Valto  Koski /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän on elatusturvalakiin tuleva muutos, jossa elatustuen määrä kalenterikuukaudessa nousisi nykyisestä 118,15 eurosta 124 euroon. Kun tässäkin salissa on niin paljon ihan aiheellisesti puhuttu yksinhuoltajien asemasta, niin haluan nyt tässä yhteydessä samalla, kun lyhyesti esittelen valiokunnan kannanotot, korostaa nimenomaan sitä, että tämänkin lakiesityksen tarkoitus on nimenomaan tähän suurta huolta aiheuttavaan yksinhuoltajien asemaan puuttua.

Valiokunnan kannanotossa todetaan, että valiokunta pitää hyvänä, että hallitus esittää elatustukeen korotusta, jolla kohdistetaan lisätukea yksinhuoltajakotitalouksille. Mutta valiokunnan näkemyksen mukaan yksinhuoltajien aseman parantamiseksi on tarpeen lisäksi selvittää tulonsiirtojen ohella yksinhuoltajiin kohdistettavien muiden tukitoimien tarvetta. Valiokunta näin ollen puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttumattomana, ja valiokunnan kannanotto on yksimielinen.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Esitys on erittäin hyvä ja tärkeä ja osaltaan on parantamassa yksinhuoltajaperheiden taloudellista asemaa. Mutta kaikesta huolimatta tuon esille tässä keskustelussa nyt uudelleen sen kannan, jonka aiemminkin olen tässä täysistuntosalissa esittänyt, ja valiokuntakin siihen suuntaan viittaa, että olisi syytä tehdä laajempi selvitys lapsiperheiden tilanteesta, ei vain taloudellisesta selviytymisestä, taloudellisista realiteeteista, vaan myös palvelut olisi kartoitettava ja katsottava tämä koko kokonaisuus. Toivon todella, että sosiaali- ja terveysministeriössä, Stakesissa ja muilla asiaan liittyvillä tahoilla on jo menossa selvitykset niin, että ensi keväänä hallitusohjelmaneuvotteluja tehtäessä pystytään tarkasti katsomaan ne kohdat, mihin on vielä satsattava lisää. Tämä on hyvä alku, mutta työtä pitää vielä jatkaa.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on todettu, että tämä hallituksen esitys edistää yksinhuoltajien toimeentuloa ja parantaa heidän taloudellista asemaansa. Mutta eräs merkittävä ongelma liittyy erityisesti yksinhuoltajien taloudelliseen tilanteeseen, heidän syrjäytymisvaaraansa työelämästä, ja näiltä osin olisi merkittävää saada kuntien kotipalvelut niin toimiviksi, että yksinhuoltajien asema myöskin työmarkkinoilla etenisi parempaan suuntaan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on varmasti monta isää ja äitiä paikalla, jotka tietävät, miten vaikeaa lasten kasvatus ja perhe-elämän ja työelämän yhteensovittaminen on. Siksi on hyvä, että nyt yksinhuoltajia tuetaan, mutta siitä huolimatta, ihan niin kuin valiokunta täällä toteaa, ei riitä, että tulonsiirtoja vain parannetaan, vaan on muita tukitoimia tutkittava. Mitä ne sitten ovat, sitä tässä ei mainita. Ihan niin kuin ed. Peltokorpi sanoi, on kyllä syytä juuri nyt, kun vaalit ovat lähestymässä, nostaa esille tämä epäkohta, että lapsiperheitten pahoinvointi on huomattava ja lapsiperheiden hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Ja kaikkia tukitoimiehdotuksia kannattaa nyt tuoda esiin ja miettiä niitä todella tarkkaan. Kuulostaa vanhalta kliseeltä, että lapsissa on meillä tulevaisuus. Mutta kuitenkin meidän on pidettävä huoli näistä kasvavista lapsista ja autettava niitä yksinhuoltajia. Kaikki eivät ole omasta tahdostaan yksinhuoltajia. Elämä vain vie siihen suuntaan, ja mielestäni siitä ei tule näitä perheitä sitten rangaista. Täytyy sanoa, että esimerkiksi Lahdessa tämä ongelma on hyvin suuri. Siellä on paljon yksinhuoltajatalouksia. On mielenkiintoista nähdä, mitenkä tämä hallituksen esitys vaikuttaa heidänkin vointiinsa ja minkälaista palautetta tullaan saamaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Nurmi totesi, että on hyvä puhua vaalien alla asioista. On myös hyvä pitää ne vaalilupaukset sitten vaalien jälkeen. Lapsiperheethän ovat tuloloukussa ehkä pahiten tässä yhteiskunnassa, siitä on jo tutkittua tietoa. Siihen olisi pitänyt tällä hallituskaudella jo puuttua, ei sillä lailla, että kaikki siirretään seuraavalle hallitukselle, ja ennen kaikkea yksinhuoltajaperheet ovat niitä, jotka ovat pahiten jääneet tulokehyksen jalkoihin. Rahaa he tarvitsevat arjessa suoriutumiseen. Nyt tuli, ja se on ihan hyvä, mutta ei tämä varmaan piisaa.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaoston jäsenenä voin ilolla todeta tästä hallituksen esityksestä ja sen valiokuntakäsittelystä, että saamme ainakin yhden pienen erittäin tärkeän palasen liikahtamaan myönteiseen suuntaan ja eteenpäin. Sosiaali- ja työjaosto on usean vuoden ajan, ei vain siis vaalien 2007 alla, vaan useiden vuosien ajan kiinnittänyt erityistä huomiota yksinhuoltajaperheiden ahdinkoon, ja voi sanoa, että hallitus on kuullut myöskin tältä osin eduskunnan mielipidettä ja sanomaa ja ryhtynyt toimenpiteisiin.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni yhteiskunnassa täytyisi käynnistää laajempikin keskustelu siitä, mistä johtuu, että perheet hajoavat. Tänä päivänä julkistettiin nuorisobarometri, jossa kysyttiin muun muassa nuorten suhtautumista kirkkoon, ja tuossa julkistamistilaisuudessa käytiin aika mielenkiintoista keskustelua siitä, mikä kirkon rooli on yhteiskunnallisena toimijana. Näkisinkin, että niin eduskunta, me lainsäätäjinä, kunnat, järjestöt kuin myöskin kirkko yhtenä keskeisenä toimijana voisivat edesauttaa sitä, että perheneuvolat ja perheneuvonta ja kriisikeskuksien toiminta saisivat sellaista tuulta purjeisiin, että voitaisiin vähentää tätä ikävää ilmiötä, joka näyttäytyy sitten avioeroina.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Jo muutama vuosi sitten on käynnistetty hankkeita niin sanotun varhaisen puuttumisen edistämiseksi, ja tällöinhän on kysymys siitä, että jo siinä vaiheessa, kun perheeseen on tulossa lapsi, neuvoloissa voitaisiin käydä läpi, mitä se lapsen tulo merkitsee, mitä hyvä parisuhde merkitsee lapselle. On sanottu, että lapsen koti on vanhempien hyvä parisuhde. Tietysti myös muut palvelujärjestelmät päivähoidosta peruskouluun, kouluterveydenhoito myös, ovat osavastuussa siitä, että ongelmiin voitaisiin puuttua mahdollisimman varhain, juuri semmoisessa elämänvaiheessa, jossa eletään niin sanottuja ruuhkavuosia, jolloin pitää löytää sija työelämässä, jolloin on ehkä paljon asuntolainaa, opintolainaa tai sitten työttömyyttä, jossa isät tai äidit tai jopa molemmat tekevät pitkää päivää, eli todellakin kysymys on siitä, miten päästään näiden ongelmien juurille, miten niitä ennalta ehkäistään. Se on todella tärkeää. Tähän lapsiperheiden ja yksinhuoltajaperheiden köyhyyteen liittyen pitäisi tarkastella myöskin näitä kysymyksiä, millä tavalla voidaan estää näiden tilanteiden syntymistä ja toisaalta, millä voidaan tukea sitten yksinhuoltajaperheitä sillä tavoin, että se köyhyys ei olisi myöskin henkistä köyhyyttä ja yksinäisyyttä.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Moilanen-Savolainen nosti erittäin tärkeän asian tässä edellisessä puheenvuorossaan esille, kun hän puhui parisuhteiden pysyvyydestä ja yksinhuoltajuuden estämisestä, ennaltaehkäisystä, jos näin kääntäisin.

On erittäin tärkeää, että nimenomaan toimimme siten, että pystyisimme ehkäisemään turhat avioerot. Ed. Moilanen-Savolainen viittasi kirkon toimintaan. Meillä Helsingissä esimerkiksi, tiedän sen seurakunnan luottamushenkilönä, seurakuntayhtymän kirkolliseen perheneuvontaan on valtavan pitkät jonot ja tarvetta on niin paljon, että pystytään auttamaan vain kriisitilanteissa, niissä tilanteissa, kun avioero on jo, pariskunnat näin kertovat, yleensä väistämätön. Siellä todella olisi tarvetta siihen, että pystyttäisiin panostamaan nykyistä enemmän siihen, että pariskunnat oppivat puhumaan ongelmistaan etukäteen.

Toisaalta on kysymys myös siitä, minkälaisissa tilanteissa perheet elävät. Ensi viikolla Ensi- ja turvakotien liitto, Äidit irti synnytysmasennuksesta ja Suomen Mielenterveysseura ovat käynnistämässä kampanjaa synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi ja hoitokeinojen löytämiseksi siihen. Kysymys on todellakin siitä, miten lähdetään liikkeelle perheenä, miten varhainen vuorovaikutus toimii, miten perhe jaksaa, miten se yhteisarki sujuu. Sieltä jo lähdetään liikkeelle, kun mietitään sitä, pysyykö parisuhde, onko se parisuhde lapsille koti, jossa on hyvä elää, ja pystymmekö me tukemaan perheitä yhtenäisinä ja koossa pysyvinä yksikköinä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä kaikki lapset ovat arvokkaita, ja lasten hyvinvoinnin eteen on tehtävä kaikki, mikä on tehtävissä. Haluan vielä tarkentaa sen, että lasten ja perheiden asioita on hoidettava jatkuvasti, alati, ja on koko ajan peräänkuulutettava, että ne tulevat hoidetuiksi mahdollisimman hyvin.

Lamavuosina myös lapsiperheet joutuivat valitettavasti talkoisiin, ja nyt, kun meillä menee hyvin, on aika korjata tilannetta. Täytyy myös muistaa, että maailma monimutkaistuu ja yhteiskunta oikeudellistuu, ja tämä myös osaltaan hankaloittaa lapsiperheiden, perheiden asemaa yleensäkin.

Täytyy muistaa vielä lopuksi, että yksinhuoltajalla on paljon suurempi vastuu yksin kannettavana kuin perheessä, jossa on kaksi vanhempaa paikalla.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! En ajatellut ottaa puheenvuoroa, mutta nämä edellä olevat puheenvuorot nostivat esille asioita, jotka eivät sinänsä olleet itselläni mielessä. Puhutaan elatusturvalain 7 §:n muuttamisesta eli elatustuen korotuksesta, sinänsä tärkeästä asiasta, että yksinhuoltajia ja heidän selviytymistään tuetaan todella, koska siellä ei ole kuin yksi elättäjä, joka sinne kaiken kaikkiaan rahaa tuo. Kaikilla näillä on hyvä saada sitä kokonaisuutta, taloudellista selviytymistä.

Näissä puheenvuoroissa, mitkä täällä edellä ovat olleet hallituksen edustajien, on ollut tämä huoli perheiden koossa pysymisestä ja siitä, että eroja ei tulisi niin paljon ja yksinhuoltajia ei tulisi niin paljon ja sitä kautta erilaisia ongelmia. Kun täällä viitattiin sitten kirkkoon ja ulkopuolelle valtion, niin todella toivoisin, että me myös eduskuntana ja hallitus voisimme — nyt tietysti ollaan uutta hallitusta odottamassa — tehdä nimenomaan tämmöiset vahvat arvopoliittiset valinnat perhepolitiikassa, todella vahvat poliittiset arvovalinnat, kun perhepolitiikkaa rakennetaan, että silloin emme toimi niin, että se on vain jotakin pientä pintakorjausta, vaan lähdetään vahvasti rakentamaan siitä arvopohjasta, miten me tuemme perheitä, isiä ja äitejä, selviämään ja pysymään yhdessä ja pitämään yllä lapsille turvallista kotia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Yksinhuoltajia tulee olemaan varmasti ja sitä enemmän, mitä voimakkaammin yhteiskunta kuluttaa ihmisiä, kuluttaa vanhempia. Sitten on tietysti oikeus lapsen saantiin, vaikka ei ole avioliitossa tai pysyväisessä suhteessa. Tämä hallituksen esitys tästäkin näkökulmasta on tietysti hyvä.

Todellisuus sitten niiden välineiden suhteen, joilla autettaisiin, tuettaisiin vanhemmuutta taikka lapsien terveyttä tai äitien osaamista lapsensa hoidossa eli esimerkiksi neuvolajärjestelmää, se todellisuus on sellainen, että tätä järjestelmää ja välinettä heikennetään. Monessakin paikassa, valitettavasti, vähennetään terveydenhoitajien työpanosta, sijaisuuksia vähennetään ja neuvolaverkostoa kavennetaan ja harvennetaan. Se on ongelma. Meillä on hyvä systeemi ollut tässä. Sitä on heikennetty. Mutta tämä itse elatusturvalain 7 §:n muuttaminen on toki hyvä asia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Elatustukihan on vain yksi instrumentti siinä, että yksinhuoltajien asema olisi edes jollakin tavalla kohtuullinen ja siedettävä.

Mutta, arvoisa puhemies, ei saisi tulla provosoiduksi, kun provosoidaan, mutta ed. Peltokorven äskeinen puheenvuoro meni tänne perhepolitiikan syvimpään ytimeen tai sanotaanko fundamentteihin suorastaan. Toteaisin vaan aika paljon, monessa roolissa tätä yhteiskuntaa nähneenä aika monen vuosikymmenen aikana ja maailmaa nähneenä myöskin hyvin monella mantereella siviilitehtävän puitteissa, että ei tämän kummallisempaa tämä elämä ole missään maapallolla. Nämä perhepolitiikan ytimen ongelmat ovat aivan saman tyyppisiä kaikkialla, missä tämä ihmislaji koheltaa tällä hetkellä. Suomalainen yhteiskunta vaan kuuluu niihin, jotka ovat aika onnistuneita kuitenkin suhteessa moniin, moniin yhteiskuntiin hoitamaan nämä asiat, ja kun se vielä pistää harmaan talouden kuriin, niin vielä onnistuu paremmin.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Minä en oikein tätä ed. Pulliaisen sanomaa ymmärtänyt. Arvostan häntä suuresti ja hänen osaamistaan eri elämänaloilla.

Mutta se, mistä ainakin minä olen omalta osaltani huolissani, on se, että kyllähän suomalaiset avioliitot päätyvät liian usein avioeroon, muistaakseni joka toinen tai joka kolmas avioliitto, ja tämä kehitys on mielestäni huolestuttava. Veikkaanpa, että jos puhutaan perheestä käsitteenä, niin nämä tilastot kertovat jossain muualla päin maailmaa tai Eurooppaa vähän toisenlaista lukua kuin Suomessa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kaikki on suhteellista, ja tässä on kysymys trendeistä, mihinkä päin ollaan menossa. Kaikkialla siellä, missä elämme sellaisessa markkinatalouden huumassa, missä me nyt elämme, valitettavasti tämä ilmiö on yleinen.