6) Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta
Valto Koski /sd (esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
tartuntatautilakia ja lakiin ehdotetaan lisättäväksi
mahdollisuus määrätä henkilöitä ja
tavaroita karanteeniin, millä täydennettäisiin
laissa nyt olevaa sairaanhoitolaitoksen eristämistä koskevaa
säännöstä. Tämä valiokunnan mietintö on
yksimielinen, ja yleisperusteluissa valiokunta toteaa, että voimassa
oleva tartuntatautilaki mahdollistaa vain henkilön eristämisen sairaanhoitolaitokseen.
Lakiehdotuksessa mahdollistetaan henkilön määrääminen
karanteeniin kotiinsa tai muuhun viranomaisen osoittamaan paikkaan,
ja karanteeniin voitaisiin määrätä henkilö,
joka on altistunut tai jonka voidaan perustellusti epäillä altistuneen
yleisvaaralliselle tartuntataudille. Valiokunnan käsityksen
mukaan lakiehdotus selkeyttää viranomaisten työnjakoa ja
toimivaltaa päätettäessä yleisvaarallisen
ja mahdollisesti laajasti leviävän tartuntataudin
torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä.
Perustuslakivaliokunta on tähän kannanotossaan
todennut näkemyksenään, että voimassa
olevan lain 15 § on syytä kumota, koska lakiehdotuksen
15 a § sääntelee samoja asioita, joskin
edellistä tarkemmin. Tähän sosiaali-
ja terveysvaliokunta toteaa, että ehdotettu 15 a § ei
kata kaikkia 15 §:ssä säädettyjä tilanteita.
Lain 15 §:n kumoaminen johtaisi sitten siihen, ettei henkilöä voitaisi
esimerkiksi määrätä sairaalaan
eristettäväksi tilanteissa, joissa on kyse yleisvaarallista
tartuntatautia vastaavasta taudista, jota ei alkuvaiheessa välttämättä voida
nimetä ja siten lisätä yleisvaarallisten
tautien luetteloon. Valiokunta on näin ollen tehnyt tästä omat
johtopäätöksensä ja yksityiskohtaisissa
perusteluissa 1 §, 3 §, 15 a §, 16 § ja 30 § ovat
saaneet sellaisen muodon kuin valiokunnan käsittelyn yhteydessä asiantuntijalausunnot
ovat edellyttäneet.
Jaana Ylä-Mononen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä laki on varmasti
tarpeen. Haluan kiinnittää vain tässä perustuslakivaliokunnan lausunnossa
huomiota erääseen kohtaan, jossa mainitaan siitä,
että yhä useammalla paikkakunnalla päivystykset
on ulkoistettu ja muussa kuin virkasuhteessa olevat lääkärit
hoitavat päivystys- tai yleensä vastaanottotehtävää.
Voi sanoa, että jo nykyisellään paikka
paikoin tämän luonteisissa tai muissa tehtävissä,
joissa virkamääräystä tarvitaan
tehtävän suorittamiseksi, syntyy jatkuvasti ongelmatilanteita,
ja aivan tärkeään asiaan perustuslakivaliokunta
on kiinnittänyt huomiota. Tässäkin merkityksessä on
tärkeätä tukea julkisen terveydenhuollon
pystyssä pysymistä, niin että lain edellyttämällä tavalla
asiat voidaan hoitaa.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä toimintatapa
osoittaa uudenlaista toimintaa ja ihan hyvänlaista päätöksentekoa. Mihinkä haluaisin
kiinnittää huomiota, on se, että näitä tautikäsitteitä,
mikä on tartuntatauti tai yleisvaarallinen tartuntatauti
tai yleisvaarallinen tauti ylipäätään,
tulisi aika ajoin tarkistaa ja katsoa, että myös
ne ovat ajan tasalla.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Ylä-Mononen kiinnitti
tärkeään asiaan huomiota. Niin sanotut
keikkalääkärit, joita välitysyhtiöt
välittävät, ovat tietysti useimmiten
loppuvaiheen opiskelijoita, työuransa alussa olevia lääkäreitä,
jotka ovat siirrettävissä nopeasti ja jotka ovat
valmiita ottamaan lyhyitä sijaisuuksia, jolloinka he ovat
virkalääkärin asemassa varsin usein ja
joutuvat virkavastuuseen. Yleensä tämä tilanne
julkisen ja yksityisen puolen välillä on niin,
että ongelmalliset, kalliit asiat kuuluvat ja jäävät
aina sinne julkiselle puolelle ja sitten se helppo, edullinen otetaan
siitä päältä, niin kuin kerma
meijerissä. Tämä on yksi puoli.
Ihan käytännön lääkärin
elämässä saattaa olla esimerkiksi — otan
vain esimerkin — hiv-infektiopotilas, sellainen, jota pitäisi
käsitellä, ehkä operoida päivystyksenä.
Kyllä juuri tällaisessa tilanteessa, kun vakituinen
lääkärikunta on poissa ja on sellaisia,
jotka tulevat, sanoisin "pistäytymään",
tämä potilaskohtelukin saattaa olla toisenlaista,
ehkei niin eettistä, niin pystyvää kuin minkä antaisi
pysyvä, tukeva julkinen terveydenhoito. Näin ollen
nämä ongelmat saattavat hyvin monella tavalla
tulla esiin, ja hyvä, että ed. Ylä-Mononen
kiinnitti asiaan huomiota.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Eräs havainto, joka on aika mielenkiintoinen noin
historian kannalta, on se, että meillä on näitä tarttuvia
tauteja ollut iät ja ajat, jotka ovat valtavia epidemioita
ja miljoonien ihmisten kuolemia saaneet aikaiseksi. Nyt sitten kun
eletään oikein modernissa ajassa, jossa
on hengissäsäilymisodotus ihan uudenlaista luokkaa,
niin nyt sitten yksi lintuinfluenssatapaus, joka näyttää uhkaavalta,
provosoi katsomaan koko lainsäädännön
laidasta läpi, ja sitten tulee hallituksille töitä,
kun ne tilkitään ja katsotaan, mitenkä tämä käytännössä nopeimmin,
tehokkaimmin toimisi. Minä olen ymmärtänyt
tämän lainmuutoksen vain tässä katsannossa.
Vielä kerran on katsottu, mitenkä tämä homma
tehokkaasti hoidettaisiin.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen viittasi tärkeään
asiaan. Tämä lintuinfluenssa on ollut tämän
vuoden ajan Suomessa vahvasti esillä, jo viime syksystä,
loppuvuodesta. Sitä on käsitelty eri paikoissa,
me olemme kuulleet myös esimerkiksi suuressa valiokunnassa
maa- ja metsätalousministeri Korkeaojaa. Mielestäni
ministeriötasolla esimerkiksi juuri hänen kommenttinsa
ovat olleet asianmukaisia. Hän on puhunut hysteriasta,
ylireagoinnista. Sitten tämän asian osalta siinä,
miten direktiiviä, miten EU-asetusta taikka maa- ja metsätalousministeriön
ohjeistoa noudatetaan, on ollut juuri niitä käytännön
sovellutuksia, joita voi todella kutsua ylireagoinniksi. Tämä tauti
sellaisenaan on surmannut globaalisti tällä hetkellä ehkä vähän yli
200 ihmistä maailmassa, siis globaalisti. Suomessa
tavallinen influenssa tappaa vuositasolla huomattavasti yli 1 000
ihmistä.
Yleiskeskustelu päättyy.