Täysistunnon pöytäkirja 96/2006 vp

PTK 96/2006 vp

96. TORSTAINA 5. LOKAKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

11) Laki tuloverolain 33 d §:n muuttamisesta

 

Esko Kiviranta /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan osuuspääoman koron verovapaan osan korottamista 1 500 eurosta 5 000 euroon. Korotusehdotus on varsin maltillinen. Korotuksen toteutumisen jälkeenkin osuuspääoman koron verovelvolliskohtainen verovapaa enimmäismäärä olisi vain murto-osa listaamattoman osakeyhtiön osingon verovelvolliskohtaisesta enimmäismäärästä, joka on 90 000 euroa.

Kysymys on vuoden 2005 alusta voimaan tulleen yritys- ja pääomaverouudistuksen täydentämisestä. Mielestäni se jäi tältä osin keskeneräiseksi. Aloitteessa ehdotetaankin, että tämä muutos tulisi voimaan jo tämän vuoden alusta. Verovelvolliselle edullisia muutoksiahan voidaan tehdä vielä verovuoden aikana.

Voimassa olevan tuloverolain 33 d §:n mukaan osuuskunnan osuuspääomalle, sijoitusosuudelle ja lisäosuudelle maksama korko on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle verovapaata tuloa siltä osin kuin verovelvollisen verovuonna saamien tällaisten tulojen määrä ei ylitä 1 500 euroa. Jos verovelvollisen saamaa tällaista tuloa kuuluu useampaan eri tulolähteeseen, verovapaan osan katsotaan kohdistuvan henkilökohtaiseen tuloon, maatalouden tuloon ja elinkeinotoiminnan tuloon, tässä järjestyksessä. Siltä osin kuin henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluva osuuspääoman korko ja edellä mainitut muut vastaavat suoritukset eivät mahdu 1 500 euron verovapaaseen osaan, ne ovat 70-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 30-prosenttisesti verovapaata tuloa.

Maatalouden ja elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluva osuuspääoman korko ja edellä mainitut muut vastaavat suoritukset ovat vastaavasti 70-prosenttisesti maatalouden tai elinkeinotoiminnan veronalaista tuloa ja 30-prosenttisesti verovapaata tuloa siltä osin kuin nämä suoritukset eivät mahdu 1 500 euron verovapaaseen osaan.

Samaan 1 500 euron verovapaaseen kiintiöön ja muutoinkin saman säännöksen piiriin sisältyvät kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksama voitto-osuus ja korko sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksama takuupääoman korko. Näitä suorituksia ei kuitenkaan ole käytännössä maksettu.

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko on verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeiden varallisuusverolaissa, jatkossa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa, tarkoitetulle matemaattiselle arvolle laskettua 9 prosentin vuotuista tuottoa. Verovelvollisen saamien verovapaiden osinkojen määrä voi nousta enimmillään jopa 90 000 euroon.

Arvoisa puhemies! Voimassa oleva tuloverolaki johtaa siis siihen, että osuuskunnan jäsenen saama korko on verovapaata enimmillään 1 500 euroon saakka, kun taas julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeenomistaja voi saada osingon verovapaasti yhtiön nettovarallisuuden määrästä riippuen aina 90 000 euroon saakka.

Arvoisa puhemies! Osuuskunnan oman pääoman hankinnan turvaamiseksi on välttämätöntä, että osuuspääoman koron ja julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osingon verokohtelua lähennetään. Tämä on erityisen välttämätöntä niin sanottujen tuottajaosuuskuntien oman pääoman rakenteen säilyttämiseksi liiketaloudellisesti toimivalla ja terveellä pohjalla.

Lakialoitteessa siis ehdotetaan osuuspääoman koron verovapaata enimmäismäärää korotettavaksi 1 500 eurosta 5 000 euroon, ja määrähän on verovelvolliskohtainen, koskisi esimerkiksi puolisoita kumpaakin tietysti.

Ehdotettu lainmuutos on lainsäädäntöteknisesti hyvin yksinkertainen toteuttaa. Pitää vain muuttaa yksi luku tuloverolain 33 d §:ssä. Aloitteen mukaisen lainmuutoksen vaikutukset myös tuloveron tuottoon ovat suhteellisen vähäiset.

Keskustelu päättyy.

​​​​