Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuluneen kesän ja syksyn aikana olemme saaneet huomata ruokamyrkytystapausten lisääntyneen eri puolilla Suomea. Syyskuussa Tuusulassa ja Keravalla satoja ihmisiä sairastui jersiniabakteerin aiheuttamaan kuumeiseen vatsatautiin. Saman tyyppinen epidemia koettiin myös Pirkanmaalla, jossa lounasravintoloiden salaattivihannekset sairastuttivat satoja ihmisiä. Riski tämän kaltaisten tapausten lisääntymiseen on edelleen huomattava, sillä esimerkiksi koulu- ja lounasruokaloita on keskitetty yhteen jakelukeittiöön, josta ruoka jaetaan sadoille ihmisille. Toisin sanoen kun kattilat suurenevat ja matka pitenee, niin syntyy ongelmia. Kysynkin ministeri Korkeaojalta:

Miten hallitus pyrkii vaikuttamaan siihen, ettei vastaavia epidemioita enää syntyisi?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Näitä ruokamyrkytystapauksia meillä on ollut tavallaan kahdenlaisia, on ollut ulkomaisista raaka-aineista johtuvia salmonella- ja muita tapauksia jonkun verran ja sitten näitä jersinian aiheuttamia, kotimaisista raaka-aineista lähtöisin olevia nyt viime kesänä. On yleisesti sanottava, että suomalainen ruoka ja ruokailu on maailman turvallisinta näistäkin tapauksista huolimatta. Näitä on tietysti pyrittävä kaikin tavoin välttämään.

Evira on juuri hiljattain, tämän syksyn aikana, antanut uusia ohjeita suurkeittiöille muun muassa vihannesten käsittelyn osalta, koska kysymyshän on siitä, että näitä on tapahtunut käsittelyvirheiden ja sitä kautta aiheutuneiden ongelmien vuoksi. Viime keväänä voimaan tullut elintarvikelaki on myöskin ottanut kasviraaka-aineet mukaan tähän, ja muun muassa omavalvontasuunnitelmia ja ohjeita kasteluvesistä ja muista tämmöisistä on tullut tässä yhteydessä. Tässä on aika monia toimenpiteitä suoritettu ja kohdistettu nimenomaan niihin tuottajiin, jotka jakelevat suuria määriä ruokaa.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Monissa Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, Italiassa, Englannissa ja Itävallassa, julkisen sektorin ruokahuolto on poliittisin päätöksin jo nyt velvoitettu käyttämään lähi- ja luomuraaka-aineita. Suomessakin on syntynyt ammattikeittiöitä, jotka ovat siirtyneet tarjoamaan lähi- ja luomuruokaa ja toimivat samalla edelläkävijöinä ja esikuvina kaupalliselle ammattikeittiöille sekä tietysti kuluttajille. Näillä ammattikeittiöillä on suuri merkitys myös maaseudun alkutuotannon pienten elintarvikeyritysten toiminnan kehittämisessä, ja ne ovat koko maan tasapainoisen kehityksen kannalta erittäin tärkeitä.

Kuinka hallitus aikoo tukea tätä julkista luomu- ja lähiruokakeittiötoimintaa, jotta meillä olisi entistä paremmat mahdollisuudet saada puhdasta ruokaa ja lähiruokaa? Tämähän koskettaa koululaisia, se koskettaa vanhushuoltoa jne.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Puhemies! Tämän vuoden budjetissa on muistaakseni 300 000 euroa varattu tähän lähiruokaprojektiin, ja tätä kautta tehdään siis tänä vuonna tällaista edistämistyötä. Sitä on tehty kyllä jo aikaisempinakin vuosina Finfoodin toimesta. On selvää, että tässä on kysymys paljolti myös kuntien tekemistä päätöksistä, joissa on neuvonnalla tärkeä osuus. Tällaista lähiruokaneuvontaa varten on henkilöstöä koulutettu.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että mitä lyhyempi ruoan ketju on pellolta pöytään, sen turvallisempaa se on. Tällä tavalla kyllä ministeriön toimesta kaikin tavoin pyritään edistämään sekä lähiruoan että myöskin luomuruoan tarjoilua myös julkisella puolella suurkeittiötalouksissa.