Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! On täällä salissa näiden vuosien aikaan nähty vähemmänkin kansanedustajia silloin, kun talousarvioaloitteita on läpikäyty, mutta käyn nyt varsin pikaisesti läpi tekemäni talousarvioaloitteet. Pidän itse kuitenkin tätä perustuslaillista oikeutta tärkeänä kansanedustajan toiminnan kannalta. Asioita nostetaan esiin ja niistä keskustellaan, tärkeyttä painotetaan, ja sitten varsin usein, ainakin silloin tällöin, myöhemmin nämä toteutuvat, jos eivät aina, taikka juuri koskaan, itse äänestyksessä.

Arvoisa puhemies! TAA 937/2008 vp: Tämä koskee määrärahan osoittamista Kymijoen Korkeakosken kalatien rakentamiseen. Kymijoki on lohijoki, ja siellä edelleen on esteitä kalan nousulle. Vaelluslohi ja taimen ja siika nousevat jo Langinkosken haarassa paremmin, mutta nimenomaan Korkeakoski nimensä mukaisesti on sen kaltainen este, että siitä ei ilman kunnon kalatietä kala pääse. Nämä kalatiet ovat tärkeä asia tuolla Kaakkois-Suomessa, ja tämä Kymijoki on siitä yksi hyvin tärkeä esimerkki.

Edelleen talousarvioaloite 938: Määrärahan osoittaminen Repoveden kansallispuiston luontokeskuksen suunnittelun ja toiminnan kehittämiseen. Se on myös samalla Kymenlaakson liiton aloite, johonka on useampi vaalipiirin kansanedustaja yhtynyt. Tässä kohden voi todeta valittaen sen, että ensimmäistä, tai sitten ehkä jo toista kertaa, kuitenkin nykyhallituksen aikana kaikki kansanedustajat eivät pysty näiden ryhmäkurien vuoksi myöskään omien vaalipiiriensä asioita edistäviin aloitteisiin yhtymään.

Tämä Repovesi-kansallispuisto on kansanedustuslaitoksen luomus sillä tavalla, että voin ylpeästi todeta, että ympäristövaliokunta on sen aikoinaan aikaansaanut, laittanut liikkeelle. UPM-Kymmenen siunauksella sitten, kun UPM luovutti siihen maata, saavutettiin reilusti 1 000 hehtaarin raja ja kansallispuisto on toteutettu 1. päivä tammikuuta 2003 alkaen. 70 000 kävijää tällä hetkellä vuositasolla, määrä kasvaa voimakkaasti, tänä vuonna ylitetään varmaan tuo luku selvästi. Näin tärkeä on eteläisen Suomen kansallispuisto.

Talousarvioaloite 939: Määräraha Kotolahden ratapihan rakentamiseen Kotkassa. Tämän tärkeyttä osoittaa se, että tästä on tehty useampikin aloite näillä valtiopäivillä, ja tämä on osa sitä toimintaa, että yritämme saada rekkaliikenteen enemmän kiskoille. Vähennämme sillä tavalla hiilidioksidikuormaa ja lisäämme turvallisuutta teillä. Tämä on nimenomaan transitoliikenteen edistämishanke, josta valtiovalta otti omat euronsa pois kesken kaiken. Kotkan kaupungilla on 10 prosentin velvoite sopimuksen mukaan näistä kustannuksista, ja kaupunki sitten on nyt vuoden 2009 talousarvioonkin laittanut ne 2 miljoonaa euroa, mutta valtion 20 miljoonaa euroa puuttuu.

Seuraava aloite, puhemies, talousarvioaloite 940: Määrärahan osoittaminen Pääkaupunkiseudulta suoraan itään kulkevan rantaradan suunnittelun aloittamiseksi. Tämän taustalla on mukana myös kansanedustaja Sirpa Paatero. Meillä on Kotkassa rantaratatoimikunta, jossa ovat kaikki Kotkassa merkittävät puolueet mukana: sosialidemokraatit, kokoomus, vasemmistoliitto ja vihreät. Nämä ajavat, eivät rantaradalla, vaan ajavat rantarataa eteenpäin. Viimeksi Loviisassa 15. syyskuuta oli tilaisuus, jossa olivat mukana VR:n pääjohtaja Kuitunen, Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Niemimuukko, ministeriöiden edustajia sekä paikallisten kuntien ja maakuntaliittojen edustajia.

Talousarvioaloite 941: Määrärahan osoittaminen Haminan ohitustien rakentamisen käynnistämiseen osana E18-tietä. Tämä on myös Kymenlaakson liiton aloite.

Talousarvioaloite 942: Määrärahan osoittaminen Motiva Oy:n toimintaedellytysten takaamiseen ja parantamiseen. Tässä haluan todeta, arvoisa puhemies, että ympäristövaliokunta on useita kertoja eri lausunnoissaan ja mietinnöissään ottanut Motivan esille. Meillä Motiva on energiatehokkuutta edistävä valtion osakeyhtiö. Sen toimintaedellytykset ovat olleet välillä aina kiikun kaakun. Ne pitää turvata.

Talousarvioaloite 943: Määrärahan osoittaminen Reach-asetuksen toimeenpanon vaatimien voimavarojen varmistamiseen Sosiaali- ja ter-veydenhuollon tuotevalvontakeskuksessa. Vähän pitkä nimike, mutta tärkeä asia. Kun meillä nyt on Kemikaalivirasto ja kun sitä perustettiin, niin hallituksen omassa esityksessä todettiin, että Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen kuten myöskin sitten toisaalta muutenkin valtion viranomaisten toimintaedellytykset pitäisi tässä taata. Ja hallitus itse totesi, että tarvitaan neljä työvuotta lisää. Kuitenkaan tätä ei esitetty, sitä ei ole missään budjetissa, ja näin ollen tämä Kemikaaliviraston toteuttaminen ontuu tältä osin.

Talousarvioaloite 944: Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisen vaatimaan selvitys- ja lisätyöhön oli esillä myös viime vaalikaudella. Aika monta kymmentä kansanedustajaa yhtyi tähän, kun tästä äänestettiin. Siis hyvä asia mielestäni. Kansaneläkkeen pohjaosan palauttamista ei pidä unohtaa. Se on kuitenkin mahdollista palauttaa, ja Suomen taloudellinen tilanne on nyt aivan toinen kuin silloin 1995, kun sitä alettiin leikata.

Talousarvioaloite 945: Määräraha 10—15 prosentin haitta-asteen sotainvalidien avopalvelujen korvaamiseen. Tässä on edelleenkin se ongelma, että nämä prosentit elävät sotainvalidien eduissa. Nehän pitäisi tietysti saada kaiken kaikkiaan pois. Nimenomaan alle 20 prosentin haitta-asteen omaavat ovat ilman monia palveluja.

Talousarvioaloite 946: Määrärahan osoittaminen sotainvalidien hautausavustuksiin. Tässä totean, että tämän takana on useampi kymmen kansanedustajaa eri puolueista, myös hallituspuolueen kansanedustajia, ja tämä on Sotainvalidien veljesliiton meille esittämä aloite.

Talousarvioaloite 947: Määräraha aivoinfarktin liuotushoidon turvaamiseen Kaakkois-Suomessa. Alue on tässä suhteessa ongelmallinen.

Sitten Parikkalan terveyskeskuksen peruskorjauksesta on aloite 948.

Aloite 949 on määrärahan osoittaminen ilmastolain toteuttamiseen vuonna 2009. Eduskunnassa on kaksikin lakialoitetta tästä asiasta, ja rahaa pitäisi saada budjettiin.

Talousarvioaloite 950: Määrärahan osoittaminen ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Näitä on jatkuvasti vähennetty, ja siis nyt yritetään saada niitä lisää. Tämä on vasemmistoliiton ryhmäaloite.

Talousarvioaloite 951: Määräraha Reach-asetuksen toimeenpanon vaatimien voimavarojen varmistamiseen Suomen ympäristökeskuksessa. Myös tätä esitti silloin hallitus omassa esityksessään, mutta ei esittänyt kuitenkaan taloudellisia edellytyksiä.

Sitten 952: Määrärahan osoittaminen järjestöön ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnonsuojeluun. Tämä on myös vasemmistoliiton ryhmäaloite, kuten on myös kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiuden parantaminen Suomenlahdella, aloite 953.

Sitten lintuvesien suojeluun on aloite 955, joka on tehty yhdessä ed. Nurmen kanssa. Sitä ennen on vielä määrärahan osoittaminen öljyntorjuntakaluston uusimiseen ja kehittämiseen eli 954.

Arvoisa puhemies! Ihan yksi puolikas minuutti. Talousarvioaloite 956: Määrärahan osoittaminen metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoon ja kehittämiseen. Se on myös vasemmistoliiton ryhmäaloite. Samoin aloite 957, määrärahan osoittaminen ympäristötöihin. Näitä määrärahoja on joka vuosi eduskunta lisännyt. Ne ovat jatkuvasti liian matalia. Aloite 958, määrärahan osoittaminen korjaustoiminnan avustuksiin, on samoin ryhmäaloite vasemmistoliitolta. Aivan liian matala kokonaissumma. Olen havainnut, että näitä on useampia aloitteita tästä eri ryhmiltä.

Talousarvioaloite 959 viimeiseksi: Määrärahan osoittaminen rakennusperinnön hoitoon. Se on vasemmistoliiton ryhmäaloite. Tärkeä asia, me emme pysty rakennusperintöä suojelemaan, jos siihen ei ole taloudellisia edellytyksiä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Jos edellisen puhujan tapaa noudattaisin, tässä pitää ottaa lisäaikaa heti nyt jo reilusti. Mutta ajattelin, jotta poimin vaan muutaman kohdan omista aloitteista.

Talousarviolaoite 387: Esitän siinä varallisuusveron palauttamista tulevan vuoden alusta. Syy on yksinkertaisesti, että me tarvitsemme lisää rahaa. Siellä on yksi iso, maksukykyinen porukka vapautettu verosta. Minusta se ei ole mitenkään loogista, kun miettii rahatilannetta ja miettii sitä, jotta veropohjaa pitäisi laajentaa eikä kutistaa, niin kuin tässä tapahtuu.

Sitten hyppään jo vähän kauemmaksi. Minulla on monta aloitetta kevyen liikenteen väylistä, mutta totean yhden vaan tästä. Se on talousarvioaloite 443, määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Kitee—Koivikko-välille. Se on semmoinen tienpätkä, joka on Puhoksen tehtaiden ja Kiteen keskustan välinen tie. Siinä on valtava rekkaliikenne, ja työpaikkaliikenne sotkee sitten siinä seassa. Jos siinä olisi kevyen liikenteen väylä, se tarkoittaisi sitä, jotta monet työntekijät, jotka käyvät Puhoksen tehtaalla töissä, ajaisivat mahdollisesti polkupyörällä tai juoksisivat. Nyt se on tietyllä tavalla mahdotonta. Ainakin huonoimmilla keleillä ei uskalla lähteä, koska siinä voi jäädä äkkiä auton alle. Siinä on tapahtunutkin monta tämmöistä kolaria, missä on joko jäänyt auton alle tai sitten muuten loukkaantunut, kun siinä valkoisen viivan ja hiekan välissä ajaa kaidalla alueella, joka on semmoinen kakskymmentä senttiä, kymmenen senttiä asfalttia.

Sitten iso asia, joka nyt on talousarviossa luvattu toteuttaa, on talousarvioaloite 467, Porokylä—Vuokatti-rataosuuden korjaaminen. Siinä on vaan se ongelma, että tällä hetkellä hallituksen esitys on sen verran matala, että sillä ei saada korjattua sitä koko rataosuutta 25 akselitonnin painolle, vaan se nopeusrajoitus 40 kuulemma jää edelleen voimaan, jos siihen ei saada lisää budjetissa varoja. Minusta, kun tehdään tämmöisiä hankkeita, pitäisi lähteä siitä, että tehdään kunnolla asia, saadaan se rata kerralla kuntoon, eikä tehdä semmoista puoliväliratkaisua, koska se ei palvele oikein ketään. Sitten se tarkoittaa, että se on sitten loppuiän semmoinen. Ei sitä lähdetä uudelleen korjaamaan, kun se yhdesti korjataan. Sen takia se vaatisi 13 miljoonaa lisää rahaa.

Sitten muutama muu asia. Täällä vuodesta toiseen olen esittänyt sitä, että työttömille annettaisiin oikeus liikkua rautateillä puoleen hintaan. Ainakin tuolla meidän suunnalla, kun katsoo näitä junia, niin tilaa on. Sekin puoli hinta olisi lisää VR:lle tuloja. Mutta ihmettelen, miksi se aina tyrmätään sillä, jotta tässä joutuisi valtion budjettiin laittamaan rahaa. Mutta tässä nyt esitän, jotta ei tehdä VR:llekään hallaa, vaan maksetaan se puolikas nyt sinne ja kokeiltaisiin ainakin. Jos se ei ole pysyvä, niin kokeilumielessä. Nyt näköjään vissiin hankitaan niitä uusia vaunuja, niin nämä työttömät varmaan kulkisivat niissä vanhoissa sinisissäkin vaunuissa, ettei tarvitse olla niin nokon nuukaa siinä. He ovat oppineet elämään vähän huonommissa olosuhteissa ja kaidempaa leipää syömään ja halvempaa makkaraa, niin eivät he tykkäisi pahaa, kun he pääsisivät siinä vanhassakin vaunussa kulkemaan, jos muuten tätä ei saa läpi.

Sitten yksi ihan uusi asia on talousarvioaloite 500. Tässä esitän omaishoidon tukeen rahaa siten, että korvamerkattaisiin kunnille tietty summa, jolla kunnat saisivat alun. Ainakaan ei voisi väittää, että on rahasta kiinni tämä omaishoidon tuki, koska nyt se omaishoidon tuki, niin kuin tiedätte, on hyvin eri tasoinen eri kunnissa, ja monessa kunnassa säästösyistä saattavat loppua rahat jopa kesken vuotta. Sen takia tämä olisi semmoinen uusi päänavaus, ja toivon, että se menisi jopa läpikin.

Sitten ihan viimeinen, en käy enempää läpi näitä, on talousarvioaloite 510. Meillä Kiteellä on Sopensuon tämmöinen kaatopaikka, jossa nyt on ympäristöluvat jo saatu siihen, ja sinne on tulossa tämmöinen biokaasulaitos. Sen tarkoitus on hyödyntää siellä kaatopaikassa olevat kaasut, jotka on nyt tällä hetkellä. Se pinnataan ja otetaan siellä kaasu talteen, mutta siihen tulisi sen lisäksi sitten semmoinen laitos, joka keräisi Joensuuta myöten sitten biojätteet ja niistä tehtäisiin biokaasua. Samoten siinä on joitakin karjatiloja. Sieltä ajettaisiin nämä lannat ja teurastamoilta tuotaisiin myös nämä teurastusjätteet sinne biokaasutettaviksi, ja siinä on lähellä lämpöverkko, ja siihen tulisi sähkövoimala kanssa. Tämä vaatii investointitukia, ja odotan, että tähän tarkoitukseen nyt sitten myönnettäisiin se, mitä siellä odotetaan myönnettävän.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat täällä salissa ja tietysti työhuoneiden kotikatsomossa! Talousarvioaloitteet ovat erittäin tärkeä keino tuoda alueille tärkeitä asioita esille keskusteluun ja myös tuleviin päätöksentekorinkeihin. Kaikkea ei voida korjata kerralla, mutta ainakaan niitä asioita ei voida korjata, joita ei saateta päättäjien tietoon.

Talousarvioaloite 345, määrärahan osoittaminen kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien parantamiseen haja-asutusalueilla, on mielestäni erittäin tärkeä aloite siinä mielessä, jos meinataan saattaa todella tasavertaisesti käytäntöön tämä meidän uusi jätevesiasetus. Tällä hetkellä tilanne on se, että nykyisessä talousarviossa ei ole esitetty riittäviä määrärahoja, joilla kyettäisiin kaikille avustusta tarvitseville osoittamaan riittävä avustus järjestelmän kuntoon laittamiseksi.

Talousarvioaloitteessa 341 esitetään määrärahaa Kainuun kehittämisrahan korottamiseen tieverkoston kehittämisen mahdollistamiseksi. Tässä aloitteessa keskitytään nimenomaan kahteen kohteeseen, Tönölänsalmen siltaan ja Vuoreslahden tiehen.

Tönölänsalmen silta sijaitsee Kuhmon keskustaajamassa, ja siitä pohjoiseen ovat paikkakunnan liikenneturvallisuuden sekä liikenne- ja elinkeino-olojen kannalta etenevät yhteydet erittäin tärkeitä. Elikkä Kuhmosta Vartiukseen kansainväliselle EU-raja-asemalle johtavan kyseisen tien pahimman riskikohteen muodostaa nykyinen tarpeisiin nähden liian kapea ja notkolle painunut Tönölänsalmen silta ja siitä puuttuva oma kevyen liikenteen väylä. Silta alkaa olla siinä kunnossa, että sille tullaan ilman toimenpiteitä asettamaan painorajoitus, mikä edelleen tarkoittaa puutavarakuljetusten loppumista Kuhmo Oy:lle. Kuhmo Oy työllistää Kuhmossa yli 300 henkilöä, joten vaikutukset ovat niin puuhuollolle kuin alueen yritystoiminnalle todella merkittäviä.

Vuoreslahden tie Kajaanissa on ollut päällysteen tarpeessa jo vuosia. Kajaani haluaisi kehittää aluetta yritystoimintaan ja asumiseen, mutta tällä hetkellä näyttää, että työ on jäänyt kesken pahasti. Sen korjaaminen on aloitettu, mutta päällystettä tielle ei saada. Liikennemäärät ovat kasvaneet vuosittain, ja alueelle on tullut uutta asutusta, koska tie kulkee Oulujärven rantaviivan lähellä. Tässä olisi niin elinkeinopoliittista kuin myös infrallista mahdollisuutta kehittää aluetta yhden tien korjaamisen kautta.

Talousarvioaloitteessa 343 osoitettaisiin määrärahaa yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten ja monisairaiden kuntoutukseen. Tällä hetkellä tilanne on se, että yli 65-vuotiaille vaikeavammaisille Kansaneläkelaitos voi myöntää lääkinnällistä kuntoutusta harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Näitä päätöksiä tehdään yllättävän vähän huolimatta siitä, että meillä on maassamme paljon parkinson-, ms-potilaita, ja myös vaikeavammaisia, vaikealiikuntavammaisia, jotka tarvitsisivat kuntoutusta, jotta heidän elämänsä mahdollistuisi omassa kodissaan huomattavan paljon edullisemmin kuin laitoshoidossa. Tässä olisi ihan tämmöinen mahdollisuus ratkaista näitä asioita siten, että taloudellista rasitusta vähennettäisiin sieltä laitoshoidon puolelta ja laitoshoidon tarpeesta, kun varmistettaisiin ihmisten kunnollinen kuntoutus ja mahdollisuudet asianmukaiseen toimintakykyyn omassa elämässään.

Talousarvioaloitteessa 335 sinnikkäästi, kuten edellisenäkin vuonna, esitetään määrärahaa Kainuun maakunta -kuntayhtymän jäsenkuntien yhteistoiminnan tukemiseen. Eli Kainuun maakunta -kuntayhtymän käynnistyessä meillä oli vahvoja toiveita siitä, että Kainuun kehittämisrahaa olisi nostettu nykyistä korkeammalle tasolle. Korotus on ainakin tähän mennessä jäänyt tekemättä, samoin varsinainen käynnistymistuki saamatta. Pelkän henkisen tuen varassa kainuulaiset jäävät Paras-hankkeen toteuttamisessa muita kansalaisia heikompaan asemaan, koska Kainuun kunnat ovat jo ennakkoon toteuttaneet osaltaan monet Paras-hankkeen palvelurakennetavoitteet.

Talousarvioaloitteessa 339 esitetään määrärahan osoittamista yöjunaliikenteen palauttamiseksi kulkemaan Kajaanin kautta. Meille on monta kertaa sanottu, että teiltähän kulkee nyt nopeampi juna, mutta huomioiden Kainuun pitkät välimatkat muilta paikkakunnilta Kajaaniin, mistä juna lähtee, niin silloin, kun se juna lähtee kello 4.00 sieltä kaupunkikeskuksesta ja iso osa alueen asukkaista asuu kuitenkin muualla kuin Kajaanissa, se tarkoittaa usein lähtemistä aamuyön hämärinä tunteina sinne kaupunkiin junaa odottelemaan, ja tämä ei tunnu kovin inhimilliseltä yhteydeltä. Samainen juna on perillä vasta 9 jälkeen, ja usein ihmisten kokoukset ja palaverit, toiminta, koulutus alkavat jo hyvissä ajoin ennen 9:ää tai viimeistään 9:ltä, nin kansalaiset ovat siinäkin suhteessa eriarvoisessa asemassa, että he yleensäkään eivät ehdi ajoissa paikalle, tai jos haluaa ehtiä ajoissa, niin sitten täytyy lähteä jo vuorokausia aikaisemmin kulkemaan kokouspaikalle.

Talousarvioaloitteessa 344 esitetään määrärahaa opiskelijaterveydenhuollon valtakunnallisen ohjausjärjestelmän valmisteluun, jotta ammattikorkeakouluopiskelijoidenkin terveydenhuolto vihdoin ja viimein saataisiin järjestykseen ja eriarvoisuus eri oppilaitoksissa opiskelevien opiskelijoiden kesken poistuisi.

Sitten talousarvioaloite 334, määräraha Pelson vankilan toimintamenoihin ja kahden uuden vartijan palkkoihin. Me olemme tehneet päätöksiä, suunnitelmia, kehittämisohjelman Rikosseuraamusviraston kanssa yhteistyössä. Ajatus on ollut kuntouttaa, tehdä päihdetyötä, työtoimintaa, ohjausta, mutta sitä on erinomaisen vaikea järjestää ilman asianmukaista rahoitusta. Jos oletetaan, että vartijat oman päätoimensa ohella hoitavat vielä toisella kädellä kaikkia näitäkin edellä mainittuja tehtäviä, niin tuottavuusohjelman ikeessä elävä vankeinhoito on kyllä todellisissa vaikeuksissa.

Talousarvioaloitteessa 337 esitetään määrärahaa alueteatteritoiminnan tukemiseen ja vakinaistamiseen. Alueteatteritoimintaa harjoittaa Suomessa tällä hetkellä viisi teatteria, mutta näiden teattereiden toiminta-alue kattaa reilusti yli puolet Suomen pinta-alasta. Mielestäni kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus nauttia korkeatasoisesta teatteritaiteesta ja alueteatterit ovat juuri se instanssi, joka järjestää niin näyttämötaiteen ja esiintymistaidon koulutusta sekä alan harrastajille että koululaisille. Siksi soisinkin, että näitä asioita nostettaisiin esille ja pidettäisiin myös rahoituksellisesti tärkeinä.

Viimeisenä talousarvioaloite 336, joka koskee määrärahan osoittamista yleissivistävien oppilaitosten peruskorjaushankkeiden rahoitukseen. Tässä olisi tarkoituksena aikaistaa todella huonossa kunnossa olevien homeisten koulujen korjauksia. Tällä hetkellä meidän yhteiskuntamme maksaa miljoonia jo siitä, että oppilaat opiskelevat huonokuntoisissa, lähes epäinhimillisissä olosuhteissa, sairastuvat astmaan ja erilaisiin muihin keuhkosairauksiin ja kärsivät siitä lopun ikäänsä. Nyt olisi aika korjata paikat kuntoon ja sitä kautta satsata alueelliseen työllisyyteen, mikä toisi taas verotuloja kunnille ja valtion kukkaroon järkevällä tavalla.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat! Koen, että talousarvioaloitteitten lähetekeskustelu on erittäin tärkeä kansanedustajan vuosittaisessa työssä. Itselleni tämä on kansanedustajan työssä ehkä kaikkein tärkein päivä, jolloin voi tuoda niitä asioita esille, jotka ovat omassa maakunnassa, omalla seutukunnalla mitä tärkeimpiä esille tuotavia ja edistettäviä asioita.

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteessa 620 ehdotan määrärahaa kansainvälisen siviilikriisinhallintakeskuksen perustamiseen myös Keuruulle. Meillä on Kalettoman varikkoalueella tyhjää tilaa varikkotoimintojen vähenemisen ja nimenomaan esikuntatoimintojen vähenemisen vuoksi valtatien ääressä, kantatien vieressä. Tampere, Jyväskylä ovat suurimpia kaupunkeja lähellä, Keuruun kaupungin oma keskusta on muutaman kilometrin päässä. Näkisin, että meidän tulisi, niin kuin olemme rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan suurvalta, kehittää Suomesta myöskin siviilikriisinhallinnan kansakuntaa entistä enemmän. Nämä molemmat liittyvät toisiinsa hyvin läheisesti.

Talousarvioaloitteessa n:o 621 olen myös Kalettoman varikkoalueella. Kun aikanaan jalkaväkimiinoja korvaavia järjestelmiä luvattiin, niin silloin allekirjoittaneelle vahvasti vakuutettiin, että Keuruun Kalettoman pioneerivarikolla tullaan näitä järjestelmiä kehittämään, ja luvattiin, että Keuruulle tulee 200 miljoonan euron työt näitten järjestelmien kehittämisen työtä. Talousarvioaloitteellani olen halunnut muistaa tuota minulle annettua lupausta, jolloin useat todistajat olivat myöskin paikalla.

Talousarvioaloitteella 622 muistutan nyt jo yli 30 vuotta esillä olleesta Haapamäen vankeinhoitolaitoksen hankkeesta. Aikanaan hankittiin tontti, tehtiin suunnitelmat, 4 miljoonaa silloista markkaa käytettiin näihin molempiin, ja ajatus oli perustaa Haapamäelle eräs Suomen nykyaikaisimmista vankeinhoitolaitoksista. Tällä hetkellä Suomen vankilat ovat täynnä. Tämä aiheuttaa hyvin monia ongelmia. Toivon, että vakavasti muistettaisiin jo kertaalleen tehdyt hyvin modernit ja edistykselliset vankeinhoidon suunnitelmat ja päästäisiin toteuttamaan tätä Keuruun Haapamäen taajamaan silloin VR:n työpaikkojen, noin 700 työpaikan, menetyksen osaltaan kompensoimiseksi suunniteltua valtion kohdetta.

Talousarvioaloitteessa 623 haluaisin muistuttaa viime sotien lottatyöstä erityisesti kotirintamalla. Samalla kun muistamme veteraanien ja sotainvalidien asemaa, haluaisin, että muistaisimme myös heitä, jotka ovat useita vuosia tehneet isänmaan eteen työtä, myös eläketurvan parissa. Silloin nuorten naisten tekemä työ ei ole tuottanut mitään eläketurvaa, jos tuo työ on tehty kotirintamalla, ja kovin pientä se on rintamalot-tienkin osalta. Toivon, että tähän asiaan voitaisiin kiinnittää vakavasti huomiota niin kauan kuin se vielä voidaan tehdä.

Talousarvioaloitteella 624 haluan muistuttaa siitä, että Keuruulla Tiwin puunjalostusteollisuusalueella on koettu parin viime vuoden aikana, mukaan lukien tämä vuosi, rajuja työpaikkojen menetyksiä. Puhos Board Oy:n lastulevytehtaan tuotanto on lopetettu. Tiettyjä toimintoja siellä edelleen jatkuu, mutta pääasiassa työpaikat ja niihin liittyvät välilliset työpaikat on menetetty. Samoin huhtikuun viimeisenä päivänä lakkasi maailman parhaita viilu- ja vanerilaatuja kannattavasti valmistaneen Mahogany-tehtaan tuotanto Keuruulla. Rahojen kautta äkillisen rakennemuutoksen alueelle on haluttu luoda edellytyksiä työpaikkojen kompensoimiseksi, ja toivon, että tämä todella muistetaan. Vastaavasti myöskään Jämsän seudun osalta siellä koettujen menetysten osalta ei ole vielä voitu synnyttää vastaavia toimintoja. Teollisuusalueella on vajautta, tontit ovat tyhjinä niiltä osin, mitä vähäistä toimintaa siellä ei tapahdu, ja toivon, että tämä voitaisiin saada nopeasti käyttöön.

Sitten talousarvioaloitteella 625 olen ajatellut erityisesti nuoria kesäyliopistotoiminnan virittämisessä Keuruun seudulle, Keuruulle tai Haapamäelle tai niihin molempiin. Nuorille kesäyliopisto voi olla tapa saada ensi tuntumaa opiskeluun ja muulle väelle mahdollisuus hyvään harrastukseen tai opintojen täydentämiseen. Toivon, että tällainen raikas nuorten ja opiskelun parhaaseen tähtäävä toiminta voisi aloitteessa esitetyllä tavalla viritä jo ensi kesänä.

Aloitteessa 627 muistutan Haapamäellä olevasta elokuvatapahtumasta, jossa on ollut aivan maamme parhaimpia elokuvakykyjä mukaan lukien valtionpalkinnolla palkittu Haapamäellä syntynyt Matti Kassila. Toivon, että tällekin kulttuuritapahtumalle voisi löytyä vihdoinkin myös valtion tukea.

Talousarvioaloitteella 628 haluan muistuttaa siitä, että Haapamäen yhdyskunta Keuruun kaupungissa on kokenut VR:n toimintojen seurauksena eri aikoina yli 700 työpaikan menetykset. 2 000 hengen yhdyskunnassa ne ovat todella paljon. Samalla on menetetty myös muita valtion työpaikkoja. Haapamäen Uusi Nousu -projektilla, jota on siellä viritelty, olisi hyvät edellytykset tehdä vireä yhdyskunta Keuruun kaupunkiin risteysasemapaikkana tunnetusta Haapamäestä.

Arvoisa puhemies! Aloitteellani 629 olen halunnut tuoda useita keskisuomalaisia tiehankkeita esille. Petäjäveden—Uuraisten välillä Ylä-Kintaus—Kintaus-tie on raskaiden turve- ja puutavarakuljetusten tie. Toivon, että tämä kahden kuntakeskuksen välinen tie saataisiin mahdollisimman pikaisesti kuntoon.

Suomenselkätie, Kantatie 58, lähtee Kangas-alalta Oriveden, Mäntän, Keuruun, Multian, Pylkönmäen, Karstulan, Kivijärven, Kinnulan kautta kohti Kärsämäkeä ja on lyhin reitti Tampereen ja Oulun välillä. Tämä voisi vapauttaa muiden valtateidemme ruuhkaa, ja toivon, että tälle tielle voitaisiin panostaa, sen pahimpiin kohtiin, kunnostustoimia, uudelleenrakentamisia ja saada todella tämä vaihtoehto käyttöön.

Saarijärven ja Viitasaaren välinen yhteys kaipaisi uudelleenrakentamisen välille Riihipelto—Kumpu. Kyse on kahden maaseutukaupungin välisestä tiestä.

Niin sanottu vihreä väylä voisi olla Nelostieltä vaihtoehtoreitti kohti Valtatie 23:a Tankolampi—Pylkiäismäki Sumiaisten—Konneveden välillä. Tämä olisi kohde, jota tulisi kunnostaa.

Eteläisessä Keski-Suomessa Kuhmoisten kunnassa Ruolahti—Pihlajakoski-tie kaipaisi muun muassa puutavarakuljetusten takia kunnostamista kuten myös Kuhmoinen—Kylämä—Länkipohja-tie. Soratiet entisen Kuoreveden kunnan alueella — ken sinne näin syysrospuuton aikaan menee, voi havaita — kaipaavat kunnostusta, samoin kantatie Jämsän ja Mäntän välillä. Siellä on raskaita puutavarakuljetuksia hyvin paljon. Samoin Korpilahti—Ylä-Muuratjärvi—Petäjävesi-tie paikallisen asutuksen ohella on myös monien toimintojen ja maaseutuelinkeinojen tarvitsema tie.

Arvoisa puhemies! Seuraavassa puheenvuorossa tulen vielä käsittelemään niitä aloitteita, joita tässä puheenvuorossa en tule ennättämään.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomen tiestö voi paikka paikoin pahoin. Osa maakuntien teistä on kuoppaisia ja osin vaarallisia liikennöidä. Kelirikot ovat muuttuneet ympärivuotisiksi, ja kustannusten nousu on aiheuttanut sen, että samalla määrärahalla voidaan parantaa tai korjata teistä huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Perustienpitoon pitää saada lisää rahaa.

Olen tehnyt talousarvioaloitteen 844/2008 vp, jossa määrärahaa osoitettaisiin yhdystien 7233 Viemerö—Rannanjärvi sekä seututien 723 Rannanjärvi—Ilomäki peruskorjaukseen ja päällystämiseen Vaasan tiepiirissä. Tiellä on tärkeä merkitys Lapuan ja Ylihärmän metalliteollisuudelle ja muulle elinkeinotoiminnalle. Alueen teollisuuden palveluksessa on 230 työntekijää.

Teollisuuden raskaitten kuljetusten hoitaminen on hankalaa ja liikenneturvallisuuden kannalta vaarallista. Tie on mutkainen ja kapea. Sen huono kunto estää yritysten laajentumisen ja määrän kasvamisen sekä siten synergiaedun syntymisen. Tieosuus on aikaisemmin ollut Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hankelistalla ensimmäisenä, ja sekä Lapuan kaupunki että Ylihärmän kunta ovat sitoutuneet maksamaan 30 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Arvoisa puhemies! Toivon, että valtiovarainvaliokunta suhtautuu tekemääni talousarvioaloitteeseen myönteisesti ja kehittynyt teollisuustoiminta pystyy kyseessä olevalla alueella jatkamaan ja laajentumaan. Infran rakentaminen, joihin tietkin lukeutuvat, kuuluu valtiovallalle, ja yhdessä kuntien tuella voidaan tämäkin hanke saada positiivisella tavalla eteenpäin. Yrittäjien tehtävänä on tarjota työpaikkoja ja sitä kautta tuottaa veromarkkoja erilaisten palvelujen järjestämiseksi kuntiensa alueilla.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tekemäni kaksi talousarvioaloitetta liittyvät liikennehankkeisiin molemmat. Jos pidetään liikenneväylät kunnossa, olkoon sitten lama-aika tai paras mahdollinen nousukausi, luodaan vahva kasvun mahdollisuus kaikille kaikkialle sinne, missä liikenneyhteydet toimivat.

Ensimmäinen aloitteeni koskee Kitee—Imatra-junaradan tasoylikäytävien poistamista. Kitee—Imatra-väli on nopean itäradan kannalta äärimmäisen tärkeä väli, koska sillä rataosalla on vielä tasoylikäytäviä, jotka hidastavat huomattavasti henkilöliikenteen mahdollisuuksia tällä osalla. Pendolinoliikenne toki Joensuuhun jo toimii erittäin hyvin, mutta nopeuksia ei pystytä nostamaan, ja nopeasta junasta saatava hyöty jää näin ollen saamatta. Parhaillaan on menossa muutostyöt Joensuu—Kitee-välillä, jolloin niiden tasoylikäytävät poistetaan, ja liikennejärjestelyjä toteutetaan parhaillaan. Mutta jos tämä Kitee—Imatra-väli jää korjaamatta, tarkoittaa se sitä, että aikaisemmin tehdyt urakat menevät tavallaan hukkaan, koska liikenteen keskinopeutta ei pystytä nostamaan.

Toinen talousarvioaloitteeni koskee määrärahan myöntämistä sisävesireittien kehittämiseen ympärivuotisen kotimaisen reitin avaamiseksi Suomenlahdelle saakka. Tässä asiassa ei ole tarkoitus tietenkään hätäillä, vaikka eihän tässä nyt ole hätäiltykään, tässä sisävesiliikenteen kehittämisessä. Onhan esimerkiksi kotimaisen kanavaverkon rakentamisesta merelle asti puhuttu jo 1500-luvulta asti, niin että eihän tässä hätäilyn makua ainakaan ole.

Mutta tärkeää olisi nyt vihdoinkin avata se keskustelu ja suunnittelu, ennen kaikkea suunnittelu, eduskunnan myöntämällä määrärahalla, että pystyttäisiin kokonaisvaltaisesti kotimaista sisävesiliikennettä kehittämään, suunnitelma, tarkka kansainvälisten osaajien tekemä suunnitelma siitä, miten tätä erittäin valtavaa mahdollisuutta, sisävesireittejä, voitaisiin käyttää tehokkaasti hyväksi. Ensimmäisenä vaiheena tietenkin olisi Keitele—Päijänne-alueen vesireitin ottaminen täyteen käyttöön, ja se tapahtuisi yksinkertaisimmillaan kolmen sillan korottamisella. Se kakkosvaiheessa tietenkin tarkoittaisi Saimaan ja Päijänteen yhdistämistä omalla kanavallaan, siitäkin on olemassa alustavat suunnitelmat, ja sitten kolmannessa vaiheessa meritieyhteyden avaamista.

On tunnettua, että Saimaan kanavasta on syntynyt neuvottelusopimus, mutta on muistettava, että se on vielä Venäjän federaation hyväksymiskäsittelyn alkuvaiheessa. Tunnettua on, että Venäjän federaation byrokratia kestää tavattoman pitkään, ja mitä se sitten tuo tullessaan. Luulen, että se käsittely kestää tavattoman pitkään ja tuo yllättäviä tilanteita, mikä ei palvele kotimaista vesiliikenteen kehittämistä.

Siksi toivon, arvoisa puhemies, että tekemiini aloitteisiin suhtaudutaan vakavasti, ja ennen kaikkea, että valtiovarainvaliokunta huomioi ne aluepoliittiset näkökulmat, jotka molempiin tekemiini aloitteisiin liittyvät.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteitten lähetekeskustelu on todella vuoden tärkein päivä kansanedustajille tuoda esille niitä asioita, jotka ovat äänestäjille, meidät tänne lähettäneille ja myös meitä parempia ehdokkaita äänestäneille, tärkeitä. Sen takia on erittäin hyvä, että meillä on tämä tilaisuus tuoda näkemyksemme aloitteista esille. Ed. Hoskonen toi esiin erittäin hyviä aloitteita, joita toivon valiokunnissa myös käsiteltävän edustajan esittämillä tavoilla.

On asioita, joihinka haluaisi puuttua, talousarvioaloitteitten ulottumattomissa, kuten muun muassa puutavarakuljetusvaunujen hankkiminen. Meillä maan puunhuoltoa Suomen radoilla alkaa vaarantaa kuljetusvaunujen pula, mutta tästä asiasta ei ollut mahdollista tehdä talousarvioaloitetta, koska se ei löydy momenteilta. Edelleen toivon, että yleisen liikenteen ostoon saataisiin pikaisesti lisää määrärahoja. Muun muassa Länsi-Suomen läänissä uhkaa toistasataa paikallisliikenteen vuoroa loppua, jos rahaa ei saada. Tiedän Keuruun kaupungin paikallisliikennetyöryhmän puheenjohtajana, että kysymys on siellä, mihinkä tämä koskettaa, kipeä.

Mutta kipeitä asioita hoitavat myös lääkärit ja hammaslääkärit. Sen takia olen tehnyt talousarvioaloitteen 626, jolla toivon, että tässä maassa lisättäisiin, nimenomaan Pohjois- ja Itä-Suomessa, lääkäri- ja hammaslääkärikoulutusta, jotta näitä viranhaltijoita, joita puuttuu aivan liian paljon kautta koko maan, olisi saatavissa tärkeisiin ja vaativiin tehtäviinsä.

Äsken toin esille useita tiehankkeita. Viittaan, että tieverkosto on kokonaisuus, jossa olennaisessa asemassa ovat yksityistiet. Yksityisteille tulee saada myöskin hoitoon valtion määrärahoja, mutta tieverkko on kokonaisuus, joka jatkuu sieltä yksityisteiltä usein sorateitten kautta muille teille. Puuhuollon kannalta hallitus on tehnyt hyviä ratkaisuja, että useita tärkeitä teitä voidaan nyt lähiaikoina käydä kunnostamaan.

Keski-Suomesta tuon esille talousarvioaloitteella 630 kahden kaupunkikeskuksen maakuntien välisen yhteyden Keuruu—Liesjärvi—Myllymäki, edelleen Ähtäriin. Tuo tie on nostalgisesti vuosikymmenten takaisessa kunnossa väliltä Palolampi—Myllymäki. Toivon, että tätä tietä voitaisiin todella käydä kunnostamaan puuhuollon kannalta, paikallisten asukkaiden kannalta, mutta myös muistaen, että se on kahden kuntakeskuksen, Keuruun ja Ähtärin, suorin yhteys. Näin ollen tämä on pitkään odotettu tienkunnostushanke, jota muun muassa Keski-Suomen kansanedustajien toimesta on jo vuosikymmenet luvattu, että tie tulee pikaisesti kuntoon. Toivon, että tässä nyt voitaisiin ottaa askelia todella eteenpäin.

Talousarvioaloitteella 631 tuon esille Suomen poikittaissuuntaisen tieyhteyden, joka pätkii välillä Multia—Ähtäri. Kyse on Jyväskylä—Vaasa-valtatiestä, Valtatiestä 18, joka alkaa itse asiassa itärajalta ja tulee sieltä Lappeenrannan—Mikkelin kautta Jyväskylään. Petäjävedelle ja Multialle asti tie on hyvä. Ahon hallituksen aikana tuo Petäjävesi—Multia-väli rakennettiin ja Pohjanmaalla tietä on rakennettu, mutta väli Multia—Ähtäri on pantu menemään vanhaa reittiä myöten Väätäisten kautta kiertäen. Väätäiskylällä tietysti ollaan iloisia, että valtatie kulkee heidän kauttaan, mutta siinä kulkee myös Kantatie 58, jotenka Väätäisiin tie kyllä on. Myllymäki—Saarijärvi-tie on aina perusteltu. Jos tämä puuttuva valtatieosuus voitaisiin rakentaa, niin se olisi kyllä hyvin tärkeä keskisen Suomen yhteys maan pisimmässä poikittaissuunnassa Lappeenrannasta Vaasaan. Edelleen kansainväliset yhteydet ulottuvat yli Merenkurkun.

Aivan samaa voidaan sanoa maan pisimmästä poikittaisradasta, joka sattuu kulkemaan joko Parikkalasta tai Joensuusta lähtien Huutokosken, Pieksämäen, Haapamäen kautta Vaasaan. Tämä on myös tällainen kansainvälinen reitti, ja nämä molemmat tulisi tajuta tulevaisuuden liikennesuunnitelmissa ja lähteä toteuttamaan käytettävissä olevin voimavaroin. Muistutan, että tämä Multia—Ähtäri-osuus kyseisestä valtatiestä liittyy tuohon Keuruu—Liesjärvi—Myllymäki-valtatiehen siten, että nämä yhtyvät välillä Keuruu—Liesjärvi, ja kyse on itse asiassa samasta tiestä Liesjärvi—Myllymäki-osuudelta eteenpäin Ähtäriä kohti.

Talousarvioaloitteella 632 tuon esille Multian ja Saarijärven välisen suorimman reitin. Tälle tielle on saatukin jo suunnitelmiin kunnostusrahaa, aivan oikein, mutta toivon, että sitä olisi riittävästi välille Pajupuro—Sahrajärvi. Kyse on puuhuollon kannalta myös merkittävästä tiestä. Tavoitehan on, että puu kulkee kaikkina vuodenaikoina, ja silloin tarvitaan tarkoituksenmukaiset tiet.

Rautatie Haapamäki—Parkano—Pori olisi Länsi-Suomen vilkkain puutavararata, jos tämän kiskoja ei olisi katkaistu, kuten tapahtui ministeri Vennamon ollessa liikenneministerinä. Onneksi kiskot ovat poikki vain ylikulkusilloilla ja Kurun—Virtain maantien kohdalla. Rata voitaisiin hyvin nopeasti palauttaa liikenteeseen, kuten tapahtui tehokkaasti Huutokoski—Savonlinna-välillä. Toivon, että tässä asiassa otettaisiin todella askeleita ja näin voitaisiin hyödyntää länsirannikon satamia ja vapaata laivakapasiteettia. Tilannehan on se, että monet tavaraa Suomeen tuovat laivat lähtevät puolityhjinä Suomesta poispäin.

Edelleen talousarvioaloitteella 635 haluan muistuttaa siitä, että Suomen radat, myös Haapamäen kautta kulkevat Haapamäki—Seinäjoki, Haapamäki—Jyväskylä, Haapamäki—Orivesi—Tampere tulisi saattaa täysimittaiseen henkilöliikenteen käyttöön. Meillä on tietty minimiliikenne, jota on aina supistettu. Tällä tiellä joudumme kuriositeettiin, enää ei kohta voida puhua riittävästä minimistäkään. Sen takia lakkautettujen junavuorojen palauttamiseksi talousarvioaloitteella 635 toivon, että liikenne voitaisiin palauttaa ensiksi sille tasolle, mitä se oli 2. päivään syyskuuta 2006 saakka, ja tehdä myös eräitä liikennettä parantavia ratkaisuja eikä supistavia ratkaisuja. Silloin kun on liikennetarjontaa, silloin tulee myös käyttöä. Jos taas liikennettä supistetaan, se ohjaa vähempään käyttöön ja lisäsupistuksiin.

Aloitteella 636 haluan osoittaa rahaa kolmannelle sektorille. Työttömien yhdistyksillä on ihan oma paikkansa arkisessa elämässä. Niitä ei pidä väheksyä. Nuorten työpajojen kautta voidaan nuori ohjata työhön, elämänotteeseen. Nuorten työpajoille pitää saada rahaa, tapahtuipa se sitten millä tavalla organisoituna tahansa. Monilla katulähetysyhdistyksillä, kuten esimerkiksi Haapamäellä, on monimuotoista toimintaa ihmisten auttamiseksi, ja yleensä kolmannelle sektorille pitää voida osoittaa sen tarvitsemat rahat.

Talous- ja velkaneuvontaa on luultu vanhanaikaiseksi, mutta siihenkin tarvitaan edelleen voimavarat, ja voi olla, että voi tulla aika, että myöskin hyvinkin ajankohtaisesti.

En pidä hyvänä, että lääkärien yöpäivystykset ovat etääntyneet, Keski-Suomessakin paljolti keskittyneet Jyväskylään. Haluaisin, että lääkäripalvelut olisivat kaikkina vuorokaudenaikoina suhteellisen läheltä tavoitettavissa. Jos tähän vielä liittyy se, että myös ambulanssipalveluja supistetaan, kuten on eräissä kunnissa Keski-Suomessa uhka, tilanne on todella huono, katastrofi, ja siihen ei saa mennä. Toivon, että tämmöiseen tärkeään toimintaan, missä on kyse ensiavusta, kaikkein kipeimmissä tilanteissa voidaan osoittaa kunnille ne voimavarat, että kuntalaiset saavat ne perustarpeet, joita he aivan oikeutetusti odottavat. Hätä ja vahinko eivät kysy kellonaikaa. Vahinko ei tule kello kaulassa, mutta meillä pitää olla valmistetut järjestelyt siihen, että apua on saatavissa nopeasti, läheltä, aina kun sitä tarvitaan.