Täysistunnon pöytäkirja 97/2005 vp

PTK 97/2005 vp

97. TORSTAINA 29. SYYSKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Mielisairaiden sosiaaliset palvelut

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! 50 vuotta sitten ensimmäinen sairausryhmä eli tuberkuloottiset otettiin invalidihuoltolain piiriin Kalevi Vatasen toimesta. Sen jälkeen suurin osa sairauksista otettiin myöskin invalidihuoltolain piiriin, joka korvattiin vammaispalvelulailla. Vammaispalvelulakia tuli soveltaa myös kehitysvammaisiin ja mielisairaisiin, mutta sitä ei ole sovellettu. Esimerkkinä: Lain mukaan vaikeavammaisten asunto-olojen piti olla kunnossa vuonna 1992. Tällä hetkellä pelkästään Etelä-Suomen läänissä on 200 asumisyksikköä, siis suurta yksikköä, joissa asuu tuhansia mielensairaita. 4 prosentissa huoneista on wc, 5 prosentissa keittomahdollisuus. 90 prosenttia mielensairaista on köyhyysrajan alapuolla. (Puhemies: Kysymys!) Kun äsken keskustelimme hyvinvoivien sosiaalisen aseman varmistamisesta, kysyn nyt, kun hallitussopimuksessa laitettiin kehitysvammaisille selvitysmies:

Miten kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovitus tapahtuu? Milloin on viimein mielisairaiden vuoro? Missään maailmassa heidän asemaansa ei ole kohennettu ennen kehitysvammaisia, ei Norjassakaan. Mitä te, ministeri Hyssälä, aiotte tehdä mielisairaiden puolesta tänä puolentoista vuoden aikana, jonka toivottavasti saatte vielä ministerinä olla? (Naurua)

Peruspalveluministeri  Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillähän on nyt ollut sekä kehitysvammaisten että vammaisten osalta laajat selvitykset, jotka on nyt tehty. Kumpuvuori on tehnyt oikeustieteellisen selvityksen EU-oikeuksiin soveltaen, ja Erkki Paara on tehnyt taas tältä kehitysvammapuolelta toisaalta. Nimenomaan tässä hänen selvityksessään on tämä asumispalvelukysymys noussut esille, ja jo nyt tällä hetkellä on ympäristöministeriön asuntopuolelta saatu tähän rahoitusta korvaamaan aiemmin valtionosuuksina annettua rahoitusta näitten asumispalveluyksiköitten rakentamiseksi. Me olemme tekemässä nyt tällaista aikajaksotusta tuleville vuosille, millä vammaisten ja kehitysvammaisten lainsäädäntö yhdistetään ja samalla, miten asumispalvelut järjestetään. Se on erittäin suuri taloudellinen kysymys, ja se on jaksotettava. Me otamme tässä huomioon myöskin tämän avustajajärjestelmän ja asumisjärjestelmän.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri vastasi kehitysvammaisten osalta ja vammaisten osalta, mutta nyt on kysymys mielisairaista, joita pidetään potilaina eikä ole pidetty vammaisina. Se on täysin eri ryhmä, joka on totaalisesti ulkopuolella kaikkien vammaisasetusten ja -lakien. Otanpa esimerkin: Jos olet vaikeasti vammainen, mutta työelämässä, sinulla on vammaislisä. 10 000 ihmistä saa sen. Heistä vain sata on mielisairasta. Mutta jos olet eläkkeellä, saat hoitolisän, joka on huomattavasti pienempi kuin työssä olevien vammaislisä. Kun nyt köyhyyspaketti ratkaistiin johonkin suuntaan, kaikille eläkeläisille annettiin 5 euroa sen sijaan, että olisi annettu nuorille eläkeläisille hoitolisän kautta esimerkiksi 30 euroa, jolloin se olisi vaikuttanut selvemmin.

Mitä te aiotte tehdä näiden köyhien nuorten eläkeläisryhmien eteen, joista pääosa on nuorena vammautuneita ja erityisesti mielisairaita?

Peruspalveluministeri  Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Minä ymmärsin, kun edustaja lähti liikkeelle invalidihuoltolaista ja sitten meni vammaisiin ja kehitysvammaisiin, että kysymyksen yksi osa kyllä käsitteli tätä.

Mitä sitten tulee tähän mielenterveysongelmaisten asiaan, niin siinä köyhyyspaketissa huomioitiin muun muassa työtoiminnan rahan nostaminen. Sinänsä voi ajatella, että se on pieni asia, mutta se on suuri näille kyseisille henkilöille, siellä on mielenterveysongelmaisia, ja varmasti myöskin tässä päihdekuntoutuksen parantamisessa köyhyyspaketti koskee osaa näistä ihmisistä, mutta luonnollisesti varmasti on paljon tehtävää asumispalveluissa ja muissa. Meillähän järjestöt ovat kiitettävästi ottaneet tästä myöskin vastuuta.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.