toki se olisi voinut olla jonkinlainen siirtymäaika, ja tulevaisuudessa vaadittaisiin sitten kaikilta autoilta, koska todennäköistä on se, että kaikki uudet autot, jotka tulevat tähän käyttöön, tullaan varustamaan alkolukoilla.

Nostaisin kuitenkin esille sen, että nyt tässä korjataan vain nämä koulu- ja päivähoitokuljetukset. Niiden lisäksi on varmasti varsin perusteltua ottaa vastaavan lain piiriin tulevaisuudessa vanhus- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset, erityisryhmien kuljetukset, sellaiset, joissa välttämättä kyydissä olijoilla ei ole mahdollisuuksia itse tehdä päätöksiä ja johtopäätöksiä kuljettajan kunnosta tai muusta, ja sitten viedä asiaa eteenpäin niin, että bussit, raskas liikenne jnp. tulisivat aina kaluston uusiutuessa tavallaan tämän lain piiriin. Se olisi varmasti varsin perusteltua.

Sitten erittäin tärkeää olisi, että alkolukon piiriin tuotaisiin myös kaikki ne kuljettajat, jotka joskus kärähtävät ratista. Eli rattijuopoille voitaisiin asettaa ihan hyvin pakollinen alkolukko. Onko se sitten pysyvä malli vai ei, se olisi varmasti sellaista lainsäädäntöä, joka toisi turvaa tuonne teille.

Jäin tässä mietinnössä miettimään yhtä kohtaa, jossa todetaan: "Vuosikausien valistustyöstä ja poliisin suorittamasta liikenteen valvonnasta huolimatta maassa jää vuosittain kiinni yli 20 000 rattijuoppoa." Todennäköisesti se on kuitenkin "ansiosta", eli poliisi on tehnyt hyvää työtä. Toivotaan, että sitä työtä ja valistustyötä jatketaan niin, että sitä kautta taas saataisiin entistä vähemmän näitä rattijuoppoja tien päälle.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Laki alkolukosta ja sen pakollisuudesta koulukuljetuksissa ja päiväkotikuljetuksissa on hyvä. Se astuu voimaan ensi vuoden elokuussa ja lähtökohtanahan siinä on erityisesti nuorten ja lasten turvallisuus. Yli 20 000 rattijuoppoa jää kuitenkin kiinni suomalaisessa tieliikenteessä, ja se on, niin kuin tuossa ed. Heinonen sanoi, poliisin hyvän työn tulosta, että heidät saadaan kiinni. Mutta alle promille niistä tapahtuu koululais- ja päiväkotikuljetuksissa, joten toivoisinkin, että mittasuhteet tässä asiassa tulisivat oikein huomioiduiksi.

Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja kertoi, 7 000—9 000 autoa osallistuu vuosittain koulukuljetuksiin, ja siksi tähän lakiin oli tässä vaiheessa syytä saada tämä joustavuus, auton rikkoutuessa tai huollon yllättäessä tai muusta vastaavasta syystä, että saadaan muutama päivä aikaa hoitaa lapset turvallisesti kouluun, koska ensi vuoden elokuussa ei vielä kaikissa suomalaisissa ammattiliikenteen autoissa alkolukkoa ole.

Kilpailutuksessa toki olisi voitu huomioida paremmin alkolukko, ja ne kilpailutetut yrittäjät ja autot, jotka alkolukon olisivat asentaneet, olisivat saaneet kuljetuksissa jonkinlaisen edun. On kuitenkin selvää, että kunnat kilpailuttaessaan ammattitaidosta johtuen vain hinnan pystyvät arvioimaan, ja se johtaa usein myös monessa muussa tapauksessa siihen, että kilpailutus ei tuo sitä tarvittavaa hyötyä näissä asioissa.

Tässä lakiesityksessä taksi- ja linja-autoliikenteen ammatinharjoittajat ja kuljettajat näyttävät hyvää esimerkkiä suomalaisille ensi vuoden elokuusta alkaen, ja kenties tulevaisuudessa alkolukko tulee pakolliseksi ainakin kaikkiin uusiin autoihin. Jälleen kerran ammattiliikenne on esimerkkinä tässäkin meille tienkäyttäjille.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Koulu- ja päivähoitokuljetusten osalta alkolukko tulee olemaan tietä avaava. Promillerajat eivät ole ratkaisu rattijuoppouteen, alkolukko on. Siksi Suomen tulee ajaa kaikilla foorumeilla juuri sitä linjaa, että alkolukko saadaan ajan myötä kaikkiin ajoneuvoihin pakolliseksi. Tällä hetkellä sen hinta, 1 000—1 500 euroa, on mikä on, mutta se tulee varmasti sitten laskemaan. Vakiovarusteena: se on yleiseurooppalainen, yleismaailmallinen kysymys, ja Suomen ja Euroopan tulee ajaa tätä, niin kuin tapahtuu tällä hetkellä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa, jossa tehdään työtä alkolukon saamiseksi raskaiden ajoneuvojen vakiovarusteeksi. Pitää vaan kysyä, miksi vain raskaiden ajoneuvojen varusteeksi. Sama pätee henkilöautoihinkin.

Kun hallituksen esityksessä todetaan myös, että tällä ei ole merkittäviä vaikutuksia valtion talouteen, niin tällähän on valtavia vaikutuksia, valtavia taloudellisia vaikutuksia. Ajatelkaa, jos rattijuoppous poistuisi kokonaan. Tämän kautta se melkein näin tekisi, ja siinä suhteessa sillä olisi aivan merkittävä vaikutus sekä valtion mutta myös yksityisten talouteen jne. Liikenneturvassa voidaan katsoa tapahtuvan edistymistä, ja samalla myös vakuutusmaksut pystyisivät halpenemaan. Eli tämän vaikutus olisi todella merkittävä, ja tässä suhteessa kyllä Suomen tulee tätä asiaa viedä kaikin mahdollisin keinoin eteenpäin. Siinä mielessä kyllä tämä hallituksen esitys tältä osin on erinomaisen hyvä ja vie todellakin alkolukkoa eteenpäin.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suositukset ja vapaaehtoisuus eivät ole johtaneet alkolukkojen yleistymiseen, kuten täällä on moneen kertaan todettu, ja siksi tätä lakia nyt käsitellään, että ammattiautoilijoiden päihteettömyyden vaatimukset saadaan lain tasolle aste asteelta, niin kuin täällä on todettu. Alkolukon käyttö siis nyt vaaditaan koulu- ja päivähoitokuljetuksiin. Se on hyvä askel, mutta tulemme varmasti vaatimaan tulevaisuudessa sitä myös muilta ammattiautoilijoilta. Parannus ennalta ehkäisee liikenteessä tapahtuvia vaaratilanteita ja poistaa sieltä myöskin riskejä, mutta ennen kaikkea parannus on lasten etu tässä asiassa.

Valiokunta korosti ja nosti esiin perusteluissa sen, että kuljettaja toimii liikennekasvattajana ja esimerkkinä lapsille. Haluan alleviivata sen, koska joskus taksisedillä ja -tädeillä on todellakin opettajaa enemmän auktoriteettia siihen, että he näyttävät esimerkkiä aikuisena, miten tiellä, maanteillä, liikenteessä toimitaan, ja tämä on hyvä parannus tähän asiaan.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten jo useassa puheenvuorossa on todettu, rattijuopot ovat todellakin suuri vaaratekijä liikenteessämme. Täällä on mainittu 20 000 vuosittaista rattijuoppoa. Syyskuun lopun tehovalvontaviikon aikana heitä jäi kiinni, viikon aikana, peräti 347.

Meneillään on tutkimus, josta saatujen ennakkotietojen mukaan suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja suhtautuminen turvallisuuteen on muita Pohjoismaita heikompaa. Me suomalaiset ajamme muita pohjoismaalaisia useammin, vaikka epäilemme juoneemme liikaa. Miehistä 17 prosenttia kertoi ajaneensa viimeisen 12 kuukauden aikana autoa alkoholiepäilyksistään huolimatta. Tämä on tuplasti Norjaan ja Ruotsiin verrattuna. Luvut ovat korkeita, ja valitettavasti on totta, että liikenteessämme liikkuu päivittäin humalakuskeja jäämättä kiinni. Itse asiassa rattijuopumuksesta kiinnijäämisen todennäköisyys on erittäin pieni. Tutkimuksessa on arvioitu rattijuopon ajaneen keskimäärin 200 kertaa päihtyneenä yhtä kiinnijäämiskertaa kohden.

Täällä myös viitattiin voimassa oleviin suosituksiin. Kun ne eivät ole saaneet kuljetusyrittäjiä siirtymään alkolukon käyttöön, niin nyt vaaditaan suositusten tilalle pakkoa. Alkolukko ei varmaankaan poista rattijuoppoja, mutta se estää juopunutta henkilöä lähtemästä liikkeelle autollaan. Se ei myöskään korvaa alkoholin käytöstä annettavaa valistusta ja kasvatusta, se ei korvaa riittävää valvontaa ja resursseja, se ei myöskään korvaa moraalia ja yhteisiä sääntöjä, joille lakien noudattamisen pitäisi perustua. Se ei myöskään korvaa päihdetyötä ja avun tarjoamista alkoholin ongelmakäytöstä kärsiville, mutta se aivan varmasti parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti päiväkoti- ja koulukuljetuksissa, joissa kuljetettavat eivät itse pysty arvioimaan kuljettajan kuntoa.

Edellisessä puheenvuorossa ed. Vehkaperä otti esiin, että kuljettajat ovat myös liikennekasvattajia ja toimivat esimerkkeinä ei pelkästään alkoholin käytön suhteen vaan muun muassa turvavöiden käytön suhteen. Tämä olisi yksi tärkeä asia muistaa.

Ed. Akaan-Penttilä otti myöskin huomioon sen, että pitäisi puhua muistakin ryhmistä kuin vain koululaisista ja päivähoitoon kuljetettavista. Liikenneturva onkin omassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että alkolukon käyttöä pitäisi laajentaa kaikkiin yhteiskunnan varoin toteutettaviin kuljetuksiin. Liikenneturvan mielestä on myös syytä harkita alkolukon käytön laajentamista muihinkin ammattikuljetuksiin, sillä rattijuopoista noin 10 prosenttia on ammattikuljettajia.

Täällä viitattiin myös tekniikan kehittymiseen. Ehkä me näemme sen ajan, kun auton ratti haistaa alkoholin.

Arvoisa puhemies! Tuoreen eurobarometrin mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista toivoi valtion tekevän enemmän rattijuopumuksen torjumiseksi. Promillerajan laskua toivoi noin kaksi kolmasosaa. Siihenkin ed. Alatalo jo viittasi, että se ei ole se todellinen ongelma, vaan todellinen ongelma on se niin sanottu törkeä ratti.

Mutta summa summarum: tämä alkolukon käytön laajentaminen on yksi keino, mutta me tarvitsemme edelleen työtä valistuksesta valvontaan ja ehkäisevään päihdetyöhön, näitä kaikkia yhdessä.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys laeiksi alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen ja sen pakollisuudesta koulu- ja päivähoitokuljetuksissa on erittäin hyvä ja perusteltu. Valitettavasti rattijuopumus on meidän aikamme suuri ongelma, ja valitettavasti on muutamia koulukuljetustapauksiakin, joissa kuljettaja on ajanut kouluautoa päihtyneenä. Tämä on erittäin, erittäin tuomittavaa, ja on hyvä, että nämä laitteet tulevat sille tasolle, että nämä tilanteet pystytään karsimaan pois kokonaan.

On myös hyvä, että tähän lakiin on tullut tämä viiden vuorokauden poikkeus, että auton huollon tai mahdollisen ongelmatilanteen esimerkiksi auton rikkoutumisen takia viiden arkipäivän ajan voi käyttää muuta ajoneuvoa, kun siitä ilmoittaa asianmukaisesti. Tämä alkolukkokokeilu on ollut voimassa neljä vuotta, eikä sen käyttö ole levinnytkään kaikkiin autoihin, mutta nyt kun se saadaan lakiin ja pakolliseksi, näin tulee tapahtumaan.

Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että nyt saadaan näille laitteille myös laatuvaatimukset, jolloin tiedetään, että laitteet ovat luotettavia ja toimivat hyvin.

Toisena asiana se, että niiden pitkään arvokasta työtä tehneiden taksiyrittäjien, jotka ovat täysraittiita, piiristä on tullut hieman kritiikkiä siitä, että rangaistaanko heitä nyt siitä, että heillä on täysin raittiit elämäntavat, tällaisen lukon hankinnalla. Ymmärrän sen tuskan, ja valitettavasti, silloin kun laissa tämmöistä positiivista poikkeusta ei oikeastaan voi tehdä, kun kysymys on näyttökysymys, tässä on hieman näitä kärsijöitäkin. Mutta ymmärrän heidän tuskansa, koska heille tämän lain voimaantulo ja laitteen hankinta on tavallaan turhaa, koska he eivät koskaan ole alkoholia nauttineet tippaakaan, niin heidän osaltaan tämä asia on hieman, sanotaanko, turha kustannus.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi ed. Hoskoselle: Ed. Hoskonen, kuunnelkaapas! Myöskin absolutistiautoilijoiden autoja ajavat välillä muutkin kuin isäntä itse, siitä syystä tämä asia ei ole heillekään turha.

Tässä on tullut puhetta rattijuopumuksista ja siitä, kuinka paljon niitä on, niin sen verran saimme tuolla valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tietoa, että Suomessa poliisi puhalluttaa noin 2 miljoonaa kertaa vuodessa. Se on kuulemma asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muussa maassa. Saimme myöskin sellaista erikoista tietoa, että USA:ssa 12 prosenttia autoilijoista on ajaessaan jonkinasteisessa humalassa. Onneksi meillä ei olla semmoisissa luvuissa.

Kotikaupungissani Oulussa on eräs opettaja jo kauan sitten saanut semmoisen määräyksen aikaan, se ei nähtävästi ole mikään laintasoinen määräys, että se olisi koko maata käsittävä, mutta ainakin Oulun kaupungissa joka ainoassa taksissa täytyy olla koulukuljetusta osoittava kolmio taksin tavarasäiliössä siltä varalta, että joutuisi yhtäkkiä koulukyytiin. Semmoinen on ollut siellä jo ainakin kymmenen vuotta.

Tämä on tietenkin hyvä alku, että päiväkoti- ja koulukuljetuksissa on alkolukko. Tietenkin kaikista paras olisi, jos tulevaisuudessa jo autotehtaalla asennettaisiin kaikkiin ajoneuvoihin valmiiksi tämmöinen. Siihen varmaan, toivottavasti, pikkuhiljaa mennään. Lakeja rakennetaan pikkuhiljaa, ja sitten saavutetaan loppujen lopuksi se, mihin ollaan pyrkimässä. Tämä ei missään mielessä riitä, että pelkästään koulukyydeissä ja päiväkotikuljetuksissa näitä alkolukkoja käytetään. Ihan yhtä arvokas henki se on aikuisellakin, ja sitä paitsi, kyllähän lapsia kulkee myöskin muissa kuljetuksissa kuin koulukyyti- ja päiväkotikuljetuksissa, ihan normaalibusseissa, ja minkälaista tuhoa voikaan muu raskasliikenne, vaikkapa rekat, saada aikaan, jos siellä sattuisi olemaan kuljettaja humalassa.

Valiokuntahan teki tähän yhden lisämuutoksen sen lisäksi, että tuli tuo viiden vuorokauden sääntö, että jos auto rikkoontuu, niin voi käyttää viisi vuorokautta ei-alkolukollista autoa. Valiokunnassa tehtiin yksi lisämuutos ihan siitä syystä, että taksinkuljettajien tulot ovat viime vuosina vähentyneet Suomessa huomattavasti, kuljettajapula on kova jne. Esimerkiksi kun tuolla kotikaupungissani Oulussa puhuin tästä mietinnöstä, missä siinä ollaan menossa, niin eräs kuljettaja sanoi, että tulot ovat niin paljon vähentyneet viime vuosina, että vaikka hänellä olisi tämmöinen sopimus koulu- tai päiväkotikuljetuksista, niin jos hän yhtäkkiä saa kyydin Utsjoelle, niin hän varmasti lähtee, eurot otetaan sieltä, mistä ne saadaan. Siitä syystä valiokunta sai tänne muutoksen, että myöskin tilapäistapauksissa, vaikka auto ei olisi rikkoontunutkaan, kun tuo sopimuskuljettaja ei jostain muusta syystä voi hoitaa tuota asiaa, niin silloin on kolmen päivän mahdollisuus käyttää muutakin kuin alkolukollista autoa.

Yksi merkittävä asia tässä mietinnössä ja laissa on myöskin se, että kun meillähän rikosoikeudellinen rattijuopumusraja on 0,5 promillea, niin meillä niin kuin muissakin maissa näitten päiväkoti- ja koulukuljetusten alkolukko tulee säätää 0,2 promilleen. Joissakin maissa se on jopa nolla, mutta siihen ei valiokunta halunnut lähteä sen vuoksi, että nollan tarkkailu olisi liian vaikeaa ja se saattaisi aiheuttaa epäselvyyksiä ja sen tyyppisiä. Tämä on erinomaisen hyvin valmisteltu laki, ja valiokunta teki siihen muutamia merkittäviä parannuksia. Hyvä näin.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Alkolukon käyttö koulu- ja päivähoitokuljetuksissa on ehdottomasti hyvä asia. On välttämätöntä, että asiaan on nimenomaan lasten turvallisuuden nimissä kiinnitetty vakavaa huomiota. Toki alkolukon käytöllä toivoisi olevan vaikutusta kaikkien liikenteessä olevien turvallisuuteen, joten vähintäänkin rattijuopumuksen uusijat pitäisi ulottaa tuohon alkolukon pakon piiriin.

Alkolukko, hyvänäkin asiana, on kuitenkin pakkokeino, johon on täytynyt turvautua, koska rattijuopumusta ei tässä maassa näköjään saada kitkettyä. Tämähän on ydinkysymys, josta irti pääseminen tekisi myös tästä alkolukkoasiasta tarpeettoman. Pitääkin kysyä, miksi valistustyö ei vuosikymmenten työstä huolimatta ole tuonut toivottua tulosta ja mistä johtuu se, että esimerkiksi tiukentunut liikennekuri ei myöskään ole tuottanut sitä tulosta, mitä nimenomaan tässä rattijuopumusasiassa toivoisi tapahtuneen. Tässä yhteydessä peräänkuulutan myöskin poliisin resursseja tehostetun liikenneturvallisuuden hoitamiseksi, samoin valistus- ja päihdetyöhön suunnattuja panoksia pitäisi miettiä myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Myöskään autokouluissa ajo-opetuksen yhteydessä annettua rattijuopumuksen vastaista työtä ei voida sivuuttaa eikä vähätellä. Olisiko jopa sielläkin mahdollisuuksia tehostaa asennekasvatusta nimenomaan nuorten kuljettajien keskuudessa?

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä on hyvä tarkoitus, mutta kyllähän tämä pitkälti on hurskastelua. Sanon tämän, vaikka olen itse tätä lakiesitystä kannattanut, niin tätä lakia kuin aikanaan sitä kokeiluakin, joka syntyi eduskunta-aloitteen pohjalta. Tämä ei vähennä rattijuoppoutta yhtään. Se on tosiasia. Tietysti tällä on se merkitys, että näissä autoissa, mistä nyt laissa on kysymys eli koululaiskuljetuksissa ja päivähoitokuljetuksissa, ei rattijuoppoja olisi. He liikennöivät sitten muilla autoilla. Sitten siinä mielessä tämä on erikoinen, että varmasti tässä koululaiskuljetuksia ja päivähoitokuljetuksia suorittavien ryhmässä rattijuoppouksia on kaikkein vähiten, otetaan mikä hyvänsä ryhmä autoilijoita. Eli tämä suunnataan sinne, missä vaarat ovat pienimmät, mutta tietysti on tämä lasten näkökulma. Tosin tänä päivänä ilmeisesti tuhannet lapset ovat kyydissä autossa, jota ajaa rattijuoppo, mutta ne eivät ole näitä autoja.

Se olisi liian helppo tämä maailma, jos tällaisilla teknisillä vempaimilla nämä päihdeongelmat voitaisiin hoitaa. Valitettavasti niin ei ole. On monta vielä vaarallisempaa tilannetta, esimerkiksi lentäjille ja veturinkuljettajille ei alkolukkoa ole esitetty, vaikka siellä olisi rattijuoppous vielä vaarallisempaa. Siellä on luotettu vähän toisenlaisiin systeemeihin eikä tekniikkaan. Alkolukkojahan on käytetty jo 1980-luvulta asti esimerkiksi Yhdysvalloissa ja muualla. Ei niillä hirveän merkittäviä tuloksia ole saatu aikaan, mutta jossain määrin on pystytty rajaamaan nämä rattijuopot muualle. (Ed. Rossin välihuuto) — Niin on, ja veturinkuljettajilla, kyllä, mutta sitä ei alkolukolla kontrolloida, ja sielläkin sattuu tapauksia, mutta on toisenlaiset systeemit. — Eli hyvä tarkoitus.

Sitten toinen asia on se, että tässähän on kustannuksia. Tämmöiset vempaimet maksavat ehkä 1 000 euron suuruusluokkaa kappale. Toivotaan, että nämä tulisivat vakiovarusteiksi autoon, rohkenen epäillä, ainakin siihen menee erittäin paljon aikaa. Ne eivät ole maailmassa missään vielä vakiovarusteena, niissäkään maissa, joissa alkolukkoja on käytetty jo kymmeniä vuosia. Tietysti jos ne tulisivat vakiovarusteiksi, niin sanonpa näin, että nämä rattijuopot kyllä sivuuttaisivat ne laitteet, niin kun monet muutkin laitteet, että ei koskaan yksin tekniikka ole ratkaisu tämmöisiin ongelmiin. Itse asiassa jos sama raha, mikä nyt käytetään alkolukkoihin, käytettäisiin päihdehoitoon ja ennalta ehkäisevään hoitoon, niin tulokset olisivat luultavasti paljon paljon paremmat. Mutta tietystihän taustalla on se, että kun on joskus sentään ollut näitä tapauksia, että rattijuoppo on löytynyt koulukuljetuksista, niin sehän on kiusallista, ja näin kunnat, jotka näitä kuljetuksia tilaavat, tavallaan pääsevät tästä ikävästä asiasta. Niitähän on ollut 1—2 vuodessa, ja varmasti nyt ne loppuvat.

Mikä sitten siihen rattijuoppousongelmaan auttaisi? Tutkitusti rattijuopothan ovat lähes kaikki, yli 90-prosenttisesti, vaikeasti päihderiippuvaisia. Heidän osaltaanhan ei ole muuta ratkaisua ongelmaan kuin se, että se päihderiippuvuus hoidetaan pois. Eli tyypillinen rattijuoppohan ajaa, vaikka häneltä otetaan kortti pois, vaikka hänet pannaan vankilaan, vaikka hänelle annetaan sakkoja. On rattijuoppoja, jotka ovat ajaneet tuhansia kertoja juovuksissa ja jotka poliisikin on satoja kertoja pysäyttänyt, eikä tämmöisiä alkolukko tietenkään pysäytä. Kysymys on siitä, ja on tehokkaita keinoja. Suomi lienee ainut maa, joka ei pane rattijuoppoja ja nimenomaan niitä, jotka ovat syyllistyneet moninkertaiseen rattijuoppouteen, pakolla hoitoon. Nyt Ruotsissakin on siirrytty siihen suuntaan.

Kun 1990-luvulla aloittelin kansanedustajana, onnistuin puhumaan silloisen oikeusministeri Kari Häkämiehen tämän ajatuksen puolelle, että Suomessakin edes kokeiltaisiin tällaista lainsäädäntöä, että moninkertaiselle rattijuopolle annettaisiin vankilatuomion vaihtoehdoksi hoito tai yhdistettäisiin se siihen hoitoon. Oikeusministeri innostui tästä, mutta sitten sosiaali- ja terveyspuolella sanottiin, että pohjoismaiseen yhteiskuntaan ja sosiaaliturvajärjestelmään ei kuulu pakko, ja tähän tämä raukesi. Olen yrittänyt myöhemminkin sitä viedä läpi ja esitellyt kansainvälisiä esimerkkejä ja hyviä tuloksia, mutta eivät ne ole tehonneet. Eli yksi hyvä keino olisi se, että rattijuopoille määrättäisiin hoitoa joko vaihtoehdoksi tai sitten sen varsinaisen rangaistuksen rinnalle tai osaksi.

Nyt on pikkuista valoa, kun tuolla Naarajärven vankilassa on ollut toista vuotta kokeilu, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja oikeusministeriö ja jonka asiantuntijana on Myllyhoitoyhdistys, jonka toiminnassa olen ollut 15 vuotta mukana. Se on kokeilu siihen suuntaan, se perustuu osittaiseen vapaaehtoisuuteen. Toivottavasti sen kokeilun tulokset ovat niin hyviä, että Suomessakin nämä asenteet muuttuvat niin, että nämä uusijarattijuopot laitetaan tuomioistuimen päätöksellä hoitoon, koska se on ainut ratkaisu. Tämä hoitokaanhan ei tarkoita sitä, että kaikki saadaan siitä päihderiippuvuudesta irti, mutta useita kymmeniä prosentteja.

Sitten täytyy tietysti muistaa, että tällaisen päihderiippuvaisen rattijuoppona tehdyt vahingot ovat hyvin pieni osa siitä, mitä kaikkea rasitetta yhteiskunnalle tulee. Hehän kansoittavat terveyskeskukset ja sairaalat, joidenkin tutkimusten mukaanhan esimerkiksi päivystystapauksista yli puolet on alkoholin vaikutuksen alaisena. Tiedän itse ihmisiä, päihderiippuvaisia, jotka ovat kymmeniä kertoja käyneet ensiapupoliklinikoilla. Ja se loppusuorahan sitten on yleensä hyvin kallista hoitoa. Enkä puhu edes siitä inhimillisestä kärsimyksestä, mitä nämä ihmiset läheisilleen aiheuttavat, sitä ei monta kertaa voi mitata.

Kyllä meillä on valitettavasti yhteiskunnassa vaan käsitys, että päihderiippuvuutta ei voida samalla tavalla hoitaa kuin muita sairauksia. Kyllä siinä hoitotulokset, jos sitä mitataan sillä, miten paljon rahaa sijoitetaan ja mitkä ovat tulokset, ovat paremmat kuin monessa muussa sairaudessa. Rationaalisesti sitäkin asiaa voidaan edistää. Kysymyshän on aika paljon rahasta, nythän monta kertaa on sanottu, ettei ole hoitopaikkoja. Hoitopaikkoja on. Niitä on tälläkin hetkellä tyhjillään, kun eivät kunnat anna maksusitoumuksia edes niille, jotka vapaaehtoisesti hakeutuvat hoitoon, eli siinä tarvittaisiin rahan lisäystä.

Raha-automaattiyhdistyshän on ollut yksi, joka on avustanut ja tukenut tätä hoitoa ja osittain sen mahdollistanut. Sielläkin varat ovat yleisesti ottaen ja erityisesti päihdesektorilla vähenemässä. Ja sitten kun on tämä yleinen huuma, että tarvitaan kilpailutusta ja tämmöiset yhteiskunnan tuet vääristävät tätä, niin minä olen kysynyt — en ole saanut vastausta — että minkälaista bisnestä näiden juoppojen kanssa voivat yritykset tehdä. En ole saanut vastausta, mutta se on este, että ei voi tukea yhteiskunnan varoilla, koska se vääristää kilpailua. Eli se ajatushan perustuu siihen, että olisi joku yksityinen yritys, joka tekisi päihderiippuvaisten piirissä bisnestä. En ole kyllä löytänyt ainakaan yhtään menestyvää. Tässä suhteessa kyllä toivoisi, että asenteita muutettaisiin.

Vaikka olen kritisoinut paljonkin sitä, ettei tähän päihderiippuvuuteen eikä rattijuoppouteen puututa kaikkein tehokkaimmilla keinoilla, joihin tarvittaisiin yhteiskunnan rahaa, niin siitä huolimatta kannatan kyllä tämän lakiesityksen hyväksymistä. Tämä tuo pienen parannuksen oikeaan suuntaan, ja ehkä tämä asenteissakin vaikuttaa siihen suuntaan, että ajatellaan, että rattijuoppous on todella tuomittavaa ja rattijuoppouden takana on monta kertaa suuria ongelmia.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Pitäisi olla päivänselvää, että jos otat, niin et aja — eikös niin? Mutta on myös paljon muitakin ongelmia, jotka liittyvät autoiluun ja joista on tänäkin syksynä puhuttu, esimerkiksi se, kuinka paljon ajetaan päin punaista ja kuinka vähän huomioidaan suojatiellä kulkijoita, ja varsinkin aina koulujen alkaessa tähän asiaan kiinnitetään huomiota.

Mielestäni tämä hallituksen esitys on ihan oikean suuntainen, niin kuin täällä ed. Akaan-Penttilä totesi. Mutta täytyy myös muistaa, että tämä nyt koskee sitten vain koulu- ja päivähoitokuljetuksia, ja varmasti nämä autoilijat tuntevat, että heidät on otettu suurennuslasin alle, ymmärtävät varmasti asian mutta saattavat myös tuntea jonkinlaisen kolauksen, että he ovat jotenkin epäilyksen alla. Mutta tarkoitus on hyvä ja ihan oikea, että lapsia suojellaan mahdollisilta onnettomuuksilta. Sanotaan näin, että tämä hallituksen esitys on yksi esimerkki siitä, kuinka kunnollinen ja tunnollinen valtaväestö kärsii muutaman ajattelemattoman henkilön käytöksestä. Ja oikeastaan lähden siitä, kun täällä haastettiin siihen, että mielestäni voisi tämän alkolukon asentaa heti suosiolla autoihin. Se panisi meidät kaikki miettimään omaa ajokykyämme.

Mutta jos lähdetään laventamaan keskustelua siihen, mistä johtuu, että Jeppe juo, niin täytyy muistaa, että myös pitkäaikainen valvominen, ei pelkästään ammattiautoilijoilla, haittaa ajokykyä, ja ylipäätään on todettu, yksi tutkimus on todennut, että maapallon pohjoispuoliskon ihmiset juovat enemmän. Eli tämä alkoholiongelma on hyvin laaja ongelma, ja tämän hallituksen esityksen puitteissa emme varmasti saa sitä ratkaistuksi.

Eli on hyvä asia, että näin nuoria ja lapsia suojellaan alkoholin vaikutuksen alaisena ajavien mahdollisilta onnettomuuksilta, mutta kuitenkin vielä jäävät kaikki muut autoilijat ulkopuolelle, ja siihen pitäisi olla rohkeutta puuttua. Ja kuten täällä myös todettiin, niin kyllä päihdetyöhön ja siihen neuvontatyöhön pitäisi löytyä myös resursseja.

En voi olla ottamatta kantaa tähän, kun ed. Kuisma otti esiin nämä toistuvasti alkoholin vaikutuksen alaisena ajavat henkilöt, että heille tulisi antaa rangaistus. Totta kai se on aivan oikein, että rosvot linnaan, ja varsinkin jos on niin edesvastuuton, että tekee tällaista jatkuvasti. Mutta ensisijaisesti kyllä olen sen inhimillisemmän linjan kannalla, että saisimme ihmisiä opetettua ja kasvatettua kodeissa ja kaikin keinoin yhteiskunnassa, että löydettäisiin se syy, miksi Jeppe juo, ja voitaisiin välttää sitä ylenpalttista alkoholin nauttimista ja nautittaisiin vaan kohtuudella ja terveydeksi.

Risto Kuisma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhuin ehkä epäselvästi, tai ed. Nurmi kuuli huonosti, eli nimenomaan tarkoitin päinvastaista asiaa: nythän ne uusijat pannaan linnaan, ja minä ehdotin, että ne laitettaisiin hoitoon ja pakolla hoitoon.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! En malttanut olla käyttämättä puheenvuoroa, kun edustajakollega Akaan-Penttilä ansiokkaasti nosti keskusteluun tämän alkoholiasenneasian ja suhtautumisen yhteiskunnassa myös humalahakuiseen juomiseen ja samanaikaisesti autoiluun tämän juomisen jälkeen. Olen itse tehnyt tässä talossa lyhyen toimintaurani aikana kaksi aloitetta promillerajan alentamisesta. Ja ihan perustuen omakohtaiseen kokemukseen voisin kertoa tällä kertaa terveisiä rajan takaa.

Vuonna 2008, jolloin ensimmäisen aloitteen tein, oli vielä lähipiirissä hengissä oleva rattijuoppo, mutta valitettavasti hän on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Mutta kun hänen kanssaan aikanaan kävin keskustelua hänen omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan, niin hän sanoi kyllä minulle asian, joka sai vakavasti miettimään, mikä merkitys myös yhteiskunnallisessa arvomaailmassa ja asenneilmastossa on sillä, että liikenteessä on aidosti myös lainsäädännöllisesti olemassa oleva nollatoleranssi.

Hän kuvasi sitä maailmaa, missä hän oli kasvanut ja elänyt, ja sitä ymmärrystä, mikä lapsena oli jo syntynyt, että on täysin hyväksyttävää juoda saunaoluet tai juoda alkoholia ruokailun yhteydessä isommatkin määrät ja lähteä sen jälkeen ajelemaan, koska ei ole olemassa lainsäädännöllistä nollatoleranssia, joka kertoisi ihmiselle, että se ei todellakaan ole hyväksyttävää. Tai kuten edustajakollega Nurmi kuvasi: ajatuksen pitäisi olla asenteellisesti se, että jos otat, niin et aja, ja jos ajat, niin et ota. Yleensä se vahinko tapahtuu jo lapsuudessa, jolloin näytetään vanhempina esimerkkiä omille lapsille, ja se vaikuttaa edelleen siihen asenteiden siirtymiseen sukupolvelta toiselle.

Se toinen viesti, mikä oli siitä tämänhetkisestäkin tilasta vakavien päihdeongelmien hoidossa, oli, että yleensä niiden ihmisten kohdalla, jotka tarvitsisivat apua ja jotka vielä valitettavan harvoin lähtevät sitä itse hakemaan, se hoito on tällä hetkellä kiven alla. Ja on surullista kuulla esimerkiksi tämän Järvenpään sosiaalisairaalankin kohtalosta, joka näyttää pikkuhiljaa lipuvan samaan suuntaan kuin reumasairaalalle kävi. Kun mietitään kuntien arvotusta ja mietitään sitä rahatilannetta, missä siellä pelataan, niin aika vähän näitä pitkiä maksusitoumuksia tulee, ja yleensä nämä ihmiset tarvitsevat pitkäaikaista päihdehoitoa ja erilaista terapiaa, jos heillä itsellään on halu kuntoutua ja hoitaa itsensä kuntoon.

Mutta ennen kaikkea se viesti rattijuopolta, jonka haluan teille kertoa, on se, että suomalainen asenneilmasto on vääristynyt tämän asian kanssa. Nuoret ihmiset ajattelevat tänä päivänä, että on täysin soveliasta ottaa alkoholia ja lähteä liikenteeseen, koska eihän se yksi paukku, yksi ryyppy, vielä kesää tee; sitä voi lähteä vielä kokeilemaan ja pelaamaan venäläistä rulettia siellä liikenteessä yleensä ennemmin toisten hengellä kuin sillä omallaan. Eli kyllä silläkin on merkitystä, minkälaisen viestin me lainsäädännöllä ihmisille annamme ja minkälaista keskustelua me ylläpidämme ja mitä me haluamme viestiä myös tuleville, uusille sukupolville, jotka kasvavat.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi alkolukon laittamiseksi ja hyväksymiseksi näihin päiväkoti- ja koulukuljetuksiin on ihan oikia. Se on oikian suuntaanen, joka tästä sitten vyöryy muihinkin autoihin, mutta mä luulen, jotta ammattiautoilijat ei tästä ota hernestä nenähän, jotta he on niin ku epäiltyjä, että sen takia heille laitetahan, koska kyllähän tässä samalla tuloo heirän ammattitaito, heille arvostus, ja ennen kaikkea lasten vanhemmillahan on turvallinen tunne, että lapset on turvallisessa ajossa, ei ainakaan rattijuopon kyyrissä.

Mutta kyllä tämän tästä pitääs rönsyyllä myös siihen, että kaikkiihin autoihin laitettas. Mä luulen, jotta niiren hinta tuloo oleellisesti puuttumaan. Nimittäin rattijuoppo on rattijuoppo. Niitä on sellaasiakin, jokka on uusinu tosiaan niitä kymmeniäkin kertoja, ja jokku on ollu jopa hoirossa. Ne ei ole tepsiny, mutta 1960-luvulla ku itte olin kakara, niin meiltä päin tultihin tänne tiilenpäitä lukemahan Helsinkiin, kun tuli rattijuoppous, ja ne meni kuokkimahan tuota Finnairin kiitorataa, ja väitän, että se oli sellaanen häpiä. Sinne mentihin vähän niin ku luikkien, jottei kukaan tierä, mutta pikkuhiljaa se tuli tietoon, ja kun sieltä tultihin, kyllä vain sellanen yleinen mielipire oli, jotta se oli sitä parasta psyykkistä hoitoa, ku se oli häpiä psyykkisesti, ja kun sitten tuli pieni tauko viinanjuonnin suhteen ja kunto nousi, niin se oli mun mielestä maalaisjärjellä oikein kunnon hoitoa. Hoito on hyvä, ja se on tarpeellinen, mutta toivoosin, jotta tämä alkolukko leviääs myös muihin autoihin yleisesti ku ainoastaan ammattiautoihin.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Kaikissa on ollut sama etumerkki. Yhdyn niin valiokunnan puheenjohtaja Martti Korhosen kuin edustajakollegojen Kuisma, Akaan-Penttilä ja Rossi puheenvuoroihin erikoisesti. Tämä on hyvä alku. Riskit ovat kuitenkin ihan muualla ja tämä näkökulma on turhan suppea tässä ajassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Tilanne on oikeastaan nurjan käänteinen, koska koen, että ammattiautoilijoiden kohdalla nämä riskit ovat minimissään, ne ovat pienimmillään. On hyvin harvinaista, että joku riskeeraa niin paljon, että menee ammatti ja yritys ja toimeentulo ja kaikki. Nämä riskit ovat todennäköisesti ihan muualla, ja ne ovat moninkertaiset tähän riskiin nähden, jota nyt on lähdetty torjumaan.

Tämä tavoite on hyvin kannatettava. Alkolukko maksaa, se on todettu, mutta jos niitä todella asennettaisiin kaikkiin ajoneuvoihin, niin yksikköhinta halpenisi. Tavoitteeksi pitää asettaa, että se tulee olemaan vakiovaruste niin kuin meillä on nyt jo erilaisia turvallisuuteen liittyviä vakiovarusteita säädetty autoihin. Tämä on kansallisen lainsäädännön piirissä. Me voimme eduskunnassa päättää, että Suomeen tuotavissa ajoneuvoissa on oltava alkolukko. Sillä hetkellä tulisi volyymiä markkinoille ja näitten alkolukkojen hinta varmasti oleellisesti myöskin halpenisi, niin että siinä auton investointipäätöksen yhteydessä tämän alkolukon kustannusvaikutus ei olisi enää kovin suuri. Jos vähän vertailee, vaikkapa ostaa talvirengassatsin tai muuta vastaavaa, uudet vanteet, tai mitä kaikkea autoon ostetaankaan, ei tarvitse olla kovin ihmeellisiä lisävarusteita, niin ne ovat muuten alkolukon hinnoissa tai jopa kalliimpia. En muista missä hinnoissa ne nyt ovat, mutta esimerkiksi jos haluaa jonkun tietynlaisen rekisterinumeron, niin se taitaa olla jo aika lähellä alkolukon hintaa, niin että ei tämä ole mahdoton auton hintaan suhteutettuna tälläkään hetkellä. Sen pitää olla tavoitteena, että alkolukko tulee vakiovarusteena kaikkiin autoihin, ja toivottavasti se tavoite saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti. Siinä on eduskunnallakin, mutta ennen kaikkea hallituksella, merkittävä rooli.

Täällä on koko ajan puhuttu alkolukosta, mutta niin kuin valitettavasti olemme joutuneet havaitsemaan, ihminen voi päihtyä ja huumautua vähän muustakin kuin alkoholista, että ymmärtääkseni tämä ei ole huumelukko. Mitä me voimme tehdä tämän asian hyväksi, että ihmiset, jotka eivät ole ajokunnossa, eivät ylipäänsä tarttuisi rattiin? Tietysti pääsääntö vielä meillä on kuitenkin se, että silloin, kun ollaan huumautuneessa tilassa, niin ollaan niin sanotusti kännissä, mutta silloin kun ollaan näitten vielä kovempien huumeitten kanssa tekemisissä — täällä on lääkärikollegoja paikalla — voi nyt ehkä sanoa, että kontrolli, "mopo", karkaa niin kuin vielä pahemmin käsistä ja jälki on sen näköistä, että siinä riskit ovat sitten vielä valtavan paljon suuremmat. En vähättele sitä ollenkaan, että pienessä kännissä tai suuressa kännissä ajaminen olisi jollakin lailla turvallista. Mutta esitys on hyvä, oikean suuntainen. Ei muuta kuin tällä tiellä nopeasti ja ripeämmin vielä eteenpäin, niin että tehdään ainakin teknisesti kaikki se, mitä voidaan tehdä.

Sitten toinen suunta on se, mihin ed. Kuisma kiinnitti huomiota, nämä pehmeämmät keinot, hoitoonohjaukset ja kuntoutukset ynnä muut; niitäkään ei pidä väheksyä. Sillä suunnalla on rätti kierretty ihan liian kuivaksi. Sinne pitää saada resursseja, koska se on myös hyvin inhimillinen tapa auttaa asianomaista henkilöä ja hänen lähiomaisiaan ja siitä on hyötyä koko yhteiskunnalle.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Vastuu ammattikuljettajalla on aina suuri ja ihan kaikissa kuljetuksissa — täällä on nyt puhuttu koululaisten ja päiväkodin kuljetuksista — ja tietysti kuljetusyrittäjillä viime kädessä. Suurin osa ammattikuljettajistahan toimii moitteettomasti ja vastuuntuntoisesti eikä lähde päihtyneenä rattiin, se on hyvä asia. On myös sekin totta, mitä täällä on sanottu useissa puheenvuoroissa, että nämä kuljettajat toimivat monta kertaa hyvin tärkeänä esimerkkinä lapsille, koska koululaiset esimerkiksi näinä päivinä viettävät hyvinkin pitkiä aikoja tuolla kuljetuksessa, kun kunnat tekevät melkoisia logistisia suunnitelmia säästöjen merkeissä.

Useita ikäviä tapauksia on valitettavasti ollut näiden lasten ja myös vammaisten lasten kuljetusten kanssa, ja siksi tämä uudistus on turvallisuuden kannalta erittäin hyvä. Täällä ed. Saarinen mainitsikin jo tämän huumeasian, joka sitten varmasti on seuraava käsiteltävä asia, eli miten me testaamme sitten nämä samat kuljettajat, että ovatko he mahdollisesti huumeiden vaikutuksen alaisena lähdössä kuljetuksia tekemään.

Olen myös sitä mieltä, että tätä kannattaisi ehdottomasti kehitellä eteenpäin sillä tavalla, että tämä lukkomenetelmä saataisiin muihinkin autoihin. Näen tässä erään kohdan, johon meidän tulisi tarttua, ja se on nuorison kaahailu ja nämä nuorison ikävät onnettomuudet, joita on ollut ihan valitettavan paljon viime aikoina. Ehkä myös siihen saataisiin apua tämän alkolukon kautta.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Valiokunta totesi kannanotossaan, että rattijuopumus on liikenteen merkittävä vaaratekijä. Päihtyneenä ajamisen taustalla on usein kuljettajan päihdeongelma. On erittäin hyvä asia, että nyt ehdotettu alkolukon käyttöpakko kattaa kaikki ne kuljetukset, joita aiempi asetustason suositus on koskenut. Näin lain piiriin saadaan myös koulu- ja päivähoitokuljetukset, mikä on erittäin tärkeä asia. Näin toimien lasten ja nuorten liikenneturvallisuus paranee nimenomaan koulu- ja päivähoitokuljetuksissa.

Keskustelussa on otettu esiin Järvenpään sairaalan potilasmäärän väheneminen, ja siihen on yksistään syynä kunnat, jotka säästävät eivätkä lähetä potilaita, vaikka tunnetusti tiedetään, että Järvenpään sairaalan päihdetyö on arvostettua ja varmasti maan parasta. On erittäin harmi, mikäli heidän toimintansa joudutaan lopettamaan sen takia, että kunnat säästävät ja asiakkaita ei heille riittävästi lähetetä.

Arvoisa puhemies! Ed. Saarisen ajatus siitä, että alkolukko tulisi jatkossa kaikkiin uusiin autoihin, on erittäin hyvä ja kannatettava ja varmasti täysin mahdollinenkin. Eli tämä hallituksen esitys laeiksi alkolukon hyväksymisestä ja alkolukon käytöstä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa on erittäin kannatettava.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on tullut esille se, että 10 prosenttia rattijuopoista on ammattikuljettajia ja 80 sitten muita, elikkä tämän lain myötä reippaasti yli 80 prosenttia ihmisistä ajaa ilman alkolukon estoja. Kieltämättä tässä on vähän sellainen vaara, että osa ammattiautoilijoista nousee niin kuin tikun nenään, ja sen takia tästä on nyt tärkeä keskustella laajemmin eikä pelkästään vain päivähoito- ja koulukuljetusten osalta. Lapsia täytyy suojella kaikilla tavoin, niin myös sillä tavoin kuin tämä lakiesitys nyt esittää. Mutta vielä suurempi vaara lapsille ovat ne aikuiset, jotka käyttäytyvät epäasiallisesti ja joita he arjessaan kohtaavat — lähdetään lasten hyväksikäytöstä, huonosta kohtelusta, epäasiallisesta käyttäytymisestä. On paljon asioita, joihin on syytä puuttua, mutta me olemme nyt sitten tämän päihteiden käytön osalta liikkeellä.

Nyt on valvottava sitä, että tämä alkoholilukkoasia etenee myös käytännössä, ja huolehdittava siitä, ettei kuljettajien tai niitten aikuisten, jotka lasten kanssa ovat tekemisissä, valvontaa jätetä tämmöisen mekaanisen vempeleen varaan, vaan että sitä vuorovaikutusta ihmisten välillä joka tapauksessa on olemassa. Itse ajattelen, että vaikka täällä on puhuttu paljon tästä päihdehoidosta ja sen puutteista ja olen samaa mieltä puhujien kanssa, niin kait se ensimmäinen askel on kuitenkin se, että me estäisimme sen ensimmäisen ajon humalassa, koska jos se ensimmäinen ajo onnistuu ja onnistuu vielä niin, etteivät poliisit satu olemaan liikenteessä tai ei ole muuta ulkopuolista, joka siihen puuttuu, niin se toinen kerta tulee herkemmin. Siinä mielessä tämä valistus ja puuttuminen ja asiasta keskustelu on ensiarvoisen tärkeää. Mikään päihdehoito ei kyllä ratkaise ongelmaa, jos ei tavallaan täällä alkupäässä pystytä puuttumaan asioihin. Ehdottomasti kannatan sitä, että alkolukko tulisi kaikkiin ajoneuvoihin automaattisesti vakiovarusteena.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on ollut ihan mukava kuunnella ja palauttaa mieliin, miltä tasolta tavallaan lähdettiin tähän keskusteluun 2000-luvun alkupuolella. Silloinhan istui semmoinen työryhmä, joka mietiskeli näitä asioita, ja olikohan se ed. Vahasalo, joka ansioitui aivan erikoisesti nopeudessa. Kun työryhmä oli työnsä loppupuolella, oli saanut lakipykälät valmiiksi, niin me pääsimme täällä jo juttelemaan siitä työryhmäehdotuksesta hänen ansiostaan, ja hän vielä lisäksi, olikohan se sanomalehti-ilmoituksella tai jollakin, vielä tehosti sitä informaatiota elikkä toimi mallikelpoisesti Suomen kansan edustajana. Se oli mainio esitys kerta kaikkiaan.

Voin yhtyä suurin piirtein kaikkeen siihen, mitä ed. Kuisma puheenvuorossaan täällä totesi. Hän on henkilö, joka on vihkiytynyt näihin eräisiin alkoholiongelmien hoitoihin ja niistä ongelmista selviytymiseen paremmin kuin ehkä kukaan muu tässä salissa hyvin pitkään aikaan. Se ammattitaito paistoi nyt tänne meillekin valoaan.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä nyt raaputetaan hyvin pientä varmaa lohkoa, niin kuin ed. Kuismakin puheenvuorossaan sanoi, siis varman päälle olevaa asiaa. Hyvä näin, ei siinä ole mitään. Mutta jos ajateltaisiin, että asia muuttuisi sille tasolle, mihin muun muassa ed. Saarinen täällä kiinnitti huomiota, että jos Suomi säätäisi lain, eduskunta säätäisi lain, joka velvoittaisi, että kaikissa maahan tuotavissa ja tänne tuonnin yhteydessä rekisteröitävissä autoissa pitää olla alkolukko, niin niissä on silloin alkolukko. Ja toisekseen, arvoisa puhemies, kun näin olisi, niin se tarkoittaisi käytännössä sitä, että meille tulisi Suomi-hinta, niin kuin on aikaisemminkin ollut verotuksellisista syistä maahan tuotavilla autoilla, Suomi-hinta, johonka sisältyy alkolukko. Elikkä siis käytännössä ajoneuvojen hinnat eivät muuttuisi vähittäiskaupan myymälässä yhtään mihinkään; se vaan toimii tämä asia näin. Elikkä toisin sanoen eduskunnalta vaadittaisiin nyt kerta kaikkiaan nokan valkaisua ja rohkeaa vetoa — toisin sanoen saisi ilmaiseksi alkolukon ja huonoko tuo nyt olisi?

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että puhemies on sallinut tämän keskustelun kulkevan vähän laajemmaltikin kuin yksistään tässä hallituksen esityksessä, koska tällä aurataan kyllä tietä alkolukolle tai päihdelukolle.

Liikenne- ja viestintävaliokunta voi laittaa tämän vireille. Puheenjohtaja Korhonen, te voitte laittaa tämän vireille ihan juuri sen keskustelun pohjalta, että alkolukko tai päihdelukko kaikkiin Suomeen tuotaviin ajoneuvoihin. Se on siinä. Tässä suhteessa kyllä me menemme eteenpäin ja meidän on mentävä, ei pikkuhiljaa, niin kuin täällä on todettu. Mikä ihmeen pikkuhiljaa? Vaan asiassa on mentävä eteenpäin. Kuinka monta kuolemantapausta, kuinka monta traagista onnettomuutta pitää teillä sattua, kun todetaan, että pikkuhiljaa.

Siinä mielessä kyllä pitää myös ajatella niin, että tällainen ajoneuvossa oleva varuste, joka estää päihtyneen kuljettajan liikkeelle lähdön ja liikenteessä ajamisen, mutta ennen kaikkea tietysti liikkeelle lähdön, suojelee myös sitä kuljettajaa. Hyvin usein ajatellaan, että on muita osapuolia, mutta se suojelee myös kuljettajaa. Eivät kaikki päihteiden alaisina olevat henkilöt edes välttämättä tiedä, että he ovat lähteneet ajamaan ajoneuvolla. Tässä mielessä tämä pieni kyynisyys ja skeptisyyskin, mitä on joissakin puheenvuoroissa tullut esille, pitää saada pois, eikä millään sillä lailla, kuten Euroopassa suunnitellaan, että ensin raskaiden ajoneuvojen vakiovarusteeksi.

Minulle tulee, arvoisa herra puhemies, mieleen väkisten se tarina Ruotsista, kun siirryttiin Ruotsissa vasemmanpuoleisesta liikenteestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Kauhea vastustus, päätettiin mennä vähän vuorotellen: ensimmäisellä viikolla raskaat ajoneuvot ja seuraavalla viikolla sitten kevyt liikenne.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää ed. Pulliaista kauniista sanoista. Ajattelin itsekin ensin vähän muistella menneitä.

Vtt oli tehnyt jonkun tällaisen selvitystyön ja se jäi sitten siihen. Sitten eräs siuntiolainen herrahenkilö soitti minulle ja sanoi, että saako hän tulla minulle esittelemään alkolukkoa. Ajattelin, että mikä ihmeen laite se on. Se oli silloin vielä hyvin vanhanaikainen. Siinä oli kierrejohto ja se oli aika iso ja romuluinen. Se oli niitä aikoja, se oli Ruotsista hankittu.

Tein lakialoitteen ja keräsin siihen enemmistön allekirjoitukset. Muistan sen, kun niitä nimiä keräsin, että kaikilla oli hirveän hauskaa. Kukaan ei ollut kuullutkaan alkolukosta mitään, ja kaikki luulivat, että se on semmoinen lukko, joka laitetaan alkoholiliikkeen oveen. Se oli hirveän hauskaa, mutta tärkeä asia, vakava sinänsä.

No, se on huimasti kehittynyt siitä. Kimmo Sasi oli silloin liikenne- ja viestintäministeri, ja hän asetti sen työryhmän sen jälkeen, ja siitä se sitten lähti. Seuraavat ministerit sitä veivät eteenpäin, ja hallituksen esitys siitä tuli. Huimasti on teknisesti kehittynyt ja muutenkin tämä asia mennyt eteenpäin näinä vuosina. Kukaan ei enää kyseenalaista, mikä on alkolukko. Kaikki tietävät sen, ja se on hieno juttu.

Vähän samanlainen historia oli turvavyöllä, kun se tuli, tämän samaisen kaverin johdosta. Silloin, muistatte, kun turvavyö tuli, kaikki vähän nikottelivat sen suhteen, kun se oli hankala ja kurja. Ja nyt se on kehittynyt niin, että on itsestään selvää, että se on kaikissa autoissa vakiovarusteena ja toimii hyvin ja on ihan välttämätön. Uskon, että tällä alkolukolla on ihan samanlainen elämänkaari kuin turvavyöasiallakin.

Rattijuoppo ei korttia tarvitse ajaessaan autoa, ja sen takia kortin vieminen ei ole ollut mikään ratkaisu, vaan pitää tehdä joku tekninen juttu, jolla se auto ei todellakaan liikahda. Tämä alkolukko on sikäli hyvä juttu. Mutta se, mikä tässä on myös hälyttävää, on se, että ennen ensimmäistä kiinnijäämistä rattijuoppo on ajanut autoa päihtyneenä keskimäärin jo noin sata kertaa, ja vasta sen jälkeen hän jää kiinni. Pitäisi tehdä systeemit, että ei yhtään kertaa päihtyneenä ajaisi.

Tämä valiokunnan mietinnössä oleva asia, koulukyyteihin ja päiväkotikyyteihin, on ollut suositustasolla. Olen huolissani kuntien asenteesta: vaikka tämä on ollut suositus, se ei ole toiminut, ja koska se ei ole toiminut, niin nyt sitä täytyy kiristää ja tehdä oikein lainsäädäntö.

Kun moititaan ihmisten asenteita, meillä on vähän huonot asenteet liikenneturvallisuuden suhteen, me olemme Pohjoismaissa viimeisimpänä tässä asiassa ja meillä on kolme ongelmaa näissä asenteissa: me katsomme vähän läpi sormien rattijuoppoutta, me ajamme autoa väsyneinä ja me puhumme kännykkään eniten Pohjoismaista, ja ne aiheuttavat sitten näitä liikenneonnettomuuksia.

Huumeita tällä ei tunnista. Sitä varten pitää kehittää toinen laite. Olen myöskin pohtinut erään tohtorin, fyysikon, kanssa sitä asiaa, että pitäisi tehdä myöskin väsymyslukko, väsymysalkolukko, koska väsyneenä ajaminen on vaarallista ja se vastaa promilleja. Kun minä olen siitä puhunut kollegoilleni, siihen ei ole kauhean suurta innostusta ollut, eikä kansalaistenkaan keskuudessa vielä tälle asialle. Koska kaikki ovat joskus väsyneitä ja ajavat väsyneinä autoa, he oikein säikähtävät, että hyvänen aika, tulisiko tämmöinen väsymyslukko myöskin heille. Mutta se on teknisesti nykyisin ihan mahdollista tehdä, se on hyvin yksinkertainen laite, ja sitä pitäisi miettiä ja kehittää eteenpäin.

Tavoite siis meillä on se, että ... Vaikka tässä ed. Rossi näitä vaarallisten aineiden kuljetuksia vähän kritisoikin, niin jos sinä olet päihtyneenä ja kuljettajana tällaisessa autossa, kyllä se varsinainen pommi on silloin tuolla liikenteessä. Kun se muutenkin on iso juttu, iso täysperävaunullinen rekka, ja siellä on joku päihtynyt, niin pommihan se on, liikkuva pommi. Pakkohan niihin on saada alkolukko, mutta se ei ole kauhean yksinkertaista. Olen ymmärtänyt liikenne- ja viestintäministeriöstä, että siihen olisi joitakin EU-asetuksia, jotka vähän niin kuin estäisivät sen tämänhetkisen käyttöönoton. Toivottavasti olen väärässä ja toivottavasti se muuttuu.

Ruotsissa tavoite saada alkolukko vakiovarusteeksi kaikkiin autoihin oli silloin jo aikaisemmin vuoteen 2012 mennessä, mutta kohta on vuosi 2012. En tiedä, saavuttaako Ruotsi tätä tavoitetta. Itse olen myös puhunut siitä, että meillä pitäisi saada se myöskin vakiovarusteeksi kaikkiin uusin autoihin, ihan niin kuin sen turvavyön kanssa nykyisin on, samalla lailla.

Kaiken kaikkiaan tämä esitys on oikein hyvä ja kannatettava, ja en usko, että kukaan tässä salissa voi vastustaa tätä asiaa, vaan sitä pitää kehittää edelleen ja edelleen ja edelleen. Tämän kehitys on ollut todella huikea, ja siitä täytyy kiittää koko eduskuntaa ja ministeriötä.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se, mitä kritisoin, on juuri se vauhti, millä tässä mennään eteenpäin. Nopeammin voidaan mennä. Noin kymmenen vuotta sitten eräässä liikenneseminaarissa oli esittelyssä Scanian tuotantoa. Siinä yhteydessä siellä oli itsestäänselvänä, että tulevaisuuden autoissa on rattilukot tai päihdelukot, joihinka kuljettajat töihin mennessään puhaltavat, ja auto tarkistetaan muutoinkin, ja se kuuluu tällaiseen normaaliin ylläpitoon ja tarkistamiseen. Ajoneuvoteollisuus ja kuljetusyritykset varmasti ovat valmiita viemään tätä eteenpäin, mutta siihen tarvitaan myös lainsäätäjän tuki.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa onhan se nytkin jo mahdollista laittaa alkolukko jokaiseen autoon vapaaehtoisuuden pohjalta. Lainsäädäntöä tarvitaan vain niitä rattijuoppoja varten. Monet kuljetusfirmat ja bussifirmat käyttävät alkolukkoa ihan markkinahenkisesti, mainostavat sillä, että "hei, meidän firman autoissa on alkolukko, me olemme turvallisia, käyttäkää meidän palveluitamme". Se on jo nyt mahdollista.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tietenkin olen iloinen, että näin tärkeä asia sai sille kuuluvan arvon tässä keskustelussa. Asia nousi monipuolisemmin esille kuin se tuossa hallituksen esityksessä ja laissa kaiken kaikkiaan sitten sisällä onkaan.

Se, että tiedostetaan tämä ongelma, on erittäin hyvä, mutta sen tiedostamisen jälkeen tietenkin pitäisi lähteä niitä toimenpiteitä tekemään ja hakemaan ratkaisuja, millä rattijuopumus voidaan estää. Siinä on oikeastaan kolme isoa asiaa: tuo, mihin ed. Kuisma kiinnitti huomiota, elikkä valistus, terveydenhoito ja ennalta ehkäisevä työ kaikin puolin, sitten on valvonta ja sitten ovat nämä tekniset apuvälineet, joita siinä voidaan käyttää.

Eihän tänä päivänä enää ole kysymys siitä, ettei tekniikkaa olisi. Ed. Vahasalo viittasi esimerkiksi väsymyslukkoon. Minä ajoin viime viikolla sellaisella autolla, jossa se on jo. Se mittaa itse asiassa silmän liikkeitä. Ei tämä nyt enää ole kiinni siitä, ettei meillä olisi tekniikkaa, eikä se tekniikka edes maksa hirveästi. Nyt se on kiinni siitä, minkälaista lainsäädäntöä me oikeasti haluamme tehdä.

Mutta sitten pitää muistaa tietenkin realiteetit myös silläkin puolella, että meidän autokantamme uusiutumisikä on, onkohan se nyt joku 15 vuotta tällä hetkellä, 15—16 vuotta. Se on pitkä tie, jos lähdetään pelkästään siitä, että uusiin autoihin tulee sellainen apuväline, jolla voidaan se asia hoitaa. Elikkä kaikki nämä varmaan vaativat monen tason toimia monella eri sektorilla, mutta se pitää ottaa riittävän vakavasti, ettei käy niin kuin esimerkiksi kännykän kiellolle on käynyt. En viitsi edes pyytää, että nostakoon kätensä pystyyn se, joka ei ole autolla ajaessaan puhunut kännykkään ilman handsfree-laitteita. Eihän se näin voi mennä. Pitää olla sitten riittävästi myös sanktioitu siellä toisella puolella, jotta se käytännön elämässä toteutuu.

Toinen on tietenkin se, että asia pitää ottaa tosissaan. Me voimme, ed. Rossi, tietenkin valiokunnasta tehdä esityksiä. Tämä nyt vaan toimii niin, että hallitukselta pitäisi tulla esitys, jolla sitä asiaa voidaan edistää.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomeshan oli taannoin maailman kalliimmat autot, kaikki me sen tierämme, ne on kallihit vieläkin monehen eurooppalaaseen, jopa Saksahan verrattuna. Silloin aikoinansa, kun valtio laski autoveroa, silloin maahantuojat, jokka tänne autoja tuotti, nosti näille suomalaasille niin sanottua omaa autoveroa, eli kyllä Suomehen tuotava auto sitten kuitenkin tuli maksamaan täälä.

Eli toisin sanoen, minkä ed. Pulliainen otti esille, jos kaikkihin autohon laitetaas alkolukko, niin ei se tarkoota sitä välttämättä, että sen takia autojen hinnat nousis välttämätä yhtää. Pitää aina muistaa se, että nämä isoot autonvalmistajat haluaa myyrä myös jatkossakin Suomehen autoa, ja kyllä ne vähä katteloo sen, millä hinnalla sitä tänne tuotetahan. Eli uskoosin, että jatkossakin sen suuntauksen, että kaikkihin autoohin laitetahan tulevaisuures alkolukot, hyväksyy kaikki. Se on turvallisuutta, ja se välttämättä ei auton hintaa nosta pätkääkään.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Ehkä tässä täytyy tämmöisen mahdollisen tulevan käyttäjänkin käyttää puheenvuoro. Kenties ensi vuonna näihin hyvässä lykyssä voi joutua puhaltelemaan, jos sattuu semmoisiin töihin joutumaan.

Valitettavasti täytyi käydä tuolla kirurgilla, enkä ollut tässä kuuntelemassa koko keskustelua, mutta kun tässä nyt kuuntelin, mitä on ollut, muutama kommentti, ed. Vahasalon puheenvuoroon erityisesti, että miksi niitä kunnat eivät ole laittaneet vapaaehtoisesti, niin täytyy sanoa, että ehkä siinä ei ole niinkään asenteesta kyse vaan kyse on siitä, että ei ole kuitenkaan nähty tarvetta niille alkolukoille. On luotettu siihen porukkaan. Jos niitä tapauksia nyt on ollut meillä vuodessa muutama, ihan pari kolme vuodessa, missä on tapahtunut näitä alkoholin vaikutuksen alaisena olevia kuljetuksia, jotka ovat tietysti liikaa ne kaikki.

Mutta kyllä se tietenkin täytyy myös tunnustaa, että kyllä mahdollista on tästä eteenkinpäin, vaikka alkolukkokin on, että se pystytään jollain tavalla kiertämään ja sieltä saattaa edelleen löytyä ... Yleensä ainakin tällä kuljetusalalla kekseliäisyyttä näitten kaikkien — erityisesti vempeleitten — ohittamiseen löytyy, että se innovatiivisuus näitten erilaisten muun muassa piirtureitten ja nopeudenrajoittimien ohittamiseen on olemassa, ja niitä kehittelijöitä on kyllä alalla huomattava määrä, että minä uskon, että tulee myöskin tähän.

Tämä on kuitenkin eteenpäin, eikä tätä kukaan vastusta, ja tähän suhtaudutaan hyvin myönteisesti kaikestaan. Toivottavasti se sitten tekee tämän ennalta ehkäisevän työn niin, että enää ei edes kukaan mieti sitä, voisiko sitä lähteä pikkukrapulassa aamulla liikkeelle.

Tuohon väsymyslukkoon kyllä suhtaudun myönteisesti. Omasta kokemuksesta täytyy sanoa, että se olisi kyllä erittäin hyvä, kun on tullut sen verran torkuksissa ajeltua lumihankia myöten isollakin yhdistelmällä, että se olisi pysäyttänyt varmaan meikäläisenkin monta kertaa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti niitä kuljettajia löytyy, jotka humalassa tai krapulassa ajelevat, ja sitten seuraukset ovat sitä, mitä ovat. Sivullisia ihmisiäkin kuolee. Ainakin nyt pitäisi olla, näillä, jotka koululaisbusseja ja busseja yleensä ajavat ja muita ihmisiä kuljettavat, niin ne ovat kumminkin jo niin kalliita autoja, että siellä ei tämmöinen alkolukko siihen auton hintaan vaikuta paljon mitään, että siellä ainakin pitäisi olla.

Sitten näille rattijuopoille, jotka kärähtävät ja haluavat sitten tulla takaisin, pitäisi laittaa ehdoksi, että näitä on. Ne on näitä, kuten muun muassa ajovakausjärjestelmä, siitä valtio verotti oikein kovasti, kun tämmöinen ylellisyys on kuin tämmöinen ajovakausjärjestelmä. Nyt se koetaan turvallisuusvälineeksi ja melkeinpä maksetaan, että niitä laitetaan. Kyllä nämäkin ovat sen sortin parannuksia, että ne pitää ottaa käyttöön. Silläkin tavalla voi sanoa, että myös muilla liikenteessä liikkuvilla on oikeus elävänä siellä liikkua, että niinkin päin pitää asia nähdä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Korhonen otti hyvin esiin tämän päihdetyön ja valistuksen ja myös autotekniikan kehittämisen.

Jäin miettimään sitä, pitääkö välttämättä autoilla päästä 160:tä, huippunopeutta. Jos meillä tiellä saa ajaa suurin piirtein 120:tä kilometriä tunnissa, niin ne autot voisivat tulevaisuudessa olla niin, että se huippunopeus on säädetty niin, että se sopii näille Suomen teille.

Valvontaa on ehdottomasti lisättävä, että pelkät pönttöpoliisit eivät riitä. Meillä on työttömiä poliiseja. Joskus olisi ihan mielenkiintoista vaikka työllistää heitä puoleksi vuodeksi puhalluttamaan ihmisiä tuonne tienvarteen, todella töihin eikä suinkaan työttömänä olemaan.

Minä uskon, että tällä valvonnalla saadaan kanssa paljon hyvää tulosta aikaan, ja varmasti se myös vähentää rattijuopumuksia, kun tiedetään, että valvonta on tehokkaampaa.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän edelliseen puheenvuoroon voin sanoa, että jos sinä olet rattijuoppo, niin vaikka sinulla olisi poliiseja sadan metrin välein siellä, niin kyllä sinä lähdet sillä autolla ajamaan, kun sinulla on siihen taipumus. Ei se poliisien määrä siihen auta, vaan kyllä minä uskon siihen, että täytyy olla joku tekninen ratkaisu, jolla se auto ei liikahda. Ja tämän parempaa ei ole nyt vielä keksitty.

Totta kai voidaan kiertää ja kaartaa. Ed. Rönnille: joo, ei sellaista aukotonta lainsäädäntöä ole eikä aukotonta vempaintakaan ole, että innovatiivisuus on silloin huipussaan, kun aina yritetään kiertää näitä kaikkia asioita.

Vielä ed. Pulliaista täytyy kehua, kun hän oli silloin liikennevaliokunnan puheenjohtaja ja vei asiaa aktiivisesti eteenpäin silloin, kun sitä ensimmäisen kerran ajettiin kokeilulaiksi. Nyt se on sitten vakinaistettu, ja nyt se on mennyt eteenpäin. Kiitokset myös nykyiselle liikenne- ja viestintävaliokunnalle ja sen puheenjohtajalle.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä. Ajavathan todellakin jotkut ilman turvavöitä tai puhuvat kännykkään ihan sillä normaalilla tavalla. En ole koskaan kyllä ymmärtänyt sitä, miksi esimerkiksi taksinkuljettajat voivat ajaa ilman turvavyötä; tuskin heilläkään on onnettomuustilanteessa sen parempi selviytymismahdollisuus. Siinä ovat muut tekijät tietysti taustalla.

Mutta, herra puhemies, tästä alko- tai päihdelukon hinnasta on käyty keskustelua, mikä sen hinta Suomessa olisi. Jos sen fyysinen hinta olisi joku muutama sata euroa kenties, tekniikan kehittymisen myötähän hinta alenee. Totuushan voisi olla vielä niinkin päin, että itse asiassa vakuutusyhtiöt tulisivat vastaan. Ajatellaan, että jos Suomesta poistuisivat kaikki alkoholin aiheuttamat liikenneonnettomuudet, niin vakuutusyhtiöt voisivat tulla vastaan. Tämähän saattaisi olla säästöä vielä näinkin päin ajatellen. Eli kun ed. Pulliainen sanoi, että se ei näkyisi autojen hinnassa millään lailla, niin voisi olla, että käyttäjien kannalta päädyttäisiinkin edullisempaan tilanteeseen.

Tässäkin mielessä minä, puheenjohtaja Korhonen, kannustan teitä: pankaa liikenne- ja viestintävaliokunnasta tämä asia eteenpäin. Ministeriö ottaa sen kopiksi silloin, kun eduskunnan valiokunta toimii. Onko se sitten seuraavan hallituksen asia, mutta kyllä tämäkin hallitus voi siinä asiassa toimia eikä vitkutella yhtään.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän valiokunta voi sen kopin ottaa ja heittää sen pallon tietenkin takaisin, ei siinä ole mitään. Mutta me keskustelemme itse asiassa tietenkin hyvin tärkeästä aiheesta: kyllähän meillä tässä suomalaisessa verotusjärjestelmässä ja tässä suhtautumisessa autoiluun ja auton tekniikkaan on kummallisia piirteitä. Turvallisuusvarusteita esimerkiksi verotetaan, ihan voisi sanoa, älyttömällä veroprosentilla.

Jos me nyt puhumme esimerkiksi alkolukosta tai väsymyslukosta, mikä sen nimi nyt onkaan, joka mittaa ihmisen väsymistilaa, se on tekniikkaa eikä se maksa monta euroa tai monta kymmentä euroa, kun se autoon pannaan. Meillä on tällä hetkellä kaistavahdit olemassa. Ne maksavat muutaman kymmenen euroa per auto maksimissaan, jos siitä verot otetaan pois. Meillä on tunnistimia, jotka tunnistavat esimerkiksi esineen tiellä, jos on esimerkiksi hirvi tai poro, ja niillä pystytään huomattavan paljon pitemmälle mittaamaan kuin mihin silmä pystyy. Elikkä turvallisuuteen liittyvää varustetasoa pitäisi nostaa niin, että verotuksella sitä tuetaan, eikä päinvastoin, että sillä yritetään saada toisenlaista tilannetta syntymään, jolloin ne ovat raskaasti verotettuja, jolloin ne nostavat sen auton hintaa ja jolloin ne tulevat käyttöön vasta hitaasti. Mutta sen jälkeen meillä on vielä se käytettyjen autojen ongelma, jonka toistan nyt, koska se on se iso asia, jos puhutaan rattijuoppoudesta.

Ja sitten ihan vaan lyhyesti tähän huippunopeuteen liittyen, niin jos me katsomme meidän onnettomuustilastoja, mihin ne pääsääntöisesti kohdistuvat, kun puhutaan loukkaantumisista tai kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, niin siellä on ulosajot, ja ne ulosajot ovat yleensä nuorten ihmisten aiheuttamia viikonloppuöinä — johon olen joskus jotakin esittänytkin, mutta en siihen mene — ja ne ovat yleensä sillä lailla, että tilannenopeus on liian suuri, ei suinkaan mikään huippunopeus.

Toinen, joka on hyvin merkittävä, on kohtaamisonnettomuudet. Toisin sanoen pitäisi liikenneturvallisuutta parantaa niin, että keskikaiteita rakennettaisiin lisää. Huippunopeuden rajoittamisella, en nyt lähde sitä käsittelemään sen laajemmin, on myös kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät justiin tähän autolla ajamisen tekniikkaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä poliisia tarvitaan tuolla liikennevalvonnassa. Eivät nämä peltipoliisit siellä niin kattavasti valvo. Se on tietenkin halpa yhteiskunnalle, taikka halpa ja halpa. Muun muassa viime kaudella olin liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen, ja silloin kerrottiin, että kun liikennevalvontaa, nopeusvalvontaa, suoritetaan, niin siellä saadaan rattijuoppoja eniten kiinni, siellä saadaan eniten etsintäkuulutettuja kiinni ja huumehörhöjä kiinni. Kaikki tällainen jää silloin pois, jos poliisit eivät ole siellä, vaan peltipoliisi on. Kuka sen sitten suorittaa tässä yhteiskunnassa? Liikenne käy niin kuin turvattomammaksi näiden peltipoliisien myötä, vaikka niiden avulla haetaan muka sitten näitä ylinopeuksia ja ehkä muhkeita sakkojakin, mutta ruumiita tulee enemmän peltipoliiseilla kuin oikeilla poliiseilla.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! En ole mikään automies, enkä paljoa niistä tosiaan tiedäkään, mutta yhteen pieneen yksityiskohtaan kiinnitin huomiota, kun ed. Korhonen sanoi, että hän on ajanut jo tämmöisellä autolla, missä on väsymyslukko. Minä tietämättä tosiaan paljon kysyn vaan, että eivätkös ne vasta ole semmoisia varoittimia eivätkä lukkoja.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Laxell taisi olla kyllä ihan oikeassa, elikkä se kyllä huomioi sen silmänräpäytyksen taikka sen, jos silmä ei liiku, mutta ei se kyllä varmaan jumia tee, mutta kyllä se varoittaa kuljettajaa, että nyt on vireystila laskenut oleellisesti.

Mutta puheenvuoron pyysin ed. Kankaan puheenvuoron ja tässä käydyn rattijuoppouskeskustelun johdosta, ja minä tuossa äkkiä laskeskelin ja muistelin, koska olen viimeksi puhaltanut, niin taitaa olla toista vuotta hetken matkaa, kun olen viimeksi puhaltanut pilliin, ja minä sentään olen ajanut 40 000 kilometriä tässä vuoden aikana ja eri puolilla maata ja eri aikoina, hyvinkin epäsäännöllisiin aikoihin, yöaikaan, aamulla aikaisin ja muuta, viikonvaihteessa, niin ei sitä nyt kyllä kovin usein tarvitse puhaltaa.

Kyllä tämä lukko on siinä mielessä perusteltu erityisesti, että tämä alkolukko tulee koulukyyteihin ja muihin ja emme kyllä voi olettaakaan, että voitaisiin ajatella niin, että poliisit olisivat puhalluttamassa erityisesti koulukuljetuksia tuolla harvaan asutulla alueella ja syrjässä. Eivät sinne poliisit kovinkaan usein tule, ellei sitten joku rimpauta. Elikkä joku soittaa, yleensä nämä tapahtuvat sillä tavalla, että sieltä joku toinen soittaa joko lasten vanhemmista taikka sitten naapuriyrittäjä, joka on hiukan kateellinen. Siinäkin yksi tapaus oli, eikä sekään mielestäni ollut tyylikäs, että koulun pihaan soitettiin, kun tiedettiin, että kuljettaja tulee. Olisi voitu pidättää hänet jo ennen lenkille lähtöä, kun tiedettiin, että on lähdössä koulukuljetukseen ja edellisenä iltana oli nähty ravintolassa, niin olisi se voitu kyllä jo poliisien toimesta tai ilmoittajan toimesta hoitaa etukäteen, ennen kuin mies pääsee edes linjalle. Mutta piti odottaa, että koulun pihassa saadaan suurempi mainos ja suurempi häly asiasta.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Laxellille: Ihan täsmälleen näinhän se on. Niin kuin äsken sanoin, että annettakoon sille sitten nimi väsymyslukko tai mikä tahansa, niin olennaistahan on, että tekniikka on käytössä. Sillä tekniikalla saadaan se autokin pysähtymään. Sehän tekee tänä päivänä niin, että se mittaa tosiaan silmän liikettä, ja jos se menee tietyn määritteen, arvon, alle, niin se saattaa esimerkiksi alkaa sinulle vilkuttelemaan kahvikupin kuvaa, että mene kahville, ja antaa kaiken näköistä äänisignaalia. Mutta se on vain tekniikkaa. Sehän saadaan jopa estämään ajo ajoestolaitteen kautta. Ei sillä sinänsä ole väliä, onko se nimi mikä tahansa, mutta olennainen viestihän se on, että tekniikka on olemassa. Mikä sen tekniikan hinta on, minkälaista lainsäädäntöä siihen tarvitaan, jotta se yleistyy, siitähän itse asiassa on kyse. Ei tekniikka enää oikeastaan aseta rajoituksia sille. Tekniikka ei enää ole kallista, ja mitä enemmän sitä otetaan käyttöön, sen halvemmaksi yksikköhinta tulee. Näinhän se menee.

Sitten taas liikenteen valvonnasta. Kyllähän liikenteen valvonnassa ihan selvästi peltipoliiseilla saadaan nopeutta laskettua. Nythän on ollut ongelma siinä, jos puhutaan, mihin se on perustunut, kun ihmiset jarruttavat peltipoliisille tultaessa ja kiihdyttävät peltipoliisilta lähtiessä. Toisin sanoen se on tämmöisen humppausliikkeen aiheuttanut sinne, joka ei ole aina liikenneturvallisuuden näkökulmasta tervettä. Mutta nyt uudet tutkat tulevat mittaamaan myös poistuvan nopeuden, jolloin itse asiassa ongelma niiltä osin poistuu. Ja toinen, joka sinne on tulossa, on se, joka mittaa keskinopeuden kahden pöntön välillä esimerkiksi. Silloin tämä valvontapuoli tehostuu.

Sitten ihan lyhyesti sanon vaan puhalluksesta. Yritin miettiä, kun minä olen myös ajanut kohtuullisen mittavan määrän kilometrejä elämässäni, ja jos en nyt ihan väärin muista, niin olen yhden kerran elämäni aikana puhaltanut pilliin poliisin suorittamassa tutkassa, että ei se hirveän laaja ole se otos.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitos ed. Korhoselle tästä vastauksesta. Mutta toivoisin kumminkin siinä vaiheessa, kun hallitus rupeaa käsittelemään liikenneturvallisuutta, että mietittäisiin kuitenkin tätä huippunopeuden laskua, että se olisi vain se 120 kilometriä tunnissa. Uskon, että siinä kumminkin saadaan liikenneturvallisuutta parannettua. Yleensä ne yltiöpäiset ohittamiset tapahtuvat siinä 130—140—150 kilometrin tuntinopeudessa, ja ilman muuta ne aiheuttavat vaaratilanteita ja tulee kolareita jne. Sitten täytyy muistaa, että myös se olisi ympäristöystävällisesti hyvä teko.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​