Täysistunnon pöytäkirja 96/2006 vp

PTK 96/2006 vp

96. TORSTAINA 5. LOKAKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta

 

Valto  Koski /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilakia ja lakiin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus määrätä henkilöitä ja tavaroita karanteeniin, millä täydennettäisiin laissa nyt olevaa sairaanhoitolaitoksen eristämistä koskevaa säännöstä. Tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen, ja yleisperusteluissa valiokunta toteaa, että voimassa oleva tartuntatautilaki mahdollistaa vain henkilön eristämisen sairaanhoitolaitokseen. Lakiehdotuksessa mahdollistetaan henkilön määrääminen karanteeniin kotiinsa tai muuhun viranomaisen osoittamaan paikkaan, ja karanteeniin voitaisiin määrätä henkilö, joka on altistunut tai jonka voidaan perustellusti epäillä altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Valiokunnan käsityksen mukaan lakiehdotus selkeyttää viranomaisten työnjakoa ja toimivaltaa päätettäessä yleisvaarallisen ja mahdollisesti laajasti leviävän tartuntataudin torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä. Perustuslakivaliokunta on tähän kannanotossaan todennut näkemyksenään, että voimassa olevan lain 15 § on syytä kumota, koska lakiehdotuksen 15 a § sääntelee samoja asioita, joskin edellistä tarkemmin. Tähän sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ehdotettu 15 a § ei kata kaikkia 15 §:ssä säädettyjä tilanteita. Lain 15 §:n kumoaminen johtaisi sitten siihen, ettei henkilöä voitaisi esimerkiksi määrätä sairaalaan eristettäväksi tilanteissa, joissa on kyse yleisvaarallista tartuntatautia vastaavasta taudista, jota ei alkuvaiheessa välttämättä voida nimetä ja siten lisätä yleisvaarallisten tautien luetteloon. Valiokunta on näin ollen tehnyt tästä omat johtopäätöksensä ja yksityiskohtaisissa perusteluissa 1 §, 3 §, 15 a §, 16 § ja 30 § ovat saaneet sellaisen muodon kuin valiokunnan käsittelyn yhteydessä asiantuntijalausunnot ovat edellyttäneet.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki on varmasti tarpeen. Haluan kiinnittää vain tässä perustuslakivaliokunnan lausunnossa huomiota erääseen kohtaan, jossa mainitaan siitä, että yhä useammalla paikkakunnalla päivystykset on ulkoistettu ja muussa kuin virkasuhteessa olevat lääkärit hoitavat päivystys- tai yleensä vastaanottotehtävää. Voi sanoa, että jo nykyisellään paikka paikoin tämän luonteisissa tai muissa tehtävissä, joissa virkamääräystä tarvitaan tehtävän suorittamiseksi, syntyy jatkuvasti ongelmatilanteita, ja aivan tärkeään asiaan perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota. Tässäkin merkityksessä on tärkeätä tukea julkisen terveydenhuollon pystyssä pysymistä, niin että lain edellyttämällä tavalla asiat voidaan hoitaa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä toimintatapa osoittaa uudenlaista toimintaa ja ihan hyvänlaista päätöksentekoa. Mihinkä haluaisin kiinnittää huomiota, on se, että näitä tautikäsitteitä, mikä on tartuntatauti tai yleisvaarallinen tartuntatauti tai yleisvaarallinen tauti ylipäätään, tulisi aika ajoin tarkistaa ja katsoa, että myös ne ovat ajan tasalla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ylä-Mononen kiinnitti tärkeään asiaan huomiota. Niin sanotut keikkalääkärit, joita välitysyhtiöt välittävät, ovat tietysti useimmiten loppuvaiheen opiskelijoita, työuransa alussa olevia lääkäreitä, jotka ovat siirrettävissä nopeasti ja jotka ovat valmiita ottamaan lyhyitä sijaisuuksia, jolloinka he ovat virkalääkärin asemassa varsin usein ja joutuvat virkavastuuseen. Yleensä tämä tilanne julkisen ja yksityisen puolen välillä on niin, että ongelmalliset, kalliit asiat kuuluvat ja jäävät aina sinne julkiselle puolelle ja sitten se helppo, edullinen otetaan siitä päältä, niin kuin kerma meijerissä. Tämä on yksi puoli.

Ihan käytännön lääkärin elämässä saattaa olla esimerkiksi — otan vain esimerkin — hiv-infektiopotilas, sellainen, jota pitäisi käsitellä, ehkä operoida päivystyksenä. Kyllä juuri tällaisessa tilanteessa, kun vakituinen lääkärikunta on poissa ja on sellaisia, jotka tulevat, sanoisin "pistäytymään", tämä potilaskohtelukin saattaa olla toisenlaista, ehkei niin eettistä, niin pystyvää kuin minkä antaisi pysyvä, tukeva julkinen terveydenhoito. Näin ollen nämä ongelmat saattavat hyvin monella tavalla tulla esiin, ja hyvä, että ed. Ylä-Mononen kiinnitti asiaan huomiota.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Eräs havainto, joka on aika mielenkiintoinen noin historian kannalta, on se, että meillä on näitä tarttuvia tauteja ollut iät ja ajat, jotka ovat valtavia epidemioita ja miljoonien ihmisten kuolemia saaneet aikaiseksi. Nyt sitten kun eletään oikein modernissa ajassa, jossa on hengissäsäilymisodotus ihan uudenlaista luokkaa, niin nyt sitten yksi lintuinfluenssatapaus, joka näyttää uhkaavalta, provosoi katsomaan koko lainsäädännön laidasta läpi, ja sitten tulee hallituksille töitä, kun ne tilkitään ja katsotaan, mitenkä tämä käytännössä nopeimmin, tehokkaimmin toimisi. Minä olen ymmärtänyt tämän lainmuutoksen vain tässä katsannossa. Vielä kerran on katsottu, mitenkä tämä homma tehokkaasti hoidettaisiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen viittasi tärkeään asiaan. Tämä lintuinfluenssa on ollut tämän vuoden ajan Suomessa vahvasti esillä, jo viime syksystä, loppuvuodesta. Sitä on käsitelty eri paikoissa, me olemme kuulleet myös esimerkiksi suuressa valiokunnassa maa- ja metsätalousministeri Korkeaojaa. Mielestäni ministeriötasolla esimerkiksi juuri hänen kommenttinsa ovat olleet asianmukaisia. Hän on puhunut hysteriasta, ylireagoinnista. Sitten tämän asian osalta siinä, miten direktiiviä, miten EU-asetusta taikka maa- ja metsätalousministeriön ohjeistoa noudatetaan, on ollut juuri niitä käytännön sovellutuksia, joita voi todella kutsua ylireagoinniksi. Tämä tauti sellaisenaan on surmannut globaalisti tällä hetkellä ehkä vähän yli 200 ihmistä maailmassa, siis globaalisti. Suomessa tavallinen influenssa tappaa vuositasolla huomattavasti yli 1 000 ihmistä.

Yleiskeskustelu päättyy.

​​​​