3) Hallituksen esitys laeiksi alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen
ja alkolukon käytöstä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa
Martti Korhonen /vas(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan
säädettäväksi laki alkolukon
hyväksymisestä liikenteeseen sekä laki
alkolukon käytöstä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa.
Tämä pitää sisällään
kaksi osiota. Tästä eteenpäin jatkossa Suomessa
myytävien, muuten luovutettavien tai liikenteessä käytettävien
alkolukkojen olisi täytettävä tietyt
tekniset ominaisuudet ja toiminnalliset vähimmäisvaatimukset.
Tätä pykälää ja tätä vaatimusta
ei aiemmin ole ollut, ja tästä vaatimusten täyttämisestä olisi
toimitettava todistukset Liikenteen turvallisuusvirastolle. Lisäksi tämä laki
pitää sisällään ehdotuksen
siitä, että nykyinen, tilausajoina suoritettavia
koulu- ja päivähoitokuljetuksia koskeva suositus
alkolukon käytöstä muutetaan pakolliseksi.
Nämä kaksi isoa asiaa ovat tämän
lakiesityksen sisällä.
Valiokuntakuulemisessa ja valiokuntakuulemisen jälkeen
valiokunta on todennut, että rattijuopumus on edelleen
yksi meidän liikenteemme merkittävimmistä vaaratekijöistä.
Päihtyneenä ajamisen taustalla on ammatista riippumatta usein
kuljettajan päihdeongelma, ja vuosikausien valistustyöstä ja
poliisin suorittamasta liikenteenvalvonnasta huolimatta maassa jää vuosittain
kiinni yli 20 000 rattijuoppoa, ja se on aivan liian paljon.
Tämän vuoksi tarvitaan myös uusia keinoja,
jotta rattijuopumusta voitaisiin saada kuriin.
Neljä vuotta on ollut meidän lainsäädännössä suositus
siitä, että rattilukkoa näissä edellä mainituissa
kuljetuksissa päivähoidon ja koulun osalta käytettäisiin,
mutta se ei ole itse asiassa johtanut toivottuun tulokseen. Vuoden
2000 keväällä arvioitiin vapaaehtoiskäytössä olevan
noin 1 400 alkolukkoa, kun koulukuljetuksissa käytettäviä autoja
on kaiken kaikkiaan maassamme 7 000—9 000
riippuen vähän ajankohdasta ja tilanteesta. Tämä,
josta paljon on aina puhuttu, että kilpailutuksen kautta
voidaan myös näitä asioita hoitaa, ei
itse asiassa ole tuottanut kovinkaan hyvää tulosta.
Kilpailutuksissa itse asiassa hyvin vähäisessä määrin
on ollut vaatimuksena alkolukon käyttäminen.
Valiokunta haluaa erityisesti tässä asiassa
korostaa kuljettajan roolia koulu- ja päivähoitokuljetuksissa.
Kuljettajan rooli on näissä kuljetuksissa erityisen
tärkeä. Lapsille kuljettaja toimii liikennekasvattajana
ja myös esimerkkinä. Lapsilla ei ole kyytiin noustessaan
myöskään edellytyksiä tunnistaa
kuljettajan päihtymystä eikä todellisia
mahdollisuuksia jäädä pois kyydistä. Toisin
sanoen lapsi on hyvin avuton itseään kohdistuvaa
uhkaa, jos tällaista sanaa tässä yhteydessä voi
käyttää, kohtaan.
Nyt tämä ehdotettu alkolukon käyttöpakko kattaa
kaikki ne kuljetukset, joita aiempi asetustason suositus on koskenut.
Ehdotettu lainsäännöstö alkolukon
hyväksymisestä puolestaan varmistaa sen, että myynnissä olevat
ja ajoneuvoissa käytettävät alkolukot
ovat määräysten mukaisia ja turvallisia.
Mutta valiokunta on myös erityisesti kiinnittänyt
huomiota liikkeenharjoittajan, myös tilaajan, mahdollisuuksiin
kaikissa tilanteissa järjestää lain vaatima
alkolukollinen ajoneuvo käyttöön, koska
kai tämän voisi niinkin päin sanoa, että maalaisjärjen
tai kaupunkilaisjärjen käyttökään
ei ole kielletty niissä tilanteissa, joissa sellaisen ajoneuvon
saaminen on täysin mahdotonta.
Valiokunta korostaa, että lasten koulu- ja päivähoitokuljetusten
uudelleenorganisointi ongelmatilanteissa on voitava toteuttaa laillisella, joustavalla
tavalla ja nopeasti, jotta kuljetukset voidaan suorittaa kaikilta
osin. Tästä syystä valiokunta muutti
hallituksen esitystä koskien nimenomaan tilapäistä kuljetusta,
jolloin on ehkä kyseessä ajoneuvon rikkoutuminen.
Hallituksen esityksessä oli määräys
siitä, että viiden päivän ajan
voi käyttää muuta kulkuneuvoa, kun tällaista
ajoneuvoa ei ole saatavissa, mutta valiokunta piti säännöstöä joiltakin
osin joissakin tilanteissa edelleen ongelmallisena ja siitä syystä päätyi
ehdottamaan sitä, että kuljetuksen tilaajalle
jää oikeus tilapäisesti käyttää kuljetuksessa
muuta kuin alkolukolla varustettua ajoneuvoa kolmen arkipäivän
ajan silloin, kun tällaista alkolukolla varustettua ajoneuvoa
ei ole saatavissa. Toisin sanoen mahdollistetaan se lasten kuljettaminen kaikissa
mahdollisissa tilanteissa niin, että lapsille ei synny
sitä tilannetta, ettei tällaista ajoneuvoa olisi
käytössä.
Arvoisa herra puhemies! Näillä muutoksilla valiokunta
esittää tätä lakiehdotusta hyväksyttäväksi.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan lausunto,
joka perustuu hallituksen esitykseen, on aivan oikean suuntainen,
mutta minun mielestäni vain tässä asiassa riittävä silloin,
kun se koskee koulu- ja päivähoitokuljetuksia.
Se on aivan riittämätön, jos ajatellaan
alkolukon muita käyttömahdollisuuksia ja mietitään
niitä lähes lukemattomia kertoja, kun täällä eduskunnassa
on mietitty, miten rattijuoppouteen pitäisi suhtautua:
onko se sairaus, vai onko se hoidettavissa oleva asia, ja minkälaisilla määräyksillä,
sanktioilla, ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä tähän
pitäisi puuttua. (Ed. Saarinen: Liikenteessä se
on riski!)
Kuuntelin valiokunnan puheenjohtajan puheenvuoron huolellisesti
läpi sen takia, olisiko hän jotain kertonut siitä valiokuntakeskustelusta,
koskettelitteko tätä laajemmin vai pitäydyittekö vain
näissä kuljetusasioissa, niin kuin tietysti tämä hallituksen
esitys oli. Minä toivoisin, että käyttäisitte
tarvittaessa lisäpuheenvuoron.
Rohkenen tässä laajentaa tätä keskustelua
sen takia, että valiokunnan lausunnossa jo todetaan, että meillä on
yli 20 000 rattijuoppoa vuosittain. Hyvät kollegat,
se tekee noin 60 rattijuoppoa per päivä. Ja kun
me olemme näin tästä huolissamme, niin
emme kai me nyt ole huolissamme pelkästään
koululaiskuljetuksesta ja päiväkotikuljetuksesta,
vaan varmasti aivan samalla lailla kaikista niistä kansalaisista,
jotka voivat joutua näiden ihmisten ajon kohteeksi tavalla
tai toisella ja vammautua aivan väärässä paikassa
ilman omaa syytään, tai sitten voi käydä vielä huonomminkin.
Tämä on minusta loistava esimerkki siitä, miten
nykyään päätöksenteko
menee meillä eteenpäin. Me tiedämme ihan
tarkkaan, meillä on keinot, millä kaikkiin näihin
60 rattijuoppoon per päivä, 20 000:een
per vuosi, voitaisiin suhtautua. Jos meidän oikeuslaitosmenetelmä on
todennut, että sinä olet rattijuoppo, siihen voisi
aivan hyvin joka ikinen kerta liittää mukaan,
että jatkossa et voi enää ajaa autoa
ilman tämän kyseisen alkolukon käyttöä.
Minä en tiedä, onko tätä edes
missään pohdittu ja onko niin, että siinä nähdään
jotain yksilönvapauteen liittyviä asioita, joiden
takia se on esteellinen, mutta siitä huolimatta olisin
aika räväkästi sitä mieltä,
että tähän inhimillisellä tavalla
mutta voimakkaasti ja avoimesti pitäisi puuttua. Muuten
me emme tätä ongelmaa millään
lailla saa kuriin.
Tämä on lähellä farisealaista
meininkiä, että vaan yksi tietty ammattiryhmä nyt
otetaan tämmöisen velvoitteen pariin mutta siltä isolta
ongelmalta suljetaan silmät ja ollaan tyytyväisiä, että onhan
tämä nyt jotenkin edes näiden lasten kohdalta
kunnossa. Tässä on esimerkkinä, sanotaan
ihan hyvin, miten meillä Suomessa tähän suhtaudutaan:
kilpailutuksessa on jopa niin, siis tällä koulukuljetuksen
alueellakin, että "alkolukko on otettu huomioon vain vähäisessä määrin". On
se, pojat ja tytöt, aikamoista kilpailuttamista, että tämmöinen
näin tärkeä asia tavallaan ohitetaan
kokonaan.
En osaa tähän tämän enempää sanoa,
mutta toivoisin, että kun jatkossa tätä mietitään,
niin päästään siihen, että meillä on
keinot kaikenlaiseen rattijuoppouden estämiseen. Ne ovat
ankaria keinoja, ne ovat vaativia keinoja, ne eivät ole läheskään
aina kovin mukavia, mutta minä kuulun kyllä siihen
osaan edustajia, joka katsoo, että tälle ongelmalle
täytyy jotain erityistä tehdä. Minä olen
omassa lääkärintyössäni
aivan liian paljon nähnyt täysin viattomia ihmisiä,
jotka ovat joutuneet hyvinkin vaikeiden vammojen kohteeksi vaan
sen takia, että joku on heidän päälleen
ajanut, enkä ymmärrä sitä, että tälle
aiheuttajalle ei siitä koidu mitään tämmöistä velvoitteellista — jonka
turvin hän edelleen saisi siis ajaa autoa. Siitähän
tässä myöskin on kysymys. Että kyllä tämä on
keskentekoinen asia kaikkinensa, ja toivoisin, että vähän
muutkin, kun tässä on aika paljon puheenvuoroja,
ottaisitte myöskin tähän puoleen kantaa
ettekä pelkästään siihen, mikä koski
nyt päivähoitokuljetuksia ja koulukuljetuksia.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilä on täsmälleen
oikeassa ja hyvästä näkökulmasta
lähestyy tätä asiaa. Tämän
asian käsittelyn yhteydessä, totta kai, sivuttiin
myös laajemmin rattijuopumukseen liittyviä ongelmia,
mutta niin kuin edustaja itse totesi, nyt oli kyse vain tämän lainsäädännön
sisällön muuttamisesta pakolliseksi, koska se
asetuspohjainen suositus ei ole tuottanut tulosta.
Olen hyvin pitkälle samaa mieltä, että rattijuopumus
on yksi suurimpia liikenteen ongelmia, mitä meillä tällä hetkellä on.
Ja jos me katsomme tekniikan kehittymistä, mitä tulee
lähivuosina tapahtumaan, niin ainakin raskaassa kalustossa
se tulee varmasti pakolliseksi hyvin nopealla aikataululla. Se,
miten sitten päästään kevyemmän kaluston
puitteissa siihen tilanteeseen, jotta tekniikalla voidaan tämä hoitaa,
on nyt varmaan selvittelyjen alla, mutta siinä on autoteollisuus
hyvin vahvasti mukana, koska se ei ole enää hintakysymys.
Se on nyt hyvin paljon jo tahtokysymys eri maissa, että syntyy
riittävän voimakas poliittinen tahto, että lainsäädännöllä edellytetään
tällaista mittausjärjestelmää.
Se ei ole tekniikasta enää kiinni.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Tosiaan, vuonna 2006 tuli asetus, jolla edellytettiin, että tilausajona
suoritettavissa koulukuljetuksissa on yleensä käytettävä alkolukolla
varustettuja ajoneuvoja. Tämähän ei ole
tuottanut sitä tulosta, ja sen takia tämä on
nyt sitten lailla määritelty. Kuljettajan rooli
koulu- ja päivähoitokuljetuksissa on tärkeä,
ja lapsilla ei ole kyytiin noustessaan tietenkään
edellytyksiä sitä tunnistaa, onko kuljettaja päihtyneenä,
eikä ole myöskään mahdollisuuksia
jäädä pois kyydistä.
Mutta sen verran kuitenkin lakiin tehtiin lievennyksiä,
niin kuin puheenjohtaja Korhonen tuossa sanoi, että liikenteenharjoittajan
ja myös tilaajan mahdollisuus kaikissa tilanteissa järjestää lain
vaatima alkolukollinen ajoneuvo ei aina ole mahdollista, vaan on
poikkeustapauksia — etteivät ne lapset jää sinne
tienvarteen, jos auto menee rikki — joissa on mahdollisuus
järjestää alkolukoton auto. Tämä on
tosiaan mahdollista kolmeksi vuorokaudeksi. Tämä on
minusta ihan asiallinen jousto, mutta asia sinällään
on nyt tärkeä ja esillä.
Mitä tulee yleisemmin esimerkiksi tähän
promilleraja-asiaan, niin minusta se promillerajan pudotus ei puutu
tositapauksiin. Oikeasti ne ongelmatapaukset ovat niitä 1—2
promillen ajajia, joita juuri tämäkin laki varmasti
tulee estämään. Varmasti yleisemminkin
täytyy, niin kuin ed. Akaan-Penttilä sanoi, puuttua
tähän alkolukkoasiaan.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että tätä viedään
nyt tiukempaan suuntaan. Tuo neljä vuotta on osoittanut,
että vapaaehtoisesti ei ole saavutettu niitä tuloksia,
joita on toivottu, siitä huolimatta, että aika
monet kunnat ovat tehneet tästä jo pakollisen
omissa kilpailutuksissaan.
Itse jäin myös miettimään
tuota tilapäistä, enintään viiden
arkipäivän ajoa, joka sallittaisiin jatkossakin
ilman alkolukkoa. Toki se olisi voinut olla jonkinlainen siirtymäaika,
ja tulevaisuudessa vaadittaisiin sitten kaikilta autoilta, koska todennäköistä on
se, että kaikki uudet autot, jotka tulevat tähän
käyttöön, tullaan varustamaan alkolukoilla.
Nostaisin kuitenkin esille sen, että nyt tässä korjataan
vain nämä koulu- ja päivähoitokuljetukset.
Niiden lisäksi on varmasti varsin perusteltua ottaa vastaavan
lain piiriin tulevaisuudessa vanhus- ja vammaispalvelulain mukaiset
kuljetukset, erityisryhmien kuljetukset, sellaiset, joissa välttämättä kyydissä olijoilla
ei ole mahdollisuuksia itse tehdä päätöksiä ja
johtopäätöksiä kuljettajan kunnosta
tai muusta, ja sitten viedä asiaa eteenpäin niin,
että bussit, raskas liikenne jnp. tulisivat aina kaluston
uusiutuessa tavallaan tämän lain piiriin. Se olisi
varmasti varsin perusteltua.
Sitten erittäin tärkeää olisi,
että alkolukon piiriin tuotaisiin myös kaikki
ne kuljettajat, jotka joskus kärähtävät
ratista. Eli rattijuopoille voitaisiin asettaa ihan hyvin pakollinen
alkolukko. Onko se sitten pysyvä malli vai ei, se olisi
varmasti sellaista lainsäädäntöä,
joka toisi turvaa tuonne teille.
Jäin tässä mietinnössä miettimään
yhtä kohtaa, jossa todetaan: "Vuosikausien valistustyöstä ja
poliisin suorittamasta liikenteen valvonnasta huolimatta maassa
jää vuosittain kiinni yli 20 000 rattijuoppoa."
Todennäköisesti se on kuitenkin "ansiosta", eli
poliisi on tehnyt hyvää työtä.
Toivotaan, että sitä työtä ja
valistustyötä jatketaan niin, että sitä kautta
taas saataisiin entistä vähemmän näitä rattijuoppoja
tien päälle.
Markku Pakkanen /kesk:
Arvoisa puhemies! Laki alkolukosta ja sen pakollisuudesta koulukuljetuksissa
ja päiväkotikuljetuksissa on hyvä. Se
astuu voimaan ensi vuoden elokuussa ja lähtökohtanahan
siinä on erityisesti nuorten ja lasten turvallisuus. Yli
20 000 rattijuoppoa jää kuitenkin kiinni
suomalaisessa tieliikenteessä, ja se on, niin kuin tuossa
ed. Heinonen sanoi, poliisin hyvän työn tulosta,
että heidät saadaan kiinni. Mutta alle promille
niistä tapahtuu koululais- ja päiväkotikuljetuksissa,
joten toivoisinkin, että mittasuhteet tässä asiassa
tulisivat oikein huomioiduiksi.
Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja kertoi, 7 000—9 000
autoa osallistuu vuosittain koulukuljetuksiin, ja siksi tähän
lakiin oli tässä vaiheessa syytä saada
tämä joustavuus, auton rikkoutuessa tai huollon
yllättäessä tai muusta vastaavasta syystä,
että saadaan muutama päivä aikaa hoitaa
lapset turvallisesti kouluun, koska ensi vuoden elokuussa ei vielä kaikissa
suomalaisissa ammattiliikenteen autoissa alkolukkoa ole.
Kilpailutuksessa toki olisi voitu huomioida paremmin alkolukko,
ja ne kilpailutetut yrittäjät ja autot, jotka
alkolukon olisivat asentaneet, olisivat saaneet kuljetuksissa jonkinlaisen
edun. On kuitenkin selvää, että kunnat
kilpailuttaessaan ammattitaidosta johtuen vain hinnan pystyvät
arvioimaan, ja se johtaa usein myös monessa muussa tapauksessa
siihen, että kilpailutus ei tuo sitä tarvittavaa
hyötyä näissä asioissa.
Tässä lakiesityksessä taksi- ja linja-autoliikenteen
ammatinharjoittajat ja kuljettajat näyttävät hyvää esimerkkiä suomalaisille
ensi vuoden elokuusta alkaen, ja kenties tulevaisuudessa alkolukko
tulee pakolliseksi ainakin kaikkiin uusiin autoihin. Jälleen
kerran ammattiliikenne on esimerkkinä tässäkin
meille tienkäyttäjille.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Koulu- ja päivähoitokuljetusten
osalta alkolukko tulee olemaan tietä avaava. Promillerajat
eivät ole ratkaisu rattijuoppouteen, alkolukko on. Siksi
Suomen tulee ajaa kaikilla foorumeilla juuri sitä linjaa,
että alkolukko saadaan ajan myötä kaikkiin
ajoneuvoihin pakolliseksi. Tällä hetkellä sen
hinta, 1 000—1 500 euroa, on mikä on,
mutta se tulee varmasti sitten laskemaan. Vakiovarusteena: se on
yleiseurooppalainen, yleismaailmallinen kysymys, ja Suomen ja Euroopan tulee
ajaa tätä, niin kuin tapahtuu tällä hetkellä Yhdistyneiden
kansakuntien Euroopan talouskomissiossa, jossa tehdään
työtä alkolukon saamiseksi raskaiden ajoneuvojen
vakiovarusteeksi. Pitää vaan kysyä, miksi
vain raskaiden ajoneuvojen varusteeksi. Sama pätee henkilöautoihinkin.
Kun hallituksen esityksessä todetaan myös, että tällä ei
ole merkittäviä vaikutuksia valtion talouteen,
niin tällähän on valtavia vaikutuksia, valtavia
taloudellisia vaikutuksia. Ajatelkaa, jos rattijuoppous poistuisi
kokonaan. Tämän kautta se melkein näin
tekisi, ja siinä suhteessa sillä olisi aivan merkittävä vaikutus
sekä valtion mutta myös yksityisten talouteen
jne. Liikenneturvassa voidaan katsoa tapahtuvan edistymistä,
ja samalla myös vakuutusmaksut pystyisivät halpenemaan.
Eli tämän vaikutus olisi todella merkittävä,
ja tässä suhteessa kyllä Suomen tulee
tätä asiaa viedä kaikin mahdollisin keinoin
eteenpäin. Siinä mielessä kyllä tämä hallituksen
esitys tältä osin on erinomaisen hyvä ja
vie todellakin alkolukkoa eteenpäin.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Suositukset ja vapaaehtoisuus eivät
ole johtaneet alkolukkojen yleistymiseen, kuten täällä on
moneen kertaan todettu, ja siksi tätä lakia nyt
käsitellään, että ammattiautoilijoiden
päihteettömyyden vaatimukset saadaan lain tasolle aste
asteelta, niin kuin täällä on todettu.
Alkolukon käyttö siis nyt vaaditaan koulu- ja
päivähoitokuljetuksiin. Se on hyvä askel,
mutta tulemme varmasti vaatimaan tulevaisuudessa sitä myös muilta
ammattiautoilijoilta. Parannus ennalta ehkäisee liikenteessä tapahtuvia
vaaratilanteita ja poistaa sieltä myöskin riskejä,
mutta ennen kaikkea parannus on lasten etu tässä asiassa.
Valiokunta korosti ja nosti esiin perusteluissa sen, että kuljettaja
toimii liikennekasvattajana ja esimerkkinä lapsille. Haluan
alleviivata sen, koska joskus taksisedillä ja -tädeillä on
todellakin opettajaa enemmän auktoriteettia siihen, että he näyttävät
esimerkkiä aikuisena, miten tiellä, maanteillä,
liikenteessä toimitaan, ja tämä on hyvä parannus
tähän asiaan.
Anne-Mari Virolainen /kok:
Arvoisa puhemies! Kuten jo useassa puheenvuorossa on todettu,
rattijuopot ovat todellakin suuri vaaratekijä liikenteessämme.
Täällä on mainittu 20 000 vuosittaista
rattijuoppoa. Syyskuun lopun tehovalvontaviikon aikana heitä jäi
kiinni, viikon aikana, peräti 347.
Meneillään on tutkimus, josta saatujen ennakkotietojen
mukaan suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja
suhtautuminen turvallisuuteen on muita Pohjoismaita heikompaa. Me
suomalaiset ajamme muita pohjoismaalaisia useammin, vaikka epäilemme
juoneemme liikaa. Miehistä 17 prosenttia kertoi ajaneensa
viimeisen 12 kuukauden aikana autoa alkoholiepäilyksistään
huolimatta. Tämä on tuplasti Norjaan ja Ruotsiin
verrattuna. Luvut ovat korkeita, ja valitettavasti on totta, että liikenteessämme
liikkuu päivittäin humalakuskeja jäämättä kiinni.
Itse asiassa rattijuopumuksesta kiinnijäämisen
todennäköisyys on erittäin pieni. Tutkimuksessa
on arvioitu rattijuopon ajaneen keskimäärin 200
kertaa päihtyneenä yhtä kiinnijäämiskertaa
kohden.
Täällä myös viitattiin voimassa
oleviin suosituksiin. Kun ne eivät ole saaneet kuljetusyrittäjiä siirtymään
alkolukon käyttöön, niin nyt vaaditaan
suositusten tilalle pakkoa. Alkolukko ei varmaankaan poista rattijuoppoja,
mutta se estää juopunutta henkilöä lähtemästä liikkeelle
autollaan. Se ei myöskään korvaa alkoholin
käytöstä annettavaa valistusta ja kasvatusta,
se ei korvaa riittävää valvontaa ja resursseja,
se ei myöskään korvaa moraalia ja yhteisiä sääntöjä,
joille lakien noudattamisen pitäisi perustua. Se ei myöskään korvaa
päihdetyötä ja avun tarjoamista alkoholin ongelmakäytöstä kärsiville,
mutta se aivan varmasti parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti päiväkoti-
ja koulukuljetuksissa, joissa kuljetettavat eivät itse
pysty arvioimaan kuljettajan kuntoa.
Edellisessä puheenvuorossa ed. Vehkaperä otti
esiin, että kuljettajat ovat myös liikennekasvattajia
ja toimivat esimerkkeinä ei pelkästään alkoholin
käytön suhteen vaan muun muassa turvavöiden
käytön suhteen. Tämä olisi yksi
tärkeä asia muistaa.
Ed. Akaan-Penttilä otti myöskin huomioon sen,
että pitäisi puhua muistakin ryhmistä kuin vain
koululaisista ja päivähoitoon kuljetettavista.
Liikenneturva onkin omassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota
siihen, että alkolukon käyttöä pitäisi
laajentaa kaikkiin yhteiskunnan varoin toteutettaviin kuljetuksiin.
Liikenneturvan mielestä on myös syytä harkita
alkolukon käytön laajentamista muihinkin ammattikuljetuksiin,
sillä rattijuopoista noin 10 prosenttia on ammattikuljettajia.
Täällä viitattiin myös tekniikan
kehittymiseen. Ehkä me näemme sen ajan, kun auton
ratti haistaa alkoholin.
Arvoisa puhemies! Tuoreen eurobarometrin mukaan lähes
80 prosenttia suomalaisista toivoi valtion tekevän enemmän
rattijuopumuksen torjumiseksi. Promillerajan laskua toivoi noin
kaksi kolmasosaa. Siihenkin ed. Alatalo jo viittasi, että se
ei ole se todellinen ongelma, vaan todellinen ongelma on se niin
sanottu törkeä ratti.
Mutta summa summarum: tämä alkolukon käytön
laajentaminen on yksi keino, mutta me tarvitsemme edelleen työtä valistuksesta
valvontaan ja ehkäisevään päihdetyöhön,
näitä kaikkia yhdessä.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys laeiksi alkolukon
hyväksymisestä liikenteeseen ja sen pakollisuudesta
koulu- ja päivähoitokuljetuksissa on erittäin hyvä ja
perusteltu. Valitettavasti rattijuopumus on meidän aikamme
suuri ongelma, ja valitettavasti on muutamia koulukuljetustapauksiakin, joissa
kuljettaja on ajanut kouluautoa päihtyneenä. Tämä on
erittäin, erittäin tuomittavaa, ja on hyvä,
että nämä laitteet tulevat sille tasolle,
että nämä tilanteet pystytään
karsimaan pois kokonaan.
On myös hyvä, että tähän
lakiin on tullut tämä viiden vuorokauden poikkeus,
että auton huollon tai mahdollisen ongelmatilanteen esimerkiksi
auton rikkoutumisen takia viiden arkipäivän ajan voi
käyttää muuta ajoneuvoa, kun siitä ilmoittaa asianmukaisesti.
Tämä alkolukkokokeilu on ollut voimassa neljä vuotta,
eikä sen käyttö ole levinnytkään
kaikkiin autoihin, mutta nyt kun se saadaan lakiin ja pakolliseksi,
näin tulee tapahtumaan.
Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, kaksi asiaa. Ensimmäinen
on se, että nyt saadaan näille laitteille myös
laatuvaatimukset, jolloin tiedetään, että laitteet
ovat luotettavia ja toimivat hyvin.
Toisena asiana se, että niiden pitkään
arvokasta työtä tehneiden taksiyrittäjien,
jotka ovat täysraittiita, piiristä on tullut hieman
kritiikkiä siitä, että rangaistaanko
heitä nyt siitä, että heillä on täysin
raittiit elämäntavat, tällaisen lukon
hankinnalla. Ymmärrän sen tuskan, ja valitettavasti, silloin
kun laissa tämmöistä positiivista poikkeusta
ei oikeastaan voi tehdä, kun kysymys on näyttökysymys,
tässä on hieman näitä kärsijöitäkin.
Mutta ymmärrän heidän tuskansa, koska heille
tämän lain voimaantulo ja laitteen hankinta on
tavallaan turhaa, koska he eivät koskaan ole alkoholia
nauttineet tippaakaan, niin heidän osaltaan tämä asia
on hieman, sanotaanko, turha kustannus.
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa herra puhemies! Aluksi ed. Hoskoselle: Ed. Hoskonen,
kuunnelkaapas! Myöskin absolutistiautoilijoiden autoja ajavat
välillä muutkin kuin isäntä itse,
siitä syystä tämä asia ei ole
heillekään turha.
Tässä on tullut puhetta rattijuopumuksista
ja siitä, kuinka paljon niitä on, niin sen verran
saimme tuolla valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tietoa, että Suomessa
poliisi puhalluttaa noin 2 miljoonaa kertaa vuodessa. Se on kuulemma
asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muussa
maassa. Saimme myöskin sellaista erikoista tietoa, että USA:ssa
12 prosenttia autoilijoista on ajaessaan jonkinasteisessa humalassa. Onneksi
meillä ei olla semmoisissa luvuissa.
Kotikaupungissani Oulussa on eräs opettaja jo kauan
sitten saanut semmoisen määräyksen aikaan,
se ei nähtävästi ole mikään
laintasoinen määräys, että se
olisi koko maata käsittävä, mutta ainakin
Oulun kaupungissa joka ainoassa taksissa täytyy olla koulukuljetusta
osoittava kolmio taksin tavarasäiliössä siltä varalta,
että joutuisi yhtäkkiä koulukyytiin.
Semmoinen on ollut siellä jo ainakin kymmenen vuotta.
Tämä on tietenkin hyvä alku, että päiväkoti-
ja koulukuljetuksissa on alkolukko. Tietenkin kaikista paras olisi,
jos tulevaisuudessa jo autotehtaalla asennettaisiin kaikkiin ajoneuvoihin
valmiiksi tämmöinen. Siihen varmaan, toivottavasti,
pikkuhiljaa mennään. Lakeja rakennetaan pikkuhiljaa,
ja sitten saavutetaan loppujen lopuksi se, mihin ollaan pyrkimässä.
Tämä ei missään mielessä riitä,
että pelkästään koulukyydeissä ja päiväkotikuljetuksissa
näitä alkolukkoja käytetään.
Ihan yhtä arvokas henki se on aikuisellakin, ja sitä paitsi,
kyllähän lapsia kulkee myöskin muissa
kuljetuksissa kuin koulukyyti- ja päiväkotikuljetuksissa,
ihan normaalibusseissa, ja minkälaista tuhoa voikaan muu
raskasliikenne, vaikkapa rekat, saada aikaan, jos siellä sattuisi olemaan
kuljettaja humalassa.
Valiokuntahan teki tähän yhden lisämuutoksen
sen lisäksi, että tuli tuo viiden vuorokauden sääntö,
että jos auto rikkoontuu, niin voi käyttää viisi
vuorokautta ei-alkolukollista autoa. Valiokunnassa tehtiin yksi
lisämuutos ihan siitä syystä, että taksinkuljettajien
tulot ovat viime vuosina vähentyneet Suomessa huomattavasti,
kuljettajapula on kova jne. Esimerkiksi kun tuolla kotikaupungissani
Oulussa puhuin tästä mietinnöstä,
missä siinä ollaan menossa, niin eräs
kuljettaja sanoi, että tulot ovat niin paljon vähentyneet viime
vuosina, että vaikka hänellä olisi tämmöinen
sopimus koulu- tai päiväkotikuljetuksista, niin
jos hän yhtäkkiä saa kyydin Utsjoelle,
niin hän varmasti lähtee, eurot otetaan sieltä,
mistä ne saadaan. Siitä syystä valiokunta
sai tänne muutoksen, että myöskin tilapäistapauksissa,
vaikka auto ei olisi rikkoontunutkaan, kun tuo sopimuskuljettaja
ei jostain muusta syystä voi hoitaa tuota asiaa, niin silloin
on kolmen päivän mahdollisuus käyttää muutakin
kuin alkolukollista autoa.
Yksi merkittävä asia tässä mietinnössä ja
laissa on myöskin se, että kun meillähän
rikosoikeudellinen rattijuopumusraja on 0,5 promillea, niin meillä niin
kuin muissakin maissa näitten päiväkoti-
ja koulukuljetusten alkolukko tulee säätää 0,2
promilleen. Joissakin maissa se on jopa nolla, mutta siihen ei valiokunta
halunnut lähteä sen vuoksi, että nollan
tarkkailu olisi liian vaikeaa ja se saattaisi aiheuttaa epäselvyyksiä ja
sen tyyppisiä. Tämä on erinomaisen hyvin
valmisteltu laki, ja valiokunta teki siihen muutamia merkittäviä parannuksia.
Hyvä näin.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Alkolukon käyttö koulu-
ja päivähoitokuljetuksissa on ehdottomasti hyvä asia.
On välttämätöntä, että asiaan
on nimenomaan lasten turvallisuuden nimissä kiinnitetty
vakavaa huomiota. Toki alkolukon käytöllä toivoisi
olevan vaikutusta kaikkien liikenteessä olevien turvallisuuteen,
joten vähintäänkin rattijuopumuksen uusijat
pitäisi ulottaa tuohon alkolukon pakon piiriin.
Alkolukko, hyvänäkin asiana, on kuitenkin pakkokeino,
johon on täytynyt turvautua, koska rattijuopumusta ei tässä maassa
näköjään saada kitkettyä.
Tämähän on ydinkysymys, josta irti pääseminen
tekisi myös tästä alkolukkoasiasta tarpeettoman.
Pitääkin kysyä, miksi valistustyö ei
vuosikymmenten työstä huolimatta ole tuonut toivottua
tulosta ja mistä johtuu se, että esimerkiksi tiukentunut
liikennekuri ei myöskään ole tuottanut
sitä tulosta, mitä nimenomaan tässä rattijuopumusasiassa
toivoisi tapahtuneen. Tässä yhteydessä peräänkuulutan
myöskin poliisin resursseja tehostetun liikenneturvallisuuden
hoitamiseksi, samoin valistus- ja päihdetyöhön
suunnattuja panoksia pitäisi miettiä myös
liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Myöskään
autokouluissa ajo-opetuksen yhteydessä annettua rattijuopumuksen
vastaista työtä ei voida sivuuttaa eikä vähätellä.
Olisiko jopa sielläkin mahdollisuuksia tehostaa asennekasvatusta
nimenomaan nuorten kuljettajien keskuudessa?
Risto Kuisma /sd:
Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä on
hyvä tarkoitus, mutta kyllähän tämä pitkälti
on hurskastelua. Sanon tämän, vaikka olen itse
tätä lakiesitystä kannattanut, niin tätä lakia
kuin aikanaan sitä kokeiluakin, joka syntyi eduskunta-aloitteen
pohjalta. Tämä ei vähennä rattijuoppoutta
yhtään. Se on tosiasia. Tietysti tällä on
se merkitys, että näissä autoissa, mistä nyt
laissa on kysymys eli koululaiskuljetuksissa ja päivähoitokuljetuksissa,
ei rattijuoppoja olisi. He liikennöivät sitten
muilla autoilla. Sitten siinä mielessä tämä on
erikoinen, että varmasti tässä koululaiskuljetuksia
ja päivähoitokuljetuksia suorittavien ryhmässä rattijuoppouksia
on kaikkein vähiten, otetaan mikä hyvänsä ryhmä autoilijoita.
Eli tämä suunnataan sinne, missä vaarat ovat
pienimmät, mutta tietysti on tämä lasten
näkökulma. Tosin tänä päivänä ilmeisesti
tuhannet lapset ovat kyydissä autossa, jota ajaa rattijuoppo,
mutta ne eivät ole näitä autoja.
Se olisi liian helppo tämä maailma, jos tällaisilla
teknisillä vempaimilla nämä päihdeongelmat
voitaisiin hoitaa. Valitettavasti niin ei ole. On monta vielä vaarallisempaa
tilannetta, esimerkiksi lentäjille ja veturinkuljettajille
ei alkolukkoa ole esitetty, vaikka siellä olisi rattijuoppous
vielä vaarallisempaa. Siellä on luotettu vähän toisenlaisiin
systeemeihin eikä tekniikkaan. Alkolukkojahan on käytetty
jo 1980-luvulta asti esimerkiksi Yhdysvalloissa ja muualla. Ei niillä hirveän
merkittäviä tuloksia ole saatu aikaan, mutta jossain
määrin on pystytty rajaamaan nämä rattijuopot
muualle. (Ed. Rossin välihuuto) — Niin on, ja
veturinkuljettajilla, kyllä, mutta sitä ei alkolukolla
kontrolloida, ja sielläkin sattuu tapauksia, mutta on toisenlaiset
systeemit. — Eli hyvä tarkoitus.
Sitten toinen asia on se, että tässähän
on kustannuksia. Tämmöiset vempaimet maksavat ehkä 1 000
euron suuruusluokkaa kappale. Toivotaan, että nämä tulisivat
vakiovarusteiksi autoon, rohkenen epäillä, ainakin
siihen menee erittäin paljon aikaa. Ne eivät ole
maailmassa missään vielä vakiovarusteena,
niissäkään maissa, joissa alkolukkoja
on käytetty jo kymmeniä vuosia. Tietysti jos ne
tulisivat vakiovarusteiksi, niin sanonpa näin, että nämä rattijuopot
kyllä sivuuttaisivat ne laitteet, niin kun monet muutkin
laitteet, että ei koskaan yksin tekniikka ole ratkaisu tämmöisiin
ongelmiin. Itse asiassa jos sama raha, mikä nyt käytetään
alkolukkoihin, käytettäisiin päihdehoitoon
ja ennalta ehkäisevään hoitoon, niin
tulokset olisivat luultavasti paljon paljon paremmat. Mutta tietystihän
taustalla on se, että kun on joskus sentään
ollut näitä tapauksia, että rattijuoppo
on löytynyt koulukuljetuksista, niin sehän on
kiusallista, ja näin kunnat, jotka näitä kuljetuksia
tilaavat, tavallaan pääsevät tästä ikävästä asiasta.
Niitähän on ollut 1—2 vuodessa, ja varmasti
nyt ne loppuvat.
Mikä sitten siihen rattijuoppousongelmaan auttaisi?
Tutkitusti rattijuopothan ovat lähes kaikki, yli 90-prosenttisesti,
vaikeasti päihderiippuvaisia. Heidän osaltaanhan
ei ole muuta ratkaisua ongelmaan kuin se, että se päihderiippuvuus hoidetaan
pois. Eli tyypillinen rattijuoppohan ajaa, vaikka häneltä otetaan
kortti pois, vaikka hänet pannaan vankilaan, vaikka hänelle
annetaan sakkoja. On rattijuoppoja, jotka ovat ajaneet tuhansia
kertoja juovuksissa ja jotka poliisikin on satoja kertoja pysäyttänyt,
eikä tämmöisiä alkolukko tietenkään
pysäytä. Kysymys on siitä, ja on tehokkaita
keinoja. Suomi lienee ainut maa, joka ei pane rattijuoppoja ja nimenomaan
niitä, jotka ovat syyllistyneet moninkertaiseen rattijuoppouteen,
pakolla hoitoon. Nyt Ruotsissakin on siirrytty siihen suuntaan.
Kun 1990-luvulla aloittelin kansanedustajana, onnistuin puhumaan
silloisen oikeusministeri Kari Häkämiehen tämän
ajatuksen puolelle, että Suomessakin edes kokeiltaisiin
tällaista lainsäädäntöä,
että moninkertaiselle rattijuopolle annettaisiin vankilatuomion
vaihtoehdoksi hoito tai yhdistettäisiin se siihen hoitoon.
Oikeusministeri innostui tästä, mutta sitten sosiaali-
ja terveyspuolella sanottiin, että pohjoismaiseen yhteiskuntaan
ja sosiaaliturvajärjestelmään ei kuulu pakko,
ja tähän tämä raukesi. Olen
yrittänyt myöhemminkin sitä viedä läpi
ja esitellyt kansainvälisiä esimerkkejä ja
hyviä tuloksia, mutta eivät ne ole tehonneet.
Eli yksi hyvä keino olisi se, että rattijuopoille
määrättäisiin hoitoa joko vaihtoehdoksi
tai sitten sen varsinaisen rangaistuksen rinnalle tai osaksi.
Nyt on pikkuista valoa, kun tuolla Naarajärven vankilassa
on ollut toista vuotta kokeilu, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys
ja oikeusministeriö ja jonka asiantuntijana on Myllyhoitoyhdistys,
jonka toiminnassa olen ollut 15 vuotta mukana. Se on kokeilu siihen
suuntaan, se perustuu osittaiseen vapaaehtoisuuteen. Toivottavasti sen
kokeilun tulokset ovat niin hyviä, että Suomessakin
nämä asenteet muuttuvat niin, että nämä uusijarattijuopot
laitetaan tuomioistuimen päätöksellä hoitoon,
koska se on ainut ratkaisu. Tämä hoitokaanhan
ei tarkoita sitä, että kaikki saadaan siitä päihderiippuvuudesta
irti, mutta useita kymmeniä prosentteja.
Sitten täytyy tietysti muistaa, että tällaisen päihderiippuvaisen
rattijuoppona tehdyt vahingot ovat hyvin pieni osa siitä,
mitä kaikkea rasitetta yhteiskunnalle tulee. Hehän
kansoittavat terveyskeskukset ja sairaalat, joidenkin tutkimusten
mukaanhan esimerkiksi päivystystapauksista yli puolet on
alkoholin vaikutuksen alaisena. Tiedän itse ihmisiä,
päihderiippuvaisia, jotka ovat kymmeniä kertoja
käyneet ensiapupoliklinikoilla. Ja se loppusuorahan sitten
on yleensä hyvin kallista hoitoa. Enkä puhu edes
siitä inhimillisestä kärsimyksestä,
mitä nämä ihmiset läheisilleen
aiheuttavat, sitä ei monta kertaa voi mitata.
Kyllä meillä on valitettavasti yhteiskunnassa vaan
käsitys, että päihderiippuvuutta ei voida
samalla tavalla hoitaa kuin muita sairauksia. Kyllä siinä hoitotulokset,
jos sitä mitataan sillä, miten paljon rahaa sijoitetaan
ja mitkä ovat tulokset, ovat paremmat kuin monessa muussa
sairaudessa. Rationaalisesti sitäkin asiaa voidaan edistää. Kysymyshän
on aika paljon rahasta, nythän monta kertaa on sanottu,
ettei ole hoitopaikkoja. Hoitopaikkoja on. Niitä on tälläkin
hetkellä tyhjillään, kun eivät
kunnat anna maksusitoumuksia edes niille, jotka vapaaehtoisesti
hakeutuvat hoitoon, eli siinä tarvittaisiin rahan lisäystä.
Raha-automaattiyhdistyshän on ollut yksi, joka on avustanut
ja tukenut tätä hoitoa ja osittain sen mahdollistanut.
Sielläkin varat ovat yleisesti ottaen ja erityisesti päihdesektorilla
vähenemässä. Ja sitten kun on tämä yleinen
huuma, että tarvitaan kilpailutusta ja tämmöiset
yhteiskunnan tuet vääristävät
tätä, niin minä olen kysynyt — en
ole saanut vastausta — että minkälaista bisnestä näiden
juoppojen kanssa voivat yritykset tehdä. En ole saanut
vastausta, mutta se on este, että ei voi tukea yhteiskunnan
varoilla, koska se vääristää kilpailua.
Eli se ajatushan perustuu siihen, että olisi joku yksityinen
yritys, joka tekisi päihderiippuvaisten piirissä bisnestä.
En ole kyllä löytänyt ainakaan yhtään
menestyvää. Tässä suhteessa
kyllä toivoisi, että asenteita muutettaisiin.
Vaikka olen kritisoinut paljonkin sitä, ettei tähän
päihderiippuvuuteen eikä rattijuoppouteen puututa
kaikkein tehokkaimmilla keinoilla, joihin tarvittaisiin yhteiskunnan
rahaa, niin siitä huolimatta kannatan kyllä tämän
lakiesityksen hyväksymistä. Tämä tuo
pienen parannuksen oikeaan suuntaan, ja ehkä tämä asenteissakin
vaikuttaa siihen suuntaan, että ajatellaan, että rattijuoppous
on todella tuomittavaa ja rattijuoppouden takana on monta kertaa
suuria ongelmia.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Pitäisi olla päivänselvää,
että jos otat, niin et aja — eikös niin?
Mutta on myös paljon muitakin ongelmia, jotka liittyvät
autoiluun ja joista on tänäkin syksynä puhuttu,
esimerkiksi se, kuinka paljon ajetaan päin punaista ja
kuinka vähän huomioidaan suojatiellä kulkijoita,
ja varsinkin aina koulujen alkaessa tähän asiaan
kiinnitetään huomiota.
Mielestäni tämä hallituksen esitys
on ihan oikean suuntainen, niin kuin täällä ed.
Akaan-Penttilä totesi. Mutta täytyy myös
muistaa, että tämä nyt koskee sitten
vain koulu- ja päivähoitokuljetuksia, ja varmasti
nämä autoilijat tuntevat, että heidät
on otettu suurennuslasin alle, ymmärtävät varmasti
asian mutta saattavat myös tuntea jonkinlaisen kolauksen,
että he ovat jotenkin epäilyksen alla. Mutta tarkoitus
on hyvä ja ihan oikea, että lapsia suojellaan
mahdollisilta onnettomuuksilta. Sanotaan näin, että tämä hallituksen esitys
on yksi esimerkki siitä, kuinka kunnollinen ja tunnollinen
valtaväestö kärsii muutaman ajattelemattoman
henkilön käytöksestä. Ja oikeastaan
lähden siitä, kun täällä haastettiin
siihen, että mielestäni voisi tämän
alkolukon asentaa heti suosiolla autoihin. Se panisi meidät
kaikki miettimään omaa ajokykyämme.
Mutta jos lähdetään laventamaan keskustelua siihen,
mistä johtuu, että Jeppe juo, niin täytyy muistaa,
että myös pitkäaikainen valvominen, ei pelkästään
ammattiautoilijoilla, haittaa ajokykyä, ja ylipäätään
on todettu, yksi tutkimus on todennut, että maapallon pohjoispuoliskon
ihmiset juovat enemmän. Eli tämä alkoholiongelma
on hyvin laaja ongelma, ja tämän hallituksen esityksen
puitteissa emme varmasti saa sitä ratkaistuksi.
Eli on hyvä asia, että näin nuoria
ja lapsia suojellaan alkoholin vaikutuksen alaisena ajavien mahdollisilta
onnettomuuksilta, mutta kuitenkin vielä jäävät
kaikki muut autoilijat ulkopuolelle, ja siihen pitäisi
olla rohkeutta puuttua. Ja kuten täällä myös
todettiin, niin kyllä päihdetyöhön
ja siihen neuvontatyöhön pitäisi löytyä myös
resursseja.
En voi olla ottamatta kantaa tähän, kun ed. Kuisma
otti esiin nämä toistuvasti alkoholin vaikutuksen
alaisena ajavat henkilöt, että heille tulisi antaa
rangaistus. Totta kai se on aivan oikein, että rosvot linnaan,
ja varsinkin jos on niin edesvastuuton, että tekee tällaista
jatkuvasti. Mutta ensisijaisesti kyllä olen sen inhimillisemmän
linjan kannalla, että saisimme ihmisiä opetettua
ja kasvatettua kodeissa ja kaikin keinoin yhteiskunnassa, että löydettäisiin
se syy, miksi Jeppe juo, ja voitaisiin välttää sitä ylenpalttista
alkoholin nauttimista ja nautittaisiin vaan kohtuudella ja terveydeksi.
Risto Kuisma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puhuin ehkä epäselvästi,
tai ed. Nurmi kuuli huonosti, eli nimenomaan tarkoitin päinvastaista
asiaa: nythän ne uusijat pannaan linnaan, ja minä ehdotin,
että ne laitettaisiin hoitoon ja pakolla hoitoon.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! En malttanut olla käyttämättä puheenvuoroa,
kun edustajakollega Akaan-Penttilä ansiokkaasti nosti keskusteluun
tämän alkoholiasenneasian ja suhtautumisen yhteiskunnassa
myös humalahakuiseen juomiseen ja samanaikaisesti autoiluun
tämän juomisen jälkeen. Olen itse tehnyt tässä talossa
lyhyen toimintaurani aikana kaksi aloitetta promillerajan alentamisesta.
Ja ihan perustuen omakohtaiseen kokemukseen voisin kertoa tällä kertaa
terveisiä rajan takaa.
Vuonna 2008, jolloin ensimmäisen aloitteen tein, oli
vielä lähipiirissä hengissä oleva
rattijuoppo, mutta valitettavasti hän on siirtynyt ajasta
iäisyyteen. Mutta kun hänen kanssaan aikanaan
kävin keskustelua hänen omista kokemuksistaan
ja ajatuksistaan, niin hän sanoi kyllä minulle
asian, joka sai vakavasti miettimään, mikä merkitys
myös yhteiskunnallisessa arvomaailmassa ja asenneilmastossa
on sillä, että liikenteessä on aidosti
myös lainsäädännöllisesti
olemassa oleva nollatoleranssi.
Hän kuvasi sitä maailmaa, missä hän
oli kasvanut ja elänyt, ja sitä ymmärrystä,
mikä lapsena oli jo syntynyt, että on täysin
hyväksyttävää juoda saunaoluet
tai juoda alkoholia ruokailun yhteydessä isommatkin
määrät ja lähteä sen
jälkeen ajelemaan, koska ei ole olemassa lainsäädännöllistä nollatoleranssia,
joka kertoisi ihmiselle, että se ei todellakaan ole hyväksyttävää. Tai
kuten edustajakollega Nurmi kuvasi: ajatuksen pitäisi olla
asenteellisesti se, että jos otat, niin et aja, ja jos
ajat, niin et ota. Yleensä se vahinko tapahtuu jo lapsuudessa,
jolloin näytetään vanhempina esimerkkiä omille
lapsille, ja se vaikuttaa edelleen siihen asenteiden siirtymiseen
sukupolvelta toiselle.
Se toinen viesti, mikä oli siitä tämänhetkisestäkin
tilasta vakavien päihdeongelmien hoidossa, oli, että yleensä niiden
ihmisten kohdalla, jotka tarvitsisivat apua ja jotka vielä valitettavan harvoin
lähtevät sitä itse hakemaan, se hoito
on tällä hetkellä kiven alla. Ja on surullista
kuulla esimerkiksi tämän Järvenpään
sosiaalisairaalankin kohtalosta, joka näyttää pikkuhiljaa
lipuvan samaan suuntaan kuin reumasairaalalle kävi. Kun
mietitään kuntien arvotusta ja mietitään
sitä rahatilannetta, missä siellä pelataan,
niin aika vähän näitä pitkiä maksusitoumuksia
tulee, ja yleensä nämä ihmiset tarvitsevat
pitkäaikaista päihdehoitoa ja erilaista terapiaa,
jos heillä itsellään on halu kuntoutua
ja hoitaa itsensä kuntoon.
Mutta ennen kaikkea se viesti rattijuopolta, jonka haluan teille
kertoa, on se, että suomalainen asenneilmasto on vääristynyt
tämän asian kanssa. Nuoret ihmiset ajattelevat
tänä päivänä, että on
täysin soveliasta ottaa alkoholia ja lähteä liikenteeseen,
koska eihän se yksi paukku, yksi ryyppy, vielä kesää tee;
sitä voi lähteä vielä kokeilemaan
ja pelaamaan venäläistä rulettia siellä liikenteessä yleensä ennemmin
toisten hengellä kuin sillä omallaan. Eli kyllä silläkin
on merkitystä, minkälaisen viestin me lainsäädännöllä ihmisille
annamme ja minkälaista keskustelua me ylläpidämme
ja mitä me haluamme viestiä myös tuleville,
uusille sukupolville, jotka kasvavat.
Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi alkolukon laittamiseksi
ja hyväksymiseksi näihin päiväkoti-
ja koulukuljetuksiin on ihan oikia. Se on oikian suuntaanen, joka tästä sitten
vyöryy muihinkin autoihin, mutta mä luulen, jotta
ammattiautoilijat ei tästä ota hernestä nenähän,
jotta he on niin ku epäiltyjä, että sen takia
heille laitetahan, koska kyllähän tässä samalla
tuloo heirän ammattitaito, heille arvostus, ja ennen kaikkea
lasten vanhemmillahan on turvallinen tunne, että lapset
on turvallisessa ajossa, ei ainakaan rattijuopon kyyrissä.
Mutta kyllä tämän tästä pitääs
rönsyyllä myös siihen, että kaikkiihin
autoihin laitettas. Mä luulen, jotta niiren hinta tuloo
oleellisesti puuttumaan. Nimittäin rattijuoppo on rattijuoppo.
Niitä on sellaasiakin, jokka on uusinu tosiaan niitä kymmeniäkin
kertoja, ja jokku on ollu jopa hoirossa. Ne ei ole tepsiny, mutta
1960-luvulla ku itte olin kakara, niin meiltä päin
tultihin tänne tiilenpäitä lukemahan
Helsinkiin, kun tuli rattijuoppous, ja ne meni kuokkimahan tuota
Finnairin kiitorataa, ja väitän, että se
oli sellaanen häpiä. Sinne mentihin vähän
niin ku luikkien, jottei kukaan tierä, mutta pikkuhiljaa
se tuli tietoon, ja kun sieltä tultihin, kyllä vain
sellanen yleinen mielipire oli, jotta se oli sitä parasta
psyykkistä hoitoa, ku se oli häpiä psyykkisesti,
ja kun sitten tuli pieni tauko viinanjuonnin suhteen ja kunto nousi,
niin se oli mun mielestä maalaisjärjellä oikein
kunnon hoitoa. Hoito on hyvä, ja se on tarpeellinen, mutta
toivoosin, jotta tämä alkolukko leviääs
myös muihin autoihin yleisesti ku ainoastaan ammattiautoihin.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Täällä on käytetty
hyviä puheenvuoroja. Kaikissa on ollut sama etumerkki.
Yhdyn niin valiokunnan puheenjohtaja Martti Korhosen kuin edustajakollegojen
Kuisma, Akaan-Penttilä ja Rossi puheenvuoroihin erikoisesti.
Tämä on hyvä alku. Riskit ovat kuitenkin
ihan muualla ja tämä näkökulma on
turhan suppea tässä ajassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tilanne on oikeastaan nurjan käänteinen, koska
koen, että ammattiautoilijoiden kohdalla nämä riskit
ovat minimissään, ne ovat pienimmillään.
On hyvin harvinaista, että joku riskeeraa niin paljon,
että menee ammatti ja yritys ja toimeentulo ja kaikki.
Nämä riskit ovat todennäköisesti
ihan muualla, ja ne ovat moninkertaiset tähän
riskiin nähden, jota nyt on lähdetty torjumaan.
Tämä tavoite on hyvin kannatettava. Alkolukko
maksaa, se on todettu, mutta jos niitä todella asennettaisiin
kaikkiin ajoneuvoihin, niin yksikköhinta halpenisi. Tavoitteeksi
pitää asettaa, että se tulee olemaan
vakiovaruste niin kuin meillä on nyt jo erilaisia turvallisuuteen
liittyviä vakiovarusteita säädetty autoihin.
Tämä on kansallisen lainsäädännön
piirissä. Me voimme eduskunnassa päättää,
että Suomeen tuotavissa ajoneuvoissa on oltava alkolukko.
Sillä hetkellä tulisi volyymiä markkinoille
ja näitten alkolukkojen hinta varmasti oleellisesti myöskin
halpenisi, niin että siinä auton investointipäätöksen
yhteydessä tämän alkolukon kustannusvaikutus
ei olisi enää kovin suuri. Jos vähän
vertailee, vaikkapa ostaa talvirengassatsin tai muuta vastaavaa,
uudet vanteet, tai mitä kaikkea autoon ostetaankaan, ei
tarvitse olla kovin ihmeellisiä lisävarusteita,
niin ne ovat muuten alkolukon hinnoissa tai jopa kalliimpia. En
muista missä hinnoissa ne nyt ovat, mutta esimerkiksi jos
haluaa jonkun tietynlaisen rekisterinumeron, niin se taitaa olla
jo aika lähellä alkolukon hintaa, niin että ei
tämä ole mahdoton auton hintaan suhteutettuna
tälläkään hetkellä.
Sen pitää olla tavoitteena, että alkolukko
tulee vakiovarusteena kaikkiin autoihin, ja toivottavasti se tavoite
saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti. Siinä on eduskunnallakin,
mutta ennen kaikkea hallituksella, merkittävä rooli.
Täällä on koko ajan puhuttu alkolukosta,
mutta niin kuin valitettavasti olemme joutuneet havaitsemaan, ihminen
voi päihtyä ja huumautua vähän
muustakin kuin alkoholista, että ymmärtääkseni
tämä ei ole huumelukko. Mitä me voimme
tehdä tämän asian hyväksi, että ihmiset,
jotka eivät ole ajokunnossa, eivät ylipäänsä tarttuisi rattiin?
Tietysti pääsääntö vielä meillä on
kuitenkin se, että silloin, kun ollaan huumautuneessa tilassa,
niin ollaan niin sanotusti kännissä, mutta silloin
kun ollaan näitten vielä kovempien huumeitten
kanssa tekemisissä — täällä on
lääkärikollegoja paikalla — voi
nyt ehkä sanoa, että kontrolli, "mopo", karkaa
niin kuin vielä pahemmin käsistä ja jälki
on sen näköistä, että siinä riskit
ovat sitten vielä valtavan paljon suuremmat. En vähättele
sitä ollenkaan, että pienessä kännissä tai
suuressa kännissä ajaminen olisi jollakin lailla
turvallista. Mutta esitys on hyvä, oikean suuntainen. Ei
muuta kuin tällä tiellä nopeasti ja ripeämmin
vielä eteenpäin, niin että tehdään
ainakin teknisesti kaikki se, mitä voidaan tehdä.
Sitten toinen suunta on se, mihin ed. Kuisma kiinnitti huomiota,
nämä pehmeämmät keinot, hoitoonohjaukset
ja kuntoutukset ynnä muut; niitäkään
ei pidä väheksyä. Sillä suunnalla
on rätti kierretty ihan liian kuivaksi. Sinne pitää saada
resursseja, koska se on myös hyvin inhimillinen tapa auttaa
asianomaista henkilöä ja hänen lähiomaisiaan
ja siitä on hyötyä koko yhteiskunnalle.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Vastuu ammattikuljettajalla on aina suuri
ja ihan kaikissa kuljetuksissa — täällä on
nyt puhuttu koululaisten ja päiväkodin kuljetuksista — ja
tietysti kuljetusyrittäjillä viime kädessä.
Suurin osa ammattikuljettajistahan toimii moitteettomasti ja vastuuntuntoisesti
eikä lähde päihtyneenä rattiin,
se on hyvä asia. On myös sekin totta, mitä täällä on
sanottu useissa puheenvuoroissa, että nämä kuljettajat
toimivat monta kertaa hyvin tärkeänä esimerkkinä lapsille,
koska koululaiset esimerkiksi näinä päivinä viettävät
hyvinkin pitkiä aikoja tuolla kuljetuksessa, kun kunnat
tekevät melkoisia logistisia suunnitelmia säästöjen merkeissä.
Useita ikäviä tapauksia on valitettavasti
ollut näiden lasten ja myös vammaisten lasten
kuljetusten kanssa, ja siksi tämä uudistus on
turvallisuuden kannalta erittäin hyvä. Täällä ed.
Saarinen mainitsikin jo tämän huumeasian, joka
sitten varmasti on seuraava käsiteltävä asia,
eli miten me testaamme sitten nämä samat kuljettajat,
että ovatko he mahdollisesti huumeiden vaikutuksen alaisena
lähdössä kuljetuksia tekemään.
Olen myös sitä mieltä, että tätä kannattaisi
ehdottomasti kehitellä eteenpäin sillä tavalla,
että tämä lukkomenetelmä saataisiin
muihinkin autoihin. Näen tässä erään
kohdan, johon meidän tulisi tarttua, ja se on nuorison
kaahailu ja nämä nuorison ikävät
onnettomuudet, joita on ollut ihan valitettavan paljon viime aikoina.
Ehkä myös siihen saataisiin apua tämän
alkolukon kautta.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Valiokunta totesi kannanotossaan, että rattijuopumus
on liikenteen merkittävä vaaratekijä.
Päihtyneenä ajamisen taustalla on usein kuljettajan päihdeongelma.
On erittäin hyvä asia, että nyt ehdotettu
alkolukon käyttöpakko kattaa kaikki ne kuljetukset,
joita aiempi asetustason suositus on koskenut. Näin lain
piiriin saadaan myös koulu- ja päivähoitokuljetukset,
mikä on erittäin tärkeä asia.
Näin toimien lasten ja nuorten liikenneturvallisuus paranee
nimenomaan koulu- ja päivähoitokuljetuksissa.
Keskustelussa on otettu esiin Järvenpään
sairaalan potilasmäärän väheneminen,
ja siihen on yksistään syynä kunnat,
jotka säästävät eivätkä lähetä potilaita,
vaikka tunnetusti tiedetään, että Järvenpään
sairaalan päihdetyö on arvostettua ja varmasti
maan parasta. On erittäin harmi, mikäli heidän
toimintansa joudutaan lopettamaan sen takia, että kunnat
säästävät ja asiakkaita ei heille riittävästi
lähetetä.
Arvoisa puhemies! Ed. Saarisen ajatus siitä, että alkolukko
tulisi jatkossa kaikkiin uusiin autoihin, on erittäin hyvä ja
kannatettava ja varmasti täysin mahdollinenkin. Eli tämä hallituksen esitys
laeiksi alkolukon hyväksymisestä ja alkolukon
käytöstä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa on
erittäin kannatettava.
Tuula Väätäinen /sd:
Arvoisa puhemies! Täällä on tullut
esille se, että 10 prosenttia rattijuopoista on ammattikuljettajia
ja 80 sitten muita, elikkä tämän lain
myötä reippaasti yli 80 prosenttia ihmisistä ajaa
ilman alkolukon estoja. Kieltämättä tässä on
vähän sellainen vaara, että osa ammattiautoilijoista
nousee niin kuin tikun nenään, ja sen takia tästä on
nyt tärkeä keskustella laajemmin eikä pelkästään
vain päivähoito- ja koulukuljetusten osalta. Lapsia
täytyy suojella kaikilla tavoin, niin myös sillä tavoin
kuin tämä lakiesitys nyt esittää.
Mutta vielä suurempi vaara lapsille ovat ne aikuiset, jotka
käyttäytyvät epäasiallisesti
ja joita he arjessaan kohtaavat — lähdetään
lasten hyväksikäytöstä, huonosta
kohtelusta, epäasiallisesta käyttäytymisestä.
On paljon asioita, joihin on syytä puuttua, mutta me olemme
nyt sitten tämän päihteiden käytön
osalta liikkeellä.
Nyt on valvottava sitä, että tämä alkoholilukkoasia
etenee myös käytännössä,
ja huolehdittava siitä, ettei kuljettajien tai niitten
aikuisten, jotka lasten kanssa ovat tekemisissä, valvontaa
jätetä tämmöisen mekaanisen
vempeleen varaan, vaan että sitä vuorovaikutusta
ihmisten välillä joka tapauksessa on olemassa.
Itse ajattelen, että vaikka täällä on
puhuttu paljon tästä päihdehoidosta ja
sen puutteista ja olen samaa mieltä puhujien kanssa, niin
kait se ensimmäinen askel on kuitenkin se, että me
estäisimme sen ensimmäisen ajon humalassa, koska
jos se ensimmäinen ajo onnistuu ja onnistuu vielä niin,
etteivät poliisit satu olemaan liikenteessä tai
ei ole muuta ulkopuolista, joka siihen puuttuu, niin se toinen kerta
tulee herkemmin. Siinä mielessä tämä valistus
ja puuttuminen ja asiasta keskustelu on ensiarvoisen tärkeää.
Mikään päihdehoito ei kyllä ratkaise
ongelmaa, jos ei tavallaan täällä alkupäässä pystytä puuttumaan
asioihin. Ehdottomasti kannatan sitä, että alkolukko
tulisi kaikkiin ajoneuvoihin automaattisesti vakiovarusteena.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on ollut
ihan mukava kuunnella ja palauttaa mieliin, miltä tasolta
tavallaan lähdettiin tähän keskusteluun
2000-luvun alkupuolella. Silloinhan istui semmoinen työryhmä,
joka mietiskeli näitä asioita, ja olikohan se
ed. Vahasalo, joka ansioitui aivan erikoisesti nopeudessa. Kun työryhmä oli
työnsä loppupuolella, oli saanut lakipykälät
valmiiksi, niin me pääsimme täällä jo
juttelemaan siitä työryhmäehdotuksesta
hänen ansiostaan, ja hän vielä lisäksi,
olikohan se sanomalehti-ilmoituksella tai jollakin, vielä tehosti
sitä informaatiota elikkä toimi mallikelpoisesti
Suomen kansan edustajana. Se oli mainio esitys kerta kaikkiaan.
Voin yhtyä suurin piirtein kaikkeen siihen, mitä ed.
Kuisma puheenvuorossaan täällä totesi. Hän
on henkilö, joka on vihkiytynyt näihin eräisiin
alkoholiongelmien hoitoihin ja niistä ongelmista selviytymiseen
paremmin kuin ehkä kukaan muu tässä salissa
hyvin pitkään aikaan. Se ammattitaito paistoi
nyt tänne meillekin valoaan.
Mutta, arvoisa puhemies, tässä nyt raaputetaan
hyvin pientä varmaa lohkoa, niin kuin ed. Kuismakin puheenvuorossaan
sanoi, siis varman päälle olevaa asiaa. Hyvä näin,
ei siinä ole mitään. Mutta jos ajateltaisiin,
että asia muuttuisi sille tasolle, mihin muun muassa ed.
Saarinen täällä kiinnitti huomiota, että jos
Suomi säätäisi lain, eduskunta säätäisi
lain, joka velvoittaisi, että kaikissa maahan tuotavissa
ja tänne tuonnin yhteydessä rekisteröitävissä autoissa
pitää olla alkolukko, niin niissä on
silloin alkolukko. Ja toisekseen, arvoisa puhemies, kun näin
olisi, niin se tarkoittaisi käytännössä sitä,
että meille tulisi Suomi-hinta, niin kuin on aikaisemminkin
ollut verotuksellisista syistä maahan tuotavilla autoilla,
Suomi-hinta, johonka sisältyy alkolukko. Elikkä siis
käytännössä ajoneuvojen hinnat
eivät muuttuisi vähittäiskaupan myymälässä yhtään mihinkään;
se vaan toimii tämä asia näin. Elikkä toisin
sanoen eduskunnalta vaadittaisiin nyt kerta kaikkiaan nokan valkaisua
ja rohkeaa vetoa — toisin sanoen saisi ilmaiseksi alkolukon
ja huonoko tuo nyt olisi?
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että puhemies
on sallinut tämän keskustelun kulkevan vähän
laajemmaltikin kuin yksistään tässä hallituksen
esityksessä, koska tällä aurataan kyllä tietä alkolukolle
tai päihdelukolle.
Liikenne- ja viestintävaliokunta voi laittaa tämän
vireille. Puheenjohtaja Korhonen, te voitte laittaa tämän
vireille ihan juuri sen keskustelun pohjalta, että alkolukko
tai päihdelukko kaikkiin Suomeen tuotaviin ajoneuvoihin.
Se on siinä. Tässä suhteessa kyllä me
menemme eteenpäin ja meidän on mentävä,
ei pikkuhiljaa, niin kuin täällä on todettu.
Mikä ihmeen pikkuhiljaa? Vaan asiassa on mentävä eteenpäin.
Kuinka monta kuolemantapausta, kuinka monta traagista onnettomuutta pitää teillä sattua,
kun todetaan, että pikkuhiljaa.
Siinä mielessä kyllä pitää myös
ajatella niin, että tällainen ajoneuvossa oleva
varuste, joka estää päihtyneen kuljettajan
liikkeelle lähdön ja liikenteessä ajamisen,
mutta ennen kaikkea tietysti liikkeelle lähdön,
suojelee myös sitä kuljettajaa. Hyvin usein ajatellaan,
että on muita osapuolia, mutta se suojelee myös
kuljettajaa. Eivät kaikki päihteiden alaisina
olevat henkilöt edes välttämättä tiedä,
että he ovat lähteneet ajamaan ajoneuvolla. Tässä mielessä tämä pieni
kyynisyys ja skeptisyyskin, mitä on joissakin puheenvuoroissa
tullut esille, pitää saada pois, eikä millään
sillä lailla, kuten Euroopassa suunnitellaan, että ensin raskaiden
ajoneuvojen vakiovarusteeksi.
Minulle tulee, arvoisa herra puhemies, mieleen väkisten
se tarina Ruotsista, kun siirryttiin Ruotsissa vasemmanpuoleisesta
liikenteestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Kauhea vastustus, päätettiin
mennä vähän vuorotellen: ensimmäisellä viikolla
raskaat ajoneuvot ja seuraavalla viikolla sitten kevyt liikenne.
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää ed.
Pulliaista kauniista sanoista. Ajattelin itsekin ensin vähän
muistella menneitä.
Vtt oli tehnyt jonkun tällaisen selvitystyön
ja se jäi sitten siihen. Sitten eräs siuntiolainen
herrahenkilö soitti minulle ja sanoi, että saako
hän tulla minulle esittelemään alkolukkoa.
Ajattelin, että mikä ihmeen laite se on. Se oli
silloin vielä hyvin vanhanaikainen. Siinä oli
kierrejohto ja se oli aika iso ja romuluinen. Se oli niitä aikoja,
se oli Ruotsista hankittu.
Tein lakialoitteen ja keräsin siihen enemmistön
allekirjoitukset. Muistan sen, kun niitä nimiä keräsin,
että kaikilla oli hirveän hauskaa. Kukaan ei ollut
kuullutkaan alkolukosta mitään, ja kaikki luulivat,
että se on semmoinen lukko, joka laitetaan alkoholiliikkeen
oveen. Se oli hirveän hauskaa, mutta tärkeä asia,
vakava sinänsä.
No, se on huimasti kehittynyt siitä. Kimmo Sasi oli
silloin liikenne- ja viestintäministeri, ja hän
asetti sen työryhmän sen jälkeen, ja
siitä se sitten lähti. Seuraavat ministerit sitä veivät
eteenpäin, ja hallituksen esitys siitä tuli. Huimasti
on teknisesti kehittynyt ja muutenkin tämä asia mennyt
eteenpäin näinä vuosina. Kukaan ei enää kyseenalaista,
mikä on alkolukko. Kaikki tietävät sen,
ja se on hieno juttu.
Vähän samanlainen historia oli turvavyöllä, kun
se tuli, tämän samaisen kaverin johdosta. Silloin,
muistatte, kun turvavyö tuli, kaikki vähän nikottelivat
sen suhteen, kun se oli hankala ja kurja. Ja nyt se on kehittynyt
niin, että on itsestään selvää,
että se on kaikissa autoissa vakiovarusteena ja toimii
hyvin ja on ihan välttämätön. Uskon,
että tällä alkolukolla on ihan samanlainen
elämänkaari kuin turvavyöasiallakin.
Rattijuoppo ei korttia tarvitse ajaessaan autoa, ja sen takia
kortin vieminen ei ole ollut mikään ratkaisu,
vaan pitää tehdä joku tekninen juttu,
jolla se auto ei todellakaan liikahda. Tämä alkolukko
on sikäli hyvä juttu. Mutta se, mikä tässä on myös
hälyttävää, on se, että ennen
ensimmäistä kiinnijäämistä rattijuoppo
on ajanut autoa päihtyneenä keskimäärin
jo noin sata kertaa, ja vasta sen jälkeen hän
jää kiinni. Pitäisi tehdä systeemit,
että ei yhtään kertaa päihtyneenä ajaisi.
Tämä valiokunnan mietinnössä oleva
asia, koulukyyteihin ja päiväkotikyyteihin, on
ollut suositustasolla. Olen huolissani kuntien asenteesta: vaikka
tämä on ollut suositus, se ei ole toiminut, ja
koska se ei ole toiminut, niin nyt sitä täytyy
kiristää ja tehdä oikein lainsäädäntö.
Kun moititaan ihmisten asenteita, meillä on vähän
huonot asenteet liikenneturvallisuuden suhteen, me olemme Pohjoismaissa
viimeisimpänä tässä asiassa
ja meillä on kolme ongelmaa näissä asenteissa:
me katsomme vähän läpi sormien rattijuoppoutta,
me ajamme autoa väsyneinä ja me puhumme kännykkään
eniten Pohjoismaista, ja ne aiheuttavat sitten näitä liikenneonnettomuuksia.
Huumeita tällä ei tunnista. Sitä varten
pitää kehittää toinen laite.
Olen myöskin pohtinut erään tohtorin,
fyysikon, kanssa sitä asiaa, että pitäisi tehdä myöskin
väsymyslukko, väsymysalkolukko, koska väsyneenä ajaminen
on vaarallista ja se vastaa promilleja. Kun minä olen siitä puhunut kollegoilleni,
siihen ei ole kauhean suurta innostusta ollut, eikä kansalaistenkaan
keskuudessa vielä tälle asialle. Koska kaikki
ovat joskus väsyneitä ja ajavat väsyneinä autoa,
he oikein säikähtävät, että hyvänen
aika, tulisiko tämmöinen väsymyslukko
myöskin heille. Mutta se on teknisesti nykyisin ihan mahdollista
tehdä, se on hyvin yksinkertainen laite, ja sitä pitäisi
miettiä ja kehittää eteenpäin.
Tavoite siis meillä on se, että ... Vaikka
tässä ed. Rossi näitä vaarallisten
aineiden kuljetuksia vähän kritisoikin, niin jos
sinä olet päihtyneenä ja kuljettajana
tällaisessa autossa, kyllä se varsinainen pommi
on silloin tuolla liikenteessä. Kun se muutenkin on iso
juttu, iso täysperävaunullinen rekka, ja siellä on
joku päihtynyt, niin pommihan se on, liikkuva pommi. Pakkohan
niihin on saada alkolukko, mutta se ei ole kauhean yksinkertaista.
Olen ymmärtänyt liikenne- ja viestintäministeriöstä,
että siihen olisi joitakin EU-asetuksia, jotka vähän
niin kuin estäisivät sen tämänhetkisen
käyttöönoton. Toivottavasti olen väärässä ja
toivottavasti se muuttuu.
Ruotsissa tavoite saada alkolukko vakiovarusteeksi kaikkiin
autoihin oli silloin jo aikaisemmin vuoteen 2012 mennessä,
mutta kohta on vuosi 2012. En tiedä, saavuttaako Ruotsi
tätä tavoitetta. Itse olen myös puhunut
siitä, että meillä pitäisi saada
se myöskin vakiovarusteeksi kaikkiin uusin autoihin, ihan
niin kuin sen turvavyön kanssa nykyisin on, samalla lailla.
Kaiken kaikkiaan tämä esitys on oikein hyvä ja
kannatettava, ja en usko, että kukaan tässä salissa
voi vastustaa tätä asiaa, vaan sitä pitää kehittää edelleen
ja edelleen ja edelleen. Tämän kehitys on ollut
todella huikea, ja siitä täytyy kiittää koko
eduskuntaa ja ministeriötä.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Se, mitä kritisoin, on juuri
se vauhti, millä tässä mennään
eteenpäin. Nopeammin voidaan mennä. Noin kymmenen vuotta
sitten eräässä liikenneseminaarissa oli esittelyssä Scanian
tuotantoa. Siinä yhteydessä siellä oli
itsestäänselvänä, että tulevaisuuden
autoissa on rattilukot tai päihdelukot, joihinka kuljettajat
töihin mennessään puhaltavat, ja auto
tarkistetaan muutoinkin, ja se kuuluu tällaiseen normaaliin
ylläpitoon ja tarkistamiseen. Ajoneuvoteollisuus ja kuljetusyritykset
varmasti ovat valmiita viemään tätä eteenpäin,
mutta siihen tarvitaan myös lainsäätäjän
tuki.
Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Itse asiassa onhan se nytkin jo mahdollista
laittaa alkolukko jokaiseen autoon vapaaehtoisuuden pohjalta. Lainsäädäntöä tarvitaan
vain niitä rattijuoppoja varten. Monet kuljetusfirmat ja
bussifirmat käyttävät alkolukkoa ihan
markkinahenkisesti, mainostavat sillä, että "hei,
meidän firman autoissa on alkolukko, me olemme turvallisia,
käyttäkää meidän palveluitamme".
Se on jo nyt mahdollista.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tietenkin olen iloinen,
että näin tärkeä asia sai sille
kuuluvan arvon tässä keskustelussa. Asia nousi
monipuolisemmin esille kuin se tuossa hallituksen esityksessä ja
laissa kaiken kaikkiaan sitten sisällä onkaan.
Se, että tiedostetaan tämä ongelma,
on erittäin hyvä, mutta sen tiedostamisen jälkeen
tietenkin pitäisi lähteä niitä toimenpiteitä tekemään
ja hakemaan ratkaisuja, millä rattijuopumus voidaan estää.
Siinä on oikeastaan kolme isoa asiaa: tuo, mihin ed. Kuisma
kiinnitti huomiota, elikkä valistus, terveydenhoito ja
ennalta ehkäisevä työ kaikin puolin,
sitten on valvonta ja sitten ovat nämä tekniset
apuvälineet, joita siinä voidaan käyttää.
Eihän tänä päivänä enää ole
kysymys siitä, ettei tekniikkaa olisi. Ed. Vahasalo viittasi
esimerkiksi väsymyslukkoon. Minä ajoin viime viikolla
sellaisella autolla, jossa se on jo. Se mittaa itse asiassa silmän
liikkeitä. Ei tämä nyt enää ole kiinni
siitä, ettei meillä olisi tekniikkaa, eikä se tekniikka
edes maksa hirveästi. Nyt se on kiinni siitä,
minkälaista lainsäädäntöä me
oikeasti haluamme tehdä.
Mutta sitten pitää muistaa tietenkin realiteetit myös
silläkin puolella, että meidän autokantamme
uusiutumisikä on, onkohan se nyt joku 15 vuotta tällä hetkellä,
15—16 vuotta. Se on pitkä tie, jos lähdetään
pelkästään siitä, että uusiin
autoihin tulee sellainen apuväline, jolla voidaan se asia
hoitaa. Elikkä kaikki nämä varmaan vaativat
monen tason toimia monella eri sektorilla, mutta se pitää ottaa
riittävän vakavasti, ettei käy niin kuin
esimerkiksi kännykän kiellolle on käynyt.
En viitsi edes pyytää, että nostakoon
kätensä pystyyn se, joka ei ole autolla ajaessaan
puhunut kännykkään ilman handsfree-laitteita.
Eihän se näin voi mennä. Pitää olla
sitten riittävästi myös sanktioitu siellä toisella
puolella, jotta se käytännön elämässä toteutuu.
Toinen on tietenkin se, että asia pitää ottaa
tosissaan. Me voimme, ed. Rossi, tietenkin valiokunnasta tehdä esityksiä.
Tämä nyt vaan toimii niin, että hallitukselta
pitäisi tulla esitys, jolla sitä asiaa voidaan
edistää.
Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomeshan oli taannoin maailman kalliimmat
autot, kaikki me sen tierämme, ne on kallihit vieläkin monehen
eurooppalaaseen, jopa Saksahan verrattuna. Silloin aikoinansa, kun
valtio laski autoveroa, silloin maahantuojat, jokka tänne
autoja tuotti, nosti näille suomalaasille niin sanottua omaa
autoveroa, eli kyllä Suomehen tuotava auto sitten kuitenkin
tuli maksamaan täälä.
Eli toisin sanoen, minkä ed. Pulliainen otti esille,
jos kaikkihin autohon laitetaas alkolukko, niin ei se tarkoota sitä välttämättä,
että sen takia autojen hinnat nousis välttämätä yhtää.
Pitää aina muistaa se, että nämä isoot
autonvalmistajat haluaa myyrä myös jatkossakin
Suomehen autoa, ja kyllä ne vähä katteloo
sen, millä hinnalla sitä tänne tuotetahan.
Eli uskoosin, että jatkossakin sen suuntauksen, että kaikkihin
autoohin laitetahan tulevaisuures alkolukot, hyväksyy kaikki.
Se on turvallisuutta, ja se välttämättä ei
auton hintaa nosta pätkääkään.
Tero Rönni /sd:
Arvoisa puhemies! Ehkä tässä täytyy
tämmöisen mahdollisen tulevan käyttäjänkin
käyttää puheenvuoro. Kenties ensi vuonna
näihin hyvässä lykyssä voi joutua
puhaltelemaan, jos sattuu semmoisiin töihin joutumaan.
Valitettavasti täytyi käydä tuolla
kirurgilla, enkä ollut tässä kuuntelemassa
koko keskustelua, mutta kun tässä nyt kuuntelin,
mitä on ollut, muutama kommentti, ed. Vahasalon puheenvuoroon
erityisesti, että miksi niitä kunnat eivät
ole laittaneet vapaaehtoisesti, niin täytyy sanoa, että ehkä siinä ei
ole niinkään asenteesta kyse vaan kyse on siitä,
että ei ole kuitenkaan nähty tarvetta niille alkolukoille.
On luotettu siihen porukkaan. Jos niitä tapauksia nyt on
ollut meillä vuodessa muutama, ihan pari kolme vuodessa,
missä on tapahtunut näitä alkoholin vaikutuksen
alaisena olevia kuljetuksia, jotka ovat tietysti liikaa ne kaikki.
Mutta kyllä se tietenkin täytyy myös
tunnustaa, että kyllä mahdollista on tästä eteenkinpäin, vaikka
alkolukkokin on, että se pystytään jollain tavalla
kiertämään ja sieltä saattaa
edelleen löytyä ... Yleensä ainakin tällä kuljetusalalla
kekseliäisyyttä näitten kaikkien — erityisesti
vempeleitten — ohittamiseen löytyy, että se
innovatiivisuus näitten erilaisten muun muassa piirtureitten
ja nopeudenrajoittimien ohittamiseen on olemassa, ja niitä kehittelijöitä on
kyllä alalla huomattava määrä,
että minä uskon, että tulee myöskin
tähän.
Tämä on kuitenkin eteenpäin, eikä tätä kukaan
vastusta, ja tähän suhtaudutaan hyvin myönteisesti
kaikestaan. Toivottavasti se sitten tekee tämän
ennalta ehkäisevän työn niin, että enää ei
edes kukaan mieti sitä, voisiko sitä lähteä pikkukrapulassa
aamulla liikkeelle.
Tuohon väsymyslukkoon kyllä suhtaudun myönteisesti.
Omasta kokemuksesta täytyy sanoa, että se olisi
kyllä erittäin hyvä, kun on tullut sen
verran torkuksissa ajeltua lumihankia myöten isollakin
yhdistelmällä, että se olisi pysäyttänyt
varmaan meikäläisenkin monta kertaa.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Valitettavasti niitä kuljettajia
löytyy, jotka humalassa tai krapulassa ajelevat, ja sitten
seuraukset ovat sitä, mitä ovat. Sivullisia ihmisiäkin
kuolee. Ainakin nyt pitäisi olla, näillä,
jotka koululaisbusseja ja busseja yleensä ajavat ja muita
ihmisiä kuljettavat, niin ne ovat kumminkin jo niin kalliita
autoja, että siellä ei tämmöinen
alkolukko siihen auton hintaan vaikuta paljon mitään, että siellä ainakin
pitäisi olla.
Sitten näille rattijuopoille, jotka kärähtävät
ja haluavat sitten tulla takaisin, pitäisi laittaa ehdoksi,
että näitä on. Ne on näitä,
kuten muun muassa ajovakausjärjestelmä, siitä valtio
verotti oikein kovasti, kun tämmöinen ylellisyys
on kuin tämmöinen ajovakausjärjestelmä.
Nyt se koetaan turvallisuusvälineeksi ja melkeinpä maksetaan,
että niitä laitetaan. Kyllä nämäkin
ovat sen sortin parannuksia, että ne pitää ottaa
käyttöön. Silläkin tavalla voi
sanoa, että myös muilla liikenteessä liikkuvilla
on oikeus elävänä siellä liikkua,
että niinkin päin pitää asia
nähdä.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Korhonen otti hyvin esiin tämän
päihdetyön ja valistuksen ja myös autotekniikan
kehittämisen.
Jäin miettimään sitä, pitääkö välttämättä autoilla
päästä 160:tä, huippunopeutta.
Jos meillä tiellä saa ajaa suurin piirtein 120:tä kilometriä tunnissa,
niin ne autot voisivat tulevaisuudessa olla niin, että se
huippunopeus on säädetty niin, että se
sopii näille Suomen teille.
Valvontaa on ehdottomasti lisättävä,
että pelkät pönttöpoliisit eivät
riitä. Meillä on työttömiä poliiseja.
Joskus olisi ihan mielenkiintoista vaikka työllistää heitä puoleksi
vuodeksi puhalluttamaan ihmisiä tuonne tienvarteen, todella
töihin eikä suinkaan työttömänä olemaan.
Minä uskon, että tällä valvonnalla
saadaan kanssa paljon hyvää tulosta aikaan, ja
varmasti se myös vähentää rattijuopumuksia,
kun tiedetään, että valvonta on tehokkaampaa.
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! Tähän edelliseen puheenvuoroon
voin sanoa, että jos sinä olet rattijuoppo, niin
vaikka sinulla olisi poliiseja sadan metrin välein siellä,
niin kyllä sinä lähdet sillä autolla
ajamaan, kun sinulla on siihen taipumus. Ei se poliisien määrä siihen
auta, vaan kyllä minä uskon siihen, että täytyy
olla joku tekninen ratkaisu, jolla se auto ei liikahda. Ja tämän
parempaa ei ole nyt vielä keksitty.
Totta kai voidaan kiertää ja kaartaa. Ed.
Rönnille: joo, ei sellaista aukotonta lainsäädäntöä ole eikä aukotonta
vempaintakaan ole, että innovatiivisuus on silloin huipussaan,
kun aina yritetään kiertää näitä kaikkia
asioita.
Vielä ed. Pulliaista täytyy kehua, kun hän
oli silloin liikennevaliokunnan puheenjohtaja ja vei asiaa aktiivisesti
eteenpäin silloin, kun sitä ensimmäisen
kerran ajettiin kokeilulaiksi. Nyt se on sitten vakinaistettu, ja
nyt se on mennyt eteenpäin. Kiitokset myös nykyiselle
liikenne- ja viestintävaliokunnalle ja sen puheenjohtajalle.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä.
Ajavathan todellakin jotkut ilman turvavöitä tai
puhuvat kännykkään ihan sillä normaalilla
tavalla. En ole koskaan kyllä ymmärtänyt
sitä, miksi esimerkiksi taksinkuljettajat voivat ajaa ilman
turvavyötä; tuskin heilläkään on
onnettomuustilanteessa sen parempi selviytymismahdollisuus. Siinä ovat
muut tekijät tietysti taustalla.
Mutta, herra puhemies, tästä alko- tai päihdelukon
hinnasta on käyty keskustelua, mikä sen hinta
Suomessa olisi. Jos sen fyysinen hinta olisi joku muutama sata euroa
kenties, tekniikan kehittymisen myötähän
hinta alenee. Totuushan voisi olla vielä niinkin päin,
että itse asiassa vakuutusyhtiöt tulisivat vastaan.
Ajatellaan, että jos Suomesta poistuisivat kaikki alkoholin
aiheuttamat liikenneonnettomuudet, niin vakuutusyhtiöt voisivat
tulla vastaan. Tämähän saattaisi olla säästöä vielä näinkin
päin ajatellen. Eli kun ed. Pulliainen sanoi, että se
ei näkyisi autojen hinnassa millään lailla,
niin voisi olla, että käyttäjien kannalta
päädyttäisiinkin edullisempaan tilanteeseen.
Tässäkin mielessä minä,
puheenjohtaja Korhonen, kannustan teitä: pankaa liikenne-
ja viestintävaliokunnasta tämä asia eteenpäin.
Ministeriö ottaa sen kopiksi silloin, kun eduskunnan valiokunta
toimii. Onko se sitten seuraavan hallituksen asia, mutta kyllä tämäkin
hallitus voi siinä asiassa toimia eikä vitkutella
yhtään.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Kyllähän valiokunta
voi sen kopin ottaa ja heittää sen pallon tietenkin
takaisin, ei siinä ole mitään. Mutta
me keskustelemme itse asiassa tietenkin hyvin tärkeästä aiheesta:
kyllähän meillä tässä suomalaisessa
verotusjärjestelmässä ja tässä suhtautumisessa
autoiluun ja auton tekniikkaan on kummallisia piirteitä.
Turvallisuusvarusteita esimerkiksi verotetaan, ihan voisi sanoa, älyttömällä veroprosentilla.
Jos me nyt puhumme esimerkiksi alkolukosta tai väsymyslukosta,
mikä sen nimi nyt onkaan, joka mittaa ihmisen väsymistilaa,
se on tekniikkaa eikä se maksa monta euroa tai monta kymmentä euroa,
kun se autoon pannaan. Meillä on tällä hetkellä kaistavahdit
olemassa. Ne maksavat muutaman kymmenen euroa per auto maksimissaan,
jos siitä verot otetaan pois. Meillä on tunnistimia,
jotka tunnistavat esimerkiksi esineen tiellä, jos on esimerkiksi
hirvi tai poro, ja niillä pystytään huomattavan
paljon pitemmälle mittaamaan kuin mihin silmä pystyy.
Elikkä turvallisuuteen liittyvää varustetasoa
pitäisi nostaa niin, että verotuksella sitä tuetaan,
eikä päinvastoin, että sillä yritetään
saada toisenlaista tilannetta syntymään, jolloin
ne ovat raskaasti verotettuja, jolloin ne nostavat sen auton hintaa
ja jolloin ne tulevat käyttöön vasta
hitaasti. Mutta sen jälkeen meillä on vielä se
käytettyjen autojen ongelma, jonka toistan nyt, koska se
on se iso asia, jos puhutaan rattijuoppoudesta.
Ja sitten ihan vaan lyhyesti tähän huippunopeuteen
liittyen, niin jos me katsomme meidän onnettomuustilastoja,
mihin ne pääsääntöisesti kohdistuvat,
kun puhutaan loukkaantumisista tai kuolemaan johtaneista onnettomuuksista,
niin siellä on ulosajot, ja ne ulosajot ovat yleensä nuorten
ihmisten aiheuttamia viikonloppuöinä — johon
olen joskus jotakin esittänytkin, mutta en siihen mene — ja
ne ovat yleensä sillä lailla, että tilannenopeus
on liian suuri, ei suinkaan mikään huippunopeus.
Toinen, joka on hyvin merkittävä, on kohtaamisonnettomuudet.
Toisin sanoen pitäisi liikenneturvallisuutta parantaa niin,
että keskikaiteita rakennettaisiin lisää.
Huippunopeuden rajoittamisella, en nyt lähde sitä käsittelemään
sen laajemmin, on myös kielteisiä vaikutuksia,
jotka liittyvät justiin tähän autolla
ajamisen tekniikkaan.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Kyllä poliisia tarvitaan tuolla liikennevalvonnassa. Eivät
nämä peltipoliisit siellä niin kattavasti
valvo. Se on tietenkin halpa yhteiskunnalle, taikka halpa ja halpa.
Muun muassa viime kaudella olin liikenne- ja viestintävaliokunnan
jäsen, ja silloin kerrottiin, että kun liikennevalvontaa,
nopeusvalvontaa, suoritetaan, niin siellä saadaan rattijuoppoja
eniten kiinni, siellä saadaan eniten etsintäkuulutettuja
kiinni ja huumehörhöjä kiinni. Kaikki
tällainen jää silloin pois, jos poliisit
eivät ole siellä, vaan peltipoliisi on. Kuka sen
sitten suorittaa tässä yhteiskunnassa? Liikenne
käy niin kuin turvattomammaksi näiden peltipoliisien
myötä, vaikka niiden avulla haetaan muka sitten
näitä ylinopeuksia ja ehkä muhkeita sakkojakin,
mutta ruumiita tulee enemmän peltipoliiseilla kuin oikeilla
poliiseilla.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! En ole mikään automies,
enkä paljoa niistä tosiaan tiedäkään,
mutta yhteen pieneen yksityiskohtaan kiinnitin huomiota, kun ed.
Korhonen sanoi, että hän on ajanut jo tämmöisellä autolla,
missä on väsymyslukko. Minä tietämättä tosiaan
paljon kysyn vaan, että eivätkös ne vasta
ole semmoisia varoittimia eivätkä lukkoja.
Tero Rönni /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Laxell taisi olla kyllä ihan
oikeassa, elikkä se kyllä huomioi sen silmänräpäytyksen
taikka sen, jos silmä ei liiku, mutta ei se kyllä varmaan
jumia tee, mutta kyllä se varoittaa kuljettajaa, että nyt on
vireystila laskenut oleellisesti.
Mutta puheenvuoron pyysin ed. Kankaan puheenvuoron ja tässä käydyn
rattijuoppouskeskustelun johdosta, ja minä tuossa äkkiä laskeskelin ja
muistelin, koska olen viimeksi puhaltanut, niin taitaa olla toista
vuotta hetken matkaa, kun olen viimeksi puhaltanut pilliin, ja minä sentään
olen ajanut 40 000 kilometriä tässä vuoden
aikana ja eri puolilla maata ja eri aikoina, hyvinkin epäsäännöllisiin
aikoihin, yöaikaan, aamulla aikaisin ja muuta, viikonvaihteessa,
niin ei sitä nyt kyllä kovin usein tarvitse puhaltaa.
Kyllä tämä lukko on siinä mielessä perusteltu erityisesti,
että tämä alkolukko tulee koulukyyteihin
ja muihin ja emme kyllä voi olettaakaan, että voitaisiin
ajatella niin, että poliisit olisivat puhalluttamassa erityisesti
koulukuljetuksia tuolla harvaan asutulla alueella ja syrjässä. Eivät
sinne poliisit kovinkaan usein tule, ellei sitten joku rimpauta.
Elikkä joku soittaa, yleensä nämä tapahtuvat
sillä tavalla, että sieltä joku toinen
soittaa joko lasten vanhemmista taikka sitten naapuriyrittäjä,
joka on hiukan kateellinen. Siinäkin yksi tapaus oli, eikä sekään
mielestäni ollut tyylikäs, että koulun
pihaan soitettiin, kun tiedettiin, että kuljettaja tulee.
Olisi voitu pidättää hänet jo
ennen lenkille lähtöä, kun tiedettiin,
että on lähdössä koulukuljetukseen
ja edellisenä iltana oli nähty ravintolassa, niin
olisi se voitu kyllä jo poliisien toimesta tai ilmoittajan
toimesta hoitaa etukäteen, ennen kuin mies pääsee
edes linjalle. Mutta piti odottaa, että koulun pihassa
saadaan suurempi mainos ja suurempi häly asiasta.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Laxellille: Ihan
täsmälleen näinhän se on. Niin
kuin äsken sanoin, että annettakoon sille sitten
nimi väsymyslukko tai mikä tahansa, niin olennaistahan
on, että tekniikka on käytössä.
Sillä tekniikalla saadaan se autokin pysähtymään.
Sehän tekee tänä päivänä niin,
että se mittaa tosiaan silmän liikettä,
ja jos se menee tietyn määritteen, arvon, alle,
niin se saattaa esimerkiksi alkaa sinulle vilkuttelemaan kahvikupin
kuvaa, että mene kahville, ja antaa kaiken näköistä äänisignaalia.
Mutta se on vain tekniikkaa. Sehän saadaan jopa estämään
ajo ajoestolaitteen kautta. Ei sillä sinänsä ole
väliä, onko se nimi mikä tahansa, mutta
olennainen viestihän se on, että tekniikka on
olemassa. Mikä sen tekniikan hinta on, minkälaista
lainsäädäntöä siihen
tarvitaan, jotta se yleistyy, siitähän itse asiassa
on kyse. Ei tekniikka enää oikeastaan aseta rajoituksia sille.
Tekniikka ei enää ole kallista, ja mitä enemmän
sitä otetaan käyttöön, sen halvemmaksi
yksikköhinta tulee. Näinhän se menee.
Sitten taas liikenteen valvonnasta. Kyllähän liikenteen
valvonnassa ihan selvästi peltipoliiseilla saadaan nopeutta
laskettua. Nythän on ollut ongelma siinä, jos
puhutaan, mihin se on perustunut, kun ihmiset jarruttavat peltipoliisille tultaessa
ja kiihdyttävät peltipoliisilta lähtiessä. Toisin
sanoen se on tämmöisen humppausliikkeen aiheuttanut
sinne, joka ei ole aina liikenneturvallisuuden näkökulmasta
tervettä. Mutta nyt uudet tutkat tulevat mittaamaan myös
poistuvan nopeuden, jolloin itse asiassa ongelma niiltä osin poistuu.
Ja toinen, joka sinne on tulossa, on se, joka mittaa keskinopeuden
kahden pöntön välillä esimerkiksi.
Silloin tämä valvontapuoli tehostuu.
Sitten ihan lyhyesti sanon vaan puhalluksesta. Yritin miettiä,
kun minä olen myös ajanut kohtuullisen mittavan
määrän kilometrejä elämässäni,
ja jos en nyt ihan väärin muista, niin olen yhden
kerran elämäni aikana puhaltanut pilliin poliisin
suorittamassa tutkassa, että ei se hirveän laaja
ole se otos.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Kiitos ed. Korhoselle tästä vastauksesta.
Mutta toivoisin kumminkin siinä vaiheessa, kun hallitus rupeaa
käsittelemään liikenneturvallisuutta,
että mietittäisiin kuitenkin tätä huippunopeuden
laskua, että se olisi vain se 120 kilometriä tunnissa. Uskon,
että siinä kumminkin saadaan liikenneturvallisuutta
parannettua. Yleensä ne yltiöpäiset ohittamiset
tapahtuvat siinä 130—140—150 kilometrin
tuntinopeudessa, ja ilman muuta ne aiheuttavat vaaratilanteita ja
tulee kolareita jne. Sitten täytyy muistaa, että myös
se olisi ympäristöystävällisesti
hyvä teko.
Yleiskeskustelu päättyi.