Täysistunnon pöytäkirja 96/2008 vp

PTK 96/2008 vp

96. KESKIVIIKKONA 22. LOKAKUUTA 2008 kello 15.08

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 11 luvun 2 ja 3 §:n, työttömyysturvalain ja vuorotteluvapaalain 17 §:n muuttamisesta

  jatkui

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen esityksestä voi kyllä sanoa, että tämä on tämän entisen työministeriön, nykyisen työ- ja elinkeinoministeriön, hyvinvointi- ja pärjäämisslangia, jossa hallinnolle kaikki on mahdollista. Se tulee esille jo tässä esityksen pääasiallisen sisällön kuvauksessa. Kerrotaan, että näiden työvoimatoimikuntien merkitystä strategisena toimijana vahvistettaisiin siirtämällä työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen yksittäisten työnhakijoiden oikeudesta saada työttömyysetuutta ja vuorottelukorvausta työ- ja elinkeinotoimistoille eli nykyisille työvoimatoimistoille elikkä virkatyönä tehtäväksi. Minä nyt en ymmärrä kyllä sitä, kuinka se, että tämä lausunto-oikeus ja asiakasta sitova päätös, siirretään virkatyöksi vahvistaa tätä strategista merkitystä. Sen vastapainoksi sanotaan, kuinka nämä työllisyyden edistämistoimikunnat, joka sinällään sananakin on jo niin yltiöpositiivinen, aikovat hoitaa sitten paikallisella tasolla tämän työvoiman saatavuusongelman, edistää työllisyyttä, ennakoida muutostilanteita ja sitten vielä reagoida niihin.

Paha pelko on se, että koska tällä hetkellä toimikunnat ovat antaneet työvoimapoliittisia lausuntoja noin 156 000 vuodessa viime vuoden aikana, niin nimenomaan koskien niitä vaikeimpia tulkintatapauksia työttömyysturvatulkinnat tulevat ilman lainmuutoksia kiristymään ja valituskäytäntö menee hankalammaksi.

Nämä työllisyyden edistämistoimikunnat antavat tuleviin valituksiin oman lausuntonsa, mutta sen tietää, että koska niillä tämä sisältöosaaminen on karsittu kokonaan pois, ne ovat yksi yhteen toimistojen elikkä virkatyönä annettavien päätösten mukaisia. Se on sinällään valitettavaa, että aikoinaanhan työvoimatoimikunnat perustettiin sen vuoksi, että niissä voitiin käyttää paikallistuntemusta, ruohonjuuritason osaamista, maalaisjärkeä, ja sillä yritettiin karsia sitten virkatyönä annettavien päätöksien pahimmat puutteet ja virheet pois. Nyt kun virkamiestyöksi menee jatkossa tämmöinen määrä työvoimapoliittisia lausuntoja, niin on ihan varmaa, että ne lausunnot kiristyvät, kun siihen on jo johtanut se, että työvoimatoimistot toimivat entistä suuremmalla alueella ja niillä on yhteinen työvoimatoimikunta. Se, mikä on oleellista, korostan vielä, on, että tämä tulkintojen kiristyminen on tapahtunut ilman yhtään lainmuutosta.

Arvoisa puhemies! Tähän strategisen merkityksen korostamiseen liittyy se, että todetaan, että perustetaan sellaisia työllisyyden edistämistoimikuntia, joissa on puheenjohtajana ja esittelijänä työ- ja elinkeinotoimiston johtaja, varapuheenjohtajaksi nimetään enintään kaksi muuta työ- ja elinkeinotoimiston virkamiestä ja sen lisäksi yhdeksän muuta jäsentä, ja näistä yhdeksästä muusta jäsenestä kuusi edustaa merkittävimpiä työmarkkinajärjestöjä sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta, ja tämän lisäksi voidaan valita myös muita alueen edustavia jäseniä, ja toimikunnalla on sihteeri.

Nyt kysymys kuuluu, että kun aiemmin on ollut myöskin laajennettuja työvoimatoimikuntia, jotka olisivat voineet toimia juuri tällä tavalla niin kuin nyt esitetään, niin miksi eivät ole toimineet. Toinen kysymys: mitä lisäarvoa tällä tulee siihen päivittäiseen työhön, jota valistuneimmat työvoimatoimistot jo tekevät yrittäjien suuntiin tärkeänä yhteistyökumppanina kuntien kanssa sekä kaikkien merkittävimpien työmarkkinajärjestöjen kanssa?

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys 165 on kyllä aika merkillinen ja arveluttava ja vähentää demokratiaa. Ihmettelen, kun tässä kuitenkin on henkilö, ministeri Cronberg, jonka pitäisi ymmärtää ainakin Pohjois-Karjalan näkökulmasta tämä asia. Jos vihreät ovat tätä mieltä, niin on jännä katsoa tässä salissa, kun tullaan äänestämään tämän lakiesityksen joistakin osioista, tai yhdestä osiosta erityisesti.

Nimittäin tämän uuden työllisyyden edistämistoimikunnan — mikä nimi tässä keksitäänkin, entinen työvoimatoimikunta — niin kuin edellinen puhuja totesi, niin tässä sen tehtäväkenttää kavennetaan siten, jotta se ei anna enää työvoimapoliittisia lausuntoja. Sehän johtaa siihen, jotta tavallaan ihmisten tai sanotaan arjen tuntemus — täällä puhutaan aina arjen tuntemuksesta ja niistä olosuhteista — kapenee huomattavasti. Nimittäin tiedän monia tapauksia, joissa se arjen tuntemus siellä työvoimatoimikunnassa on vaikuttanut siihen, että se työvoimapoliittinen lausunto onkin tullut päätökseksi niiden toimikunnan jäsenten ansiosta. Tällöin on katsottu se inhimillinen tekijä siinä, mitkä ovat ne olosuhteet, miten se ihminen pääsee töihin jonkun liikenneolosuhteen tai muun takia, ja nyt tämä poistuisi kokonaan. Tämä virkailija siirtyisi lukkojen taakse.

Minulla on tässä lausunto Raision työvoimatoimistolta, joka ei ole meiltä päin, mutta tässä todetaan, jotta etuuspäätökset tehdään lukkojen takana, niin kuin Kelan toimistoissa ja sosiaalitoimistoissakin. Miksi ne tehdään? Koska näissä Kelan toimistoissa ja sosiaalitoimistoissa on tapahtunut sillä lailla, jotta väkivallan uhka on lisääntynyt. Tässä nämä työvoimatoimistojen päälliköt ovat pitäneet palaverin Raision suunnalla ja ovat sitä mieltä, jotta jo nyt on ollut väkivallan uhkaa. Kun se päätös kohdistuu, kun tiedetään, että se virkailija on tehnyt päätöksen, niin sinne tulee semmoisia uhkauksia ja ihmisiä, jotka eivät hallitse itseään, ja silloin pannaankin ovet lukkoon. Ollaan menossa muuten ihmeelliseen järjestelmään ja yhteiskuntaan, jos meidän pitää tämän tyyppinen tehdä sen takia, että me puramme järjestelmän, joka meillä on toiminut.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että eduskunnan pitää muuttaa tämä, että työvoimatoimikuntien asema työvoimapoliittisten lausuntojen antajana yhä säilyy. Siinähän selvät tapaukset on hoidettu sillä tavalla nytkin, jotta sen virkailija on tehnyt, mutta nämä rajatapaukset, jotka ovat vaikeita, on siirretty työvoimatoimikunnalle, jolloin myös se vastuu jakautuu. Silloin ei voida syyttää yhtä henkilöä, jos on kokenut tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, vaan työvoimatoimikunnan virkailija sanoo, jotta tämä on toimikunnan päätös. Yleensä se on vaikeuttanut sitä, että ihminen ei mene kaikkia nokkiin iskemään tai uhkailemaan. Jos se tehdään pelkästään virkamiespäätöksenä, niin se tekee tämän, mitä nämä päälliköt täällä toteavat.

Sitten tähän mitä ed. Mustajärvi totesi. Kyllä tässä tämä kirjoittaja on todellinen virtuoosi. En tiedä, kuka tämä mahtaa olla, mutta kun lukee tämän esityksen pääasiallisen sisällön, niin tästä on tehty todella positiivinen juttu. Tässä vain vahvistetaan ja parannetaan tämän toimikunnan asemaa, kun tässä todellisuudessa heikennetään sitä. Mutta näinhän tämä hallitus monissa asioissa käy puhumassa ministerienkin suulla aitiossa, miten kaikki on hienosti ja hyvin ja nätisti ja somasti, ja todellisuudessa asia on ihan toisenlainen.

Vielä tähän työvoimatoimistojen puoleen toinen juttu. Kun ministeri Cronberg on Pohjois-Karjalasta, Teerisaaressa asuu siellä, ei ole hyvin pitkä matka niihinkään paikkoihin, missä on tarkoitus lopettaa nämä palvelupisteet. Tarkoittaa sitä, kun Kesälahti ja Rääkkylä ovat olleet tällaisia sivupisteitä, joissa virkailija on muutaman päivän viikossa käynyt palvelemassa ihmisiä ja neuvoja antamassa. Nyt sitten Cronberg on nähnyt ilmeisesti asialliseksi, että nämähän pitää lopettaa ja laittaa sinne tietokoneet — näin ovat virkailijat kertoneet. Tämmöinen suunnitelma on olemassa, jotta sielläpähän käypi sitten työtön seurustelemassa tietokoneella ja hakemassa neuvoja.

Olen sitä mieltä, että se on virhesuuntaus, koska sitä palvelevaa ihmistä ei mikään korvaa. Tässä on se vanha juttu, että pitää Mooseksen mennä vuoren luokse eikä vuoren Mooseksen luokse. Se on hyvä vertaus tässä, kun seuraa tuota Raamattuakin ... (Ed. Pulliainen: Onko tämä pelkästään logistinen kysymys?) — Olkoon se logistinen. Logistiikan pitää toimia sillä tavalla, jotta sen yhden ihmisen liikkuminen on huomattavasti halvempaa ja järkevämpää kuin muutaman kymmenen tai sadan liikkuminen sinne työvoimavirkailijan tykö.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Työvoimatoimikuntia koskevat säännökset ovat olleet voimassa jo 1960-luvulta lähtien, ja nykyisen sisällön ne saivat vuonna 1985. Hallituksen esitys on valmisteltu niin sanotulla kolmikantaperiaatteella. Tuloksena on esitys, jonka mukaan työvoimatoimikunnan merkitystä strategisena toimijana vahvistetaan siirtämällä työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen työvoimatoimistoille ja lisäämällä toimikuntien roolia työmarkkinoiden toimivuuden edistämisessä, työvoiman saatavuuden turvaamisessa ja työllisyyden parantamisessa. Tämä tehtävä edellyttää nykyistä parempaa työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten ennakointia ja muutosten johdosta tarvitta-vien toimenpiteiden suunnittelua.

Tällä hetkellä työvoimatoimikunnat käsittelevät lähinnä työvoimapoliittisia lausuntoja yksittäisen työnhakijan oikeudesta saada työttömyyteen liittyviä etuuksia. Työvoimatoimikunnat antoivat viime vuonna yli 150 000 työvoimapoliittista lausuntoa. Näiden lausuntojen antaminen ehdotetaan kokonaisuudessaan siirrettäväksi työvoimatoimistojen tehtäväksi. Työvoimatoimikuntien työttömyysturvaa koskevat tehtävät ovat olleet merkittäviä, ja jäsenten työelämäkokemuksella on ollut merkitystä työttömien työnhakijoiden oikeusturvan toteutumisessa. Suurissa työvoimatoimistoissa toimikuntien työmäärä on ollut liian suuri voimavaroihin nähden, eikä aikaa ole edes jäänyt työvoimapolitiikan kehittämistyöhön.

Arvoisa herra puhemies! Työvoimatoimikunnan tehtävänä olisi edelleen seurata työvoimatoimiston työttömyysturva-asioissa antamia lausuntoja ja tukea toimistoa työvoimapoliittisten edellytysten arvioinnissa. Toimikunnan jaostolla olisi mahdollisuus antaa lausuntonsa tilanteissa, joissa työttömyysetuuden hakija valittaa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan tai vakuutusoikeuteen päätöksestä, jolla hänen työttömyysetuutensa on evätty työstä kieltäytymisen tai työstä eroamisen vuoksi. Kun työttömyysetuuksien käsittely siirtyy nyt pois toimikunnilta, on vaarana se, että toimikuntien työ etääntyy työvoimatoimistojen tehtävistä. Sen takia pidän tärkeänä, että hallitus seuraa ja arvioi uudistuksen vaikutuksia työvoimatoimikuntien asemaan paikallisessa työ- ja elinkeinopolitiikassa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käydyssä lähetekeskustelussa on tuotu hyviä näkökohtia esille, joiden toivon tulevan valiokuntakäsittelyssä myöskin esille. Kun tulin eduskuntaan, olin neljä vuotta työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan varsinainen jäsen, ja olen käynyt myöskin monissa työvoimatoimistoissa tutustumassa toimintoihin. Tiedän, että ongelmatonta vaikean ja haasteellisen tehtäväkentän hoitaminen ei ole. Tarvitaan, kuten ed. Esa Lahtela toi esiin, arjen tuntemusta, paikallistuntemusta. Ne ovat vahvuuksia. Tarvitaan myös tiettyä inhimillisyyttä käsiteltäessä asioita. Kohteena on aina ihminen, hänen toimeentulonsa ja tulevaisuutensa. Nämä ovat tärkeitä asioita, ja toivon, että nämä voisivat olla keskeisenä ohjenuorana jatkossakin, mitenkä tehdään ihmisen parhaaksi työtä.

Täällä viitattiin näihin sivupalvelupisteisiin, joissa on palveleva ihminen ollut läsnä. Ne ovat minusta tärkeitä, ja minä toivon, että näihin ihmistä palveleviin pisteisiin voitaisiin edelleen saada ihminen, joka voi paneutua yksilöllisesti toisen ihmisen asioihin ja löytää niihin vaikka hyvinkin räätälöidysti, mittatilaustyönä, tehdyt ratkaisut. Tämä on hyvin tärkeä tehtäväkenttä, ja toivon, että käsiteltävinä olevien asioitten hoidossa onnistutaan.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen puhui kyllä ihan kauniisti ja asiaa. Toivoisi, että monet muutkin hallituspuolueitten edustajat tekisivät samaa. Tässähän tulee semmoinen asetelma, että 150 000 päätöstä, joista on voinut valittaa, siirtyy virkatyöksi. Ministeriö käskyttää ja virkailija tottelee, ja siinä asiakas unohtuu. Tämä muutos pitää kytkeä myöskin valtion tuottavuusohjelmaan. Se tietää vääjäämättä työvoima- ja elinkeinotoimistoverkon supistamista ja hyvin rajua semmoista, mikä tietää taas sitä, että paikallistuntemus heikkenee, työttömyysturvatulkinnat tiukkenevat, palvelut karkaavat yhä kauemmas. Ensin keskitetään hallinto ja sen jälkeen palvelut.

Tällä harventamisella on semmoinen vaikutus, että kunta ja työvoimatoimistojen verkko eivät kulje käsi kädessä. En tiedä sitten, onko tavoitteena se, että valtion tuottavuusohjelman kautta ja kuntien Paras-hankkeen kautta yritetään rakentaa sekä valtionhallintoon että kuntahallintoon nykyistä seutukuntajakoa vastaava verkosto.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen on ymmärtänyt asian juuri noin. Tässä voisi kuvata sitä tilannetta sillä tavalla, kun ed. Oinonen on siviiliammatiltaan pappi, jotta jos kirkoissa olisi vaan radio tai tietokone siellä saarnastuolissa ja seurakunta kuuntelisi ja näkisi vain siellä sen kuvaruudun sitten — se voisi olla vähän isompikin — niin se olisi ihan samanlainen tilanne kuin tässä, koska ihmiset tarvitsevat sitä lähipalvelua ja toisaalta sitten pitää olla myös tämmöistä ihmisläheisyyttä asioissa. Se ei ole sama, jos seurustellaan tietokoneen kanssa.

Sitten työvoimatoimikuntien asemaan: Mikään ei korvaa, jos se yksi virkamies on siellä, joka lukittujen ovien takana selaa papereita, niin semmoista tuntemusta ei löydy siltä ihmiseltä ei millään, vaikka kuinka pikkanen kunta olisi tai tuntisi ihmiset siellä. Sen takia minusta, kun on kuitenkin aika isoja nyt nämä alueet, kun ei ole enää kysymys pelkästään kunnasta, vaan nyt nämä työssäkäyntialueet ovat isoja ja annetaan useamman kunnan alueelta lausuntoja, niin se yksi virkailija ei voi niin fiksu olla, että se tuntee koko sen kentän. Sen takia toivon, jotta tässä tapauksessa löytyisi myös hallituspuolueista sitten, ed. Oinonen ja Pulliainen ja keitä täällä onkin, henkilöitä, jotka olisivat valmiit taistelemaan, jotta työvoimatoimikuntien asemaa ei heikennetä siltä osin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi kuvasi sitä, minkälainen tuo tulevaisuus saattaisi olla, saattaisiko siellä olla se mahdollisuus, että tämmöiseen seutukuntapohjaiseen järjestelmään siirrytään. Jos teen ihan tieteellisen havainnon, jossa ei ole mitään mielipiteitä puoleen taikka toiseen, niin jos otetaan tuottavuusohjelman tavoitteet pöydälle työ- ja elinkeinoministeriön osalta, niin tuo on täysin mahdollinen tulevaisuudenkuva, täysin mahdollinen tulevaisuudenkuva.

Erkki Virtanen /vas:

Herra puhemies! Se on enemmän kuin todennäköinen. Olen ollut naimisissa sananmukaisesti työvoimahallinnon kanssa itse asiassa jo yli 30 vuotta, ja kehitys on selkeästi mennyt siihen suuntaan, että siellä on entistä vähemmän ihmisiä palveltavaa kohti ja toimistot on keskitetty entistä pienemmälle alueelle. Pohjois-Savossakin taitaa olla tämän uudistuksen jälkeen 4 toimistoa. Kyllä kun Rautavaaralta työtön lähtee Kuopiosta asti tai Iisalmesta asti hakemaan sitä palvelua, niin kyllä siinä tämmöinen henkilökohtainen herkkyys tuppaa kärsimään. Kun ensin jyskytät sinne linja-autolla, jotka eivät enää edes kulje, ja sen jälkeen sitten tapaat siellä tämän tietokoneistetun virkailijan, niin kyllähän palvelu paranee ja tuottavuuskin kuulemma paranee.

Keskustelu päättyi.

​​​​