Täysistunnon pöytäkirja 96/2007 vp

PTK 96/2007 vp

96. KESKIVIIKKONA 12. JOULUKUUTA 2007 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain sekä ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain muuttamisesta

 

Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämäkin liittyy tähän yritystoiminnan kansainvälistymiseen ja siihen, että pankkeja on myyty. Tässä on kysymys tästä talletussuojasta erityisesti, ja tämä on tärkeä asia. Nordean osaltahan tässä on noin viisi vuotta odotettu sitä, mitä Nordea todella tekee. Nyt tämän talletussuojan osalta olemme saamassa tähän vastauksia. Tässä luottolaitoslakiin tehtävän muutoksen jälkeen talletuspankin kannatusmaksu talletussuojarahastoon on riskiperusteinen ja perustuu ainoastaan vakavaraisuuteen, ja tämä taso vaihtelee tämän vakavaraisuuden mukaan.

Tässä syntyi tällainen ongelma ulkomaalaisten pankkien eli tanskalaisen ja sitten lähes 20-prosenttisesti Ruotsin valtion omistuksessa olevan Nordean talletussuojasta ja talletusmaksuista suhteessa siihen, mikä on OP-Pohjolan talletusmaksu. OP-Pohjola oli tässä tyytymätön tähän hallituksen esitykseen, ja valtiovarainministeriön kanssa kävimme tätä keskustelua hyvin pitkäänkin. Voi sanoa, että tässä suhteessa valiokunta oli kautta linjan aika tavalla yksituumainen siitä, että yritettiin löytää ratkaisua, joka olisi OP-Pohjolan mielestä oikeudenmukaisempi, mutta loppujen lopuksi mitään sellaista, joka olisi vaikuttanut tämän hallituksen esityksen lakitekstin muuttumiseen, ei käytännössä löytynyt, vaan tämä lakiteksti hyväksyttiin sellaisenaan.

Sitten hallituspuolueitten taholta edellytetään tässä ponnessa, että hallitus seuraa talletussuojalainsäädännön vaikutuksia pankkien kotimaiseen ja kansainväliseen kilpailuun. Jos kilpailuvääristymiä tai muita epäkohtia ilmenee, hallituksen tulee valmistella lakiin tarvittavat muutokset, eli on tällainen, voisi sanoa, normaali tapa puuttua tilanteeseen ja katsoa tulevaisuuteen, jos ei ole nyt sitten ihan varma siitä, onko tämä tehty ratkaisu kaikilta puolin oikeudenmukainen.

Tässä vastalauseessa, jonka ovat kaikki oppositiopuolueet allekirjoittaneet, on sitten asetuttu tämän OP-Pohjolan esityksen taakse, jossa lähdetään siitä, että OP-Pohjolan näkökulmasta tämä talletusmaksu olisi oikeudenmukaisempi suhteessa näihin ulkomaisiin pankkeihin, joiden sivukonttoreiksi Sampo ja Nordea muuttuvat ensi vuonna.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä valiokunnan puheenjohtaja totesi, tässä on myös kyse suomalaisten yhtiöitten myymisestä ja siitä, voisiko sanoa, miten suomalaisia yhtiöitä luototetaan ja rahoitetaan tulevaisuudessa.

Hallitus esittää lakia luottolaitostoiminnasta muutettavaksi niin, että pankkien kannatusmaksun määrää laskettaessa määränä käytettävää kerrointa korotettaisiin nykyisestä. En kannata korotusta, koska jos kannatusmaksujen tasoa nostetaan Suomessa korkeammaksi kuin muissa Pohjoismaissa, se tulee aiheuttamaan ongelmia suomalaisille pankeille kilpailussa muitten pankkien kanssa. Muualla Euroopassa, kuten esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa, kannatusmaksut ovat alhaisia. Myös Ruotsissa suunta on laskeva.

Hallitus esittää myös poistettavaksi säännöksen, jonka mukaan kannatusmaksu alenee yhteen kolmasosaan säädetystä määrästä, kun talletusrahaston nettovarat ovat 2 prosenttia korvattavien talletusten yhteismäärästä. Säännöstä ei tule kumota vaan tulee säilyttää se entisellään. 2 prosentin tavoitetaso on hyvä eikä sitä pidä poistaa. Lisäksi hallitus esittää poistettavaksi säännöksen, jonka mukaan maksun periminen lopetetaan rahaston nettovarojen saavuttaessa 10 prosenttia suojattavien talletusten määrästä. Tätäkään säännöstä ei tule kumota vaan tulee säilyttää se nykyisellään, koska tilanne ei ole muuttunut sitten vuoden 1997, jolloin lakia viimeksi käsiteltiin.

Pankkimaailma on menossa yhä enemmän yritysmaailmaan, ja kilpailu on kovaa. Voidaan sanoa, että Osuuspankkia lukuun ottamatta kaikki muut pankit on myyty ulkomaille ja meillä on jäljellä enää vain sivukonttoreita. Vaikka olen sitä mieltä, että kaikkia rahoitus- ja luottolaitoksia pitää kohdella tasapuolisesti, niin silti kotimaista pankkitoimintaa ei saa vaarantaa. Tällä hallituksen esityksellä vaarantuu kotimaisen pankkitoiminnan kilpailukyky ulkomaisiin pankkeihin nähden. Siksi esitän vastalauseen ja yhdyn opposition yhteiseen vastalauseeseen.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Nordea ja Sampo ovat siirtymässä ulkomaisen talletussuojan piiriin, ja tämä merkitsee sitä, että puhtaasti kotimainen OP-Pohjola-ryhmä joutuu päärahoittajaksi Suomen talletussuojajärjestelmässä. Tällä hetkellä OP-Pohjola-ryhmän osuus talletussuojarahaston maksuista on noin 40 prosenttia, vähän vajaa 40 prosenttia, ja tämän hallituksen esityksen mukaan tuo osuus nousee lähelle 70:tä prosenttia. Tällainen muutos on toki merkittävä monella tavalla. Se johtaa siihen, että nämä pohjoismaiset pankit saavat selvän kilpailuedun Suomen rahamarkkinoilla eli puhtaasti kotimainen pankkijärjestelmäryhmittymä kärsii ja nämä pohjoismaiset pankit pääsevät kevyemmällä rasituksella. Vielä tätä tilannetta kärjistää se, että esimerkiksi Ruotsissa tämän kannatusmaksun suuruus on noin 0,1 prosenttia, kun se meillä nyt nousee 0,175 prosenttiin, ja toisaalta Ruotsissa suojattavien talletusten määritelmä on erilainen kuin Suomessa suomalaisten pankkien tappioksi, jos tätä ilmaisua tässä yhteydessä voi käyttää. Ruotsissa eivät esimerkiksi määräaikaistalletukset ole talletussuojan piirissä samassa laajuudessa kuin Suomessa. Tämä johtaa siihen, että todellakin OP-Pohjola-ryhmä joutuu huonompaan asemaan samoilla kovasti kilpailluilla markkinoilla täällä Suomessa. Tätä on vaikea pitää oikeudenmukaisena. Ihan puhtaan mekaanisesti laskien tilanne näyttäisi olevan tasapuolinen, mutta käytännössä se ei sitä ole.

Tämän takia ja viitaten muun muassa Rahoitustarkastuksen lausuntoon, jossa Rahoitustarkastus toteaa, että kannatusmaksujen oikea taso tulisi selvittää huolella ottaen huomioon myös tasapuolisen kilpailun näkökohdat ja muiden Pohjoismaiden tilanne sekä mahdolliset muutokset niiden talletussuojajärjestelmissä, en voi pitää tätä hallituksen esitystä hyväksyttävänä. Olen yhtynyt talousvaliokunnassa tuohon esitykseen, jonka täällä puheenjohtaja Skinnari esitteli.

Kun vielä ajatellaan tätä pankkirakennetta tässä maassa, niin Sampo ja Nordea, nämä ruotsalais- ja tanskalaisomisteiset pankit, toimivat lähinnä suurissa kaupungeissa, suurissa keskuksissa, kun taas OP-Pohjola-ryhmä on ainoa pankki sadoilla pienillä paikkakunnilla maaseudulla, maakunnissa. Nyt tämä järjestelmä vetää sieltä maakunnista, maaseudulta, näitä talletussuojarahoja tänne pääkaupunkiin. No, se on hallinnollista sinänsä, että se on pääkaupungissa, mutta se imee pois niitä maaseudulta, eli aluepoliittisesti niin kuin edellinen asia, jota tässä käsiteltiin monta tuntia, niin tämäkin on kylmä suihku maaseudun kannalta ja maakuntien kannalta. Tämä on ikävää, että nyt Vanhasen hallituksen aikana näin menee monella eri tavalla, montaa eri kanavaa pitkin voimavaroja maakunnista, maaseudulta taajamiin ja tänne suurempiin keskuksiin.

No, voidaan tietysti sanoa, että tämä 17 miljoonaa euroa vuodessa OP-Pohjola-ryhmälle ei ole valtavan suuri summa, mutta kyllä se todella kilpailluilla pankki- ja talletusmarkkinoilla on melkoisen merkittävä summa. Se muutos, mitä oppositio tähän esittää, merkitsee sitä, että tuo OP-Pohjola-ryhmän maksuvelvoite putoaisi selvästi alle 10 miljoonan euron — eli merkittävä summa, ei maata kaatava, mutta merkittävä kuitenkin. Se myös vaikuttaa, niin kuin laskelmissa osoitettiin, lähes 200 toimihenkilön työpanoksen verran. Ei näitä työpanoksia menetetä tämän takia, mutta tämä summa, mikä tässä on kysymyksessä OP-Pohjola-ryhmän tappioksi, on sitä suuruusluokkaa, että jopa noin 200 työntekijän palkkasumma siihen menee. Ei ole kovin mielekästä, että näin tehdään ja suositaan ulkomaisia pankkeja ja suomalaiset maksavat sitten sen riskin, mikä täällä pankkijärjestelmässä aina on. Laman aikana jo nämä maakuntien pankit joutuivat maksamaan suurten keskusten huseeraukset, ja nyt tätä kautta sitten tämä järjestelmä kaatuu jälleen väärään suuntaan.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Talletussuojaa koskevien säännösten on koettu olevan esimerkiksi rajat ylittävien yritysjärjestelyjen kannalta ongelmallisia, koska niitä ei ole suojan minimitasoa lukuun ottamatta juurikaan harmonisoitu. Kuitenkin juuri pankkien toiminta on entistä enemmän muuttumassa yli valtakunnan rajojen tapahtuvaksi niin Pohjoismaissa kuin muuallakin. Tästä syystä on hyvä, että talletussuojaan liittyvää lakia tarkastetaan. Kaksi pankkiryhmittymää on lähivuosina siirtymässä naapurimaiden talletussuojan piiriin, jolloin niiden rahastoon maksamat varat jäävät kotimaiseen rahastoon. Tämän takia tässä yhteydessä on järkevää tarkistaa myös talletussuojamaksun määräytymistä.

Lakialoitteessa pankkien maksut talletussuojarahastolle olisivat aina riippuvaisia ainoastaan pankin vakavaraisuudesta eivätkä rahastossa olevien varojen määrästä. Tavoitetason poistaminen on myös välttämätön tekijä. Silloin kustannus on aina oikeudenmukainen ja ennustettava eivätkä siihen vaikuta muiden pankkien mahdolliset muutokset. Muutokset kotimaassa ja ulkomailla saattavat olla nopeita ja huomattavia. Valiokunnan lausumaehdotus, jossa korostetaan tarkan seurannan tärkeyttä, on Suomen kannalta välttämätön. Talletussuojalainsäädännön vaikutuksia pankkien kotimaiseen ja kansainväliseen kilpailuun on seurattava tarkasti, ja jos kilpailun vääristymiä tai muita selkeitä epäkohtia ilmenee, on tilanteeseen reagoitava nopealla aikataululla.

Arvoisa puhemies! Olemmehan nyt aivan uuden asian edessä sivukonttorimallin myötä.

Yleiskeskustelu päättyi.