Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä teki viime keväänä muiden oppositiopuolueiden kanssa välikysymyksen vanhustenhoidon tasosta, hoitohenkilökunnan lisäämisestä ja lainsäädännön kehittämisestä. Lisäksi selvitysmies professori Kivelä julkisti kesäkuussa geriatrisen hoidon kehittämisestä raportin, joka sisälsi suuren joukon konkreettisia esityksiä, ja kaikkein keskeisimmäksi vaatimukseksi nousi vanhustenhoidon henkilökunnan lisääminen, niin että kaikki vanhukset niin laitos- kuin avohoidossa saisivat hyvää hoitoa. Suomessahan vanhustenhoitajia suhteessa hoidettaviin on selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, Ruotsiin verrattuna vain noin puolet. Nyt kysyn ministeri Hyssälältä:

Missä viipyvät hallituksen toimenpiteet tämän professori Kivelän raportin toteuttamiseksi?

Peruspalveluministeri Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Normaalin käytännön mukaan selvityshenkilöitten raportit lähetetään lausuntokierrokselle, ja näin tässäkin on tehty. Laaja lausuntokierros on käyty, ja yhteenveto on juuri meillä valmistunut, mutta siitä huolimatta olemme laittaneet liikkeelle jo lukuisan joukon niitä toimenpiteitä, joita professori Kivelä esitti. Ne ovat meillä valmistelussa. Ihan hetkessä ei tule ministeriöstä kaikki ulos, mutta ovat sieltä tulossa, ja vielä tänä syksynä tullaan näkemään näitä toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Hoitajapula aiheuttaa myös sen, että vanhukset eivät saa riittävästi ravintoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 37 prosentilla ikäihmisistä on aliravitsemus, joka johtuu pitkälti siitä, että syöttäjillä ei ole aikaa syöttää vanhuksia. Tässä professori Kivelän esityksessä yksi ehdotus on se, että jotta vanhukset eivät jäisi täysin heitteille, on pikaisesti laadittava vanhustenhoitolaki ja -asetus, jolla turvataan vanhuksille pitkäaikaishoidon ja pitkäkestoisten palveluiden saaminen.

Oletteko valmistelemassa pikaisesti vanhustenhoitolakia Kivelän ehdotuksen mukaan?

Peruspalveluministeri Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Me olemme laatimassa pitkäkestoista vanhustenhuollon strategiaa tähän maahan ja siinä käytämme pohjatyönä professori Kivelän raporttia, sosiaalineuvos Elli Aaltosen tekemää työtä omaishoidosta ja ministeriön omia selvityksiä, joissa on Stakesin tutkimuksia pohjana, ja näin laadimme sen loppuvuoteen mennessä, jolloinka toivon, että se antaa sellaista pitkäkestoista kehittämistä vanhustyön osalta. Meillä tulee olemaan tulevina vuosina kova kysymys se, mistä saamme riittävästi hoitohenkilöstöä tähän maahan, hoitajia vanhustyöhön, muuhun sairaanhoitoon. Kaikki ne toimenpiteet, joilla tähdätään työkäytäntöjen muuttamiseen ja tietoteknologian käyttöönottoon, eivät varmasti tule siihen riittämään, joten henkilökuntapula saattaa meidät yllättää. Tähän meidän täytyy kiinnittää suurempaa huomiota.