Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri,
teidän hallituksenne muodostamisen jälkeen Fortumilla
on ollut kaksi yhtiökokousta. Miksi hallitus ei ole antanut valtion
edustajille tehtäväksi yhtiökokouksessa esittää satojen
miljoonien eurojen optio- ja muiden kannustusjärjestelmien
kohtuullistamista tai purkamista? Optiopalkkioiden lisäksihän
tässä kyseessä olevassa yhtiössä on
vielä kolme muuta osakekannustinjärjestelmää lähes
samoille henkilöille kohdennettuna, joita olisi todella
hyvin yksinkertaista kohtuullistaa ja täysin mahdollista,
jos siihen valtio-omistajalla olisi tahtoa. Herra pääministeri,
kysymys kuuluu:
Miksi tätä tahtoa hallituksella ei ole ollut
tai ole tällä hetkellä?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tämä kuuluu kauppa- ja
teollisuusministerin alaan, hän on tällä hetkellä valitettavasti matkalla.
Nykyinen hallitus ennen ensimmäistäkään
valtionyhtiöiden yhtiökokousta teki päätöksensä siitä,
että perinteisiä optiomalleja valtio ei kannata
näissä yhtiöissä. Nämä päätökset
tehdään aina kussakin yhtiökokouksessa
eteenpäin. Ei ole tapana, että taannehtivasti
niihin puututaan.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ei kyse ole mistään
taannehtivuudesta, vaan kysymys oli siitä, miksi ei ole
evästetty näitä yhtiökokousedustajia.
Siellä on kaksi yhtiökokousta ollut.
Herra puhemies! Ministeri Heinäluoma, te olette julkisuudessa
todennut, että Fortumin myöntämät
edut ovat selvästi ylimitoitettuja ja että niitä on
erittäin vaikea ymmärtää, teiltä sitaatti.
Istuva hallitus kuitenkin otti pakkolainaa kunnilta, toisin sanoen
jokaiselta suomalaiselta, voimassa olevaa lakia muuttamalla yksipuolisesti.
Sitä ei ollut ilmeisesti vaikea ymmärtää,
kun te siunasitte sen ratkaisun.
Onko nyt niin, ministeri Heinäluoma, että se operaatio,
jolla oli teidän siunauksenne, voitiin tehdä,
mutta kun kyseessä on joidenkin henkilöiden suuruusluokaltaan
täysin järjettömät ja ansaitsemattomat
etuudet, niin te katsotte vain sivusta ja pahoittelette tilannetta?
Mitä te ministerinä aiotte tehdä asialle?
Eikä vastaukseksi riitä se, että talousvaliokunta
tällä hetkellä asiaa käsittelee.
Pelkään pahaa, että siinä käsittelyssä toistuu
tämä pankkipalvelufarssiksi muuttunut tilanne,
jolloin hallituspuolueet itse asiassa ajoivat tilanteen niin, ettei
tapahtunut mitään. Pelkään pahaa,
että tässä tapahtuu näin, jos
te ette puutu tähän asiaan.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Tässä ed. Korhosen kysymyksessä oli
ainakin kuusi erillistä kysymystä, mutta ehkä ydinasian
osalta, kun kysyitte valtionapumenettelystä: Tämähän
ei poikkea mitenkään siitä, millainen
valtionapumenettely oli siinä hallituksessa, jossa te olitte
itse mukana kunta-asioista vastaavana ministerinä. Niissäkin
yhteyksissä jouduttiin kunnille myöhemmin tehtäviä kustannustenkorvauksia
lykkäämään.
Mitä tulee Fortumin optioihin, niin näin on, että suuruusluokaltaan
näin suuret optiot vaikuttavat erittäin vaikeasti
perusteltavilta silloinkin, kun katsoo Fortumin tuloskehitystä,
joka sinällänsä on ollut aivan erinomainen,
ja on kunniaksi kaikille valtionyhtiöille, että niitä voidaan
hoitaa koko henkilöstön toimesta niin hyvin, että Fortumin
arvo on yli kuusinkertaistunut viime vuosien aikana. Muutoin kun
eduskunta on ottanut tämän asian käsiteltäväkseen,
luotan siihen, että talousvaliokunta tässä yhteydessä tekee
viisasta työtä, kun se asiaan paneutuu.
Jyri Häkämies /kok:
Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä,
että talousvaliokunta puheenjohtajansa Skinnarin johdolla
selvittää vastuunäkökulmasta
aikaisempien kauppa- ja teollisuusministerien Tuomiojan ja Mönkäreen
toiminnan noina vuosina, kun näitä optiopäätöksiä on
tehty. Mutta noina vuosina myös Fortumin hallituksessa
istui kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Virtanen,
ja kysyisinkin:
Mitä tehtävää kansliapäällikkö Virtanen
Fortumin hallituksessa on toteuttanut?
Toiseksi, myöskin oikeuskansleri Nikula on esteellisyyden
näkökulmasta puuttunut kansliapäällikön
Fortumin hallitusjäsenyyteen eikä ole pitänyt
sitä suotavana ja on toivonut, että tähän asiaan
jatkossa puututtaisiin. Kysynkin:
Aiotaanko tähän tilanteeseen jatkossa tässä yhteydessä nyt
puuttua?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Aiheeseen, jossa käsitellään
pörssissä olevan yhtiön hallituksen valintaa,
valtion kaltainen omistaja ei tässä vaiheessa
etukäteen ota julkista kantaa.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Ehkä on nyt vain syytä alleviivata sitä,
että ensimmäiset päätökset
valtion yrityksissä käytettävistä optiojärjestelmistä tehtiin
vuoden 1994 aikana silloisessa hallituksessa. Ne optiojärjestelmät,
joita Fortumissa on ollut tänä aikana käytössä,
ovat kaikki sen mukaisia kuin vuonna 1998 tehty hallituksen periaatepäätös
aikanaan edellytti ja salli. Siihen tehdyt tarkistukset, joita itse
olen kauppa- ja teollisuusministerinä esitellyt vuonna
2000, eivät tuoneet tässä suhteessa yhtään
mitään muutosta Fortumin järjestelmään,
eikä ole minun aikanani käsitelty mitään
yhtiökohtaisia järjestelmiä, ei tiettävästi seuraajienikaan
aikana.
Mutta olen kyllä itse hyvin tyytyväinen siihen,
että tämän hallituksen aikana on päästy
tällaisen kymmenvuotiskauden jälkeen siihen tilanteeseen,
että on nyt päädytty siihen, että mitään uusia
järjestelmiä ei enää tulla ottamaan
käyttöön. Mutta valtionkin uskottavuuden
kannalta sopimuskumppanina tietenkin ja pörssiyritysten toiminnan
kannalta on tietysti vaikea lähteä puuttumaan
sellaisiin sopimuksiin, jotka ovat selvästikin laillisia
ja aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaisia,
sellaisia päätöksiä, joita myös
täällä jo kysymyksiä esittäneet
puolueet ovat olleet hallituksessa tekemässä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! On vaikea muuttaa tekemättömäksi
sitä, mitä on tullut tehtyä. Mutta onko
arvoisilla ministereillä jonkinlaista näkemystä siitä,
mikä on ollut se erityinen syy, joka on esimerkiksi viime
vuosikymmenen lopulla ja tämän vuosikymmenen alussa estänyt
näihin optiojärjestelmiin leikkurin upottamisen,
joka esimerkiksi energia-alalla tuotiin esille silloin aikoinaan,
että se olisi pitänyt tuoda, eikä sitä ei
millään voitu tuoda silloin mukaan? Kun täällä on
ministereitä, jotka olivat silloin rootelissa myöskin,
niin mitä mieltä tänä päivänä olette
jälkikäteen tästä asiasta?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on nyt itse ottanut tämän
aiheen käsiteltäväkseen ja varmaan tulee
aihetta käsittelemään. Arvio siitä,
mitä aikaisemmin on tehty, miksei ole leikkureita tehty,
on sillä tavalla jälkijättöistä,
että silloin on päätökset tehty,
ne ovat sitovia, yhtiökokous on ne päätökset
hyväksynyt. Tässä mielessä en
lähtisi hallituksen puolelta esittämään
hallituksen arvioita ja spekulaatioita, miksi tällaisia
leikkureita ei ole ollut.
Siinä ensimmäisessä, vuoden 1994
päätöksessähän oli
tällainen leikkuri, se oli optiolain osalta rajoitettu
20 prosenttiin vuosipalkasta. Mutta valtiokin on näissä järjestelyissä selvästi
seurannut sitä, mitä yleisesti pörssiyhtiöiden
osalla tapahtuu, ja hakenut saman tyyppisiä kannustinjärjestelmiä,
ja nämä järjestelmät ovat eläneet.
Ja niin kuin näistä viimeisistä päätöksistä näkyy, nyt
valtiovalta on ehkä ensimmäisten joukossa luopumassa
näistä perinteisistä optiojärjestelmistä,
ja tämäkin tapahtuu tässä ajassa.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Optiojärjestelmästä päättää loppujen
lopuksi yhtiön yhtiökokous, mutta sitä ennen
se käy kyllä useimmiten myöskin hallintoneuvostossa,
ja kun ajattelee Fortumin hallintoneuvostoa, niin siihen aikaan
se muodostui, niin kuin nytkin, pääasiallisesti
poliitikoista. Mikäli en aivan väärin
muista, niin myöskin pääministeri Vanhanen
oli Fortumin hallintoneuvostossa, ja hallintoneuvostossa on kyllä mahdollisuus
lausua mielipiteensä optiojärjestelmästä.
Niin menetteli esimerkiksi ministeri Hyssälä Soneran
hallintoneuvostossa, kun sille esitettiin Soneran optiojärjestelmää.
Jos te kaikki olisitte lausuneet sen, mitä mieltä te
olette ja hallintoneuvosto olisi ollut lähes yksimielinen,
niin minä luulen, että tuollaista optiojärjestelmää ei
olisi syntynyt, kun poliitikot yksimielisesti olisivat olleet vastaan.
(Puhemies: Kysymys!) Nyt minä kysyn teiltä, pääministeri
Vanhanen:
Miksi te ette merkkauttanut pöytäkirjaan,
että tämä optiojärjestelmä ei
ole hyvä?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Hallintoneuvosto on näissä kysymyksissä lausunnonantaja.
Siellä käytävä keskustelu on sisäpiirikeskustelua,
enkä valota nytkään sitä, mitä keskusteluja
tuolloin on käyty. Saattaa olla, että sen julkistaminen
saattaisi olla jossain mielessä jopa edullista, mutta minusta
se ei kuulu aiheeseen.
Mutta sitä vastoin voin sanoa, että Fortumin osakkeenomistajana
minulla olisi ollut mahdollisuus olla yhtiökokouksessa
paikalla ja ottaa osaa päätöksentekoon,
kaikki asiakirjat paikalle, mutta en ottanut, hyväksyin
sen silloin osakkeenomistajana. Ei minulla ollut sellaista ennustuskykyä,
että olisin voinut tuolloin noina vuosina aiheeseen ottaa
kielteisen kannan. Se kehitys, joka yhtiössä on
tapahtunut, on ylittänyt kaikki odotukset.
Oikeastaan odottaisin suurempaa huolta siitä, miksi
niissä yhtiöissä, joissa eivät
ole optiot tuottaneet oikeastaan mitään, on epäonnistuttu,
ei ole tavoitteita saavutettu. Tässä yhtiössä on
saatu poikkeuksellisen hyvät tulokset. (Hälinää)
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Nyt kovasti hallitus väittää ja
muut vastuuhenkilöt, että mitään
ei voida tehdä. Meillä on kuitenkin voimassa oleva
oikeustoimilaki, jonka 36 § sanoo, että jos oikeustoimen
ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen,
ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se
huomioon ottamatta. Eikö tässä olisi
nyt erinomainen lain pykälä, jonka perusteella
tähän kohtuuttomuuteen voitaisiin puuttua? Samoin
on väitetty, että kyseessä on perustuslaillinen
ongelma. Ei sellaista ongelmaa silloin ollut, kun kansaneläkeläisiltä leikattiin
taannehtivasti pohjaosaa.
Arvoisa herra puhemies! Eikö voitaisi nyt tätä oikeustoimilain
36 §:ään käyttää ja
oikaista tämä ilmeinen kohtuuttomuus?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Eduskunnassa talousvaliokunta on nyt ottanut
tämän aiheen omatoimisesti esille ja käsittelyynsä.
Katsotaan nyt, mitä talousvaliokunta aiheesta lausuu.
Minusta tässä pitää kuitenkin
vaalia myös valtion omistajapolitiikan johdonmukaisuutta.
Valtio on yksi omistaja näissä eri yhtiöissä,
ja myös valtion toimintaa markkinoilla seurataan tästä näkökulmasta.
Yritystoiminnassa sopimuksilla on aika suuri merkitys uskottavuuden
ja johdonmukaisuuden kannalta. Myös valtion on omistajana
huolehdittava siitä, että uskottavuus siihen, mitä päätöksiä on
tehty, pitää. Toivon, että tämä vastuu
myös tämän asian käsittelyssä muistetaan.
Suvi-Anne Siimes /vas:
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu lainehtii
kaikkialla vuoden 1994 ja 2004 välillä. Haluaisin
kahteen asiaan kiinnittää huomiota ja sitten tehdä kysymyksen.
Ensimmäinen huomioni on se, että ilmeisesti Fortumissa
on päällekkäin useampi samoille henkilöille
kohdistuva kannustinjärjestelmä: optiot ja kolme
osakepohjaista kannustinjärjestelmää.
Tämä linjaus on vastoin niitä päätöksiä ja linjauksia,
joita itsekin olen vuonna 2000 ollut edellisessä hallituksessa
tekemässä, kun linjattiin, että ei saa
olla päällekkäisiä kannustimia. Vastuu
asioista tietysti tänä vuonna kuuluu nykyiselle
hallitukselle.
Mielestäni tässä ei tarvitse runoilla
mistään taannehtivasta lainsäädännöstä,
kun yksinkertaisin tapa hoitaa tämä asia on nimenomaan
omistajaohjauksen kautta tehdä niin, että Fortumin
hallitukselle annetaan ohje huolehtia siitä, että päällekkäiset
kannustimet poistetaan. Asia voidaan päättää ensi
kevään yhtiökokouksessa ja aivan laillisella
tavalla menetellä, koska tilanne on se, että mikään
näistä osakekannustinjärjestelmistä ei
ole sellainen, että sen niin sanottu ansaintajakso olisi
jo päättynyt. Hyvä käytäntö olisi
nyt toimia nimenomaan tätä kautta, ja kysyn:
Aikooko hallitus menetellä näin? (Ed. Korhonen:
Miksei ole menetellyt?)
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Minä huomaan tässä,
että vasemmistoliitonkin puolelta kaksi entistä ministeriä,
edustajat Korhonen ja Siimes, esittävät kysymyksiä, joissa
esitetään vaatimuksia nykyhallitukselle päätöksistä,
joita on tehty edellisten hallitusten aikana. (Ed. Siimes: Minä en
väistänyt vastuutani!) Näiden päällekkäisjärjestelyjen
osalta uskon, että talousvaliokunnan asian käsittely
tuo tähänkin vastausta. Minun saamani informaatio, joka
ei ole täsmällisen yksityiskohtainen, on ollut
se, että väitteissä näistä päällekkäisjärjestelmistä on
jossain määrin liioittelua. Minusta on hyvä,
että käydään täsmälleen
läpi se, onko päällekkäisjärjestelyjä vai
ei. Eilen yhtiön johdolta kysyin tätä,
ja heidän vastauksenaan oli noin pelkistetysti sanottuna,
että ei olisi päällekkäisjärjestelyjä.
Mutta on hyvä, että se käydään
lävitse.
Suvi-Anne Siimes /vas:
Arvoisa puhemies! En halua tässä väistää omaa
vastuutani. Kiinnitän vain pääministerin
huomiota siihen, että saman tyyppinen linjaus siitä,
että etuuksia ei saa näissä kannustinjärjestelmissä kohtuuttomasti kertyä samoille
henkilöille, on tietojeni mukaan tehty myös ministeri
Vanhasen johtamassa hallituksessa vuonna 2004. Näiltä osin
te olette yhtä vastuullinen menneisyyden suhteen ja ainoa
vastuullinen tämänhetkisen tilanteen suhteen.
Minä en voi tässä ministeriksi muuttua,
mutta teidän pitää asiallisesti kysymykseeni
vastata.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Minä en ole vuoden 2000 jälkeen ollut
edes missään sijaisuusketjussa kauppa- ja teollisuusministeriössä,
mutta olen valmistautunut sen verran tähän tilaisuuteen,
että pyynnöstäni olen saanut kauppa-
ja teollisuusministeriöstä saman muistion kuin
pääministerikin, ja siinä todetaan, että vuoden
2004 periaatepäätöksen jälkeen,
jota me olemme olleet ed. Siimeksen kanssa yhdessä tekemässä,
ei olisi tehty mitään sellaisia päätöksiä yhtiössä,
Fortumissa, jotka olisivat tämän päätöksen
kanssa ristiriitaisia. Heidän muistiossaan sanotaan, että toisin
kuin julkisuudessa on väitetty, Fortumissa ylimmän
johdon optiojärjestelmät eivät ole olleet
päällekkäisiä, vaan ne ovat
ajoittuneet eri ajanjaksoille. Sitä selvitetään.
(Ed. Siimes: Jessus!)
Osakepalkkiojärjestelmän osalta olen kuullut — se
ei ole ollut missään hallituksessa esillä — että vuonna
2003 yhtiön hallitus on vastoin silloisen ministerin kantaa
tehnyt oman toimivaltansa puitteissa päätöksen
tämän järjestelmän käyttöön
ottamisesta. (Eduskunnasta: Pitää purkaa!) Nämä ovat
kaikki niitä asioita, joita minäkin todella toivon,
että käytte huolellisesti lävitse tässä talousvaliokunnan
selvityksessä. (Ed. Siimes: Tehkää jotain,
te istutte hallituksessa!) Pidetään nyt nämä perusasiat
kuitenkin selkeinä.
Pääministeri Matti Vanhanen
Puhemies! Se on selvä, että niitä päätöksiä,
jotka hallitus on tehnyt — totta kai valvotaan. Totta kai
niitä valvotaan myös päällekkäisyyksien
osalta, jos näin on. Mutta kuten sanoin, saamani informaation mukaan
näitä päällekkäisyyksiä on
nyt liioiteltu hyvin paljon. Ne olisi syytä käydä tarkkaan
läpi ennen kuin niistä käydään
tämän kaltaista julkista keskustelua.
Sinikka Mönkäre /sd:
Arvoisa puhemies! Vähän vaikea asettaa tämä kysymyksen
muotoon. (Naurua)
Eikö olekin näin, että, ja myös
minun saamani tiedon mukaan, Fortumin ylimmän johdon optiojärjestelmät
eivät ole olleet päällekkäisiä?
Ne ovat ajoittuneet eri aikajaksoille, kuten minulla myös
olevasta muistiosta käy ilmi. Lisäksi haluan tässä yhteydessä todeta,
että minun kauppa- ja teollisuusministeriaikanani tehtiin
yhden kerran Fortumiin tällainen kannustinjärjestelmä ja
sitä esitettiin tehtäväksi toisen kerran
keväällä 2003, jolloin kieltäydyin
sitä esittelemästä ja hyväksymästä.
Aivan kuten ministeri Tuomioja kertoi, Fortumin hallitus teki itse
sen päätöksen. Mutta sekin päätös
on talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukainen.
Opetusministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Helppo kysymys. (Hälinää)
Siksi vastaan tai kommentoin sillä tavalla, että tässä salissa
ei ole yhtään ketään kai eduskunnan
puolelta, joka viimeisen viidentoista vuoden aikana ei olisi ollut
vastuullinen näistä asioista. Täältä nyt
huokuu melkoinen katumus.
Sitten sanon sen, että itse olen varmasti perimmäinen
vastuunkantaja, vastuussa Fortumista, tästä onnettomasta
Fortumista, sen vuoksi, että olin esittelevä ministeri
ja ratkaisin sen, että Fortum perustettiin, vietiin pörssiin.
Olen sitten lohduttautunut sillä tiedolla, tämän
päivän tiedolla, että tuosta perustamisajankohdasta
Fortumin arvo on noussut ja myyntituloja tullut sillä tavalla,
että valtio ja sitä kautta veronmaksajat ovat
yli 10 000 miljoonaa euroa vauraampia. (Hälinää — ed.
Kuosmanen: Se on veronmaksajilta pois! — Eduskunnasta:
Halvempaa kuin Kiinassa!)
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Yhdyn tähän näkemykseen,
minkä ministeri Kalliomäki esitti, että Fortum
on menestystarina suomalaisena yhtiönä. (Hälinää — Ed.
O. Ojala: Mistä se johtuu? — Oikealta: Näkyy
sähkölaskusta!) Me kaikki olemme voineet Fortumin vuosikertomuksesta
lukea tämän nykyisen kannustinjärjestelmän,
josta nyt tämä suuri kohu on syntynyt.
Mutta kun täällä ed. Siimes ja ministeri
Tuomioja nostivat esiin vuonna 94 alkaneen kannustinjärjestelmän,
niin kysyisin ministeri Kääriäiseltä:
Minkälainen oli se kannustinjärjestelmä,
ja jos se olisi nyt voimassa, olisiko syntynyt tämä kohu?
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen
Arvoisa puhemies! (Hälinää — Naurua)
Toinen varapuhemies:
(koputtaa)
Keskitymme kuuntelemaan ministeri Kääriäisen
vastausta.
Arvoisa puhemies! Tämä tuli kyllä yllättäen.
(Naurua) Olisi ollut hyvä varoittaa etukäteen.
Mutta kun arvelin, että tässä keskustelussa palataan
perustellustikin vuoteen 94, niin pyysin etukäteen allekirjoittamani
päätöksen. Se on tässä.
Siinä todetaan, että kannustinjärjestelmää voidaan
toteuttaa valtionyhtiöissä joko rahapalkkioina
tai optiolainan muodossa. Palkkioiden osalta todetaan, että niille
tulee määritellä katto, ja tuolloin 94
todettiin, että maksimi on 30 prosenttia vuosipalkasta.
Palkkion määrittelemisen osalta korostettiin myös
sitä, että siinä täytyy vertailla
saman toimialan muihin vastaavanlaisiin yrityksiin. Mitä tulee
optiolainaratkaisuun taikka sen vaihtoehtoon, tässä päätöksessä sanotaan
selvästi, että sitä sovellettaessa tulee
lainan määrä mitoittaa kohtuulliseksi,
esimerkiksi 1—3 kuukauden bruttopalkan suuruiseksi. Minulla
ei ole mitään hävettävää tässä päätöksessä.
Heikki A. Ollila /kok:
Arvoisa puhemies! Kysyisin oikeusministeri Luhtaselta hänen
kantaansa tämän oikeustoimilain 36 §:n
sovellettavuudesta tässä asiassa. Kun tässä asiassa
noin muutoin yleisesti ottaen tämä taaksepäin
katsominen ei taida kovin paljon auttaa, niin tietysti tärkeämpää on
nyt sitten katsoa eteenpäin ja miettiä, miten
tulevaisuudessa tällaiset vältetään.
Kysynkin:
Aikooko hallitus päivittää optio-
ja kannustusohjelmat sellaisiksi, että ne eivät
johda enää tällaisiin kohtuuttomuuksiin,
mutta toisaalta toteuttavat sitten tämän kannustamis-
ja sitouttamistarkoituksen? Aikooko hallitus tuoda tästä eduskunnalle
myös selvityksen kaiken tämän jälkeen?
Oikeusministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Täällä on käynyt
ilmi selkeästi se, että asia on nyt tällä haavaa
talousvaliokunnan käsittelyssä. Minusta olisi
peräti outoa, jos minä tässä nyt
välillä lähtisin tuomaan hallitukselle
esitystä siitä, että käyttäisimme
tässä kohden juuri tätä sovittelumenettelyä ja
oikeustoimilakia. Minä odotan nyt talousvaliokunnan käsittelyä asiasta. Se
lienee oikea menettelytapa, ja sen jälkeen ryhdymme kaikkiin
tarvittaviin toimenpiteisiin, mitä sieltä nyt
sitten tuleekaan. Varmasti tähän omistajapolitiikkakysymykseen
vastaa nyt sitten pääministeri.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Niin kuin ensimmäisessä vastauksessani
totesin, tämä hallitus on tehnyt jo ennen ensimmäistäkään
tämän hallituskauden valtionyhtiöiden
yhtiökokousta tämän mukaisen päätöksen,
jossa selkeästi todetaan se, että perinteisiä optiojärjestelmiä ei
enää hyväksytä.
Osakekannustejärjestelmässä, johon
osa näistä kysymyksistä on viitannut,
ymmärtääkseni — nyt minulla
ei ole siitä paperia — on kyse järjestelmästä,
jossa esimerkiksi tänä vuonna ansaittava palkkio
laitetaan eräällä tapaa kaniin odottamaan
kolmeksi vuodeksi. Jos vuoden 2008 osakekurssi on vielä sillä tasolla,
että palkkioon on oikeutus, ja kyseinen sopimushenkilö on
yhtiön palveluksessa ollut varjelemassa tätä kurssitasoa,
niin silloin siihen on mahdollisuus.
Eli kun näistä päällekkäisyyksistä syytetään, niin
toivon, että niissä oltaisiin tarkkoja ja oltaisiin
varmoja, jos syytetään päällekkäisyydestä, että on
olemassa päällekkäisyyksiä.
(Ed. Siimes: Samoille henkilöille!)
Muutoinkin tässä keskustelussa, voi sanoa,
levitetään jossain määrin epätarkkoja
käsityksiä. Äsken täällä oli
välihuuto vasemmalta, että bensan hinta nousee,
(Eduskunnasta: Puhe oli sähkön hinnasta!) ikään
kuin se toisi tässä jotain mukaan. — Äsken
puhuttiin bensan hinnasta, välihuudossa ehkä kuului.
Fortum on sähköyhtiö. Bensan hinnalla
ei ole vaikutusta sähköyhtiön käyttöön.
(Hälinää — Välihuutoja)
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Eduskunnan enemmistö on varmasti tässä kysymyksessä sitä mieltä,
että jotakin pitäisi tehdä. Mitä hallitus
on tehnyt? Hallitus on tehnyt väistöliikkeen panemalla
tämän asian talousvaliokuntaan. Talousvaliokunnassa
käy tässä asiassa muutamassa viikossa
samalla tavalla kuin pankkipalvelumaksulle ja saman puheenjohtajan
johdolla eli mitään ei tule tapahtumaan. Tämä väistöliike
on tehty vain siksi, että hallitus saa muutaman viikon
lisäaikaa miettiä, miten se tulevaisuudessa vastaa
siihen kysymykseen, jonka nyt toistan:
Mitä hallitus aikoo tehdä sen jälkeen,
kun eduskunnan talousvaliokunta ei ole tekemässä asiassa
yhtään mitään? Mitä hallitus
on tekemässä tässä asiassa?
Aikooko hallitus kohtuullistaa näitä optioita
vai ei, optioita, joita jokainen suomalainen maksaa sähkön
hinnassa?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Minusta nyt demagogiallakin pitäisi
olla rajansa tässä asiassa. Tässä on
kyse tehdyistä päätöksistä ja
ihmisten kanssa tehdyistä sopimuksista, jotka on tehty
vuosia sitten. Meillä on kyllä sellainen oikeusjärjestelmä,
jossa ei hevin sopimuksia lähdetä jälkikäteen
rikkomaan (Ed. Soini: Kansaneläkkeen pohjaosa!) toiselta
puolelta. Ed. Laakson puolue oli sellaisessa asemassa silloin, kun
näitä päätöksiä on
tehty, että silloin olisitte voineet nostaa mekkalan asiasta omassa
ryhmässänne, mutta ette ilmeisesti tehneet silloin
sitä. Minusta on joku raja myös tällä jälkiviisaudella,
jota tässä asiassa käytetään.
(Hälinää)
Suvi-Anne Siimes /vas:
Arvoisa puhemies! En kyllä voi kansanedustajana hyväksyä sitä,
että koko ajan menneisyyden vastuulle ja edellisten hallitusten
vastuulle laitetaan asiat, mutta en halua kysyä samasta
asiasta uudestaan.
Tässä tuli nyt esiin, että ilmeisesti
kaiken takana onkin se, että joku virkamies, joka istuu
Fortumin hallituksessa, ei ole noudattanut hallituksen antamaa ohjetta.
Kysyisin henkilöstöpolitiikasta käsittääkseni
vastaavalta Ulla-Maj Wideroosilta:
Miten hallitus voi katsoa sitä, että korkeat
virkamiehet eivät menettele niiden ohjeiden mukaisesti,
joita ministeri heille antaa? Valtio kuitenkin omistaa 51 prosenttia
Fortumista, ja sen ääntä kyllä myös
hallituksessa kuunnellaan. Kuinka tällainen on mahdollista
ja valtion henkilöstöpoliittisten linjausten mukaista?
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos
Arvoisa puhemies! Hiukan vierastan sitä ajattelutapaa,
että tässä olisi henkilöstöpolitiikasta
kysymys. Tämä alue on ministeri Pekkarisen vastuualueella,
ja hän tekee näissä asioissa ratkaisunsa.
Mikko Elo /sd:
Herra puhemies! Tämän keskustelun aikana perustuslakivaliokunnan
arvoisa puheenjohtaja Kimmo Sasi on esittänyt varsin merkittäviä mutta
myös mielestäni merkillisiä lausuntoja.
Hän on muun muassa esittänyt, että entiset
ministerit Mönkäre ja Tuomioja olisi saatettava
vahingonkorvausvaateen alaisiksi.
Herra puhemies! Kun perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, jolla
on todella merkittävä tehtävä eduskunnassa,
antaa tällaisia lausuntoja, niin tietysti kommenttini ensin
on se, että se alentaa koko perustuslakivaliokunnan arvovaltaa. Mutta
kysymykseni, herra puhemies, on ministeri Luhtaselle:
Näettekö te yleensä minkäänlaista
järkeä ed. Sasin väitteissä?
(Naurua)
Oikeusministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Aina silloin, kun on kyse niin arvovaltaisen
instituution kuin tässä tapauksessa perustuslakivaliokunnan
puheenjohtajan lausunnoista tai tekemisistä, niihin pitää suhtautua
vakavasti. Minä vaan tässä yhteydessä totean
tietysti, että nyt täytyy harkita sitä,
ovatko nämä vakavassa mielessä annettuja
huomautuksia, annettuja kommentteja, ja vastaavatko ne siltä osin
perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan asemaa ja arvokkuutta.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Fortumin menestys näkyy suomalaisten sähkölaskuissa
ja teollisuuden energialaskuissa, ja teollisuuden kilpailukyky vaikeutuu,
mikäli energianhinnat ovat noin monopolisesti korkealla.
Mutta, herra puhemies, minun kysymykseni on sellainen, että kun
Ruotsissa 2002 tehtiin erityislaki siitä, että valtionyhtiöitten
johtajille ei makseta muuta kuin normaali palkka, niin milloin Suomessa
mennään tähän samanlaiseen Ruotsin
malliin, että karsitaan optio- ja osaketulospalkkaukset
pois, ja silloin tämä riita laukeaa?
(Ed. Jaakonsaari: Sitten kun meillä on tarpeeksi demareita!)
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Olen aika yllättynyt, jos kokoomus
olisi omaksumassa yleensä yhtiöiden johtamisessa järjestelmiä,
joissa ei ole kannustinjärjestelmiä. (Ed. Kuosmanen:
Valtionyhtiöiden!) Minusta myös valtionyhtiöiden
pitää toimia samalla tavalla kuin yksityisten
yritysten. Niissä täytyy olla johdossa kannustavuutta,
joka patistaa saavuttamaan hyviä tuloksia. Me olemme tehneet
päätöksen siitä, että näitä perinteisiä optiojärjestelmiä valtio
ei enää kannata. Uusia ei tehdä. Mutta
sen sijaan kannustepalkkajärjestelmiä pitää olla myös
valtionyhtiöissä aivan samalla tavalla kuin meillä on
myös valtion henkilöstön suunnassa siirrytty
enemmän tämmöisiin vähän
henkilökohtaisiin lisä- ja tulospalkkausjärjestelmiin, joissa
yritetään kannustaa parempiin tuloksiin. (Ed.
Kuosmanen: Miksi Ruotsissa tehtiin niin?) Tämä on
minusta, jos halutaan jonkinlaista sisäistä yrittäjyyttä kannustaa,
oikea linja, ei kokoomuksen linja.