Täysistunnon pöytäkirja 96/2010 vp

PTK 96/2010 vp

96. TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2010 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Ulkomaiseen työvoimaan liittyvät väärinkäytökset Olkiluodon voimalatyömaalla ja Varsinais-Suomen heikkenevä työllisyystilanne

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Viikko sitten Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaalle tehtiin työsuojeluviranomaisten ensimmäinen yllätysisku. Tähän saakka Teollisuuden Voima on sallinut vain ennakkoon ilmoitetut tarkastukset. Yhtiön menettely on ollut täysin laiton. Nyt tarkastuksessa on tullut ilmi noin 20 yritystä, joista tarkastajilla ja veroviranomaisilla ei ole ollut minkäänlaista tietoa. Täällä eduskunnassa hallitukselta on vaadittu jo vuosien ajan lukuisia kertoja toimenpiteitä Olkiluoto 3:n harmaan talouden, tuhansien ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen polkemisen ja talousrikollisuuden kitkemiseksi. Muun muassa ministerit Katainen ja Pekkarinen ovat vastailleet täällä kysymyksiini ja vähätelleet ongelmia.

Miksi hallitus on antanut laittoman menon rehottaa vuosia eikä ole puuttunut tiedossa olleeseen työsuojelutarkastajien työn vaikeuttamiseen?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula ei ole nyt paikalla, hänhän vastaa työsuojeluvalvonnasta. Itse asiassa jo viime viikolla hän vastasi kysymykseen, joka koski näitä tarkastuksia, ja piti täysin epäsopivana sitä, että työmaalla oli suhtauduttu yllätystarkastukseen sillä tavalla kuin oli suhtauduttu, koska työsuojeluviranomaisen valtuuksiin kuuluu tehdä yllätystarkastuksia ja usein ne ovatkin tarpeen. Niistä epäselvyyksistä ja ongelmista, joita näissä tarkastuksissa on löytynyt, osa on sellaisia asioita, jotka itse asiassa jatkavat matkaansa poliisille, koska jos valvonnassa löytyy selkeitä lain rikkomuksia, ne viedään viranomaisille eteenpäin.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa puhemies! Maassa on kymmeniätuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä, pimeitä työntekijöitä. Kysymys on myös suomalaisesta, kotimaisesta työllisyydestä.

Viimeinen tilauskannassa oleva risteilijä luovutetaan lokakuun lopussa Turun telakalla ja portit lyödään kiinni. Turun kaupungin työttömyysaste uhkaa nousta vuoden loppuun mennessä yli 20 prosentin. Tuhansia jää työttömäksi. Ensi vuoden budjettiin ei esitetä erityispanostuksia laivanrakennusteollisuuteen, eikä siellä näy myöskään Varsinais-Suomen ja Turun seudun rajusti heikkenevä työllisyystilanne. Työttömyys kasvaa alueella nopeammin kuin koko maassa yleensä.

Miten hallitus aikoo varautua synkkään työttömyystalveen Varsinais-Suomessa? Mitä hallitus aikoo tehdä kokonaisen tuotannonalan, telakkateollisuuden, häviämisen estämiseksi ja laivanrakennuksen jatkon turvaamiseksi Suomessa?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jo kohta 2 vuotta sitten asetin ensimmäisen kerran asiantuntijat tekemään selvityksen ja arvioimaan mahdollista tulevaa tilauskantaa, sen vähenemistä, ja paljon tähän selvitykseen tukeutuen hallitus on aikaistanut useitten alusten ja laivojen tilauksia, millä on voitu paikata monilla telakoilla työllisyystilannetta.

Turun telakka on kuitenkin vähän muista poikkeava, koska se on näitten maailman suurimpien risteilijöitten valmistuspaikka. Tilauksia valitettavasti tuolle yritykselle, STX:lle, ei ole tullut. Ylipäänsä maailmassa tämän alan tilauskanta supistui 90 prosenttia viime vuonna, vain 10 prosenttia jäi jäljelle. Nyt toiveissa on, että tilauksia voisi löytyä.

Hallitus on tehnyt talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa selkeät päätökset, varautunut siihen, että jos tilauksia tulee, niihin liittyvä innovaatiotuki ja myös normaalit Finnveran kautta myönnettävät rahoitukset ovat näitten hankintojen käytettävissä. Lisäksi tämä ympäristötuki, joka kanavoituu lähinnä liikenne- ja viestintäministeriön kautta, on myöskin käytettävissä. Mutta ne eivät näy valmiina (Puhemies: Minuutti on kulunut!) budjetissa, koska vasta sen jälkeen ne voidaan myöntää, kun hankkeista tiedetään.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että hallitus on kyllä ponnistellut, ja on ollut pettymys, että tunnettu Ruotsin liikenteen varustamo ei ole tehnyt uutta tilausta toiveista huolimatta. Onko tämä prosessi nyt loppuun käyty, vai vieläkö hallitus jatkaa omalta osaltaan ponnisteluja, että uusia laivatilauksia saataisiin tätä ahdinkoa helpottamaan?

Toinen osa kysymyksestäni kuuluu: Venäjän merenkulku ja myöskin Venäjän talous on kohenemassa, ja se antaa pitemmällä aikavälillä erittäin suuria mahdollisuuksia myös meidän laivanrakennusosaamisellemme. Minkälaisia ponnisteluja on käytännössä menossa, jotta sillä tiellä saataisiin nopeasti aikaan tuloksia?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus on ollut hyvässä yhteistyössä STX:n kanssa, joka on se keskeinen yritys, mutta myöskin muiden alan yritysten kanssa. Kaikki voitava pyritään tekemään myös itse tuolla telakalla suorituskyvyn ja hyvän kilpailukyvyn varmistamiseksi, kaikki se, mitä tehtävissä on. Ne tuet, mitä valtio voi antaa, on koko lailla maksimaalisesti luvattu näihin hankkeisiin, jotka ovat olleet vireillä mutta jotka eivät vielä ole johtaneet lopullisiin tuloksiin.

Mitä tulee sitten Venäjään: Täsmälleen näin, siellä on suuria mahdollisuuksia. Venäjä on uudistamassa koko telakkateollisuuttaan ja keskittyy nimenomaan näitten arktisten alueitten tarpeisiin. Tässä suomalaiset yhteistyökumppanit, tai pikemminkin sanon näin, että Suomessa toimivat ulkolaiset kumppanit, ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Mitä sieltä on tulossa? Tässä yhteydessä minulla ei ole oikeutta eikä mahdollisuutta kertoa. (Puhemies: Eikä enää aikaakaan!) Tiedän, että paljon vireillä on.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Valtakunnallisesti katsoen on joitakin valonpilkahduksia näkyvissä. Näyttää, että työllisyys joillakin aloilla on kääntymässä nousuun, ja siitä me kaikki iloitsemme. Mutta niin kuin äsken kuulimme, Turun seudulla tilanne on kääntymässä hyvin vakavaksi ja työttömyys on siellä jyrkässä nousussa, kun tämä laiva sieltä valmistuu. Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että työvoima-palvelussa, te-keskuksissa, on riittävästi henkilökuntaa ottamaan vastaan sen haasteen, jonka nämä työttömäksi tulevat ihmiset muodostavat? Tarvitaan paitsi työllisyysmäärärahoja, myös riittävästi henkilökuntaa. Ja kun tuottavuusohjelmilla on leikattu henkilöstömääriä, niin nyt tarvittaisiin siihen huomattavasti lisää määrärahoja, jotta selvitään siitä haasteesta.

Työministeri Anni Sinnemäki

(Ed. Zyskowicz: Naiset ensin!) — No jos, arvoisa puhemies, sopii, niin puoli minuuttia ja sitten Pekkarinen jatkaa puoli minuuttia. — Minulla on ollut ilo vierailla Turussa ja tutustua siellä ajankohtaiseen tilanteeseen. Meillähän on ollut erityistä palvelua nimenomaan telakalta jo työttömäksi jääneille henkilöille. Tätä palvelua tullaan jatkamaan ja määrärahojen osalta tullaan varmistamaan ja käymään vielä tämän laivan valmistumisen jälkeen ajankohtainen keskustelu siitä, mikä tilanne Turussa on.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Siinä tuli keskeisesti sanottua, että työnjako meillä vain sattuu olemaan sillä tavalla, että minulle kuuluvat nämä te-toimistot ja ely-toimistot.

Lyhyesti, Turkuun on paitsi lisätty voimavaroja sinne on myöskin siirretty erityisesti nämä innovaatiorahoitusratkaisut niin, että ne hoidetaan sieltä suoraan toisin kuin missään muualla maassa juuri sen takia, että katsotaan, että se monesta syystä on perusteltua vastattaessa niihin haasteisiin, joita siellä on. Me olemme kaiken lisäksi perustaneet sinne erilliset organisaatiot, jotka vastaavat niiden ihmisten, jotka ovat vaarassa joutua työttömäksi tai joutuvat työttömäksi, edelleensijoittamisesta, ja erikseen on myöskin orgaani, joka ottaa vastaan niitten yritysten edustajia, joilta asiakkuus häipyy, kun STX:n toiminta vähenee. Ja nyt nämä asiakkuudet ovat kasvaneet viimeisten viikkojen aikaan ymmärrettävistä syistä todella paljon.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin perusidea on pääomien, tavaroiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Tämä on tuottanut hyvin moniin EU-maihin myös halpatyövoiman ongelman. Sieltä vyöryy sitä puoli-ilmaiseksi tekevää työvoimaa, kun sitä sinne eri maihin hamstrataan, ja tämä näkyy myös Suomessa. Vastauksen pitäisi olla valvonnan kova tiukentaminen. Kuitenkin tilaajavastuulaki on erittäin väljä. Siinä ei ole niitä elementtejä, joilla todella pystytään tähän halpatyövoimaan puuttumaan, niin kuin Olkiluodosta nyt näkyi. Eli pitää panna se tilaaja ja pääurakoitsija vastuuseen koko siitä yritysketjusta aliurakoitsijoita myöten.

Toinen, mikä pitää tehdä, on lisätä valvojien määrää. Olkiluodossa kun kävi porukkaa, niin 20 sellaista keplarifirmaa löytyi heti. Kuinka paljon niitä löytyisi, jos valvojia olisi? Eli pitää saada niitä tilaajavastuun valvojia lisää. Niitä on vain yhdeksän koko maassa nyt. Eihän sillä tee mitään. Miten te luulette, että tällä voimalla (Puhemies: Ja vastaukseen!) oikeasti sitä halpatyövoimaongelmaa ratkaistaan? Onko siellä vastaajia, vai onko teillä näitä puolen minuutin vuoroja taas edelleen?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Ei kai tässä suuriin rakennushankkeisiin tai esimerkiksi telakalle niinkään ole vyörynyt mitään ihmisiä. Sinne on tullut töihin ihmisiä. (Ed. Tennilä: Ai jaa, meillä on eri käsitys!) — Minulla on se käsitys, että siellä ihmiset tekevät töitä, eivätkä vyöry. (Ed. Tennilä: Niitä on hamstrattu sinne!)

Itse asiassa mielestäni tässä Olkiluodon tapahtumassa on kysymys nimenomaan siitä, että valvojat ovat käyttäneet niitä mahdollisuuksia, joita heillä on. Yrityksen puolelta siihen on suhtauduttu väärin, ja nyt selvitetään niitä ongelmia, joita on. Näissä tapahtumissa on kysymys nimenomaan siitä, että valvontaa tehdään ja se toimii. Tilaajavastuulain osalta... (Ed. Tennilä: Yhdeksän valvojaa Suomessa!) — Jotka tekevät yhteistyötä työsuojeluvalvojien kanssa. (Ed. Tennilä: Joita on vähennetty!) Ja tilaajavastuulain osalta, niin kuin edustaja totesi, valmistelutyötä tehdään sen eteen, että se voisi ketjuvastuun osalta olla tiukempi.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Varmaan on todettava se, että loistoristeilijöiden rakentamisen loistavin aika on ohi ja pitää löytää myös uutta tuotantoa sinne telakalle. Te, ministeri Pekkarinen, olette tunnettu uusiutuvan energian suurena ystävänä ja edistäjänä (Välihuutoja), ja olette tehnyt paljon sen teen. Mutta millä tavalla telakoita ja niiden kapasiteettia voitaisiin hyödyntää tässä uusiutuvan energian rakentamisessa? Toistuvasti törmätään rantojen kohdalla siihen, että esimerkiksi tuulivoimaloita ei voida pystyttää rannoille. Esimerkiksi Kustavissa ja Pyhämaalla on törmätty erityisesti mökkiläisten vastustukseen tässä asiassa.

Voitaisiinko nyt esimerkiksi innovaatiotuella mahdollistaa sitä, että tällaisia tuulivoima-alustoja, offshore-puistoja voitaisiin ruveta rakentamaan esimerkiksi siellä Turussa, jossa siihen on kapasiteettia?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kannattaa kuitenkin pitää nyt nämä telakat erillään ja sitten tämä tuulivoiman rakentaminen erillään. Minä uskon, että vaikka nyt on vaikeuksia telakkateollisuudella Suomessa erityisesti näitten risteilijöitten osalta, niin me kykenemme löytämään menettelytavat, jolla tämä tärkeä toimiala pysyy elinvoimaisena myöskin tulevaisuudessa Suomessa, enkä pidä ollenkaan mahdottomana, etteikö loistoristeilijöitä tilata. Tiedän, ja tämän uskallan sanoa, että tällaiset neuvottelut ovat nytkin jo käynnissä. Se vaan, että ne realisoituvat vasta jonkun vuoden päästä töiksi itse siellä telakalla.

Mitä muutoin tulee tuulivoimaan, niin siinä kysyjä on ihan oikeassa. On tullut yllättäen, voisi sanoa ehkä näin, kyllä monenmoisia esteitä nyt sillä tiellä, kun pitäisi löytää paikkoja, minne rakentaa: milloin on tutkaongelmat, milloin on merikotkia, milloin on ties minkälaisia oravia, ja näiden nimiin nyt sitten vannotaan. Samat tahot monta kertaa, jotka ovat vaatineet äskettäin paljon tuulivoimaa, nyt löytävät näitä eläimiä sitten ties mistä.

Ilkka Kanerva /kok:

Puhemies! Hallitukselle kiitos siitä, että on valmius reagoida tähän tilanteeseen nopeasti, mutta neljä kysymystä on ilman muuta jäljellä. Ensiksi on sen tietotaidon turvaaminen, joka tässä väliaikana nyt on vaarassa hukkua. Toinen kysymys on se, millä tavoin voimme edesauttaa alihankkijoitten poikkeuksellisen laajaa, tuhansiin yrityksiin nousevaa määrää tässä tilanteessa. Kolmas kysymys on se, onko valtiovallalla valmiutta huonoimmassa tapauksessa lähteä riittävän rohkeisiin toimenpiteisiin äkillisen rakennemuutoksen mukaisissa ratkaisuissa. Ja oikeastaan neljäs on vielä se, miten valvotaan EU:n tai vielä tarkemmin Wto:n määräysten toteuttamista meidän pahimmissa kilpailijamaissamme telakkateollisuutta koskien.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tietotaidon säilyttäminen onnistuu sillä, että toimialalla on työpaikkoja, ja tästä syystä nyt sitten se toinen kysymys. Meillä on ollut jo pitkään pyörimässä tällainen erityispalvelu nimenomaan siellä Turussa, joka tähtää siihen, että niitten yritysten kohdalla, jotka menettävät sen ainoan päämiehen, tässä tapauksessa STX:n, tai joilla on vain muutama päämies ollut, etsitään potentiaalisia uusia päämiehiä tai sitten sitä tuoterepertoaaria muutetaan niin, että sille löytyy sitten kysyntää. Kuitenkin ne tiedot, taidot siellä monta kertaa ovat niitä samanlaisia. Tällä tavalla yritetään auttaa tässä ahdingossa.

Mitä tulee sitten tähän äkilliseen rakennemuutosmenettelyyn, tämän ongelman laajuus nimenomaan tällä meriteollisuuden alalla on se varsinainen ongelma ja juuri tähän meriteollisuuteen nämä erilliset rahoitustoimet myöskin valtiovallan puolelta on päätetty kohdistaa. Tästä meillä on hyvä yhteistyö maakunnan ja ely-keskuksia vastaavien kohdalla. Mitä tulee maailmalla toimintaan, tämä on ongelma. Wto-normit ovat nyt vähän niin sun näin (Puhemies: Pitäisi siirtyä seuraavaan kysymykseen!) noudatettuja, erityisesti tuolla Aasiassa, kaukana siellä.

Kari Rajamäki /sd:

Puhemies! Täytyy sanoa, että kyllä nämä vihreät sinisilmäiset arvot ovat löytäneet kovat harmaat markkinavoimat. Kokoomuksella on tietoinen poliittinen valinta tuoda maahan kahdet työmarkkinat. (Ed. Zyskowicz: Höpö höpö!) Tämä on aivan selkeä linjaus. Te poistatte työvoiman saatavuusharkintaa, työehtojen valvonnan puute on täydellinen, ja kyllä tässä suhteessa on erittäin vakavat vääristymät kilpailuasemassa. Meillä on nyt jo orjatyösuhteita tässä maassa. Eli kyllä myös hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta, valtiovarainministeri Katainen, te valitsitte kovat arvot tammikuussa 2007. Te arvostelitte siitä, kun varoitin kovista arvoista arjessa ja työelämässä. Te olette valinnut myös hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta vakavan tien, myös sisäisen turvallisuuden kannalta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki sanoo, että haluamme tietoisesti tehdä kaksia työmarkkinoita, mikä siis tarkoittaa, että haluamme tietoisesti tukea rikollisuutta. (Ed. Rajamäki: Siltä toiminta näyttää!)

Arvoisa puhemies! Tuo on niin pöyristyttävä väite, että en uskoisi, että niin kokenut kansanedustaja, kuin ed. Rajamäki on, viitsisi tulla tämän seurakunnan eteen ja televisioyleisön eteen väittämään jotakin noin pöyristyttävää, että joku puolue tässä eduskuntasalissa haluaisi tukea rikollista toimintaa. (Välihuutoja) Vaikka te käyttekin vaalien takia kuumana, niin älkää ihan kaikkea uhratko tällä poliittisella alttarilla. Rehellisen yrittäjyyden, rehellisen markkinatalouden, reilujen työelämän pelisääntöjen rajojen täytyy olla kirkkaat. Se, joka ei noudata sääntöjä työmarkkinoilla, alistaa työntekijänsä ja itsensä kyllä rikolliselle toiminnalle, ja sitä ei kukaan tässä salissa kannata — en usko edes, että meidän kilpailijamme kannattavat.

Kari Rajamäki /sd:

Puhemies! Kun saatavuusharkintaa poistetaan, se tarkoittaa käytännössä sitä, että kuka tahansa voi tuoda miltä alueelta tahansa mille alalle ja alueelle tahansa työvoimaa samaan aikaan, kun meillä on massatyöttömyys, nuorten työttömyys kasvaa, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Työehtojen valvontaa te olette heikentäneet työsuojelussa ja muussa, ja tällä hetkellä maahanmuuttoviranomaisilla ei ole mahdollisuuksia oleskelulupien tarkastukseen, ja te ette anna resursseja lisää. Te panette maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan 207 miljoonaa euroa ensi vuodelle lisää, mutta ette hoida nimenomaan tätä valvontapuolta. Te lakkautitte ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikön, jonka edellisen hallituksen aikana perustimme 2004 keskusrikospoliisiin. (Eduskunnasta: Kuka oli ministeri?) Kyllä teidän tekonne tukevat nimenomaan kaksien ja halpatyömarkkinoiden luomista, vääristävät kilpailua ja vaarantavat myös sisäistä turvallisuutta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tehdään nyt ihan kerta kaikkiaan selväksi, että ed. Rajamäki nyt syyttää, että hallitus tai osa hallitusta haluaa tukea rikollisuutta. Minä en usko, (Välihuutoja vasemmalta) että tässä salissa on kovin montaa muuta kansanedustajaa kuin ed. Rajamäki, joka on sitä mieltä, että tämän salin kansanedustajista merkittävä osa tukee rikollisuutta. Me voimme olla eri mieltä poliittisista asioista, (Ed. Rajamäki: Puhutaan teidän toiminnasta!) mutta tehdään tämä asia nyt selväksi. Reilun hyvinvointiyhteiskunnan kannalta, markkinatalouden toimivuuden kannalta, yrittäjyyden perusperiaatteiden kannalta (Ed. Rajamäki: Sitä te tuhoatte!) yhdet ja samat säännöt on elämän tärkein periaate. (Välihuutoja vasemmalta) Ja jos meillä on ongelmia, meillä on kahdet eri säännöt, se on rikollista, se on tuomittavaa ja sen estämiseksi pitää tehdä kaikki mahdollinen. (Ed. Tennilä: Näin se on!)

Puhemies! Minä en hyväksy sen kaltaista puheenvuoroa, mitä ed. Rajamäki täällä puhui, että joku osa eduskunnasta aidosti haluaisi tukea rikollisuutta.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.