Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri, teidän hallituksenne muodostamisen jälkeen Fortumilla on ollut kaksi yhtiökokousta. Miksi hallitus ei ole antanut valtion edustajille tehtäväksi yhtiökokouksessa esittää satojen miljoonien eurojen optio- ja muiden kannustusjärjestelmien kohtuullistamista tai purkamista? Optiopalkkioiden lisäksihän tässä kyseessä olevassa yhtiössä on vielä kolme muuta osakekannustinjärjestelmää lähes samoille henkilöille kohdennettuna, joita olisi todella hyvin yksinkertaista kohtuullistaa ja täysin mahdollista, jos siihen valtio-omistajalla olisi tahtoa. Herra pääministeri, kysymys kuuluu:

Miksi tätä tahtoa hallituksella ei ole ollut tai ole tällä hetkellä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä kuuluu kauppa- ja teollisuusministerin alaan, hän on tällä hetkellä valitettavasti matkalla. Nykyinen hallitus ennen ensimmäistäkään valtionyhtiöiden yhtiökokousta teki päätöksensä siitä, että perinteisiä optiomalleja valtio ei kannata näissä yhtiöissä. Nämä päätökset tehdään aina kussakin yhtiökokouksessa eteenpäin. Ei ole tapana, että taannehtivasti niihin puututaan.

Arvoisa herra puhemies! Ei kyse ole mistään taannehtivuudesta, vaan kysymys oli siitä, miksi ei ole evästetty näitä yhtiökokousedustajia. Siellä on kaksi yhtiökokousta ollut.

Herra puhemies! Ministeri Heinäluoma, te olette julkisuudessa todennut, että Fortumin myöntämät edut ovat selvästi ylimitoitettuja ja että niitä on erittäin vaikea ymmärtää, teiltä sitaatti. Istuva hallitus kuitenkin otti pakkolainaa kunnilta, toisin sanoen jokaiselta suomalaiselta, voimassa olevaa lakia muuttamalla yksipuolisesti. Sitä ei ollut ilmeisesti vaikea ymmärtää, kun te siunasitte sen ratkaisun.

Onko nyt niin, ministeri Heinäluoma, että se operaatio, jolla oli teidän siunauksenne, voitiin tehdä, mutta kun kyseessä on joidenkin henkilöiden suuruusluokaltaan täysin järjettömät ja ansaitsemattomat etuudet, niin te katsotte vain sivusta ja pahoittelette tilannetta? Mitä te ministerinä aiotte tehdä asialle? Eikä vastaukseksi riitä se, että talousvaliokunta tällä hetkellä asiaa käsittelee. Pelkään pahaa, että siinä käsittelyssä toistuu tämä pankkipalvelufarssiksi muuttunut tilanne, jolloin hallituspuolueet itse asiassa ajoivat tilanteen niin, ettei tapahtunut mitään. Pelkään pahaa, että tässä tapahtuu näin, jos te ette puutu tähän asiaan.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Korhosen kysymyksessä oli ainakin kuusi erillistä kysymystä, mutta ehkä ydinasian osalta, kun kysyitte valtionapumenettelystä: Tämähän ei poikkea mitenkään siitä, millainen valtionapumenettely oli siinä hallituksessa, jossa te olitte itse mukana kunta-asioista vastaavana ministerinä. Niissäkin yhteyksissä jouduttiin kunnille myöhemmin tehtäviä kustannustenkorvauksia lykkäämään.

Mitä tulee Fortumin optioihin, niin näin on, että suuruusluokaltaan näin suuret optiot vaikuttavat erittäin vaikeasti perusteltavilta silloinkin, kun katsoo Fortumin tuloskehitystä, joka sinällänsä on ollut aivan erinomainen, ja on kunniaksi kaikille valtionyhtiöille, että niitä voidaan hoitaa koko henkilöstön toimesta niin hyvin, että Fortumin arvo on yli kuusinkertaistunut viime vuosien aikana. Muutoin kun eduskunta on ottanut tämän asian käsiteltäväkseen, luotan siihen, että talousvaliokunta tässä yhteydessä tekee viisasta työtä, kun se asiaan paneutuu.

Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että talousvaliokunta puheenjohtajansa Skinnarin johdolla selvittää vastuunäkökulmasta aikaisempien kauppa- ja teollisuusministerien Tuomiojan ja Mönkäreen toiminnan noina vuosina, kun näitä optiopäätöksiä on tehty. Mutta noina vuosina myös Fortumin hallituksessa istui kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Virtanen, ja kysyisinkin:

Mitä tehtävää kansliapäällikkö Virtanen Fortumin hallituksessa on toteuttanut?

Toiseksi, myöskin oikeuskansleri Nikula on esteellisyyden näkökulmasta puuttunut kansliapäällikön Fortumin hallitusjäsenyyteen eikä ole pitänyt sitä suotavana ja on toivonut, että tähän asiaan jatkossa puututtaisiin. Kysynkin:

Aiotaanko tähän tilanteeseen jatkossa tässä yhteydessä nyt puuttua?

Pääministeri  Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aiheeseen, jossa käsitellään pörssissä olevan yhtiön hallituksen valintaa, valtion kaltainen omistaja ei tässä vaiheessa etukäteen ota julkista kantaa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Ehkä on nyt vain syytä alleviivata sitä, että ensimmäiset päätökset valtion yrityksissä käytettävistä optiojärjestelmistä tehtiin vuoden 1994 aikana silloisessa hallituksessa. Ne optiojärjestelmät, joita Fortumissa on ollut tänä aikana käytössä, ovat kaikki sen mukaisia kuin vuonna 1998 tehty hallituksen periaatepäätös aikanaan edellytti ja salli. Siihen tehdyt tarkistukset, joita itse olen kauppa- ja teollisuusministerinä esitellyt vuonna 2000, eivät tuoneet tässä suhteessa yhtään mitään muutosta Fortumin järjestelmään, eikä ole minun aikanani käsitelty mitään yhtiökohtaisia järjestelmiä, ei tiettävästi seuraajienikaan aikana.

Mutta olen kyllä itse hyvin tyytyväinen siihen, että tämän hallituksen aikana on päästy tällaisen kymmenvuotiskauden jälkeen siihen tilanteeseen, että on nyt päädytty siihen, että mitään uusia järjestelmiä ei enää tulla ottamaan käyttöön. Mutta valtionkin uskottavuuden kannalta sopimuskumppanina tietenkin ja pörssiyritysten toiminnan kannalta on tietysti vaikea lähteä puuttumaan sellaisiin sopimuksiin, jotka ovat selvästikin laillisia ja aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaisia, sellaisia päätöksiä, joita myös täällä jo kysymyksiä esittäneet puolueet ovat olleet hallituksessa tekemässä.

Arvoisa puhemies! On vaikea muuttaa tekemättömäksi sitä, mitä on tullut tehtyä. Mutta onko arvoisilla ministereillä jonkinlaista näkemystä siitä, mikä on ollut se erityinen syy, joka on esimerkiksi viime vuosikymmenen lopulla ja tämän vuosikymmenen alussa estänyt näihin optiojärjestelmiin leikkurin upottamisen, joka esimerkiksi energia-alalla tuotiin esille silloin aikoinaan, että se olisi pitänyt tuoda, eikä sitä ei millään voitu tuoda silloin mukaan? Kun täällä on ministereitä, jotka olivat silloin rootelissa myöskin, niin mitä mieltä tänä päivänä olette jälkikäteen tästä asiasta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on nyt itse ottanut tämän aiheen käsiteltäväkseen ja varmaan tulee aihetta käsittelemään. Arvio siitä, mitä aikaisemmin on tehty, miksei ole leikkureita tehty, on sillä tavalla jälkijättöistä, että silloin on päätökset tehty, ne ovat sitovia, yhtiökokous on ne päätökset hyväksynyt. Tässä mielessä en lähtisi hallituksen puolelta esittämään hallituksen arvioita ja spekulaatioita, miksi tällaisia leikkureita ei ole ollut.

Siinä ensimmäisessä, vuoden 1994 päätöksessähän oli tällainen leikkuri, se oli optiolain osalta rajoitettu 20 prosenttiin vuosipalkasta. Mutta valtiokin on näissä järjestelyissä selvästi seurannut sitä, mitä yleisesti pörssiyhtiöiden osalla tapahtuu, ja hakenut saman tyyppisiä kannustinjärjestelmiä, ja nämä järjestelmät ovat eläneet. Ja niin kuin näistä viimeisistä päätöksistä näkyy, nyt valtiovalta on ehkä ensimmäisten joukossa luopumassa näistä perinteisistä optiojärjestelmistä, ja tämäkin tapahtuu tässä ajassa.

Arvoisa herra puhemies! Optiojärjestelmästä päättää loppujen lopuksi yhtiön yhtiökokous, mutta sitä ennen se käy kyllä useimmiten myöskin hallintoneuvostossa, ja kun ajattelee Fortumin hallintoneuvostoa, niin siihen aikaan se muodostui, niin kuin nytkin, pääasiallisesti poliitikoista. Mikäli en aivan väärin muista, niin myöskin pääministeri Vanhanen oli Fortumin hallintoneuvostossa, ja hallintoneuvostossa on kyllä mahdollisuus lausua mielipiteensä optiojärjestelmästä. Niin menetteli esimerkiksi ministeri Hyssälä Soneran hallintoneuvostossa, kun sille esitettiin Soneran optiojärjestelmää. Jos te kaikki olisitte lausuneet sen, mitä mieltä te olette ja hallintoneuvosto olisi ollut lähes yksimielinen, niin minä luulen, että tuollaista optiojärjestelmää ei olisi syntynyt, kun poliitikot yksimielisesti olisivat olleet vastaan. (Puhemies: Kysymys!) Nyt minä kysyn teiltä, pääministeri Vanhanen:

Miksi te ette merkkauttanut pöytäkirjaan, että tämä optiojärjestelmä ei ole hyvä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallintoneuvosto on näissä kysymyksissä lausunnonantaja. Siellä käytävä keskustelu on sisäpiirikeskustelua, enkä valota nytkään sitä, mitä keskusteluja tuolloin on käyty. Saattaa olla, että sen julkistaminen saattaisi olla jossain mielessä jopa edullista, mutta minusta se ei kuulu aiheeseen.

Mutta sitä vastoin voin sanoa, että Fortumin osakkeenomistajana minulla olisi ollut mahdollisuus olla yhtiökokouksessa paikalla ja ottaa osaa päätöksentekoon, kaikki asiakirjat paikalle, mutta en ottanut, hyväksyin sen silloin osakkeenomistajana. Ei minulla ollut sellaista ennustuskykyä, että olisin voinut tuolloin noina vuosina aiheeseen ottaa kielteisen kannan. Se kehitys, joka yhtiössä on tapahtunut, on ylittänyt kaikki odotukset.

Oikeastaan odottaisin suurempaa huolta siitä, miksi niissä yhtiöissä, joissa eivät ole optiot tuottaneet oikeastaan mitään, on epäonnistuttu, ei ole tavoitteita saavutettu. Tässä yhtiössä on saatu poikkeuksellisen hyvät tulokset. (Hälinää)

Arvoisa herra puhemies! Nyt kovasti hallitus väittää ja muut vastuuhenkilöt, että mitään ei voida tehdä. Meillä on kuitenkin voimassa oleva oikeustoimilaki, jonka 36 § sanoo, että jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Eikö tässä olisi nyt erinomainen lain pykälä, jonka perusteella tähän kohtuuttomuuteen voitaisiin puuttua? Samoin on väitetty, että kyseessä on perustuslaillinen ongelma. Ei sellaista ongelmaa silloin ollut, kun kansaneläkeläisiltä leikattiin taannehtivasti pohjaosaa.

Arvoisa herra puhemies! Eikö voitaisi nyt tätä oikeustoimilain 36 §:ään käyttää ja oikaista tämä ilmeinen kohtuuttomuus?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa talousvaliokunta on nyt ottanut tämän aiheen omatoimisesti esille ja käsittelyynsä. Katsotaan nyt, mitä talousvaliokunta aiheesta lausuu.

Minusta tässä pitää kuitenkin vaalia myös valtion omistajapolitiikan johdonmukaisuutta. Valtio on yksi omistaja näissä eri yhtiöissä, ja myös valtion toimintaa markkinoilla seurataan tästä näkökulmasta. Yritystoiminnassa sopimuksilla on aika suuri merkitys uskottavuuden ja johdonmukaisuuden kannalta. Myös valtion on omistajana huolehdittava siitä, että uskottavuus siihen, mitä päätöksiä on tehty, pitää. Toivon, että tämä vastuu myös tämän asian käsittelyssä muistetaan.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu lainehtii kaikkialla vuoden 1994 ja 2004 välillä. Haluaisin kahteen asiaan kiinnittää huomiota ja sitten tehdä kysymyksen.

Ensimmäinen huomioni on se, että ilmeisesti Fortumissa on päällekkäin useampi samoille henkilöille kohdistuva kannustinjärjestelmä: optiot ja kolme osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Tämä linjaus on vastoin niitä päätöksiä ja linjauksia, joita itsekin olen vuonna 2000 ollut edellisessä hallituksessa tekemässä, kun linjattiin, että ei saa olla päällekkäisiä kannustimia. Vastuu asioista tietysti tänä vuonna kuuluu nykyiselle hallitukselle.

Mielestäni tässä ei tarvitse runoilla mistään taannehtivasta lainsäädännöstä, kun yksinkertaisin tapa hoitaa tämä asia on nimenomaan omistajaohjauksen kautta tehdä niin, että Fortumin hallitukselle annetaan ohje huolehtia siitä, että päällekkäiset kannustimet poistetaan. Asia voidaan päättää ensi kevään yhtiökokouksessa ja aivan laillisella tavalla menetellä, koska tilanne on se, että mikään näistä osakekannustinjärjestelmistä ei ole sellainen, että sen niin sanottu ansaintajakso olisi jo päättynyt. Hyvä käytäntö olisi nyt toimia nimenomaan tätä kautta, ja kysyn:

Aikooko hallitus menetellä näin? (Ed. Korhonen: Miksei ole menetellyt?)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minä huomaan tässä, että vasemmistoliitonkin puolelta kaksi entistä ministeriä, edustajat Korhonen ja Siimes, esittävät kysymyksiä, joissa esitetään vaatimuksia nykyhallitukselle päätöksistä, joita on tehty edellisten hallitusten aikana. (Ed. Siimes: Minä en väistänyt vastuutani!) Näiden päällekkäisjärjestelyjen osalta uskon, että talousvaliokunnan asian käsittely tuo tähänkin vastausta. Minun saamani informaatio, joka ei ole täsmällisen yksityiskohtainen, on ollut se, että väitteissä näistä päällekkäisjärjestelmistä on jossain määrin liioittelua. Minusta on hyvä, että käydään täsmälleen läpi se, onko päällekkäisjärjestelyjä vai ei. Eilen yhtiön johdolta kysyin tätä, ja heidän vastauksenaan oli noin pelkistetysti sanottuna, että ei olisi päällekkäisjärjestelyjä. Mutta on hyvä, että se käydään lävitse.

Arvoisa puhemies! En halua tässä väistää omaa vastuutani. Kiinnitän vain pääministerin huomiota siihen, että saman tyyppinen linjaus siitä, että etuuksia ei saa näissä kannustinjärjestelmissä kohtuuttomasti kertyä samoille henkilöille, on tietojeni mukaan tehty myös ministeri Vanhasen johtamassa hallituksessa vuonna 2004. Näiltä osin te olette yhtä vastuullinen menneisyyden suhteen ja ainoa vastuullinen tämänhetkisen tilanteen suhteen. Minä en voi tässä ministeriksi muuttua, mutta teidän pitää asiallisesti kysymykseeni vastata.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Minä en ole vuoden 2000 jälkeen ollut edes missään sijaisuusketjussa kauppa- ja teollisuusministeriössä, mutta olen valmistautunut sen verran tähän tilaisuuteen, että pyynnöstäni olen saanut kauppa- ja teollisuusministeriöstä saman muistion kuin pääministerikin, ja siinä todetaan, että vuoden 2004 periaatepäätöksen jälkeen, jota me olemme olleet ed. Siimeksen kanssa yhdessä tekemässä, ei olisi tehty mitään sellaisia päätöksiä yhtiössä, Fortumissa, jotka olisivat tämän päätöksen kanssa ristiriitaisia. Heidän muistiossaan sanotaan, että toisin kuin julkisuudessa on väitetty, Fortumissa ylimmän johdon optiojärjestelmät eivät ole olleet päällekkäisiä, vaan ne ovat ajoittuneet eri ajanjaksoille. Sitä selvitetään. (Ed. Siimes: Jessus!)

Osakepalkkiojärjestelmän osalta olen kuullut — se ei ole ollut missään hallituksessa esillä — että vuonna 2003 yhtiön hallitus on vastoin silloisen ministerin kantaa tehnyt oman toimivaltansa puitteissa päätöksen tämän järjestelmän käyttöön ottamisesta. (Eduskunnasta: Pitää purkaa!) Nämä ovat kaikki niitä asioita, joita minäkin todella toivon, että käytte huolellisesti lävitse tässä talousvaliokunnan selvityksessä. (Ed. Siimes: Tehkää jotain, te istutte hallituksessa!) Pidetään nyt nämä perusasiat kuitenkin selkeinä.

Pääministeri  Matti Vanhanen

Puhemies! Se on selvä, että niitä päätöksiä, jotka hallitus on tehnyt — totta kai valvotaan. Totta kai niitä valvotaan myös päällekkäisyyksien osalta, jos näin on. Mutta kuten sanoin, saamani informaation mukaan näitä päällekkäisyyksiä on nyt liioiteltu hyvin paljon. Ne olisi syytä käydä tarkkaan läpi ennen kuin niistä käydään tämän kaltaista julkista keskustelua.

Arvoisa puhemies! Vähän vaikea asettaa tämä kysymyksen muotoon. (Naurua)

Eikö olekin näin, että, ja myös minun saamani tiedon mukaan, Fortumin ylimmän johdon optiojärjestelmät eivät ole olleet päällekkäisiä? Ne ovat ajoittuneet eri aikajaksoille, kuten minulla myös olevasta muistiosta käy ilmi. Lisäksi haluan tässä yhteydessä todeta, että minun kauppa- ja teollisuusministeriaikanani tehtiin yhden kerran Fortumiin tällainen kannustinjärjestelmä ja sitä esitettiin tehtäväksi toisen kerran keväällä 2003, jolloin kieltäydyin sitä esittelemästä ja hyväksymästä. Aivan kuten ministeri Tuomioja kertoi, Fortumin hallitus teki itse sen päätöksen. Mutta sekin päätös on talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukainen.

Opetusministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Helppo kysymys. (Hälinää) Siksi vastaan tai kommentoin sillä tavalla, että tässä salissa ei ole yhtään ketään kai eduskunnan puolelta, joka viimeisen viidentoista vuoden aikana ei olisi ollut vastuullinen näistä asioista. Täältä nyt huokuu melkoinen katumus.

Sitten sanon sen, että itse olen varmasti perimmäinen vastuunkantaja, vastuussa Fortumista, tästä onnettomasta Fortumista, sen vuoksi, että olin esittelevä ministeri ja ratkaisin sen, että Fortum perustettiin, vietiin pörssiin. Olen sitten lohduttautunut sillä tiedolla, tämän päivän tiedolla, että tuosta perustamisajankohdasta Fortumin arvo on noussut ja myyntituloja tullut sillä tavalla, että valtio ja sitä kautta veronmaksajat ovat yli 10 000 miljoonaa euroa vauraampia. (Hälinää — ed. Kuosmanen: Se on veronmaksajilta pois! — Eduskunnasta: Halvempaa kuin Kiinassa!)

Arvoisa puhemies! Yhdyn tähän näkemykseen, minkä ministeri Kalliomäki esitti, että Fortum on menestystarina suomalaisena yhtiönä. (Hälinää — Ed. O. Ojala: Mistä se johtuu? — Oikealta: Näkyy sähkölaskusta!) Me kaikki olemme voineet Fortumin vuosikertomuksesta lukea tämän nykyisen kannustinjärjestelmän, josta nyt tämä suuri kohu on syntynyt.

Mutta kun täällä ed. Siimes ja ministeri Tuomioja nostivat esiin vuonna 94 alkaneen kannustinjärjestelmän, niin kysyisin ministeri Kääriäiseltä:

Minkälainen oli se kannustinjärjestelmä, ja jos se olisi nyt voimassa, olisiko syntynyt tämä kohu?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! (Hälinää — Naurua)

Arvoisa puhemies! Tämä tuli kyllä yllättäen. (Naurua) Olisi ollut hyvä varoittaa etukäteen. Mutta kun arvelin, että tässä keskustelussa palataan perustellustikin vuoteen 94, niin pyysin etukäteen allekirjoittamani päätöksen. Se on tässä. Siinä todetaan, että kannustinjärjestelmää voidaan toteuttaa valtionyhtiöissä joko rahapalkkioina tai optiolainan muodossa. Palkkioiden osalta todetaan, että niille tulee määritellä katto, ja tuolloin 94 todettiin, että maksimi on 30 prosenttia vuosipalkasta. Palkkion määrittelemisen osalta korostettiin myös sitä, että siinä täytyy vertailla saman toimialan muihin vastaavanlaisiin yrityksiin. Mitä tulee optiolainaratkaisuun taikka sen vaihtoehtoon, tässä päätöksessä sanotaan selvästi, että sitä sovellettaessa tulee lainan määrä mitoittaa kohtuulliseksi, esimerkiksi 1—3 kuukauden bruttopalkan suuruiseksi. Minulla ei ole mitään hävettävää tässä päätöksessä.

Arvoisa puhemies! Kysyisin oikeusministeri Luhtaselta hänen kantaansa tämän oikeustoimilain 36 §:n sovellettavuudesta tässä asiassa. Kun tässä asiassa noin muutoin yleisesti ottaen tämä taaksepäin katsominen ei taida kovin paljon auttaa, niin tietysti tärkeämpää on nyt sitten katsoa eteenpäin ja miettiä, miten tulevaisuudessa tällaiset vältetään. Kysynkin:

Aikooko hallitus päivittää optio- ja kannustusohjelmat sellaisiksi, että ne eivät johda enää tällaisiin kohtuuttomuuksiin, mutta toisaalta toteuttavat sitten tämän kannustamis- ja sitouttamistarkoituksen? Aikooko hallitus tuoda tästä eduskunnalle myös selvityksen kaiken tämän jälkeen?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Täällä on käynyt ilmi selkeästi se, että asia on nyt tällä haavaa talousvaliokunnan käsittelyssä. Minusta olisi peräti outoa, jos minä tässä nyt välillä lähtisin tuomaan hallitukselle esitystä siitä, että käyttäisimme tässä kohden juuri tätä sovittelumenettelyä ja oikeustoimilakia. Minä odotan nyt talousvaliokunnan käsittelyä asiasta. Se lienee oikea menettelytapa, ja sen jälkeen ryhdymme kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, mitä sieltä nyt sitten tuleekaan. Varmasti tähän omistajapolitiikkakysymykseen vastaa nyt sitten pääministeri.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin ensimmäisessä vastauksessani totesin, tämä hallitus on tehnyt jo ennen ensimmäistäkään tämän hallituskauden valtionyhtiöiden yhtiökokousta tämän mukaisen päätöksen, jossa selkeästi todetaan se, että perinteisiä optiojärjestelmiä ei enää hyväksytä.

Osakekannustejärjestelmässä, johon osa näistä kysymyksistä on viitannut, ymmärtääkseni — nyt minulla ei ole siitä paperia — on kyse järjestelmästä, jossa esimerkiksi tänä vuonna ansaittava palkkio laitetaan eräällä tapaa kaniin odottamaan kolmeksi vuodeksi. Jos vuoden 2008 osakekurssi on vielä sillä tasolla, että palkkioon on oikeutus, ja kyseinen sopimushenkilö on yhtiön palveluksessa ollut varjelemassa tätä kurssitasoa, niin silloin siihen on mahdollisuus.

Eli kun näistä päällekkäisyyksistä syytetään, niin toivon, että niissä oltaisiin tarkkoja ja oltaisiin varmoja, jos syytetään päällekkäisyydestä, että on olemassa päällekkäisyyksiä. (Ed. Siimes: Samoille henkilöille!)

Muutoinkin tässä keskustelussa, voi sanoa, levitetään jossain määrin epätarkkoja käsityksiä. Äsken täällä oli välihuuto vasemmalta, että bensan hinta nousee, (Eduskunnasta: Puhe oli sähkön hinnasta!) ikään kuin se toisi tässä jotain mukaan. — Äsken puhuttiin bensan hinnasta, välihuudossa ehkä kuului. Fortum on sähköyhtiö. Bensan hinnalla ei ole vaikutusta sähköyhtiön käyttöön. (Hälinää — Välihuutoja)

Herra puhemies! Eduskunnan enemmistö on varmasti tässä kysymyksessä sitä mieltä, että jotakin pitäisi tehdä. Mitä hallitus on tehnyt? Hallitus on tehnyt väistöliikkeen panemalla tämän asian talousvaliokuntaan. Talousvaliokunnassa käy tässä asiassa muutamassa viikossa samalla tavalla kuin pankkipalvelumaksulle ja saman puheenjohtajan johdolla eli mitään ei tule tapahtumaan. Tämä väistöliike on tehty vain siksi, että hallitus saa muutaman viikon lisäaikaa miettiä, miten se tulevaisuudessa vastaa siihen kysymykseen, jonka nyt toistan:

Mitä hallitus aikoo tehdä sen jälkeen, kun eduskunnan talousvaliokunta ei ole tekemässä asiassa yhtään mitään? Mitä hallitus on tekemässä tässä asiassa? Aikooko hallitus kohtuullistaa näitä optioita vai ei, optioita, joita jokainen suomalainen maksaa sähkön hinnassa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta nyt demagogiallakin pitäisi olla rajansa tässä asiassa. Tässä on kyse tehdyistä päätöksistä ja ihmisten kanssa tehdyistä sopimuksista, jotka on tehty vuosia sitten. Meillä on kyllä sellainen oikeusjärjestelmä, jossa ei hevin sopimuksia lähdetä jälkikäteen rikkomaan (Ed. Soini: Kansaneläkkeen pohjaosa!) toiselta puolelta. Ed. Laakson puolue oli sellaisessa asemassa silloin, kun näitä päätöksiä on tehty, että silloin olisitte voineet nostaa mekkalan asiasta omassa ryhmässänne, mutta ette ilmeisesti tehneet silloin sitä. Minusta on joku raja myös tällä jälkiviisaudella, jota tässä asiassa käytetään. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! En kyllä voi kansanedustajana hyväksyä sitä, että koko ajan menneisyyden vastuulle ja edellisten hallitusten vastuulle laitetaan asiat, mutta en halua kysyä samasta asiasta uudestaan.

Tässä tuli nyt esiin, että ilmeisesti kaiken takana onkin se, että joku virkamies, joka istuu Fortumin hallituksessa, ei ole noudattanut hallituksen antamaa ohjetta. Kysyisin henkilöstöpolitiikasta käsittääkseni vastaavalta Ulla-Maj Wideroosilta:

Miten hallitus voi katsoa sitä, että korkeat virkamiehet eivät menettele niiden ohjeiden mukaisesti, joita ministeri heille antaa? Valtio kuitenkin omistaa 51 prosenttia Fortumista, ja sen ääntä kyllä myös hallituksessa kuunnellaan. Kuinka tällainen on mahdollista ja valtion henkilöstöpoliittisten linjausten mukaista?

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Hiukan vierastan sitä ajattelutapaa, että tässä olisi henkilöstöpolitiikasta kysymys. Tämä alue on ministeri Pekkarisen vastuualueella, ja hän tekee näissä asioissa ratkaisunsa.

Herra puhemies! Tämän keskustelun aikana perustuslakivaliokunnan arvoisa puheenjohtaja Kimmo Sasi on esittänyt varsin merkittäviä mutta myös mielestäni merkillisiä lausuntoja. Hän on muun muassa esittänyt, että entiset ministerit Mönkäre ja Tuomioja olisi saatettava vahingonkorvausvaateen alaisiksi.

Herra puhemies! Kun perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, jolla on todella merkittävä tehtävä eduskunnassa, antaa tällaisia lausuntoja, niin tietysti kommenttini ensin on se, että se alentaa koko perustuslakivaliokunnan arvovaltaa. Mutta kysymykseni, herra puhemies, on ministeri Luhtaselle:

Näettekö te yleensä minkäänlaista järkeä ed. Sasin väitteissä? (Naurua)

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Aina silloin, kun on kyse niin arvovaltaisen instituution kuin tässä tapauksessa perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan lausunnoista tai tekemisistä, niihin pitää suhtautua vakavasti. Minä vaan tässä yhteydessä totean tietysti, että nyt täytyy harkita sitä, ovatko nämä vakavassa mielessä annettuja huomautuksia, annettuja kommentteja, ja vastaavatko ne siltä osin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan asemaa ja arvokkuutta.

Arvoisa herra puhemies! Fortumin menestys näkyy suomalaisten sähkölaskuissa ja teollisuuden energialaskuissa, ja teollisuuden kilpailukyky vaikeutuu, mikäli energianhinnat ovat noin monopolisesti korkealla. Mutta, herra puhemies, minun kysymykseni on sellainen, että kun Ruotsissa 2002 tehtiin erityislaki siitä, että valtionyhtiöitten johtajille ei makseta muuta kuin normaali palkka, niin milloin Suomessa mennään tähän samanlaiseen Ruotsin malliin, että karsitaan optio- ja osaketulospalkkaukset pois, ja silloin tämä riita laukeaa? (Ed. Jaakonsaari: Sitten kun meillä on tarpeeksi demareita!)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Olen aika yllättynyt, jos kokoomus olisi omaksumassa yleensä yhtiöiden johtamisessa järjestelmiä, joissa ei ole kannustinjärjestelmiä. (Ed. Kuosmanen: Valtionyhtiöiden!) Minusta myös valtionyhtiöiden pitää toimia samalla tavalla kuin yksityisten yritysten. Niissä täytyy olla johdossa kannustavuutta, joka patistaa saavuttamaan hyviä tuloksia. Me olemme tehneet päätöksen siitä, että näitä perinteisiä optiojärjestelmiä valtio ei enää kannata. Uusia ei tehdä. Mutta sen sijaan kannustepalkkajärjestelmiä pitää olla myös valtionyhtiöissä aivan samalla tavalla kuin meillä on myös valtion henkilöstön suunnassa siirrytty enemmän tämmöisiin vähän henkilökohtaisiin lisä- ja tulospalkkausjärjestelmiin, joissa yritetään kannustaa parempiin tuloksiin. (Ed. Kuosmanen: Miksi Ruotsissa tehtiin niin?) Tämä on minusta, jos halutaan jonkinlaista sisäistä yrittäjyyttä kannustaa, oikea linja, ei kokoomuksen linja.