Täysistunnon pöytäkirja 98/2012 vp

PTK 98/2012 vp

98. KESKIVIIKKONA 17. LOKAKUUTA 2012 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

2) Laki arvonlisäverolain 3 ja 149 a §:n muuttamisesta

 

Kaj Turunen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehto on kasvuun kannustava robinhood-budjetti. On imartelevaa huomata, että viimevuotista vaihtoehtobudjettiamme on selvästi luettu hallituksen piirissä. Siinä ehdottamamme t&k-verotuki, poistojen korottaminen ja panostukset enkelirahoitukseen löytyvät nyt lähes muuttamattomina hallituksen budjettiesityksestä. Vasemmistopuolueiden ylpeydenaihe, solidaarisuusvero, taas on kalpea kopio esittämästämme Wahlroos-verosta. Toivottavasti hallitus toimii nytkin samoin, sillä uusi vaihtoehtobudjettimme on talouskasvun, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden kannalta selkeästi parempi kuin hallituksen esitys.

Arvoisa puhemies! Vaihtoehtomme tukee hallituksen esitystä paremmin Suomen talouskasvua. Mielestämme valtion tulisi nykyistä paremmin tukea pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, sillä viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille. Varjobudjettiimme sisältyvä kasvupaketti on erityisesti pk-yrityksille suunnattu 250 miljoonan euron verokannustin — siis tämä päälle sen, minkä hallitus esittää — joka edistää niiden kasvua ja työllistämistä.

Tarkemmin sanoen kasvupakettimme sisältää arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan noston nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja alv:n niin sanotun huojennusalueen katon noston 22 500 eurosta 40 000 euroon. Se sisältää myös mallin, jossa pk-yritys, joka kahtena peräkkäisenä vuonna palkkaa vähintään kaksi uutta kokopäiväistä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia, olisi vapautettu yhteisöverosta niin kauan kuin ei jaa osinkoja omistajilleen. Se sisältää myös kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrän noston 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin.

Ehdotamme myös, että ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistukset tehdään pieni- ja keskituloisille. Tämä tukisi talouskasvua tilanteessa, jossa vuoden 2013 kasvu lepää lähes täysin kotimaisen kysynnän varassa. Lisäksi olemme valmiita tehottoman, siis tehottoman, kehitysavun lähes 300 miljoonan euron leikkaukseen, jolloin vaihtoehdossamme jää enemmän rahaa suomalaisen yrittäjyyden ja työllisyyden tukemiseen sekä suomalaisiin sosiaalipalveluihin. Tehottoman kehitysavun leikkaus toimii tässä talouden tilassa eräänlaisena elvytyspakettina.

Perussuomalaiset haluavat muistuttaa hallitusta siitä, että suomalainen menestystarina on rakentunut korkeatasoisen koulutuksen perustalle. Mielestämme hallituksen esittämät leikkaukset yliopistoille ja ammattikorkeakouluille vaarantavat koulutuksen tasa-arvon ja laadun. Suomen keskeinen kilpailuvaltti on korkeasti koulutettu ja osaava työvoima, joten Kataisen hallituksen päätökset eivät voi olla heikentämättä maamme kansainvälistä kilpailukykyä ja siten myös tulevaa talouskasvua. Vaihtoehtomme tukee talouskasvua myös kaventamalla tuloeroja, sillä pienten tuloerojen on useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa havaittu edistävän talouskasvua.

Arvoisa puhemies! Vaihtoehtomme tukee työllisyyttä hallituksen esitystä paremmin. Mielestämme tilanteessa, jossa uusista massairtisanomisista uutisoidaan lähes viikoittain, tarvittavat veronkorotukset on syytä tehdä niin, että ne vahingoittavat työllisyyttä mahdollisimman vähän. Hallitus on päättänyt korottaa arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä, mikä Valtion ta-loudellisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan heikentää työllisyyttä noin 15 000 henkilöllä. Haluaisinkin nyt tietää, mitä hallituspuolueiden edustajat aikovat sanoa näille ihmisille, kun ovat tehneet tämän korotuksen ja vieneet heiltä työpaikan. Mitä te aiotte sanoa heille?

Perussuomalaiset keräisivät mieluummin lisää varoja hyvinvointivaltion palveluiden turvaamiseksi palauttamalla yritysten Kela-maksun, joka kompensoidaan yrityksille kasvupaketilla. Kela-maksu on hallituksen omienkin asiantuntijoiden mukaan työllisyyden kannalta selvästi alv-korotusta parempi vaihtoehto. Kela-maksun palauttamisella saataisiin vielä kaiken lisäksi kerättyä alv-korotusta suurempi summa valtion kassaan, käytännössä 200 miljoonaa euroa enemmän.

Perussuomalaiset ovat pettyneitä, että hallituksen suuret puheet nuorisotakuusta näyttävätkin jäävän vain puheiksi, kun samanaikaisesti hallitus leikkaa oppisopimuskoulutuksesta. Hallitus esittää kyllä uuteen nuorten aikuisten osaamisohjelmaan 27 miljoonaa euroa mutta aikoo samanaikaisesti vähentää oppisopimuskoulutukseen varattuja määrärahoja saman verran, käytännössä 26,1 miljoonaa euroa. Herää kysymys, siirteleekö hallitus tässä vain resursseja momentilta toiselle vailla todellista halua muuttaa asioita. Perussuomalaiset haluavat oikeasti edistää nuorison työllistymistä eivätkä siksi voi näitä leikkauksia hyväksyä. Työllisyyttä edistäisivät myös ehdottamamme lisäresurssit nuorten, osatyökykyisten ja yli 55-vuotiaiden työllistymisen tukemiseen.

Arvoisa puhemies! Vaihtoehtomme on hallituksen esitystä oikeudenmukaisempi. Vaihtoehtomme pienentää tuloeroja hallituksen esitystä enemmän. Emme nostaisi tasaveroluonteista arvonlisäveroa, jyrkentäisimme selvästi tuloverotuksen progressiota ja kaventaisimme suurituloisten mahdollisuuksia nauttia verovapaista osingoista. Tällä hetkellä Suomessa jaetaan vuosittain 2 miljardia euroa verovapaata osinkotuloa. Suurituloisin tulokymmenys on saanut näistä yli 80 prosenttia ja suurituloisin prosentti puolet eli liki miljardin. Me haluaisimme tuoda nämä osinkotulot pääomaverotuksen piiriin.

Tämä suurituloisten verovapaus on keskeinen syy 90-luvulta lähtien räjähdysmäisesti kasvaneisiin tuloeroihin. Perussuomalaiset haluavat kehittää verotustamme oikeudenmukaisempaan suuntaan ja purkaa nykyisen kaltaisen yhtiöverohyvitysjärjestelmän. Tämä tarkoittaisi askeleen ottamista kohti klassista osinkoverojärjestelmää, jollainen on käytössä esimerkiksi USA:ssa. Tukeaksemme pienyrittäjiä haluamme kuitenkin jättää listaamattomille pk-yrityksille selvän verokannustimen. (Timo Soini: Kuuliko kokoomus?)

Perussuomalaisten mielestä Suomen on tiukemmin puututtava yritysten siirtohinnoittelun, konserniavustusten ja konsernin sisäisten lainoituksen avulla tapahtuvaan keinotekoiseen verokeplotteluun. Suomi on pitkään nukkunut asian suhteen ruususenunta ja kansainvälisesti katsottuna herännyt ongelman laajuuteen hyvin myöhään. Muualla ongelmiin on puututtu lainsäädännöllä jo aiemmin. Sen lisäksi, että yhteisöverotuksen porsaanreikien tukkiminen toisi lisää verotuloja, parantaisi se myös suomalaisten pk-yrittäjien mahdollisuuksia kilpailla tasapäisesti kansainvälisten suuryritysten kanssa, jotka voivat nykyään polkea hintoja veroparatiisikikkailujensa ansiosta.

Pidämme oikeudenmukaisena sitä, että lakkaamme keräämästä veroja, joille ei ole enää perustetta. Perussuomalaisten mielestä dieselautojen käyttövoimavero eli dieselvero voidaan perusteettomana lopettaa. Diesel maksaa tänä päivänä pumpulla lähes saman verran kuin bensiini, joten erillistä dieselautoilijoita rankaisevaa veroa ei mielestämme tarvita. Lisäksi kuljetusyrityksille pitäisi kompensoida kallista dieselin hintaa esimerkiksi veronpalautuksella.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät ole hallituksen tavoin valmiita rapauttamaan kuntien taloutta ja peruspalveluja. Hallituksen suunnittelema kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on vastuun pakoilua törkeimmillään. Osoittaa todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille. Hallituksen suunnitelmat pakottavat kuntia nostamaan veroasteitaan ja lisäävät entisestään kuntasektorin koko 2000-luvun kasvanutta velkataakkaa. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien kotitalouksien arkea. Perussuomalaiset vaativatkin hallitusta perumaan kuntien valtionosuuksien leikkauksen. Yhteensä olisimme valmiita tukemaan kuntia melkein 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän.

Perussuomalaiset vaativat selkeitä lisäpanostuksia vanhustenhoidon turvaamiseksi. Haluamme Suomesta maan, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä vanhenemista. Haasteina ovat palvelujen säilyttäminen jokaisen ulottuvilla sekä riittävän ja ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen hoiva- ja hoitoalalle. Kotihoitoa painottava tulevaisuudenkuva on inhimillinen, mutta laitoshoidon ja ympärivuorokautisen hoidon tarvettakaan ei voi kiistää. Riittävästä laitoshoidosta on huolehdittava, koska huonokuntoisimmat potilaat eivät tule toimeen kotihoidossa. Ikääntyvässä Suomessa myös omaishoidon merkitys kasvaa, eikä sen inhimillistä ja taloudellista arvoa ole haluttu täysin ymmärtää. Vaikka omaishoidon tukeminen on koko yhteiskunnan etu, edelliset hallitukset — ja tämä tulee nyt vähän keskustalle: te olitte viime hallituksen pääministeripuolue, ettekä halunneet tehdä omaishoitajien aseman parantamiseksi mitään — ja näyttää siltä, ettei nykyinenkään hallitus halua sitä tehdä. Omaishoidon tuki on aivan liian alhaisella tasolla, ja siihen on saatava tasokorotus viipymättä. Perussuomalaiset esittävätkin lisäresursseja omaishoidon tuen korottamiseksi.

Perussuomalaisten mielestä on oikeudenmukaista, että myös poliitikot osallistuvat valtiontalouden tasapainotustalkoisiin. Puoluetukia ja eduskuntaryhmien kansliatukea voitaisiin leikata ainakin 15 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Siinä ei ole kyse isoista rahoista, mutta poliitikkojen on näytettävä esimerkkiä, kun vyötä joudutaan kiristämään joka puolella. Lisäksi oikeudenmukaisuutta edistävät myös ehdottamamme lapsilisien indeksikorotuksen tekeminen ja opintotuen sitominen indeksiin jo ensi vuonna.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Poliisin määrärahojen riittämättömyys näkyy Suomessa monin tavoin. Kansalaisten turvallisuudentunne on uhattuna, kun poliisin toimintoja ei enää pystytä pitämään hyvällä tasolla. Tämä näkyy erityisesti maaseudulla. Järjestäytyneen rikollisuuden määrä on kasvussa, eikä harmaan talouden torjuntaankaan ole pystytty kunnolla puuttumaan. Pidämmekin hallituksen panostuksia harmaan talouden torjumiseksi riittämättöminä ja esitämme lisäresursseja poliisille, rajalaitokselle, tuomioistuimille ja syyttäjälaitokselle. Tämän lisäksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä harmaan talouden kitkemiseksi, kuten Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten yritysten rekisteröintipakkoa vero- ja valvontaviranomaisten työn helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on myös selkeä esimerkki hallituksen kyvyttömyydestä edistää turvallisuutta ja ennalta ehkäistä rikollisuutta. Perussuomalaiset säilyttäisivät liikkuvan poliisin.

Perussuomalaisten mielestä myös Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on säilytettävä. Hallituksen toimet rapauttavat maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella. Tilanne on tältä osin kestämätön. Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen on pysäytettävä välittömästi. Perussuomalaiset peruisivat hallituksen leikkaukset ja päinvastoin panostaisimme itsenäiseen maanpuolustukseen. Tällä on merkittäviä välillisiä vaikutuksia suomalaiseen aseteollisuuteen ja työllisyyteen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät hallituksen tavoin ajattele, ettei Kehä III:n ulkopuolella ole elämää. Katsomme, että pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen rata- ja tieverkko on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan maamme reuna-alueilla, ja samalla pidetään nykyistä paremmin Suomi asuttuna.

Myös lentoliikenteen ostopalvelua tukisimme hallitusta enemmän nimenomaan elinkeinopoliittisista syistä. Perussuomalaiset näkevät Suomen maaseudun voimavarana ja toivovat sen säilyvän monimuotoisena, elinvoimaisena asuinympäristönä myös tulevaisuudessa. Haluammekin puolustaa suomalaista maaseutua ja panostaa hallitusta enemmän maa- ja metsätalouden tukemiseen.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi todeta, että vaihtoehtobudjettimme toteuttaa jopa hallituspuolueiden vaalilupauksia paremmin kuin hallituksen oma esitys. (Välihuutoja) Vasemmistolaita väitti ennen eduskuntavaaleja, etteivät he hyväksy pienituloisia kurittavaa alv:n korottamista, ja oikeistolaita puolestaan, etteivät hyväksy ostovoimaa leikkaavaa ansiotulojen verotuksen korottamista. Molemmat korotukset ovat nyt kuitenkin toteutumassa.

Vaihtoehtobudjetissamme perussuomalaiset eivät ole korottamassa arvonlisäveroa, ja vaihtoehtomme tuloveroasteikko on kokonaisuudessaan hallituksen ehdotusta paljon armeliaampi. Tästä huolimatta olisimme hallitusta vastuullisempia ja ottaisimme valtiolle vähemmän uutta velkaa. Vaihtoehtomme on kasvua ja työllisyyttä edistävä robinhood-budjetti.

Kimmo Tiilikainen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ennen kuin menen keskustan talousvaihtoehdon esittelyyn, on syytä tehdä pikakatsaus yleiseen taloustilanteeseen: Mistä lähdemme ensi vuoden budjettia rakentamaan? Mistä lähdemme Suomen taloutta eteenpäin nostamaan? On syytä muistaa, että hallitusohjelma laadittiin epärealistisille kasvuodotuksille. Hallitus uskoi siihen, että maailmantalouden kasvu vetää myös Suomen kasvu-uralle ja pelastaa maan talouden. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, ja toiveajatteluun sortuminen oli virhe hallitusvastuussa olevilta.

Tilanne on se, että kilpailukykymme on rapautunut, vaihtotaseemme sukeltaa pakkaselle, valtion velkaantuminen ei ole taittumassa, kuten hallitus lupasi, työllisyys heikkenee ja ongelmat kasaantuvat. Olemme kovin huolissamme hallituksen toimintakyvystä, sillä viime aikoina hallitus on pikemminkin keskittynyt valitettavasti pieniin keskinäisiin kinasteluihin sen sijaan, että se olisi ratkonut ponnekkaasti talouden suuria haasteita, kuten odottaa sopisi.

Arvoisa puhemies! Keskustan talousvaihtoehto rakentuu kolmelle asialle. Esitämme omassa vaihtoehdossamme oikeudenmukaisia ja kansalaisten yhdenvertaisuutta lisääviä menoesityksiä budjettiin. Torjumme myös epäoikeudenmukaisia leikkauksia. Esitämme, miten rahoitamme lisämenot muutamalla veronkorotuksella, ja erityisesti haluamme keskittyä siihen ja haastaa hallituksen sillä, miten pitkän aikavälin vaje Suomen taloudessa oikaistaan, millaisia rakenteellisia uudistuksia Suomessa tarvitaan. Talousvaihtoehtomme koostuu seitsemästä lakialoitteesta, jotka edustajamme tulevat yksityiskohtaisemmin esittelemään vielä myöhemmin. Olemme tehneet myös pari toimenpidealoitetta sekä 18 talousarvioaloitetta. (Ben Zyskowicz: Paljonko on valtionvelka teidän budjetissanne ensi vuonna? Sama kuin hallituksen!)

Arvoisa puhemies! Aloitan menopoiminnoista, joilla parannetaan yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta. Ensimmäinen ja tärkein menonlisäys koskee omaishoitajien asemaa tässä maassa. Vanhuspalvelulaki, joka toivon mukaan tulee eduskuntaan ja joka toivon mukaan saadaan vielä voimaan ensi vuoden heinäkuussa, vaatii ehdottomasti rinnalleen sen, että omaishoidon tuki siirretään samanaikaisesti Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi. Tämä takaa yhdenvertaisuuden omaishoitajille riippumatta siitä kunnasta, missä omainen toista hoitaa. Edelleen omaishoitajien asemaa tulee parantaa säätämällä omaishoidon palkkio verovapaaksi. Näillä konkreettisilla ehdotuksilla osoitetaan arvostus omaishoitajien työlle sekä varmistetaan se, että tulevaisuuden ikääntyvässä Suomessa meillä myös riittää omaishoitajia edelleenkin. Tarpeet kasvavat.

Toinen asia, mihin keskusta käyttää enemmän rahaa kuin hallitus, on lapsiperheitten hyvinvointi. Emme hyväksy hallituksen tekemää arvovalintaa, jossa lapsilisien indeksit jäädytetään vuosikausiksi. Hallitus nostaa inflaatiota vastaavasti kaikkia muita etuuksia. Vain lapsilisät jätetään oman onnensa nojaan. Tämä on johdonmukaista politiikkaa verrattuna viime vuoteen, missä hallitus jätti jälkeen pienimmät isyys-, äitiys- ja vanhempainpäivärahat, vaikka työttömyyskorvauksia korotettiin. Senpä takia keskusta esittää, että pienimmät vanhempainetuudet nostetaan edelleen työmarkkinatuen tasolle, toisin kuin hallitus tekee. Edelleen keskusta esittää, että lasten ja nuorten hyvinvointi tarvitsee ennalta ehkäiseviä toimia. Sellainen on lapsiperheiden kunnallinen kotiapu, jonka elvyttämiseksi esitämme 20 miljoonan euron lisärahaa.

Arvoisa puhemies! Edelleen asioita, joihin keskusta haluaa satsata: maatalous ja metsätalous, suomalainen ruoka. Ulkona sataa, ulkona tulvii, viljelijät ovat ahdingossa niin luonnonolojen kuin kehnon markkinatilanteen takia. (Timo Soini: Ja EU:n!) On anteeksiantamatonta, että hallitus tässä tilanteessa leikkaa kansallisia tukia. Keskusta torjuu nuo epäoikeudenmukaiset tukileikkaukset. Emme myöskään hyväksy viljelijäväestön sosiaaliturvaan tehtäviä heikennyksiä, muun muassa lomituspalveluihin.

Suomen metsät kasvavat noin kaksi kertaa enemmän kuin mitä niitä hyödynnetään. Biotalous, mistä puhutaan, nojaa uusiutuviin luonnonvaroihin, joista metsävarat ovat ehdottomasti tärkein. Hallitus on nikertämässä tätä biotalouden pohjaa leikkaamalla kestävän metsätalouden rahoitusvaroja. Tähän tarvitaan lisäpanosta, ja, hyvä hallitus, jos kestävän metsätalouden rahoitukseen pistetään valtiolta vähän siemeniä, yksityiset metsänomistajat pistävät roppakaupalla enemmän ja loppujen lopuksi valtiolle kertyy verotuloja enemmän kuin tuo alkuperäinen satsaus. Metsien kasvusta kannattaa pitää huolta. Se on kansallisvarallisuutemme. Myös vesihuollon ja tulvasuojelun rahoitusta on varaa kohentaa. Metsätalouteen ja uusiutuvaan energiaan satsaaminen oikaisee myös vaihtotasettamme. Se on vastaus siihen, että energian tuonti syö yhä enemmän suomalaisia euroja. Ne eurot olisi paras ohjata kotimaahan.

Keskusta torjuu ilman muuta myös kuntien valtionosuuksien leikkaukset. On käsittämätöntä, että kuntakenttä on saatettu sekasorron tilaan. Hallitus on jatkanut kartta- ja harppileikkejä ilman, että se olisi keskittynyt oleelliseen eli terveyspalveluiden varmistamiseen suomalaisille. Lääkäriin pääsy ei ole helpottunut, hoitojonot eivät ole lyhentyneet sinä aikana, kun te olette karttaharjoituksianne tehneet. Keskusta torjuu tehtävät leikkaukset kuntien valtionosuuksiin, joilla kunnat rahoittavat juuri peruspalveluita: päivähoitoa, koulua ja terveyspalveluita.

Arvoisa puhemies! Keskustalle koko Suomi on puolustamisen arvoinen, ja me luotamme jokaisen suomalaisen osaamiseen ja voimavaroihin. Sen takia, että puolustamme koko maata, ehdotamme perustienpidon rahoitukseen tuntuvaa lisäystä. Ehdotamme myös yksityisteiden rahoitukseen lisäystä. Maakuntien kehittämisrahoja, mitä hallituksen kylmä käsi leikkaa, tarvitaan, jotta yrittämisen ja työnteon edellytykset säilyvät koko maassa. Myöskään kuljetustukea ei pidä leikata tällaisena aikana.

Koko Suomen asia on myös arjen turvallisuus. Siksi esitämme lisää rahoja poliisille ja Puolustusvoimille.

Jokaisen suomalaisen voimavarat tarvitaan käyttöön, jos Suomi haluaa nousta. Sen takia keskusta varjelee oppisopimuskoulutusta, ja vaikka hallitus puhuu oppisopimuskoulutuksesta, käytännössä te olette vaikeuttamassa sitä. Keskusta esittää 21 miljoonan lisämäärärahaa tähän tarkoitukseen. Olemme myös todella kammoksuen kuunnelleet niitä huhuja, jotka kertovat hallituksen valmistelevan toisen asteen koulutuksen aloituspaikkojen leikkaamista. Nämä ovat huhuja, mutta kysyn nyt valtiovarainministeriltä, voiko valtiovarainministeri vakuuttaa, että mittavia ammatillisen koulutuksen leikkauksia ei tule, koska ne murentaisivat hyvän ja arvokkaan yhteiskuntatakuun, mille keskusta antaa kaiken tukensa.

Jokaisen suomalaisen voimavarojen saamista käyttöön palvelee myös yrittäjille maksettu ensimmäisen työntekijän palkkatuki: euroakaan ei kulu, ellei synny uusia työn paikkoja. Tämä olisi laajennettava koko maahan ja myös määräaikaisiin työsuhteisiin.

Miten tämä kaikki voidaan rahoittaa ja toteuttaa?

Arvoisa puhemies! Keskusta esittää tässä yhteydessä kahta veromuutosta. (Ben Zyskowicz: 7 miljardin velkaa ensi vuonna!) Keskusta esittää, että veroparatiisien hyväksikäyttö lopetetaan. Keskusta on tehnyt lakialoitteen siitä, että korkovähennysten hyväksikäytölle, jolla Suomessa tehtyä työtä ja tulosta siirretään emoyhtiön kevyemmän verotuksen maihin verotettavaksi, pannaan selvä raja. EU- ja Eta-alueen sisällä kannatamme, että vain 30 prosenttia tuloksesta voidaan maksimissaan hyväksyä korkovähennykseksi siirtona emoyhtiöön. Sen sijaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelle panemme stopin kokonaan. En ole nähnyt sellaista monikansallista yhtiötä, joka Suomessa toimisi ja jolla pääkonttori tai merkittävä työllistämisvaikutus olisi Caymansaarilla tai Bahamalla. Jos yrityksen emoyhtiö sijaitsee näissä veroparatiiseissa, on sen yksinomainen tarkoitus veronkierto, ja tämän keskusta haluaa tukkia. Olemme tehneet lakialoitteen. Hallituskin on puhunut tästä, ja kysyn: missä viipyy esityksenne aiheesta, ketä tuo mahdollinen esityksenne koskee, kuinka tiukka se on ja milloin se tulee voimaan? Keskusta esittää välittömästi ensi vuoden alusta rajoitusta korkovähennysoikeuden käyttöön.

Toisen veroesityksemme pitäisi olla myös hallitukselle tuttu, koska hallitusohjelma lupaa windfall-veron käyttöönoton. Energiayhtiöiden ansiottomista voitoista pystytään myös verottamaan 300 miljoonaa. Keskusta toistaa viime vuonna tekemänsä esityksen. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä)

Arvoisa puhemies! Näistä ensi vuotta koskevista menolisäyksistä ja veronmuutoksista, joilla menolisäykset pystytään kattamaan, hyppään talouden isoon kuvaan. Nimittäin on sillä tavalla, että yhden vuoden budjetilla ei talousongelmia Suomessa ratkaista. Me voimme kinastella kymmenistä miljoonista tai miljoonista, kun oikeat ongelmat ovat miljardin suuruisia. Tarvitaan rakenteellisia miljardiluokan uudistuksia, jotka oikaisevat talouden tasapainon pitemmällä aikajänteellä. (Ben Zyskowicz: Ei löydy sitä täältä! Missä se täällä on?) Tarvitaan myös rohkeita toimenpiteitä, jotka luovat vankan perustan kasvulle, yrittäjyydelle ja työllisyydelle. Esittelen kaksi miljardiluokan rakenteellista uudistusta ja toimenpidettä.

Keskustan kotikunta—maakunta-malli uudistaa terveyspalveluiden järjestämisen siten, että lääkäriin pääsee ja jonot lyhenevät, ja tämä tapahtuu vielä siten, että samanaikaisesti voidaan terveydenhuollon menojen kasvua rajoittaa. Mihin tämä väitteeni perustuu? Se perustuu kokemuksiin. On tutkimustietoa, jopa valtiovarainministeriön raportti kertoo, että Kainuun mallissa, missä maakunnallisesti otettiin terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestäminen käyttöön, pystyttiin terveysmenojen kasvua rajoittamaan 1,4 prosenttia vuositasolla muuhun maahan verrattuna. Etelä-Karjalasta on samansuuntaisia kokemuksia. Mikäli keskustan esittämä kotikunta—maakunta-malli ja terveysuudistus, jo-ka turvaa terveyskeskukset kaikissa kotikunnissa mutta kokoaa voimavarat ja järkeistää terveyspalvelujen tuottamisen, otettaisiin käyttöön, muutaman vuoden sisällä saisimme julkiselle sektorille miljardisäästöjä. (Välihuutoja)

Ihmisten pompottelu lopuisi. Mitä järkeä on siinä, että pyrkii terveysaseman vastaanotolle ja ensimmäinen kysymys ja arviointi on, oletko perussairas vai erikoisen sairas? Ei ole järkeä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisellä keinotekoisella jaolla. Keskusta haluaa, että ihmiset hoidetaan. On koottava voimat ja järjestämisvastuu yhteen. Pitkällä tähtäimellä tällä saadaan myös menosäästöjä aikaan. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! On miellyttävää havaita, että puheeni alkaa herättää pikkuhiljaa reaktioita. Se on tarkoituskin. Keskusta nimenomaan haluaa haastaa hallituksen toimettomuuden. Meillä on selviä esityksiä, ja lisää tulee. (Välihuutoja)

Esitämme, että nopeasti ensi vuoden aikana perustetaan Valtion infra Oy. Infra Oy tarvitaan tuiki tarpeellisten investointien rahoittamiseksi. Tarvitsemme tieinfraa, ratainfraa ympäri maata. Budjetin lähetekeskustelussa erityisesti SDP:lle näytti olevan vaikeaa tehdä ero juoksevien menojen ja investointien välillä. Investointi, rakkaat ystävät, on meno, josta aiheutuu tulevaisuudessa enemmän tuloja kuin rahaa nyt käytetään, tai sillä saavutetaan kulusäästöjä enemmän kuin käytetty panos. Jotta matalan koron aikana pystyisimme tekemään järkeviä ja välttämättömiä investointeja, kannattaa erottaa investoinnit ja juoksevat menot, kannattaa perustaa Valtion infra Oy ja pyytää mukaan myös esimerkiksi eläkeyhtiöiden rahaa tai muitten sijoittajien rahaa ja varmistaa, että Suomessa pystytään toimimaan jatkossakin koko maassa, yrittämään ja tekemään työtä ja asumaan, elämään.

Arvoisa puhemies! Muut miljardiluokan kysymykset, jotka odottavat ratkaisuaan: Myöskään keskustalla ei ole vielä pistää pöytään valmista ratkaisua, mutta se ei estä sitä, etteikö niistä pitäisi puhua, jos mielimme Suomi-laivan suunnan kääntää. Vaihtotaseen vajeen oikaisu, se vaatii ratkaisua. Biotaloudesta on kehitettävä kansallinen kärkihanke. Työuria on pidennettävä: vuoden pidennys, 2 miljardin säästö julkiseen talouteen. Tämänkaltaisista asioista pystymme valtiontalouden tasapainon pitkällä tähtäimellä rakentamaan. Toistan sen, että yhden vuoden numeronpyörittely ei siihen johda, ei näy johtavan hallituksella, ei myöskään se, että täällä kiistellään pilkuista. Meillä on mittakaavavirhe, jos keskustelemme vain 10 miljoonan määrärahoista. Keskusta haluaa haastaa keskusteluun Suomen talouden pitkän aikavälin tasapainottamisesta ja oikaisusta. (Matti Saarinen: Teillä oli 8 vuotta aikaa tehdä tuo!)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Minusta on mainiota, että tämä opposition vaihtoehtojen esittelyperinne jatkuu eduskunnassa, koska keskustelu on aina hyvästä. Tietenkin vaihtoehto olisi vielä parempi. Jäin toden teolla kaipaamaan molemmilta oppositiopuolueilta kokonaisuutena realistisia ja toteuttamiskelpoisia sekä myöskin uskottavasti hallituksen linjasta eroavia vaihtoehtoja. Valitettavasti niitä tänään kummassakaan puheenvuorossa emme pystyneet kuulemaan.

Hallituksen linja, jonka noin puolitoista vuotta sitten hallitusneuvotteluissa valitsimme ja jota olemme matkan varrella myöskin täsmentäneet, on hyvin huolellisesti valittu linja. Me puhumme Suomen mallista. Me olemme asettaneet tavoitteeksi taittaa valtion velkaantumisen, ja se edellyttää, totta kai, sopeutustoimia, joita tämän vuoden budjettiin on sisällytetty ja joita myöskin ensi vuoden budjettiin on sisällytetty: nettosopeutusta menopuolella ensi vuoden budjetissa noin 350 miljoonan euron edestä ja verosopeutusta, nettosopeutusta, noin 1,3 miljardin euron edestä. Tämä on välttämätöntä, jotta me pystymme toteuttamaan tavoitteen valtion velkasuhteen taittamisesta.

Mutta sen ohella, että me teemme sopeutustoimia, me olemme myöskin vahvasti panostamassa talouskasvuun. Me olemme valinneet räätälöityjä kasvutoimia, niin tutkimus- ja kehitysverovähennystä kuin pääomasijoitusverokannustintakin, joilla pyrimme tukemaan yrityksiä kasvamaan, työllistämään ja sitä kautta myöskin vauhdittamaan taloutta.

Kolmas osa hallituksen talouspoliittista linjaa on rakenteellisten uudistusten tekeminen. Rakenteellisilla uudistuksilla vastataan, totta kai, tähän ajankohtaiseen tilanteeseen mutta ennen kaikkea pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyysvajeeseen ja sitä kautta tulevaan haasteeseen, ja sen takia keskeistä näissä rakenteellisissa uudistuksissa on työllisyyden vahvistaminen. Mitä useampi suomalainen tekee työtä, sen paremmin myöskin meidän julkinen talous voi. Tästä syystä toteutamme rakennepuolella nuorten yhteiskuntatakuun, joka on mielestäni varsin merkittävä tulevaisuusteko, toisaalta panostamme pitkäaikaistyöttömien aseman parantamiseen kuntakokeilulla ja olemme sitä kautta huolehtimassa, että kaikkien ihmisten osaaminen ja potentiaali voitaisiin saada meidän yhteiseen käyttöön. Lisäämme myöskin aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kohdistettuja työllisyysmäärärahoja.

Eli kasvutoimet, rakenteelliset uudistukset, joilla vahvistetaan työllisyyttä, ja sopeutustoimet muodostavat hallituksen talouspoliittisen linjan.

Sen analyysin ehkä noista oppositiopuheenvuoroista voin allekirjoittaa, että edelleenkin me elämme hyvin suuren epävarmuuden keskellä, eli ne haasteet, joita kansainvälisessä taloudessa on, heijastuvat, totta kai, myöskin Suomen julkisen talouden haasteiksi, ja sitä kautta on ennen kaikkea saatava vakautta tähän kansainväliseen taloustilanteeseen, Euroopan talouskriisin ratkaisemiseen, jotta voimme myöskin vahvistaa kysyntää kansainvälisillä markkinoilla ja sitä kautta parantaa omalta osaltamme esimerkiksi meidän viennin vetoa.

Arvoisa puhemies! Ehkä sitten muutama sana esitetyistä puheenvuoroista. Jos aloitan jälkimmäisestä eli keskustan puheenvuorosta ja niin sanotusta vaihtoehdosta. Keskusta peräänkuuluttaa miljardiluokan rakenneuudistuksia. Mitä nämä miljardiluokan rakenneuudistukset ovat? (Ben Zyskowicz: Eivät ne ainakaan näy siellä vaihtoehtobudjetissa, eivät ole esittäneet!) Niitä ei näy teidän vaihtoehtobudjetissanne, tai itse asiassa en kutsuisi tuota teidän vaihtoehtoa vaihtoehtobudjetiksi, koska siinähän todellisuudessa on vain muutamia muutoksia hallituksen linjaan, eli todellista vaihtoehtobudjettia mielestäni keskusta ei ole saanut kasaan.

Jos katsotaan sitten näitä veromuutoksia, joita te olette esittäneet, korkojen verovähennysoikeuden rajaamista tai windfall-veroa, ne ovat molemmat hallituksen agendalla. Hallitus on tuomassa eduskuntaan lähiviikkoina esityksen yritysten korkojen verovähennysoikeuden rajaamisesta. Keskusta ei saanut sitä kahdeksaan vuoteen tehtyä hallituksessa ollessaan, mutta tämä hallitus tuo sen kyllä lähiviikkoina eduskuntaan. (Välihuutoja) Mikä on se todellinen vaihtoehto, jota keskusta tarjoaa? Rakenneuudistuksia, joiden puolesta te puhutte, hyvä niin, niitä tarvitaan, niitä ei keskustan vaihtoehdossa näy.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti piti sisällään enemmän asioita kuin keskustan vaihtoehto, (Timo Soini: Aivan oikein!) mutta jäin kyllä todella miettimään perussuomalaisten talousosaamisen perään, koska tässä tilanteessa, edustaja Soini ja kumppanit, jossa me lähes, voi sanoa, viikoittain kuulemme uutisia yt-neuvotteluiden alkamisesta, kuulemme uutisia valitettavista irtisanomisista työmailla, te esitätte miljardin lisäveroa yrityksille. Tilanteessa, jossa nyt suomalaiset yritykset ovat suurissa vaikeuksissa, isojen haasteiden keskellä, yrittävät kamppailla siitä, että työntekijät voitaisiin pitää yrityksissä eikä tarvitsisi ketään irtisanoa, te esitätte heille miljardin lisälaskua. Teollisuus ja vienti ovat nyt suurissa vaikeuksissa, ja minä kyllä todella toivoisin, että myöskin perussuomalaiset ymmärtäisivät sen. (Timo Soini: Kyllä me ymmärretään!)

Arvonlisäverolla on varmasti hyvin vähän — tai sanotaan: vähän — hyviä puolia, mutta yksi tuon arvonlisäveron hyvistä puolista on se, että arvonlisäveron saavat vientiyritykset ja teollisuus vähentää menoista. Tämähän on arvonlisäveron mahdollisuus. Muuten arvonlisävero jakaantuu tasaisesti, mutta vientiyritykset ja teollisuus saavat vähentää arvonlisäveron menoistaan. Niin kuin muistatte, tuohon ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy pienituloisille sosiaaliturvan indeksikorotus, jolla on tarkoitus kompensoida pienituloisille ihmisille arvonlisäveron korotuksen aiheuttamat kustannusvaikutukset.

Mutta jos katsomme Kela-maksun palautusta, jota perussuomalaiset omassa vaihtoehdossaan esittävät, tämä miljardin Kela-maksun palautus suomalaisille yrityksille kohdistuu juuri työllistäviin yrityksiin, edustaja Soini. Tällä Kela-maksun palautuksella te olisitte rokottamassa juuri suomalaista teollisuutta, suomalaista vientiteollisuutta, suomalaisia yrityksiä, jotka työllistävät ihmisiä. (Mauri Pekkarinen: Te olitte muutama vuosi sitten ihan eri mieltä!) — Edustaja Pekkarinen, minä en kannattanut aikoinaan Kela-maksun poistamista ja olin silloin sitä mieltä, että yrityksillä siinä tilanteessa meni vielä suhteellisen hyvin, mutta tässä tilanteessa yrityksillä ei todellakaan mene niin hyvin, että yrityksille voitaisiin miljardiluokan lisälasku palauttaa. — Kyllä tässä suhteessa täytyy ihmetellä perussuomalaisten talousajattelua, jos te näin vaikeassa taloudellisessa aikakaudessa olisitte lisäämässä työttömyyttä ja sitä kautta myöskin vaikeuttamassa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä.

Minä uskon, että verojen korotuksilla lienee aina sivuvaikutuksia, ja niitä ei kukaan kovin mielellään ole tekemässä, mutta jotta me pystymme velkaantumisen taittamaan, me tarvitsemme lisää verotuloja valtiolle. Se on välttämättömyys, mutta hallitus on yrittänyt löytää sellaisia veronkorotusmuotoja, sellaisia verolajeja, joilla olisi mahdollisimman vähän negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja ennen kaikkea myöskin vientiteollisuuteen.

Arvoisa puhemies! Kovin laihoja ovat opposition vaihtoehdot, mutta toivottavasti silti saadaan rapsakka keskustelu aikaiseksi.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta osallistua debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. — Edustaja Turunen aloittaa, 2 minuuttia.

Kaj Turunen /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan tähän Kela-maksuun, josta ministeri meitä kovasti moitti. Yli 90 prosenttia yrityksistä maksaisi tämän alhaisimman verokannan 0,8 mukaan. Demarit vastustivat viime vaalikaudella Kela-maksun poistoa. Ne, jotka tällä hetkellä ajavat tätä rahoitusmarkkinaveroa: tämä aiheuttaa samanlaisen kustannuksen. Telan laskelmien mukaan työeläkemaksuja täytyy nostaa 0,8 prosenttia.

Toisaalta te olette ajaneet rikkidirektiivin läpi. Tällä Kela-maksun palautuksella saadaan valtion budjettiin vajaa 1 miljardi rahaa, mutta rikkidirektiivillä hallitus on aiheuttanut vientiteollisuudelle vuosittaisen miljardin kulun.

Toisaalta sitten, mitä tulee työllisyysvaikutuksiin, niin luen täältä hallituksen esityksestä, HE 89, alv:n korottaminen yhdellä prosentilla: "Verokantojen korottamisen seurauksena työllisyys alenisi 0,6 prosenttia perusurasta." Tämähän tarkoittaa sitä, että jos työllisten määrä on 2,5 miljoonaa, niin 15 000 työpaikkaa menee alv:n korotuksella. Sitten toinen hallituksen esitys, numero 147: "Valtiovarainministeriössä on arvioitu, että Kela-maksun poistaminen tukee työvoiman kysyntää usean vuoden aikavälillä yhteensä noin 10 000 hengellä." Eli 5 000 työpaikkaa enemmän menee pois sillä, kun nostetaan arvonlisäveroa, kuin että otetaan Kela-maksu takaisin. Perussuomalaiset sen lisäksi vielä laittaa pk-sek- torille 250 miljoonaa kasvupakettia, joka edelleen leikkaa merkittävässä määrin tätä 10 000 työpaikkaa niin, että se vähenemä voi olla jossain 2 000—3 000:n luokkaa. Puhutaan jostain 12 000 työpaikan menettämisestä silloin, kun korotetaan alvia eikä oteta Kela-maksua takaisin. Tämä on sellainen asia, että me todellakin talousosaavina (Puhemies koputtaa), niin kuin perussuomalaiset kaikki ovat, olemme miettineet tämän. Tämä on laskettu, ja te olette itse samaa mieltä, tekin olette tämän laskeneet.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin kiitän valtiovarainministeriä rehellisyydestä Kela-maksua koskevien kommenttienne nojalla. Juuri noin: ennen vastustitte, nyt kannatatte. Lauseeseenne kiteytyy myös totuus: sanoitte, että ennen yrityksillä meni hyvin, mutta teidän tultuanne valtiovarainministeriksi yrityksillä ei mene enää hyvin. Tämä oli ehkä tahatonta komiikkaa.

Arvoisa puhemies! Kuulinko oikein, että te puhuitte rakenteellisista uudistuksista? Juuri te ette ole pystyneet tuomaan terveysuudistusta, jota suomalaiset kipeästi kaipaavat, ette esitystä, saatikka, että siitä voitaisiin puhua täällä eduskunnassa.

Te uudistatte leikkaamalla, me uudistaisimme järjestämällä palveluja paremmin. Esittämämme terveysuudistusmalli tuo pitkällä tähtäimellä taloushyötyjä samalla, kun se turvaa kansalaisille terveyspalvelut. Se on malli rakenteellisesta uudistuksesta. Tutustukaa tarkemmin!

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri arvioi talousvaihtoehtoamme, että siinä ei ole jossain kohtaa realismia. Kuinka realistisia ovat teidän puheenne rahoitusmarkkinaveron käyttöönotosta, jota valtaosa EU-maista vastustaa — ja te ajattelette, että tällä pannaan asiat kuntoon. Miksi ette keskity niihin toimenpiteisiin, jotka ovat teidän käsissänne ja teidän päätettävissänne? Milloin tuotte korkomenojen vähennysoikeutta rajoittavan esityksen eduskuntaan? (Välihuutoja vasemmalta) Ketä se koskee? Kuinka paljon sillä saadaan lisää tuloja? Milloin se tulee voimaan? Keskusta on tuonut oman esityksensä lakialoitteen muodossa. Odotamme teiltä samaa, emme pelkkiä lupauksia.

Jan Vapaavuori /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokin aika sitten täällä salissa aika yleisesti todettiin, että keskustalla oli, vaikkakin huono, niin kuitenkin vaihtoehto hallituksen kuntalinjalle, kun perussuomalaisilta ei ollut ollenkaan. Tällä kertaa, arvoisa puhemies, taisi käydä toisin päin. Haluaisinkin aloittaa hieman kehaisemalla perussuomalaisia siitä, että vaikka olen kutakuinkin eri mieltä jokaisesta esityksestänne, niin olette kuitenkin pystyneet tuottamaan ihan kelvollisen vaihtoehdon.

Arvoisa puhemies! Yksi kaikkein keskeisimpiä kysymyksiä kaikkien budjettien yhteydessä on se, että mikä sen lopullinen tasapaino on. Olen täällä salissa kiinnittänyt monta kertaa huomiota sekä keskustan että perussuomalaisten osalta siihen, että vuoroin ollaan sitä mieltä, että kaikki menoleikkaukset ja veronkorotukset ovat vääriä, eli että haluttaisiin alijäämää lisätä, ja vuoroin taas haukutaan siitä, että alijäämä on liian suuri. Jäin tänään odottelemaan sitä, että kummallakohan linjalla tänään ollaan. Yllätyksekseni molemmat oppositiopuolueet olivat tällä kertaa sillä linjalla, että hallituksen taso on oikea. Siis emme velkaannu liikaa emmekä liian vähän, vaan tämä taso on juuri oikea.

On itse asiassa aika hämmästyttävää, että keskustan vaihtoehdossa velkaantumisen taso on itse asiassa täsmälleen sama kuin hallituksella, ja sitten perussuomalaisilla on ihan pieni ero, mutta sekin menee virhemarginaaliin. En tiedä, onko se hyvä vai huono asia, mutta meillä näyttää olevan erittäin suuri kansallinen yhteisymmärrys siitä, mikä on oikea alijäämän taso.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kummankin oppositiopuolueen niin sanottu vaihtoehto koostuu lainatusta ja kopioidusta. Keskustan vaihtoehdossa on hyvin paljon lainaa siitä, mitä hallitus on jo ilmoittanut esittävänsä, nimenomaan tulopuolen osalta. Se oma keskustan vaihtoehto, oma talouspolitiikkalinja, uupuu edelleen.

Perussuomalaisilla pitkään paperiin sisältyy otsikkotasolla suora plagiointi edustaja Saariselta. Edustaja Saarinen on useamman vaalikauden ajan puhunut robinhood-verosta, siitä linjasta, jota tämä hallitus on nyt ottanut omaksi linjakseen. (Välihuutoja) Eli on muutettu verotus oikeudenmukaiseksi siten, että hyvätuloiset maksavat enemmän ja pienituloisten verotusta kevennetään.

Tämä on se linja, josta edustaja Pekkarinen viime vaalikaudella ministeriaitiosta useampaan kertaan meitä täällä silloin olleita muistutti, ja tältä osin tämä hallitus on nyt edustaja Pekkarisen linjalla.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Demari nostaa alvia, jonka duunari maksaa. Siis demari nostaa alvia, jonka duunari maksaa. Tämä on syytä muistaa.

Sitten vielä tähän Kela-maksun problematiikkaan: valtiovarainministeri edellisessä hallituksessa, Jyrki Katainen, mahtikäskyllään Helsingin Sanomissa poisti sen. SDP oli silloin vastaan. Nyt SDP on puolesta. Mutta tämä on varmaan sitä logiikkaa, että oikeassa pitää olla oikeaan aikaan eikä vain ylipäätään olla oikeassa. SDP:n logiikka lähti siitä, että kun Kreikalle annettiin ensimmäinen tukipaketti, niin se oli väärin, mutta nyt, kun annetaan kolmatta, se on oikein. Tähän en pysty minäkään enää sanomaan yhtään mitään.

Ja edustaja Vapaavuorelle: kokoomus on hyvä köyhälle mutta ei anna mitään.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä valtiovarainministeri sanoi, että hallituksen linja on huolella mietitty. Minun arvioni ja meidän arviomme on, että tämä kuuden puolueen monenkirjava hallitus on kyllä miettinyt mutta ei ole kyennyt löytämään ratkaisuja, joilla Suomen talouden kasvuun saadaan sellaista potkua, että meidän kilpailukykymme vahvistuu ja me pystymme aikanaan myös maksamaan ne velat.

Keskustan esitys on realistinen. Me esitämme oikeudenmukaisempaa menojen kohdentamista, ja esitämme niille rahoituksen. Ja esitämme rakenteellisia ratkaisuja, joista yksi merkittävä on tämä Valtion infra Oy:n perustaminen. Meillä on yksityisillä ihmisillä kymmeniä miljardeja rahaa nollakorkoisella tilillä. Nyt pitäisi luoda sellainen kansallinen henki, jossa näitä rahoja voitaisiin käyttää Suomen kannalta järkevien investointien toteuttamiseen, esimerkiksi tämän Infra Oy:n kautta. Samalla tavalla eläkeyhtiöitten miljardeja voisi käyttää suomalaisten veronmaksajien ja eläkkeensaajienkin kannalta kotimaisen hyvinvoinnin lisäämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On oikein ymmärrettävää, että opposition ei ole helppoa löytää todellista vaihtoehtoa tässä tilanteessa, jossa hyvälle hallituksellekin on aika kova haaste samaan aikaan löytää työllisyyttä turvaavaa talouskasvua, edistää yrittäjyyttä, kääntää valtion velkaantuminen laskevalle uralle vaalikauden aikana, tehdä oikeudenmukaista veropolitiikkaa ja kaventaa tuloeroja. Se on kova haaste fiksulle hallituksellekin, ja ei ole ihme, että vaihtoehtoa sille ei ole kovin helppo löytää. (Välihuutoja)

Mutta tästä transaktioverosta, sillä uhittelusta: On todella pitkä matka siihen, että transaktiovero otetaan käyttöön, siitä, että on aloitettu ja on tehty idea lähteä selvittämään, että sekin bisneksen muoto, joka on rahan tekoa, rahan siirtelyä, pelaamista markkinoilla, tulisi verotuksen piiriin. Jos lasten vaipoista otetaan veroa, ruuasta otetaan veroa, jokaisesta palveluksesta otetaan veroa, duunista otetaan veroa, omaisuuden myynnistä otetaan veroa, minkä takia yksi taloudellisen toiminnan osa-alue jätettäisiin pysyvästi Euroopassa, maailmalla ja Suomessa verotuksen ulkopuolelle? Ja tätä selvittämistähän perussuomalaisetkin eduskuntavaaliohjelmassaan kernaasti kannattivat. (Timo Soini: Kyllä, ja kannattavat vieläkin!)

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Molemmat oppositiopuolueet ovat kyllä tehneet ansiokasta laskentatyötä, mutta näitä ehdotuksia tarkastaessa nousee kuitenkin useita kysymyksiä ja muttia eteen. Taloudellinen ja poliittinen realismi näyttävät puuttuneen.

Keskustan laskelmat ja analyysi ovat lähtökohtaisesti lähempänä hallituksen linjaa. Näette samat haasteet kuin hallitus, puhutte kilpailukyvyn vahvistamisesta, työurien pidentämisestä ja yrittäjyyden tukemisesta. Taloustilanteen kokonaiskuvassanne sanotte, että vaihtotase on pahasti pakkasella. Unohditte kuitenkin kertoa, että Suomen Pankin viimeisessä tilastossa vaihtotase on tasaantumassa ja oli elokuussa jopa ylijäämäinen.

Muistutitte myöskin tikittävästä velkakellosta. Velkakellosta, joka alkoi tikittää edellisellä kaudella. Mutta unohditte sanoa sen, että tämä hallitus on pystynyt nyt tehdyillä toimenpiteillä hillitsemään tätä velkakierrettä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, te kehuitte sillä, että hallitusohjelma, ja etenkin sen talouspolitiikka, oli tarkkaan harkittu. Olin puolitoista vuotta sitten täysin eri mieltä, niin kuin olen edelleenkin. Hallitusohjelmaan sisällytettiin ainoastaan leikkaus- ja veronkorotusautomaatti näiden talouslausekkeitten kautta. Kun valtiontalous heikkenee, kehystarkastelun jälkeen (Uotilan välihuuto) tehdään uudet leikkaukset ja veronkorotukset, ja sen tietää myöskin edustaja Uotila, joka tuosta paikaltaan yrittää huutaa jotain sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. (Välihuutoja) Kokoomus oli hereillä silloin, kun se rakensi tämän liskun, valitettavasti edustaja Uotila nukkui.

Mutta kaksi konkreettista asiaa, mistä voisi säästää. Ensimmäinen asia on Euroopan vakausmekanismi. Juhannusviikolla lisätalousarviossa otettiin puolitoista miljardia uuttaa velkaa, jotta ensimmäinen osa pääomasta voidaan maksaa, ja 11 miljardia maksetaan pyydettäessä.

Toinen on ylimitoitetut asehankinnat, muun muassa ohjushankinnat, joihin menee satoja miljoonia euroja.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että Suomessa poliittinen keskustelu ei ole kauhean korkealla tasolla. Meillä on tyypillistä se, että sanotaan, että hallituksen pitäisi tehdä jotakin, mutta sitten kun kysytään, että mitä pitäisi tehdä, niin niitä ehdotuksia käytännössä juurikaan ei ole.

Täytyy valittaen todeta, että kun katsoo näitä vaihtoehtobudjettiesityksiä, niin keskustan esityksessä tasapainoa ei pyritä parantamaan, ja tasapaino meille on kaikkein suurin haaste. Perussuomalaiset ovat sinänsä tehneet hyvää työtä, mutta ei siinäkään kyllä sitä tasapainoa loppujen lopuksi pyritä parantamaan — ja ehkä jossakin määrin populistisilla keinoilla. (Timo Soini: Pääseekö luokalta kuitenkin?)

Kun täällä on puhuttu koko ajan siitä, että pitäisi tehdä rakenneuudistuksia, niin teidän pitäisi nyt kertoa, mitä rakenneuudistuksia teidän mielestänne pitäisi tehdä. (Välihuutoja) Oikeastaan silloin, kun puolueet ovat oppositiossa, silloinhan tehdään tämmöistä periaatteellista työtä, jossa mietitään, mikä puolueen linja on ja mitä esitetään. Täytyy sanoa, että tässä suhteessa teillä on vielä aika paljon opittavaa, jotta te tekisitte näitä ehdotuksia, konkreettisia ehdotuksia, rakennemuutoksista ja myöskin budjetin painopisteen muutoksista.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasin kuulossa tai kuullunymmärryksessä on parannettavaa.

Olemme useaan kertaan esittäneet rakenteellisen uudistuksen, terveysuudistuksen tähän maahan, ja sen pitäisi olla kunnallisten palveluiden järjestämisessä tärkeyssijalla yksi. Te olette suhranneet kartta- ja harppiharjoituksillanne puolitoista vuotta saamatta mitään aikaan, muuta kuin hämmennyksen terveydenhuollon ammattilaisten mieliin, epävarmuuden tulevasta palkanmaksajasta. Me esitämme terveysuudistusta, joka varmistaa suomalaisten lääkäriin pääsyn jatkossakin kotikunnissa, kokoaa voimavarat, että terveyspalvelut pystytään järkevästi tuottamaan niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon osalta. Se on konkreettinen, rakenteellinen uudistusmalli. Vielä hallitustaipaleenne alkuvaiheessa tekin puhuitte jotain kuntauudistuksesta, nyt se on yhtä sekamelskaa puheissanne.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa edustaja Tiilikainen, tervetuloa SDP:n linjalle siinä, että teidän vaihtoehtobudjettinne keskeinen, oikeastaan ainoa, kulmahammas on tämä konsernilainojen verovähennysoikeuden rajoittaminen. Ei hätää, Jutta Urpilainen taistelee veroparatiiseja vastaan ja on toteuttamassa sen.

Mutta, arvoisa keskusta, se, mikä tässä nyt todella hämmentää, on teidän talouspoliittinen linjanne. Nimittäin te olitte vielä kaksi viikkoa sitten sitä mieltä, puheenjohtaja Sipilä sanoi, että pitäisi ottaa velkaa lisää 2 miljardia. Samaan aikaan edustaja Tiilikainen sanoi, että pitäisi ottaa vähemmän velkaa. Ja mikä on johtopäätös? Keskustan johtopäätös on, että otetaan saman verran velkaa kuin hallitus. Te ottaisitte 10 miljoonaa vähemmän velkaa. Talousopissa tällä viidesosapromillella ei edes alkometri, kuulkaa, värähdä. Eli siinä mielessä, arvoisa keskusta, toivoisin, että teillä olisi vaihtoehtoinen linja. Nyt teidän vaihtoehtobudjettinne ei ole vaihtoehto, teillä ei ole erilaista talouspoliittista linjaa. Se on tietenkin hyvä asia, koska hallitus on hyvin johdonmukainen ollut tässä omassa näkemyksessään talouden suhteen.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten erinomainen robinhood-varjobudjetti on nyt esitelty ja saanut kiitosta jopa hallituspuolueilta. Hyvä näin.

Näkemyseroja meillä kuitenkin on paljon, ja suurin niistä varmaan on tämä arvonlisäveron korotukseen liittyvä. Perussuomalaiset eivät missään tapauksessa olisi korottaneet arvonlisäveroa, sillä se heikentää juuri kaikista pienituloisimpien asemaa, kun ruoka, vaatteet, matkakulut, vuokrat, kaikki muut pakolliset menot kasvavat. Sitten edes lääkkeitä ja ruokaa ei voitu jättää tämän korotuksen ulkopuolelle, mikä on erittäin valitettavaa. Alvin korotus heikentää myös kotimaista kulutuskysyntää, mikä on riski myös näille hallituksen talouslaskelmille. Eli se on huono ratkaisu.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun keskusta piti ryhmäpuheenvuoron puheenjohtaja Tiilikaisen toimesta budjetin lähetekeskustelussa, sen kärki, ensimmäinen virke oli seuraava: "Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi velkaantumisen taittumista; ensi vuonna otatte 7 miljardia lisää velkaa."

Eduskuntatyötä on uudistettu niin, että budjetin osalta pääsee oppositio esittämään oman vaihtoehtonsa. Tartuin tähän keskustan vaihtoehtoon ja ajattelin, että nyt nähdään, millä se 7 miljardia on häivytetty. Valtava pettymys. Tämän vaihtoehtobudjetin mukaan keskusta ottaa ensi vuonna 7 miljardia euroa velkaa Suomen valtiolle. Voi surkeuden surkeus, Suomen keskusta: Kun teidän piti esittää vaihtoehto, te tämän tärkeimmän kritiikkinne osalta ette esitä mitään vaihtoehtoa. Ei euronkaan säästöä, 7 miljardin lisävelka. Jopa perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti rehellisesti sanottuna on huolellista työtä, tehty vähän ja nähty vaivaa, vaikka asioista voi olla eri mieltä. Kyllä teitä, keskusta, käy nyt jopa sääliksi.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On mukava seurata tällaisia koomisia puheenvuoroja, kuten edustaja Zyskowiczin. Minulla on semmoinen käsitys, että edustajat Viitanen, Vapaavuori ja Zyskowicz, te tulette vielä tällä viikolla tuomaan eduskuntaan lisäbudjetin, jossa otetaan yli puoli miljardia lisää velkaa kuluvana vuonna. Jos hallituksenne on yhtään ajan tasalla, se tunnustaa, että teidän käsityksenne talouskasvusta, verotulojen kertymästä ei pidä paikkaansa. Me epäilemme, että te tuotte vielä eduskuntaan täydentävän budjettiesityksen, jolla muutatte tällä hetkellä täällä pöydällä olevan keltaisen kirjan loppusummia. Me haluamme nähdä nuo teidän muutetut esityksenne, (Ben Zyskowicz: Hah, siitäkö on kyse!) ennen kuin lähdemme ottamaan yksityiskohtaisia kantoja veroasioihin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun puheenvuoroni kärki oli siinä, että kun keskusta budjetin lähetekeskustelussa arvosteli hallituksen budjettiesitystä, niin arvostelun ydin oli se, että hallitus on ensi vuonna lisäämässä valtionvelkaa 7 miljardilla eurolla, ja nyt kun oli heillä aika esittää oma vaihtoehtonsa, tämä kevytversio, joka ei kelpaa siis edes vaihtoehdoksi, pitää sisällään samansuuruisen velan oton, mitä nyt 10 miljoonaa euroa, joka täällä mainittiin, on eroa.

Se selitys, jonka edustaja Tiilikainen nyt antoi siihen, miksi heidän vaihtoehtobudjettinsa on velan osalta samansuuruinen kuin heidän arvostelemansa hallituksen budjettiesitys, ei, herra puhemies, kaikella kunnioituksella, kelpaa edes selityksen yritykseksi, siis se, että koska hallitus täysin tavanomaiseen tapaan tuo täydennyksen, tuo lisäbudjetin, niin sen vuoksi te ette voineet nyt tehdä omaa vaihtoehtobudjettia.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiasiahan on se, että te otatte täsmälleen saman verran velkaa kuin hallitus ottaa tässä keltaisessa kirjassa. Teillä ei ole tässä suhteessa vaihtoehtoa.

Puhemies! Nyt kun menimme tähän teidän vaihtoehtobudjettiinne, niin siellä on muitakin ristiriitaisuuksia. Minä nimittäin muistan, kuinka puheenjohtaja Sipilä esitti vielä kaksi viikkoa sitten, että pitää ottaa 2 miljardia lisää velkaa ja panostaa se muun muassa tietotekniikkajärjestelmiin. Missä nyt ovat nämä 2 miljardia ja se panostus näihin tietotekniikkajärjestelmiin? Kirjoittiko edustaja Sipilä nyt sen kirjansa ihan turhaan? Se oli aika innostava, minäkin innostuin hänen ajatuksistaan, mutta nyt on kyllä tullut suuri pettymys, koska tätä 2 miljardia ei sieltä löydy. Kuka sen jyräsi? Minä en sano, että sen nyt jyräsi edustaja Rehula tai edustaja Pekkarinen, mutta kyllä edustaja ja puheenjohtaja Sipilä olisi tässä selityksen velkaa.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen, samaan aikaan, kun te moititte sosialidemokraatteja siitä, että he haluavat piilotella uudistuksia kuntavaalien yli, te itse haluatte siirtää todellisen vaihtoehtonne, sikäli kuin sellaisen haluatte esittää, niin ikään vaalien yli siihen, kunnes hallitus tuo täydentävän budjettiesityksensä. Nämä tänään kerrotut miniatyyriesitykset eivät kaada tai pelasta Suomea, ja keskustan vaihtoehtobudjettiin on syytä palata sitten, kun tai jos nämä esitykset esimerkiksi sopeutuksista ja verotuloista joskus vaalien jälkeen tulevat.

Sen sijaan perussuomalaisten vaihtoehdossa kaikki on näkyvissä, se on suorastaan läpinäkyvä, puhutaan yhtä ja esitetään toista. Työllisyydestä ja yrittäjyydestä puhutaan kauniisti, mutta palkkaveroja korotetaan, ostovoimaa leikataan, yritysten ja työllistämisen sivukuluja lisätään miljarditolkulla. "Kaikki mulle heti nyt" on perussuomalaisten linja, joka revitään perusduunarin ja (Puhemies koputtaa) perushoitajan selkänahasta.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on jakanut meille 782 sivua tietoa siitä, mihin ensi vuonna rahat käytetään. Näyttää olevan liian vaikeaa ja liian paljon luettavaa, kun on kymmenen liuskaa tekstiä, mitä keskusta ihan oikeasti haluaa tehdä.

Valtiovarainministeri täällä puhui Suomen mallista ja siitä, että siinä on kolme osaa. Mielelläni kuulisin, missä oli se osa, että hallitus pystyy tekemään myös päätöksiä. Te puhuitte kolmantena osana rakenteellisista uudistuksista yhteiskunnassa ja mainitsitte muun muassa nuorisotakuun. Tampereen yliopistossa aikanaan olin kansantalouden peruskurssilla, enempää kansantalouden opintoja en omaa, mutta rakenteellinen uudistus on kyllä jotakin muutakin kuin nuorisotakuu.

Keskusta esittää rakenteellisia uudistuksia. Työuria pitää pidentää. (Ben Zyskowicz: Mikä se esitys on?) Voi vain ihmetellä, mitä hallitus on tämän asian osalta tehnyt. Toisekseen, keskusta esittää selkeän ratkaisumallin, kotikunta—maakunta-mallin, siihen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään. Ja kolmas asia, esimerkkinä, tietotekniikka terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa kuntoon (Puhemies koputtaa) on vähintään miljardi rahaa. (Ben Zyskowicz: Ei ole täällä teidän vaihtoehtobudjetissa!)

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivon, että voisimme sopia herrasmiespelisäännöistä, että niitä edustajia, jotka eivät ole istunnossa paikalla, ei kovin täällä siteerattaisi. Mekin jätämme pääministeri Kataisen puheet omaan arvoonsa tänään. Toivon, että te jätätte puheenjohtaja Sipilän lausunnot, (Välihuutoja) koska hän ei pysty niihin itse vastaamaan.

Arvoisa puhemies! Jos siteeraatte puhettani, edustaja Zyskowicz, siteeratkaa sitten oikein ja kokonaan. Ryhmäpuheessani lähetekeskustelussa totesin, että hallitus lupasi taipaleensa alussa valtiontalouden velkaantumisen taittumista. Ensi vuonna otatte 7 miljardia lisää velkaa. Kritiikin kärki oli siinä, että hallitus ei ollut pystynyt toteuttamaan keskeistä lupaustaan. Se siitä.

Keskusta esittää tässä sekä verotulojen kartuttamiseksi konkreettisen veroparatiiseja suitsivan esityksen että rakenteellisen uudistuksen, joka takaa terveyspalvelut suomalaisille. Vastatkaa näihin, älkääkä saivarrelko.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En voinut siteerata edustaja Tiilikaisen koko puheenvuoroa, se olisi vienyt noin 10 minuuttia. Siteerasin kokonaisuudessaan puheen ensimmäisen virkkeen, joka kuuluu näin: "Hallitus lupasi velkaantumisen taittumista; ensi vuonna otatte 7 miljardia lisää velkaa." Tämä on hallituksen arvostelemista siitä, että hallituksen budjettiesitys merkitsee ensi vuonna 7 miljardin lisävelkaantumista. Kun tänä päivänä nyt sitten keskusta esittää vaihtoehtonsa, niin oli mielestäni täysin kohtuullista ja sanoisin jopa legitiimiä, oikeutettua, odottaa, että keskusta omassa vaihtoehdossaan ei esittäisi 7 miljardin lisävelkaantumista, mutta niin se vain esittää. Tässä keskustan versiossa on 600 miljoonaa lisää tuloja, 600 miljoonaa lisää menoja ja 7 miljardia lisää velkaa. Tämä on naurettava, tämä keskustan vaihtoehtobudjetti. Perussuomalaisetkin ovat tehneet parempaa työtä, vaikka ovat nuorempi oppositiopuolue ja heillä on vähemmän ministereitä ja kanistereita. (Naurua)

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä äskeisestä puheenvuorosta kyllä huomaa, että hallituspuolueilla on eväät vähissä, samalla tavalla eväät vähissä kuin hallituksella.

Tässä keskustelussa näkee hallituspuolueiden taholta sen, että ei ole ymmärretty sitä, kuinka vakavassa tilanteessa Suomi tällä hetkellä on. Meillä on kilpailukyvyn suhteen suuria ongelmia, meidän pitäisi tehdä niitä rakenteellisia uudistuksia, joiksi ei todellakaan kelpaa tämä nuorisotakuu eikä hallituksen kuntakohellus.

Näillä rakenteellisilla uudistuksilla me pystyisimme ottamaan muiden maiden etumatkaa, erityisesti Saksan etumatkaa, kilpailukyvyssä kiinni. Tässä suhteessa sen tuijottaminen, onko se velkamäärä nyt 7 miljardia, 6,5 miljardia vai 5 miljardia, ei ole se kaikkein olennaisin asia, vaan se on kaikkein olennaisinta, että suomalaiset tuotteet todellakin pääsevät maailmalle. Se edellyttää sitä, että meillä on kilpailukykyinen talous, mutta se edellyttää myöskin sitä, että tehdään julkisella sektorilla niitä rakenteellisia uudistuksia. Siihen keskusta on ainoana antanut oman selkeän (Puhemies koputtaa) maakunta—kotikunta-vaihtoehtonsa. Hallitus ei ole siihen pystynyt, eikä ainakaan sellaiseen esitykseen, joka tuo minkäänlaisia säästöjä.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy hämmästellä tätä edellistä puheenvuoroa entiseltä pääministeriltämme. Siis jos te peräänkuulutatte hallitukselta niitä rakenteellisia toimia, niin eikö olisi kohtuullista, että te esittäisitte omassa vaihtoehtobudjetissanne myös jonkin muunkin asian kuin tämän kotikunta—maakunta-hässäkän, vai miksi sitä pitäisi nimittää? Siis kai Suomen kilpailukykyyn vaikuttavat pikkusen muutkin seikat ja tähän taloudelliseen tilanteeseen, josta niin sydäntä liikuttavan vakavasti puhuitte? Olen kyllä, edustaja Kiviniemi, teidän kanssanne täysin eri mieltä siitä, mikä on esimerkiksi hallituksen nuorten yhteiskuntatakuun merkitys. Siis ihmettelen kovasti, että vähättelette tätä suurta uudistusta ja ponnistusta, jota yritetään suomalaisten nuorten syrjäytymiskehityksen estämiseksi tehdä. Tätä odotettiin jo viime kaudella teiltä. Se jäi tekemättä, niin kuin moni muukin homma, ja tämä hallitus sen hoitaa.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Puhutaanpa nyt sitten tästä yhteiskuntatakuusta todellakin. Se on tärkeä asia. Kaunista musiikkia, kauniita sanoja, mutta mitä se on käytännössä, edustaja Huovinen, ministeri Urpilainen? Mennään meidän maakuntaan, (Timo Soini: Mennään vaan!) Keski-Pohjanmaalle: 20 paikkaa saamme lisää yhteiskuntatakuun myötä. Jokainen niistä on tärkeä, jokaista niistä arvostamme. Mutta nyt ministeri Gustafssonin pöydällä on ollut jo kolme viikkoa raju leikkauslista, joka kohdistuu itäiseen Suomeen ja toisaalta pohjoiseen Suomeen. Aloituspaikkoja leikataan hyvin voimakkaasti, jopa 25 prosenttia joissakin maakunnissa, ja ministeri Gustafsson on sanonut, että hän ei pysty julkistamaan sitä ennen vaaleja, kun se vie pohjan pois yhteiskuntatakuulta. Tämä on hallituksen yhteiskuntatakuu, ja tätä linjaa te edistätte. Siis pelkkiä puheita, samaan tapaan kuin ennen eduskuntavaaleja te lupasitte, että tasaverokorotukset loppuvat. No, arvonlisäverot ovat nousseet ja kaikki muutkin mahdolliset tasaverot. Tässäkin on vähän samoja vaalikikkojen aineksia. Olen siitä erittäin huolissani, ministeri Urpilainen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä vaiheessa ministeri Urpilainen, vastauspuheenvuoro paikan päältä 3 minuuttia.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Ehkä otan kopin edustaja Puumalan vääristetyistä sanoista. Olen sanonut, että me haluamme muuttaa verotusta oikeudenmukaisemmaksi, ja tämän hallituksen toimenpiteillä verotusta muuten muutetaan oikeudenmukaiseksi. Jos katsomme, niin verotuksen progressiivisuus lisääntyy, ja se on erittäin hieno asia, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) ja olemme siihen tyytyväisiä.

Mutta tässä keskustelussa moni muukin asia näytti olevan ei niin kovin kohdallaan. Ehkä kommentoin edustaja Rehulan työurien pidentämiskysymystä. Nuorten yhteiskuntatakuu on yksi toimi, jolla työuria pidennetään nimenomaan alkupäästä, koska sehän on nimenomaan tavoite, yrittää saada nuoria työelämään aikaisemmin, yrittää saada nuorille tutkinto, jonka kautta he pääsevät työelämään, ja sitä kautta pidentää työuria. Sen lisäksi hallitus on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tehnyt toimenpiteitä työurien loppupäähän, millä myöskin omalta osaltamme voimme edesauttaa, että ihmiset olisivat työelämässä nykyistä pidempään.

Mutta missä ovat keskustan esitykset työurien pidentämiseksi? Ihan samalla lailla kuin teidän esityksenne rakenteellisiksi uudistuksiksi puuttuvat tuosta teidän vaihtoehtokalvosarjastanne, samalla lailla sieltä puuttuvat myöskin toimenpiteet, joilla työuria todella pidennetään.

Arvoisa puhemies! Muistan lukeneeni ennen eduskuntavaaleja edustaja Soinin puheenvuoron, jossa hän oli valmis korottamaan arvonlisäveroa, mikäli se on välttämätöntä. Valitettavasti joudumme nostamaan arvonlisäveroa, jotta me voimme taittaa valtion velkaantumisen, mutta me kompensoimme sen pienituloisille sosiaaliturvan indeksikorotuksilla ensi vuoden alussa, ja se on tärkeää oikeudenmukaisuusnäkökulmasta.

Mutta sitä en voi ymmärtää, että perussuomalaiset omalla budjettiesityksellään ovat rankaisemassa vientiteollisuutta, suomalaisen kansantalouden kivijalkaa, jos näin voidaan sanoa. Kun edustaja Soini viittasi duunareihin, niin kyllä minä sanon, että duunari Ruukilla tai duunari Metsolla näkee painajaisia perussuomalaisten vaihtoehtoisesta budjettiesityksestä, (Timo Soini: Ohhoh!) siitä, että perussuomalaiset iskevät miljardin lisämaksun suomalaiselle vientiteollisuudelle ja suomalaisille vientiyrityksille tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa yt:istä ilmoitetaan, ei nyt onneksi ihan päivittäin mutta joka tapauksessa viikoittain.

Se on selvää, että en ollut äänestämässä Kela-maksun poiston puolesta viime vaalikaudella, mutta tilanne tällä hetkellä taloudessa on hyvin vaikea, ja tässä taloustilanteessa on mielestäni edesvastuutonta olla rokottamassa suomalaisia vientiyrityksiä tämän suuruisella maksulla, joka selkeästi johtaisi työttömyyden kasvuun. Politiikkaa pitää tehdä ajassa.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen kysyi korkojen verovähennysoikeuden rajaamista koskevan hallituksen esityksen perään. Edustaja Tiilikainen, kuten totesin jo puheenvuorossani, se on tulossa eduskuntaan parin viikon sisään. Sen takia olen tietenkin hyvilläni, että keskusta on valmis tukemaan hallitusta niissä toimissa, joilla taistelemme veronkiertoa ja myöskin veroparatiiseja vastaan. Toki olisimme toivoneet tämänkaltaista esitystä keskustan suunnalta jo aikaisemmin, silloin, kun te olitte itse vallassa.

Mitä tulee rahoitusmarkkinaveroon, kukaan ei ole esittänyt, että rahoitusmarkkinavero tulisi ensi vuoden valtion budjettiin. Kysymys on siitä, valmistellaanko sitä ylipäänsä Euroopassa, ei siitä, että se otettaisiin käyttöön. (Timo Soini: Mikä on hallituksen kanta?)

Puhemies! Rikkidirektiivin osalta, joka myöskin täällä leimattiin tämän hallituksen päätökseksi, totuus on se, että linjaukset rikkidirektiivistä tehtiin viime vaalikaudella. Se oli valitettavaa, että tällainen linjaus tehtiin. Nyt sen kanssa eletään, ja hallitus on sitoutunut siihen, että me haemme toimia, joilla näitä lisäkustannuksia pystytään myöskin meidän vientiteollisuudelle kompensoimaan. Olemme tehneet päätöksen pesureista, niihin rahat jo sisältyvät ensi vuoden budjettiin, mutta muiden toimenpiteiden osalta tarkoitus on palata asiaan kehysriihessä.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vasemmisto on puhunut täällä transaktioveroista. Te puhutte siitä, mitä ei ole tulossa, ja te puhutte siitä, mistä päätetään Euroopan unionissa. Mutta täällä päätetään suursäätiöiden veroista. Minkä takia poliittinen vasemmisto ei huomioi 12—15:tä miljardia, joka makaa suursäätiöissä ympäri kammareita ja tuottaa veroetua 29—45 miljoonaa euroa? Jo viime vuosikymmenen puolelta nämä luvut ovat. On kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisena, joutuvat tätä maksamaan. Meillä on veroparatiisit omien rajojemme sisällä, ja niitä kutsutaan suursäätiöiksi, ja vasemmisto ei tee mitään — olla möllöttää vaan!

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että perussuomalaiset ovat tehneet monissa asioissa todella tarkkaa työtä, vaikka täällä joitakin verotuloarvioita on vähän yläkantissa, mutta tässä säätiöasiassa perussuomalaiset ovat tehneet suorastaan kirurgintarkkaa työtä. He nimittäin olisivat valmiit laittamaan säätiöt verolle mutta rajaamaan oman säätiönsä siitä pois. (Naurua) Eli toistan: siinä vaiheessa, kun Soinin säätiö ryhtyy rahoittamaan Soinin vaalikampanjaa, ei tarvitsisi veroa maksaa, siellä oltaisiin edelleen paratiisissa.

Kaksi rakenteellista uudistusta, mitä tarvitsemme: meidän täytyy nostaa työllisyysastetta ja pidentää työuria. Se, mitä tehdään: nyt satsataan työllisyyteen — edellinen hallitus leikkasi työllisyysmäärärahoja — ja nyt pidennetään työuria laittamalla nuoret työhön. Jokainen työttömyyspäivä lyhentää työuraa. En ymmärrä, miksi te niin halveksivasti suhtaudutte tähän nuorisotakuuseen. Nyt me laitamme sen toimeen, (Puhemies koputtaa) se maksaa 110 miljoonaa euroa. Otamme sen solidaarisuusveroilla.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että nyt sosialidemokraatitkin ovat lämpenemässä selvästi suursäätiöiden verottamiselle. Odotamme tästä mielellämme hallituksen esitystä. Tästä löytyy yhteinen linja. Hieman olen kyllä huolissani, kun sekä SDP että kokoomus kehuvat perussuomalaisia, mutta onneksi edustaja Vapaavuori on pitänyt linjansa: se on kylmäkiskoinen, sileäkätinen kokoomus edelleen. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Näistä säätiöistä sitten. Kun haluaa verottaa niitä suursäätiöitä, niin silloin ei todellakaan ole kysymys Linnanmäen lasten verottamisesta vaan todella suurista säätiöistä.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman puhui täällä työllistämisestä, ja tämä on nimenomaan olennainen kysymys, miksi kannattaa mieluummin palauttaa Kela-maksu kuin korottaa arvonlisäveroprosenttia. Yhdellä prosentilla kun korotetaan alvia, menee 15 000 työpaikkaa, ja kun Kela-maksu palautetaan, sen vaikutus on 10 000, mutta kun samassa yhteydessä annetaan yrityksille kasvupaketti, jolla hoidetaan sitä työllisyyttä, niin sen vaikutus entisestään pienenee. 5 000 työpaikkaa on se välillinen ero siinä, ja tällä kasvupaketilla pystytään se vielä toisella 5 000:lla korjaamaan. Eli käytännössä se tarkoittaa sitä, että alvin korotus vie 10 000 työpaikkaa enemmän kuin Kela-maksun palautus tuo.

Kela-maksu on oikeudenmukaisempi kuin arvonlisäveron korotus, ja hallitus ei ole esimerkiksi lapsiperheille tai opiskelijoille kompensoinut millään tavalla arvonlisäveron korotusta, ja täytyy muistaa, että siihen alvin piiriin kuuluvat ne ruoka ja lääkkeet myös.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kommentoida näitä edustaja Turusen laskelmia tästä Kela-maksun palauttamisesta tai siis työllisyyssakon uudelleen käyttöön otosta. Nämä työpaikat eivät ole keskenään verrattavia, koska, kuten valtiovarainministeri täällä sanoi, tämä iskisi nimenomaan vientiteollisuuteen, ja jos meidän vientiteollisuutemme ei kannata, niin myöskään sisämarkkinoilla työllisyys ei kehity. Eli väistämättä se vaikutus on moninkertainen, joten siinä suhteessa tämä on se kaikkein huonoin ratkaisu, mitä tällä hetkellä voitaisiin tehdä, kun markkinatilanne muutenkin on meidän vientiteollisuudellemme vaikea.

Mitä sitten keskustan esityksiin tulee, niin täällä on puhuttu jo paljon siitä, paljonko he ottavat velkaa. Minä puhuisin siitä, miten he arvostavat näitä menoja, jotka budjetissa ovat. Tästä 54 miljardin budjetista keskusta ei ole pystynyt esittämään yhtäkään asiaa, ei yhtään kohtaa, josta voitaisiin menoja vähentää, eikä pystynyt esittämään myöskään viime vuonna eikä pystynyt esittämään ennen vaaleja. Linja on pitänyt: te ette pysty esittämään ainoatakaan säästötoimea.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siis nämä laskelmat perustuvat hallituksen omiin laskelmiin. Me emme ole niitä laskeneet enkä minä ole niitä laskenut, vaan me olemme käyttäneet hallituksen antamia lukuja, ja se on ihan niin kuin selkeästi: jos teidän asiantuntijanne ovat väärässä, niin sitten he ovat väärässä ja valitettavasti mekin jaamme sitten sen virheen, mikä näyttää hallituksella olevan koko ajan. (Timo Soini: Onko hallitus harhauttanut oppositiota?)

Sitten sanoisin, että tietenkin sillä on vaikutuksia työllisyyteen, mutta me tarvitsemme sen kasvupaketin, mitä perussuomalaiset esittää, ja jotenkin on vain niin vaikea ottaa vastaan kritiikkiä kavereilta, jotka hyväksyvät rikkidirektiivin, joka tekee vuosittain sen miljardin kulun vientiteollisuudelle. Sitten te napisette tämmöisestä oikeudenmukaisesta Kela-maksusta. Mutta tämä on tätä.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veroista kun puhutaan, niin perussuomalaiset ovat esittäneet, että varallisuusvero palautettaisiin ja että tällä toimenpiteellä valtiolle tuloutuisi arviolta 135 miljoonaa euroa tuloina vuodessa. Tässä on hiukan sama ongelma kuin siinä, mitä olette esittäneet myöskin ylimmän ansiotuloluokan verotuksen nostamisessa, eli se, että ei ole mitään näyttöä, että näin tapahtuisi. Omaisuus, samoin tulot, on suhteellisen helppo siirtää sinne, missä varallisuusvero ei vaikuta ja missä ansiotulojen verotus on pienempi. Globaalissa taloudessa tämän luonteisilla veroilla voi olla aika kohtalokkaat seuraukset. Tarkoittaako tämä teidän linjauksenne sitä, että haluatte näin lisätä verokeinottelua sekä vähentää niiden suomalaisten määrää, jotka maksavat veronsa Suomeen?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan kasvupaketista, niin olen kyllä huolissani perussuomalaisten linjasta suomalaisen työn ja suomalaisten työntekijöiden osalta: tämä miljardin lisälasku toiselta puolelta ja toiselta puolelta 200 miljoonan vähennys tuista, etenkin kun täällä on kirjoitettu, että ne kohdistuisivat muun muassa laivanrakennukseen, telakoihin. Juuri kun ollaan neuvottelemassa suurista uusista laivanrakennushankkeista, niin te haluatte vähentää sitten sieltä ne rahat, tai miehistötuesta niin, ettäkö tulevaisuudessa kaikki suomalaiset laivat purjehtisivat jossain muiden maiden lippujen alla ja suomalaista laivamiehistöä ei enää tarvittaisi ollenkaan. Tämä tuntuu käsittämättömältä, kun nämä lukevat täällä teidän vaihtoehtobudjetissanne, tuhoamassa suomalaista työllisyyttä ja kasvua.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Ihalainen, vastauspuheenvuoro paikalta 3 minuuttia.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Ajattelin tarttua siihen keskusteluun, jota täällä on käyty työurista ja niiden pidentämisestä, muutamalla ajatuksella ja kertoa niistä askelmerkeistä, joita tässä on tarkoitus tehdä, tiekartasta.

Ensinnäkin, mitä parempi työllisyys, sen pidemmät työurat. Mitä parempi laadultaan työelämä, sen pidemmät työurat. Mitä useampi nuori on töissä peruskoulun ja ammattikoulutuksen jälkeen, sen pidemmät työurat. Muistatte hyvin, että jos nuori on vailla toisen asteen koulutusta, hänen työuransa jää keskimäärin 6 vuotta lyhyemmäksi kuin jos on käynyt toisen asteen koulutuksen. Sen takia osana nuorten yhteiskuntatakuuta on nuorten aikuisten osaamisen ohjelma, jolla me nostamme 36 000 nuorta 110 000 joukosta niin, että he saavat toisen asteen koulutuksen ja tutkinnon. Sillä pidennetään työuria.

Miten tässä mennään eteenpäin? Työurasopimus piti sisällään erittäin monia hankkeita, jotka tulevat keskimääräisiä työuria pidentämään ja jotka on pantu liikkeelle. Toinen vaihe tulee 2014, jolloin työttömyysturvaan tehdään muutoksia, jotka vaikuttavat tähän. Sitten on iso selvitystyö menossa, jossa katsotaan rahoituskestävyys, rakenteet, etuisuudet, ja tämän työn valmistuttua tehdään sitten toimenpiteitä jatkoa ajatellen.

Kun nyt meillä on 60 vuotta 4 kuukautta keskimääräinen työstälähtöikä, se tavoite 2025, johon olemme sitoutuneet, on 62 vuotta 2 kuukautta. Minä olen melko varma, että me tätä tavoitetta kohti menemme, keskimääräiset työurat tulevat pidentymään. Se vaatii näitä kaikkia toimenpiteitä yhtä aikaa, ja siihen me olemme sitoutuneet, ja myös sitä, että me saamme hillittyä tätä työkyvyttömyyseläkkeelle valumista, jota tapahtuu, 20 000 ihmistä vuodessa, koska he lähtevät 52-vuotiaina keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos me saamme tätä hillittyä ja palautettua ihmisiä takaisin osatyökykyisinä työelämään, parannetaan taas työllisyyttä ja nostetaan työuria. Tämä on hallituksen tiekartta suhteessa työurien pidentämiseen.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean tästä rikkikysymyksestä, että siinä kyllä käsienpesua riittää aika monella tasolla. En suostu ottamaan sitä pelkästään kyllä edellisen hallituksen vastuulle. Siitä on vastuussa direktiivin osalta myös tämä hallitus, ja minua ihmetyttää kyllä se, kun jo edellinen hallitus päätti ja linjasi, että haetaan 5 vuoden siirtymäaikaa, ja tämäkin hallitus niin teki, niin miksi sitä 5 vuoden siirtymäaikaa ei saatu. Johtuiko se siitä, että tällä hallituksella, ministeri Urpilainen, teillä on mennyt poliittinen pääoma, luottamus siellä EU-pöydissä ja ette saaneet sitä aikaiseksi?

Toinen kysymys, joka liittyy sitten tähän Infra Oy:hyn. Olen ollut huomaavinani, että liikennerahoitusta on aivan liian vähän. Siellä riidellään hankkeiden pienentämisestä, vaikkapa valtatie 8:n osalta. Miksi te ette ota käyttöön tätä Valtion infra Oy:tä ja saa sitä kautta rahoitusikkunaa pidemmälle tähtäimelle ja enemmän hankkeita liikkeelle? Miksi se on näin? Onko se virkamiehistä valtiovarainministeriössä kiinni vai teistä, ministeri Urpilainen?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä se on nyt niin, ja te tiedätte varsin hyvin sen, edustaja Vehviläinen, että IMOssa 2008 se päätös nuijittiin kiinni. Teistä tuli Suomen teollisuushistorian kallein ministeri tässä suhteessa, ja se jää vielä nähtäväksi. Olisi paljon, paljon helpompaa tämä vaihtotaseharjoitus, jos näitä rasitteita ei olisi, joita teidän aikananne tuli. Ja mitä tulee tähän siirtymäaikaan, niin olisi ollut parempi, jos esimerkiksi keskustalainen korkein mies niissä piireissä, Olli Rehn, olisi voinut tässä olla vähän avuksi. (Keskustan ryhmästä: Voi hyvänen aika!)

Mutta vielä mitä tulee tähän teidän niin sanottuun vaihtoehtoonne: Tämä konsernilainojen korkovähennysoikeuden rajoittaminen, se esitys tulee, sen te olette arvioineet yläkanttiin. Windfall-veron te olette jälleen arvioineet yläkanttiin. Tämäkin esitys, mikä täällä teillä on, tämäkin perustuu hiekalle.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman, IMOssa tehtyyn päätökseen Suomi jätti nootin, ja se tarkoittaa sitä, että pelkällä IMOn päätöksellä Suomen ei olisi tarvinnut ottaa sitä 2015 voimaan, ja minusta tuntuu, että minä tunnen tämän asian paremmin kuin te. Mutta direktiiviesitys annettiin tämän hallituksen aikana, te jokainen tiedätte sen, ja sen jälkeen alkoi myös Suomen työskentely direktiivin osalta, niin että älkää yrittäkö väittää sitä, että pelkästään se IMOn päätös olisi ollut ratkaiseva tässä asiassa.

Jos mennään vielä vähän taaksepäin, niin jo 1990-luvun loppupuolella lähdettiin tässä liikkeelle, ja silloin te ette ollut tässä salissa. Minä olin, mutta en pystynyt mitenkään vaikuttamaan, ja tämä tuli aivan täysin puskasta minulle. Myös edeltäjäni Susanna Huovinen tuntee tämän eikä varmaan ole antanut ohjeita siihen, että nyt pitäisi poiketa siitä linjasta, mitä 160 maata IMOssa yhdessä oli tässä asiassa tekemässä. En ota vastaan näitä moitteita. Nootti jätettiin minun aikanani, ja sillä ei olisi tullut tämä kysymys voimaan.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tähän rikkidirektiiviin tulee, niin kyllä nyt vähintäänkin se on kohtuutonta, että tätä nykyistä hallitusta tästä syytetään. Se on pitkä historia, ja siellä on tehty monia virheitä sen matkan aikana. Kaikki tietävät sen, että eduskunnan suuri valiokunta päätti, että Suomi anoo 5 vuoden siirtymäaikaa, mutta sitä ei saatu Euroopan tasolla läpi, (Keskustan ryhmästä: Miksei?) koska meidän tukijoitamme ei siinä vaiheessa ollut enää jäljellä muita kuin Viro ja se asia oli siinä vaiheessa mennyt jo ihan liian pitkälle. Tämä on käynyt niissä asiantuntijakuulemisissa, mitä muun muassa liikennevaliokunta on lähes puolen vuoden ajan kuullut, täysin selväksi. Uskon, että kaikki ne jäsenet, jotka liikennevaliokunnassa ovat kuulleet, ovat varmaan tästä asiasta ihan samaa mieltä. Eli se on tällä kaudella kyllä tehty, mitä on voitu. Virheet on tehty aikoinaan. En syytä ketään yksittäistä tahoa niistä, mutta se on selvää, että tämän mittaluokan virhettä ei voi toista kertaa Suomessa tapahtua, tai meillä ei enää ole perusteollisuutta.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omalta osaltani vain haluan eduskunnan pöytäkirjoihin kirjattavan sen, että kollega, edustaja Vehviläinen ei kyllä todennut asiaa aivan oikein, mikäli olitte sitä mieltä, että minun aikanani tästä olisi päätöksiä tehty. Se ei pidä paikkaansa, ja sen haluan, puhemies, tässä todeta ja oikaista. Olen omalta osaltani selvittänyt (Timo Soini: Direktiivi tuli, mutta ei isää eikä äitiä löydy mistään!) hyvin tarkasti sen prosessin, millä tavalla tämä asia on siellä IMO-pöydissä edennyt, ja päätökset tehtiin, niin kuin täällä on todettu, viime vaalikaudella.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten — ja äsken kuulin, että myös ministeri Ihalaisen — mielestä työuria tulee pidentää ensisijaisesti työkyvyn ylläpitoon panostamalla. Työllisyyttä puolestaan voidaan edistää muun muassa osatyökykyisten asemaa parantamalla. Työhyvinvointi onkin nähtävä myös kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavana seikkana.

Perussuomalaisten mielestä työurien pidentämiseksi on myös parannettava työoloja. Työuria ei pidennetä sillä, että nostetaan eläkeikiä, kuten juuri kävi osa-aikaeläkkeiden kohdalla sekä lopettamalla varhennettu vanhuuseläke kokonaan. Tässä asiassa ainoa puolue, joka tätä asiaa vastusti, oli perussuomalaiset.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini tuossa vasta sanoi, että vasemmisto jotenkin suojelee pääomia. Täytyy sanoa, että meillä ei ole mitään syytä suojella verottajalta pääomia, olivatpa ne rahoitusmarkkinoilla, olivatpa ne säätiöissä, olivatpa ne sitten jossain veroparatiisissa. Kyllä nämä kaikki pikkuhiljaa pihteihin otetaan. Näin tässä on käymässä.

En ymmärrä sitä, että esimerkiksi perussuomalaisten arvomaailmassa teille on jotenkin tärkeää suojella näitä pörssipelureita, jotka keinottelevat valuutoilla. Samaan aikaan te mielellänne otatte maailman köyhiltä pois 270 miljoonaa euroa. Eli riisikuppi köyhältä pois, mutta Lontoon Cityn pankkiirit saavat olla rauhassa ja keinotella niin paljon kuin ikinä lystäävät.

Meille vasemmistossa tämänkaltainen meininki ei käy, ja meitä on turha syyttää siitä, että me suojelisimme pääomia. Kaikki otetaan pikkuhiljaa pihteihin, sen voi luvata.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että edustaja Kalliorinne ottaa suursäätiöt pihteihin. Odotamme vastuuministeriltä esitystä tästä asiasta, koska vasemmistoliitolla tuntuu olevan sellainen linja, että se on ottanut pääkohteekseen ei oppositiota vaan kokoomuksen, jonka kanssa se on samassa hallituksessa. (Erkki Virtanen: Huolestuttaako?) — Ei se huolestuta, hieman kummastuttaa.

Arvoisa puhemies! Minä ihmettelen kuitenkin sitä, että sosialidemokraatit eivät pysty sanomaan, kuten edustaja Kalliorinne, että suursäätiöt otetaan pikkuhiljaa pihteihin, vai pystyykö sanomaan? (Sosialidemokraattien ryhmästä: Pystyy!) — No niin.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voitte olla ihan huoleti, edustaja Soini, kyllä me otamme pihteihin pääoman, toisin kuin te. (Välihuutoja) Minä olen hirvittävän surullinen, jos minä joudun nyt menemään sitten Hervannan Valintatalolle kertomaan, että ne perussuomalaiset siellä pitävät Lontoon Cityn pankkiirien puolta ja rahavallan puolta. Nyt puhutaan siitä, voisiko johdannaiskauppoihin tulla peräti 0,01 prosentin vero. Ei kuulkaa pääse tavallinen työnainen tai työmies edes neuvottelemaan tuollaisista veroprosenteista. Ei voi olla niin, että rahan kauppa on ainoa asia, jota tässä maailmassa, edustaja Soini, ei veroteta.

Mitä tulee muuten tähän teidän vaihtoehtobudjettiinne, teidän linjanne valitettavasti nyt on sitten, että Soini antaa duunarille kenkää. Jos te olette vientiyrityksiltä ottamassa miljardi euroa tässä suhdannetilanteessa, te annatte duunarille kylmästi kenkää. Tiedättekö te, edustaja Soini, kuinka monta nollaa on miljardissa? Se on hurja luku.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Hautala, 3 minuuttia, olkaa hyvä.

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että edustaja Kalliorinne väläytti tämän valtaisan kehitysyhteistyöleikkauksen, jonka perussuomalaiset haluavat tehdä budjettiin. Haluaisin nyt sanoa, että jos tälle tielle lähdetään, niin, arvoisa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Soini, teidän viestinne on kyllä kylmää kyytiä maailman köyhimmille, jotka myös näinä päivinä kokoontuvat YK:ssa käsittelemään Suomen pyrkimystä päästä turvaneuvoston jäseneksi, niin että haluaisinpa nähdä teidät viemässä tätä viestiä. Nimittäin käytännössä tämä teidän ehdotuksenne tarkoittaisi sitä, että kaikesta Suomen monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikasta luovuttaisiin. 240 miljoonaa YK:lle ja kehityspankeille, ne te haluaisitte pyyhkiä pois. Vaihtoehtoisesti voisimme tietysti toteuttaa teidän leikkauksenne sillä tavalla, että lopetamme kaiken maa- ja aluekohtaisen yhteistyömme. Siinä menee Tansania, Etiopia, siinä menee Sambia, Mosambik, siinä menee Nepal, siinä menee Afganistan. En usko, että tekään oikeasti haluaisitte olla vastuussa tällaisista leikkauksista, kun ne sitten pantaisiin toimeen.

Teidän perustelunne ovat muutenkin erikoiset sen takia, että ne ovat suorastaan ikään kuin tällaiset kymmenen myyttiä Suomen kehitysyhteistyöstä. Voin nimittäin iloisena teille kertoa, että me olemme hyvin paljon samaa mieltä teidän kanssanne. Hallitus nimittäin, aivan kuten te, haluaa, että apuriippuvuuden vähentäminen on Suomen kehityspolitiikan tavoite. Aivan kuten te, hallitus haluaa, että avun pirstaleisuutta vähennetään — tässä tehdään mittavia ponnisteluja — että me teemme parempaa kehitysyhteistyötä, hieman vähemmän mutta kohdistetummin. Me myöskin haluamme vähentää eriarvoisuutta. Se on yksi Suomen uuden kehityspoliittisen ohjelman kolmesta läpi leikkaavasta tavoitteesta. Eli olen erittäin iloinen, että te olette samoilla linjoilla. Ja te haluatte kanavoida enemmän kehitysapua pienten suomalaisten järjestöjen kautta. Niin hallituskin haluaa.

Eli kaiken tämän jälkeen on hyvin erikoista esittää 270 miljoonan leikkauksia, varsinkin kun teidän budjettinne on tällainen kasvuun kannustava robinhood-, rikkailta köyhille -budjetti. Te kuitenkin haluatte tässä nimenomaan rangaista maailman kaikkein köyhimpiä. Olen kuitenkin monissa keskusteluissa perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenten kanssa todennut, että tällaista juopaa ei oikeastaan ole, koska me pyrimme toteuttamaan juuri sitä, mihin te pyritte. Me haluamme hallituksena varmistaa sen, että apu menee perille, ja uskon, että teillä on sydäntä maailman köyhimpien asialle myöskin.

Arvoisa puhemies! Sitten täällä on hyvin erikoisia väitteitä siitä, että olisi ilmentynyt korruptiota ulkoasiain- ja kehitysyhteistyöhallinnossa. On kuitenkin niin, että korruptiotapaustilastossamme, joka on erittäin tarkka ja ajan tasalla, vuodelta 2000 ei ole minkäänlaista viitettä lahjonnasta. Tämän voin teille vakuuttaa.

Sitten lopuksi, kun te haluatte erityisesti leikata budjettitukea kehitysmaille, voin kertoa teille, että se on juuri parhaita keinoja puuttua valtioiden korruptioon ja hallinnon vastuuttomuuteen ja läpinäkymättömyyteen. Eli toivon, että te voitte nyt luopua tästä ajattelutavastanne, koska se ei todellakaan vie maailman asiaa eteenpäin, ja kaikkein vähiten se edistää Suomen mahdollisuuksia toimia kansainvälisissä yhteyksissä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Onko tästä ministeri Hautalan esille nostamasta teemasta halua jatkaa? — Edustaja Soini, olkaa hyvä.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Korruptio on yksi kehitysavun suurimpia ongelmia. Kun me katsomme, mitä on tapahtunut vuosikymmenten aikana, monet maat ovat saaneet miljardi-, miljarditolkulla ja, ikävä kyllä, siellä viimeisessä savimajassa olot ovat samat mutta eliitti juhlii. Kun te katsotte näitä maita: kun siellä hallitsija syöstään vallasta, hän saa turvapaikan jostain, rahat ovat Sveitsin pankissa ja se pieni ihminen siellä kärsii.

Me olemme inhimillinen puolue, emme vastusta auttamista, mutta meillä on myös sellainen ajatus, että kaikki auttaminen ei tapahdu välttämättä valtion budjetin kautta: on kansalaisjärjestöjä, on kirkkoja, on monennäköisiä muita. Yleensä kun tehdään näitä avustuksia, niin siinä noin aika hygieenisenä periaatteena olisi se, että antaa vasemmalla kädellä niin, että oikea ei tiedä, eikä suitsuta hirveästi, että tässä sitä nyt kehitysmaita kauheasti autetaan. Vaikka auttaa pitää, kun tarve on.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Soukola, oliko teillä tähän keskusteluun?

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kyllä tähän oli.

Tästä kehitysapurahoituksesta: Sehän kokonaisuudessaan on noin 1,2 miljardia, jos minä en nyt ihan väärin muista. Kun ministeri Hautala kertoi, että tämä perussuomalaisten esittämä leikkaus olisi lähestulkoon kuolinisku kehitysavulle ja maailman kaikkein köyhimmille, niin täytyy ihmetellä, mitä sillä miljardilla sitten tehdään todellisuudessa. Kyllä minun mielestäni valtiovallalta on aika erikoinen signaali tämän maan lapsiperheille, että tärkeämpiä autettavia on jossain muualla kuin kotimaassa. Kummasti yhtäkkiä vajaat 300 miljoonaa on hirveän iso raha, kun vauhtisokeudessa ei ole tuolla kokoomuksen puolellakaan huomattu, että meidän velanottomme on 175 miljoonaa pienempi tässä vaihtoehtobudjetissa kuin hallituksella. Se nyt on äkkiä laskettuna noin 17,5 kertaa (Puhemies koputtaa) tämän vanhuspalvelulain panostus, niin että kyllä se minun mielestäni on aika merkittävä rahasumma.

Ilkka  Kantola  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa kuvataan aika hyvin sitä linjaa, jonka mukaisesti kehitysyhteistyötä pitäisi kehittää. Ministeri äsken hyvin selosti, osittain vastasi siihen vaatimukseen, totesi, että juuri tämän suuntaisesti kehitysyhteistyötä on kehitetty. Minulla on yhteyksiä useampiinkin kansalaisjärjestöihin, jotka toimivat kehitysyhteistyössä, ja on voitu havaita se ministeriön ymmärrys kansalaisjärjestöjen tekemää tärkeätä työtä kohtaan, eli kansalaisjärjestöt toimivat jo nyt hyvin vahvasti.

Oudoksuttaa se perussuomalaisten linja, jos-sa tavoitellaan kehitysyhteistyön vähentämistä määrärahoja voimakkaasti leikkaamalla. Kehitysyhteistyön eräs merkittävä vaikutus on juuri se, että sitä painetta sieltä hyvin köyhistä maista hakea turvapaikkaa vauraammista maista, kuten Suomesta, voitaisiin vähentää. Jos me emme halua tänne maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita, humanitaarista apua hakevia, niin meidän tulisi panostaa ennemminkin lisää niihin maihin, joissa he asuvat, tuoda sinne sitä apua.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Hautala, 2 minuuttia.

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Korruption kitkeminen on tullut kehityspolitiikan keskusteluun vasta aivan viime vuosina, koska sehän on ollut tabu. Kymmenen vuotta sitten ei ollut puhettakaan, että voitaisiin ottaa esille korruptiota kehitysmaiden kanssa käytävissä keskusteluissa. Mutta nyt juuri eilen olin Brysselissä Euroopan kehityspäivillä, ja siellä oli myös joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä hyvin edustettuina, koska he ovat hyvin verkostoituneet ja toimivat vaikuttavalla tavalla myös kansainvälisesti. Siellä Afrikan maiden edustajat sanoivat, esimerkiksi Beninin presidentti suoraan sanoi, että on todella tärkeää, että me puhumme teidän kanssanne korruptiosta, koska se on se, joka estää meidän kehitystämme. (Timo Soini: Juuri näin, tästä samaa mieltä!) Siis näin Afrikan maiden valtionpäämiehet nykyään puhuvat.

Jotta me pääsemme todella yhteistyöhön heidän kanssaan, niin minä suosittelen, että tutustutte budjettitukeen. Sillä tavalla me nimittäin olemme aivan ytimessä, kun keskustellaan siitä, miten näitä valtioita ja niiden vastuunalaisuutta ja esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan asemaa kehitetään. EU:ssahan nykyään ei suinkaan lähetetä mitään blankosekkejä. Me olemme yhdessä EU-maiden kesken sopineet, että budjettitukeen liittyy ehdollisuus, sellainen ehdollisuus, että me edellytämme myös ihmisoikeuksien kunnioittamista ja demokratiassa etenemistä. Voimme lisätä tukea silloin, kun näissä edetään, voimme sitä vähentää silloin, kun ei edetä.

Tämä ajatus, edustaja Soukola, siitä, että ihmiset eivät ymmärtäisi sitä, että niitä autettavia on myös ulkomailla: Luulen, että aika moni nykyään tuntee sen omassatunnossaan, että maailmassa todellakin on niin paljon vielä nälkäisiä lapsia, jotka esimerkiksi eivät saa riittävän ravitsevaa ruokaa ennen viidettä ikävuottaan niin, että heidän loppuelämänsä on oikeastaan tuhottu sillä, koska se vaikuttaa ihmisen kehitykseen. Me olemme löytämässä yhä parempia keinoja vaikuttaa kehitysyhteistyöllä, ja minä toivoisin ja tiedän, että eduskunta on aina tukenut sitä, että tätä kehitetään. Minä haluaisin kutsua perussuomalaiset tähän työhön mukaan vielä entistä enemmän, koska tiedän, että teidän joukossanne on tätä hyvää tahtoa ja ymmärrystä maailman köyhimpien ongelmille. (Vasemmalta: Kehitysapuahan leikataan!)

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin palata vielä tähän Kela-maksun poistoon ohi tästä kehitysyhteistyöstä — meillähän tässä budjetissamme lukee selvästi, että haluamme laadukkaampaa kehitysyhteistyötä kustannustehokkaammin — mutta palaisin tähän Kela-maksun poistoon. Täällä edustaja Kataja todisteli tätä Kela-maksun poistoa muun muassa siten, että se vähentäisi työpaikkoja. Mutta täällä hallituksen esityksessä vuodelta 2009 sanotaan aivan selvästi, että se lisäisi 10 000 työpaikkaa, ja sitä vastoin alvin nosto vähentää 15 000 työpaikkaa. Kuinka tämä on selitettävissä? Kuinka SDP:n edustajat selittävät vaalikentillä, että hallituksen ajama politiikka (Puhemies koputtaa) vähentää 5 000 työpaikkaa?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hautalan äskeiseen sanomaan sen verran, kun täällä perussuomalaisten puheenjohtaja Soini epäili, että ne suuret setelit eivät mene aina sinne pienimpään savimajaan vaan jäävät välille. Minä en vastusta kehitysyhteistyötä, mutta haluaisin lisätä työllisyyttä Suomessa ja sitä, että veroeurot jäävät Suomeen. Meillä on paljon rakennusfirmoja, pienyrittäjiä, jotka tekevät hirsihuviloita, saunoja jnp. Nyt olen katsonut televisiosta, että syksy tulee ja siellä on tuhansia ihmisiä teltoissa. Minä pelkään, että heille käy huonosti tulevana talvena, koska sielläkin on kovat pakkaset.

Eikö voitaisi tehdä kehitysyhteistyötä niin, että Suomessa tehtäisiin erilaisia tarvikkeita, jopa rakennuksia, ja vietäisiin nämä niihin kehitysmaihin, jolloin rahat jäisivät Suomeen, parantaisivat työllisyyttä ja ennen kaikkea kunnat saisivat verotuloja? Tämmöinen kysymys tuli, arvoisa ministeri, mieleen. Onko tässä mitään järkeä?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen totesi debatin alkupuolella, että me kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että elämme hyvin epävarmassa tilanteessa. Tämä epävarmuus johtuu siitä, että kansalaiset ja yrittäjät ja elinkeinoelämä eivät luota hallituksen talouspoliittiseen linjaan. Se ei saa aikaan kasvua, ja ellei saada aikaan kasvua, niin emme saa julkisen talouden alijäämää hallintaan. Se lisää epävarmuutta. Samoin ne leikkaukset, joita hallitus on tehnyt kuntien valtionosuuksiin, joissa kunnat ovat joutuneet heikentämään palveluita, ovat lisänneet sisäistä turvattomuutta, ja nämä yhdessä ovat vaikuttaneet siihen, että me elämme hyvin epävarmassa tilanteessa. Tämän epävarmuuden poistamiseksi tar-vitaan talouskasvua.

Keskusta tulee budjetin valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä, kun tekee oman vastalauseen, esittämään toimia, joilla tullaan saamaan aikaan kasvua, ja samalla tulee tekemään esityksiä, joilla se tätä sisäistä turvallisuutta pystyy parantamaan. Siitä voitte olla varmoja. (Puhemies koputtaa) Mutta tämä hallituksen talouspoliittinen linja ei luo turvallisuutta.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouden isossa kuvassa me keskustalaiset totta vieköön olemme huolissamme Suomen velkaantumisesta. Keskustan vaihtoehtobudjetissa joka ikinen velkaeuro on mietitty tarkkaan, jotta se tuottaa kasvua ja kehittämistä ja kehitystä Suomessa. Siksi esimerkiksi puhumme alueellisten kuljetustukien puolesta ja esitämme Infra Oy:n perustamista.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee nuorten yhteiskuntatakuuseen, ministeri Ihalainen, te vierailitte Oulussa vastikään ja totesitte, että nuorten yhteiskuntatakuu ei toteudu Oulun seudulla, koska valtavat paineet esimerkiksi uusien aloituspaikkojen suhteen ovat olemassa. Me leikkauslistat tiedämme: oppisopimuskoulutuksesta vähennetään, hyviä tärkeitä elementtejä viedään siitä toteutuksesta pois. Te siirtelette muutamia kymmeniä miljoonia tässä yhteiskuntatakuussa hallintokunnista toiseen, ja kokonaiskuva hämärtyy, (Puhemies koputtaa) ja tämä tavoite yhteiskuntatakuun toteutumisestakin on kaukana.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on pulaa työpaikoista ainakin silloin, jos me haluamme hoitaa nämä hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa ja velkaantumisen ja näitten kuntienkin ongelmat.

Suomalaisen työn kustannukset ovat nousseet kolminkertaiseksi saksalaisiin verrattuna ja kaksinkertaiseksi ruotsalaisiin verrattuna sen finanssikriisin jälkeen. Me tarvitsemme työllistäjiä ja työpaikkoja. Mutta kuka ottaa riskin, jos me edelleen huononnamme suomalaisen työn kilpailukykyä? Esimerkiksi tämä Kela-maksu on sellainen maksu, joka ei lähtökohtaisesti kuulu työpaikalle. Sillä ei makseta työntekijöitten eläkkeitä. Sillä maksetaan kansaneläkkeitä, jotka eivät ole siellä työpaikassa, työeläkkeet ovat sitten erikseen. Lähtökohtaisesti tämä ei ollenkaan kuulu sinne työpaikalle. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys siinä mielessä.

Tämä arvonlisävero: tuontiyritykset maksavat arvonlisäveroa silloin, kun se tuote tulee Suomeen, (Puhemies koputtaa) ja viennissä ei makseta arvonlisäveroa. Mutta jos sitä Kela-maksua ajatellaan...

Puhemies Eero Heinäluoma:

No niin, arvoisa edustaja, nyt ollaan 12 sekuntia yliajalla, että jos otetaan sitten vaikka vielä uudelleen, jos aika sallii.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy hieman puolustaa näitä pääomia ja sinivalkoista omistusta. Luin läpi tämän perussuomalaisten huolella laaditun varjobudjetin, ja siellä on aika lailla paperilla otettu lisää verotuloja. Otan vain pienen esimerkin. Valitettavasti edustaja Soini lähti salista pois, niin ei voi vastata.

Lähes puolet suomalaisista omistaa arvopapereita. Osakesäästäjiä on noin 700 000. Varsinkin suoran osakesäästämisen väheneminen haittaa jo nyt ohutta Helsingin pörssiä, jossa listautumiset viime vuosina ovat olleet hälyttävän vähäisiä. Jos listattujen yritysten osingot pannaan kokonaan verolle, kuten perussuomalaiset esittävät, niin miten tämä vaikuttaa sinivalkoiseen omistukseen? Paperilla tämä näyttää siltä, että me saamme lisää verotuloja. Todellisuudessa on mahdollista, että Helsingin pörssi edelleen kutistuu ja sitä kautta käy niin pieneksi, että se häviää kokonaan. Epäilen, että pääomia karkaa ulkomaille sen takia, jos niitä liian kovasti verotetaan. Tämä liian kovan verotuksen problematiikka koskee myös pääomaverotusta. Oma näkemykseni on se, että meidän kannattaa yhdessä pohtia sitä optimaalista tasoa, millä verokertymä (Puhemies koputtaa) ja yrittäminen ja teollisuus pysyvät Suomessa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Ihalainen 1 minuutti ja sitten ministeri Hautala 1 minuutti.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kyllä yhteiskuntatakuu Oulussakin toteutuu. Oulussa oli erittäin hyvä halu kaupungilla, toimijoilla tehdä kaikkensa, että tämä jalkautuu niin, että Oulussakin voidaan näitä tavoitteita saavuttaa. Se on totta, että Oulun kaupungin kohdalla tänä päivänä on tilanne se, että kaikille nuorille ei ole toisen asteen aloituspaikkaa. Pohjois-Pohjanmaalla kokonaisuudessaan aloituspaikkoja on varmaan enempi kuin Oulussa. En tiedä, pystyisikö sitten tätä alueellistakin keskinäistä yhteistyötä tekemään niin, että paikkoja on siellä, missä on nuoria. Nythän tulee ohituskaista niille, jotka peruskoulusta pyrkivät toiselle asteelle, saada ensimmäinen toisen asteen koulutuspaikka. Tässä on iso hanke. Minä toivon, että kaikki haluavat tätä tukea. Siihen panostetaan erittäin paljon. Ehkä se kriittisempi kohta on se, miten tässä epävarmassa talouden sumutilanteessa se ensimmäinen työpaikka sen koulutuksen jälkeen järjestyy nuorille. Siinähän me teemme sen vastaantulon, että yritys saa sen 650 euron Sanssi-rahan palkatessaan ensimmäiseen työpaikkaan nuoren, jonka koulutus on päättynyt. Kyllä tätä hanketta viedään tällä tavalla eteenpäin.

Salliiko puheenjohtaja sanoa edustaja Kallin minusta tärkeään puheenvuoroon yhden näkökohdan? Se on se, että mistä tämä meidän iso epävarmuus tulee. Sehän tulee siitä, että maailman ja Euroopan taloudessa on epävarmuutta, kasvu on hiipumassa ja se vaikuttaa myöskin meille tänne Suomeen. Vientiin perustuvana yhteiskuntana vienti ei vedä. Kun kasvu hiipuu, niin sillä on heijastusvaikutuksia työllisyyteen. Nämä kasvun eväät täällä Suomessa — tietysti voi yhteiskunta tehdä jotakin — ovat siinä, että meillä on työpanoksen määrä suurempi työelämässä, osaaminen korkealla, tuottavuutta nostetaan, että Suomeen syntyy investointeja, meillä on tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia, joilla luodaan sitä uutta kasvua niin Oulussa kuin muuallakin, ja Salossa. Tästä syntyy se kasvu ja ehkä varmempi talouden tulevaisuus, jota me eittämättä tarvitsemme, kun meidän kasvumme on nyt hiipunut ja hiipumassa, mutta kyllä meillä on paljon myös mahdollisuuksia tässä viennin ja teollisuuden kehittymisessä, ja minä uskon näihin mahdollisuuksiin.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä taisi mennä myös ministeri Hautalan puheenvuoro samalla. Seuraavaksi edustaja Erkki Virtanen.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä oli huolissaan sinivalkoisesta omistamisesta. Minä olen täällä perinteisesti ollut huolissani sinivalkoisesta toimeentulosta, ja siinä suhteessa nämä varjobudjetit ovat mielenkiintoisia. Perussuomalaiset eivät esitä ensimmäistäkään muutosta sosiaali- ja terveyspoliittisiin momentteihin, ainakaan näistä aloitteista päätellen, eivät ole kyllä tehneet näin viimeiseen kymmeneen vuoteen, kun minä olen täällä ollut. Toki ovat olleet yhtä mieltä vasemmiston kanssa niin, että kun me olemme esittäneet jotakin, he ovat tukeneet. Uskon, että olette vilpittömästi asialla, mutta ehkä tässäkin olisi voinut jotain yrittää. Ainoa, mitä keskusta on löytänyt esitettäväksi, on vähimmäispäivärahojen korottaminen sen jälkeen, kun hallitus ilmeisesti keskustalle yllättäen päättikin poistaa työmarkkinatuen tarveharkinnan. Minusta tämä osoittaa sen, että ei ole enää paljon esitettävää. Hallitus on hoitanut tämän linjan sillä tavoin, että tämä näyttää tyydyttävän perussuomalaisia täysin ja Suomen keskustaakin lähes kokonaan. (Timo Kalli: Ei, ei! — Inkeri Kerola: Ei lähellekään!)

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suhdanteiden muuttumiseen on reagoitava, esimerkkinä viime vaalikausi, silloin hidasteltiin esimerkiksi elvytysbudjettien antamisessa. Ei reagoitu, annettiin verohelpotuksiakin vielä velkarahalla, vaikka kellot hälyttivät aivan huikeasti. Nyt, aivan niin kuin ministeri Ihalainen äsken totesi, viennistä riippuvaisena kansantaloutena me olemme erittäin riippuvaisia kansainvälisen talouden suhdanteista. Onni ei siis ole pelkästään omissa käsissämme. Se iso linja on, miten vienti vetää ja paljonko otetaan velkaa. Ne ovat isoja asioita.

Kun täällä on ilokseni moneen kertaan mainittu meikäläinen tämän Robin Hoodin yhteydessä — todennäköisesti hän oli demari tai ainakin melkein demari (Eduskunnasta: Kyllä oli!) — niin hallituksen budjettiesityshän ensi vuodelle pitää sisällään solidaarisuusveron, suuria perintöjä verotetaan ankarammin, osinkoja verotetaan ankarammin, nyt on puututtu harmaaseen talouteen, tuloeroja tasataan. Tämä on sitä robinhood-linjan politiikkaa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen keskusta otti vaihtoehtobudjetissa esille sen, että omaishoidon tuki siirrettäisiin Kelalle. Omaishoidon tuen keskeisenä ongelmana on tällä hetkellä mielestäni se, että kunnat käyttävät hyvin erilaisia kriteereitä tuen myöntämiseen. Sen lisäksi monesti omaishoidon tuen budjetit ovat alibudjetoituja kunnissa, jolloinka rahat loppuvat kesken. Kelalle siirtäminen on varmaan lähtökohtaisesti ihan hyvä ajatus, mutta jos ennen sitä ei pystytä määrittelemään yhtenäisiä kriteereitä ja yhdessä saada sovittua sitä, että Kelalla on myös ne rahat ja varat, minä pelkään, että jos me yksisilmäisesti siirrämme tämän tuen maksatuksen Kelalle emmekä huolehdi siitä, että riittävää tämmöistä henkilökohtaista arviointia pystyttäisiin tekemään, niin huonoimmassa tapauksessa käy niin, että siellä hyvin tarkkaan kriteereitten perusteella tehdään päätökset mutta sitten ihmisten henkilökohtaista elämää ei oteta huomioon. Minusta paras ratkaisu olisi se, että (Puhemies koputtaa) kunnissa olisi yhtenäiset kriteerit ja budjettiin olisi lisätty riittävästi varoja, jolloinka pystyttäisiin kuntakohtaisesti katsomaan omaishoitajien tilanne.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Erkki Virtanen poistui justiin salista ja sanoi, ettei perussuomalaisilla ole sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen mitään. Täältä löytyy otsikkotasolta panostus lasten ja nuorten hyvinvointiin, lapsilisien indeksikorotuksen toteuttaminen, omaishoidon tuki, vanhusten hoitopalveluihin lisää käsipareja.

Samoin edustaja Eestilä poistui salista, joka peräänkuulutti sitä osinkotulojen verotukseen liittyen. Meillä on looginen linja: kaikkia tuloja pitää verottaa maksukyvyn mukaan. Eivät voi olla suurosinkotulojen saajat vapaamatkustajina. Toivottavasti vasemmistokin tulee tälle linjalle.

Ihmettelen vielä kerran, miksi jaksetaan jankuttaa tästä Kela-maksun palauttamisesta. Tosiasia on se, että uusia työpaikkoja syntyy vain pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yritykset eivät (Puhemies koputtaa) Kela-maksun palautuksen mukana joko seiso tai kaadu. Jos yrityksen palkkasumma on 100 000 euroa... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todella on niin, että kyllä perussuomalaiset vaihtoehtobudjetissaan esittävät uuden avauksen muun muassa vanhusten hoitoon. Toivon, että te kaikki luette sen. Täällä on puhuttu hoitajamitoituksista ja puhuttu 0,5:stä ja yleistetty monella tavalla myös mitoitusasiassa. Perussuomalaiset haluavat kääntää katseen niihin todella pienellä hoitajamitoituksella toimiviin hoivapaikkoihin, ja niitähän Suomesta löytyy.

Me esitämme vaihtoehtobudjetissa 75 miljoonaa euroa hoitoisuudeltaan hyvin vaativiin vanhuspalveluihin, elikkä niitä hyvin vaativia vanhuspalveluja on, joissa se 0,5 ei riitä. Me emme halua unohtaa, me emme voi unohtaa hoitajamitoitusta ja toivomme, että hallituskaan ei unohda. Me olemme pöyristyneitä, kun kuulimme, että syyskuussa on perustettu työryhmä käynnistämään uudistusta ikäihmisen palvelujen laatusuositukseen. Meitä pelottaa se, että sieltä laatusuosituksesta ollaan ottamassa pois juuri nämä mitoitukset, joista meidän pitäisi puhua ja joista me olemme täällä koko syksy puhuneet, elikkä 0,7 ja 0,8. Me emme halua unohtaa niitä. (Puhemies koputtaa) Ne mitoitukset pitää olla siellä raskaissa hoivapaikoissa.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää hallitusta siitä, että olette lukuisten edustajienne suulla täällä tunnustaneet meidät Suomen keskustaa paremmiksi. Tämä lämmittää sydäntä. (Välihuutoja)

Mutta sitten: valtiovarainministeri Urpilainen ja muutamat muut ovat täällä tänään väittäneet, että me olemme lisäämässä työttömyyttä leikkaamalla yrittäjiltä ja teollisuudelta. Tämä ei pidä paikkaansa. Nimittäin suuri osa näistä tuista, joita olemme nyt leikkaamassa, ovat tutkitusti olleet tehottomia ja menevät vuodesta toiseen samoille suuryrityksille. Tämän työ- ja elinkeino-ministeriön raportin mukaan, jonka hallituskin on lukenut, tämän tukijärjestelmän uudistamisella voidaan saavuttaa jopa yli 200 miljoonan euron säästöt. Lisäksi nämä meidän esittämämme alv:n alarajan nostot, t&k-tuet ym. jeesaisivat nimenomaan näitä pk-sektorin yrityksiä. Eli me päinvastoin olemme lisäämässä työllisyyttä ja verotuloja, ei niin kuin täällä (Puhemies koputtaa) demarit väittävät.

Sitten vielä... (Puhemies: Nyt aika on, arvoisa edustaja, täynnä!) — Aika täynnä, selvä.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä lasten ja nuorten pahoinvointi alkaa suomalaisessa yhteiskunnassa olla niin valtava ongelma, että siihen eivät kyllä hallituksen tähän asti tekemät toimet alkuunkaan riitä. Päinvastoin ne pahentavat tilannetta. Lapsilisien indeksijäädytys, valtavat valtionosuusleikkaukset kunnissa: nehän automaattisesti huonontavat meidän mahdollisuuksiamme satsata ennalta ehkäisevään työhön, auttaa nuoria saamaan mielenterveyspalveluita, matalan kynnyksen palveluita. Jopa 20 prosenttia meidän nuoristamme kärsii mielenterveyden ongelmista. Koulussa ongelmat näkyvät, kuten näimme sunnuntain Helsingin Sanomistakin, järkyttävällä tavalla.

Nämä ovat niin isoja yhteiskunnallisia ongelmia, että jos ei tähän eriarvoistumis- ja pahoinvointikehitykseen järeästi puututa, nämä ongelmat räjähtävät käsiin. Ja lastensuojelusta me tiedämme, mitä siellä tapahtuu: puuttuu työntekijöitä, puuttuu resursseja. Kyllä hallituksen pitäisi nyt puuttua tähän tärkeimpään ongelmaan ja asiaan paljon järeämmin.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Ihalainen otti esille kasvutoimenpiteitä, ja on totta, että budjetissa on muutamia kasvutoimenpiteitä. Niistä keskeisin varmasti on tuo tutkimus- ja tuotekehitysvähennys yritysten verotuksessa.

Mutta sitten kun verrataan Ruotsiin, mitä Ruotsissa kaiken kaikkiaan budjetin teon yhteydessä tapahtui: sen sijaan kun Suomessa kiisteltiin hoitajamitoituksesta, Ruotsissa budjetin teon yhteydessä todella mietittiin, millä saadaan kasvua aikaiseksi. Siellä päätettiin velkarahalla lähteä panostamaan pohjoisen isoihin kaivoshankkeisiin, siellä päätettiin panostaa isoihin infrahankkeisiin, rautatie- ja tiehankkeisiin, päätettiin panostaa tuotekehitykseen jne. Eli todella haluttiin panostaa. Kasvun osalta Ruotsin budjetti ilmeisesti on luokkaa kymmenkertainen Suomen vastaavaan kasvubudjettiin verrattuna, ja se totta vieköön näkyy myös sitten kasvun ennusteessa. Näyttää siltä, että valitettavasti meillä on hallitus, joka näpertelee tämän kasvun tavoitteen osalta.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mikä on tämän hallituksen todellinen verolinja? Se on kyllä aivan jotain muuta kuin mitä ministeri Urpilainen tässä totesi, että se on oikeudenmukaisuutta lisäävä verolinja. Kyllä tämä on punavihreän porvarihallituksen tasaverolinja, kokoomuksen verolinja, ja hallituksessa molemmat vasemmistopuolueet ovat vetämässä kokoomuksen verovankkureita. Arvonlisäveron korotukset ovat 1 020 miljoonaa, kun otetaan mukaan yleinen korotus ja lehtitilausmaksujen vero ja muu. Sitten kulutusveroja lisäksi kiristetään 535 miljoonalla. Tähän kuvaan vielä pitää laskea mukaan kuntaverojen korotukset, joihin mennään laajasti, kun valtionosuuksia leikataan. Tämä on erittäin epäoikeudenmukainen verolinja ja tämä on kokoomuksen uusliberalistinen verolinja.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kyllä jyrkästi eri mieltä ryhmäpuheenjohtaja Vapaavuoren kanssa siinä, kun hän totesi, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti olisi kelvollinen. Kyllä se budjetti on rakennettu vettyneelle pellolle ja kyllä pienviljelijän jalatkin siinä kastuvat.

Te esititte, että teidän verotuloarvionne perustuisivat hallituksen esityksiin. Näin ei ole, saati että perustaisitte ne tutkittuun tietoon. Esimerkiksi Kela-maksun osalta, kun hallitus on arvioinut sen poistosta koituneen 700—800 miljoonan euron vaikutukset, niin te esitätte yli 900:aa. Samaan aikaan te esitätte kilometrikorvauksista 70 miljoonaa vähemmän vaikutuksia kuin hallitus. Ja monessa muussa kohtaa te aivan toisella tavalla kuin hallitus arvioitte nämä verotulot. Mitä tulee tutkittuun tietoon, te sivuutatte kaiken tämän tutkimustiedon aivan täysin. Kyllä tämä on pelkästään (Puhemies koputtaa) mielikuviin perustuvaa budjetointia.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Katajalle sanon: siis molemmat — kun luovuttiin Kela-maksusta, silloin hallituksen asiantuntijat sen laskivat, ja kun korotetaan arvonlisäveroa yhdellä prosentilla, senkin vaikutukset hallituksen asiantuntijat laskivat. Me käytämme näitä teidän laskemianne perusteita. Mitä sitten tulee tähän meidän varjobudjettiimme, edustaja Kataja, niin nämä kaikki vertailuluvut ovat vertailulukuja hallituksen esityksiin. Edustaja Kataja, jos siellä on miinus, niin sehän tarkoittaa, että se on vähemmän kuin hallituksella, ja sitten kun miinus puuttuu, niin se on enemmän. Jos säilytätte katseen, edustaja Kataja, tänne, katsomatta sinne alaspäin, niin nyt kysymys: Kuinka paljon vähemmän perussuomalaiset ottavat velkaa kuin hallitus? Jos sä oot lukenut tämän budjetin, niin sä ainakin sen tietäisit.

Jos puhemies antaisi hänen heti vastata.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Muistutan puhujaa vanhasta teitittelysäännöstä.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä on oikeudenmukaisen verolinjan budjetti mitä suurimmassa määrin. Tälle vuodelle nostettiin pääomaveroa, nyt tulee solidaarisuusvero kaikkein rikkaimmille, tulee miljoonaperinnöille lisäveroa, suurimpia eläkkeitä verotetaan enemmän — tämä on todellakin nyt sitä robinhood-politiikkaa.

SDP muuten vaati tätä robinhood-politiikkaa, niin kuin täällä hyvin kävi ilmi, viime kaudella. Nyt kansa antoi luottamusta, nyt me teemme. Voi puhua aina, mutta tekoja tarvitaan. SDP tekee, perussuomalaiset puhuu. Mutta tietenkin on hyvä ja oikeastaan hyvin miellyttävää se, että nyt perussuomalaiset vähän jälkijunassa tulevat SDP:n linjoille ja puhuvat tästä robinhood-meiningistä ja muusta. Vähän te olette myöhässä, mutta parempi myöhässä kuin ei milloinkaan. Mukavaa, että tässä asiassa perussuomalaiset kuitenkin sitten tulevat tälle SDP:n oikeudenmukaisen verotuksen linjalle.

Tässä tehdään, puhemies, historiaa pitkästä aikaa, moneen moneen vuoteen. Nyt nimenomaan nämä progressiiviset eli tuloja tasaavat verot ovat enemmistönä tässä veroratkaisussa. Tällä mennään. Verot maksukyvyn mukaan, ja se on aivan oikein, puhemies.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun 21 vuotta sitten nuorena kansanedustajana annoin Helsingin Sanomille haastattelun ja puhuin siitä tulonjaon oikaisemisesta, niin Helsingin Sanomat laittoi otsikkoon, että "hämäläisten Robin Hood". Aika pitkäaikainen keskusteluhan tämä on ollut tulonjaon oikaisemisesta, mutta tärkeintä on juuri, että se suunta on oikea — suljetaan vaikkapa nyt globaalilla tasolla veroparatiisien houkutuksia; ja kaikilla tasoilla, on kysymys sitten globaaleista neuvotteluista, Euroopan unionissa tehtävistä veroratkaisuista tai solidaarisuutta merkitsevistä tulonsiirroista tai sitten kansallisen tason ja kuntatason ratkaisuista — ja linja on yhdessä mietitty ja johdonmukainen. Sosialidemokraattien puolelta tällainen yhteinen linja löytyy.

Sen sijaan, jos katsoo vaikkapa keskustan ja sen sisarpuolueiden esityksiä eri tasoilla, niin kyllä kovin poukkoilevaa se linja on, puhumattakaan tietysti populistisista puolueista, joiden täkyesitykset vaihtelevat maasta toiseen ja vaihtelevat kuukaudesta ja viikosta toiseen täällä yhdessäkin maassa, että mikä milloinkin on se täky, (Puhemies koputtaa) jonka koetaan kansalaisia innostavan.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa pääministeri otti esille vahvasti tämän työllisyyden vahvistamisen ja räätälöityjä toimenpiteitä tähän kasvun toimiin. Mietin tässä, haeskelin sieltä, paljonko hallitus antaa nyt sitten yksinyrittäjille, paljonko hallitus antaa perheyrityksille, kun he tekevät sukupolvenvaihdoksia. Aika ohut on se saanto. Ja rangaistaanko verotuksella entisestäänkin näitten yritysten sukupolvenvaihdoksia? Niitä on tuhansia tulossa Suomeen. Ne työllistäisivät tuhansia uusia ihmisiä. Sen takia myös keskusta esittää yksinyrittäjille kahdelle ensimmäiselle vuodelle apua palkkaamiseen, eli noin 150 000 yritystä voisi palkata lisää työvoimaa. Myös heillä on sukupolvenvaihdoksia. Onko tässä hallituksen budjetissa mietitty sitä, mikä on huomisen yrittäjien arki, missä ne huomisen työpaikat ovat?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Tiilikainen ja Ruohonen-Lerner, sitten ministeri Räsänen, ja sitten mennään puhujalistaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ollut miellyttävää seurata tätä keskustelua, joka on poukkoillut vähän turhan paljon. Yritän vetää omalta osaltani yhteen.

Siinä, missä SDP ja kokoomus katsovat menneisyyteen ja etsivät syyllisiä, keskusta katsoo tulevaisuuteen. Me haluamme yrittäjyyttä ja kasvua ja teemme rakenteellisen uudistuksen veroparatiisien kitkemiseksi, mikä parantaa suomalaisten yritysten kilpailumahdollisuuksia. Me haluamme turvata julkiset palvelut. Sen takia teemme rakenteellisen uudistusesityksen, miten terveyspalvelut järjestettäisiin Suomessa jatkossa. Hallitukselta ei sitäkään esitystä ole kuulunut. Me haluamme, että Suomessa investoidaan ja uskotaan tulevaisuuteen. Sen takia esitämme Infra Oy:n perustamista, joka valaisi uskoa kautta koko laajan Suomenmaan, että Suomessa kannattaa yrittää ja tehdä työtä. Keskustalla on hyvin kokonaisvaltainen vaihtoehtoinen talousesitys.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja muiden hallituspuolueiden esittämät arvonlisäveron korotukset eivät perussuomalaisten mielestä ole mitään robinhood-politiikkaa, se on ihan päinvastaista politiikkaa.

Nyt valitettavasti ministeri Ihalainen on poistunut. Olisin jo pitkän aikaa sitten halunnut kysyä häneltä siitä ongelmasta, joka kohtaa suomalaista hoivajärjestelmää, kun ilmeisesti vuonna 2025 meiltä puuttuu jopa kymmeniätuhansia työntekijöitä hoiva-alalta, jos ei mitään tehdä, eli meillä on silloin päiväkoteja, sairaaloita, joissa ei ole riittävästi henkilökuntaa. Nyt on haettu ongelmaan ratkaisua ulkomailta, sellaisista maista, joissa ei puhuta suomen kieltä, ja tulee vastaan tietenkin nämä kieliongelmat, ja tuntuu, että TEMillä on ainoa ratkaisu, että haetaan ulkomailta työvoimaa.

Olisin ministeri Ihalaiselta kysynyt sitä, että kun meillä Suomessa on 40 000 nuorta ilman toisen asteen tutkintoa ja paljon muita nuoria, jotka päättävät koulun eivätkä pääse minnekään opiskelemaan, niin miksi ei satsata näihin kotimaisiin, suomalaisiin, kymmeniintuhansiin nuoriin, jotta heidät koulutettaisiin sosiaali- ja terveysalalle tekemään tätä tärkeää työtä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kiitän myös omalta osaltani oppositiopuolueita näistä vaihtoehtobudjeteista, jotka sivuavat myös sisäministeriön hallinnonalaa, ja erityisesti nyt tästä poliisitoimesta haluan käyttää puheenvuoron.

Ensinnäkin oikaisen sellaisen käsityksen, että hallitus olisi kaventamassa poliisin voimavaroja. Poliisimäärärahoja ei siis olla leikkaamassa vaan niitä ollaan lisäämässä. Ensi vuonna tasokorotus on 12 miljoonaa euroa ja kehyspäätöksen mukaan seuraavana vuonna 24 miljoonaa euroa ja sitten 30 miljoonan euron lisäykset vuonna 2015 ja 2016.

Kun täällä on viitattu myös tähän poliisin hallintorakenneuudistukseen, niin sehän ei astu vielä ensi vuonna voimaan, vaan siinä tähdätään vuoteen 2014, jossa siis uudelleenkohdennetaan resursseja hallinnosta tähän suorittavaan, operatiiviseen kenttätoimintaan.

Jäin itse asiassa ihmettelemään tätä perussuomalaisten vaihtoehtoa, ja toivoisin, että jossakin vaiheessa kerrottaisiin hiukan tarkemmin, mihin tuo 25 miljoonan euron lisäys on ajateltu kohdennettavaksi poliisitoimessa. Meillähän on tällä hetkellä 80 työtöntä poliisia, ja aina 100 poliisin palkkaaminen maksaa vuositasolla noin 5 miljoonaa euroa. Eli jos tavoitellaan tällä 25 miljoonan euron lisäyksellä poliisimäärän lisäämistä, niin kuin tästä perustelutekstistä voi ymmärtää, niin meillä ei yksinkertaisesti edes ole sellaista työttömien poliisien reserviä, jolla 500 poliisimiestä ensi vuonna palkattaisiin.

Korostan sitä, että myös poliisin kohdalla on pitkäjänteisesti rahoitusta ja poliisivoimavaroja suunniteltava, eli poliisien kouluttaminen myös vie oman aikansa siitä, kun on päätöksiä tehty. Mielestäni se hallituksen linjaus, mikä on kehyspäätöksessä tehty, on siinä mielessä erittäin tärkeä ja miltei historiallinen verrattuna aikaisempiin vuosiin, että nyt on tehty pitkän tähtäimen poliisiresurssisuunnitelma, jolla pystytään turvaamaan poliisitoiminta (Puhemies koputtaa) sekä tällä lisämäärärahalla että byrokratiaa ja hallintoa keventämällä ja saamalla näin voimavaroja siihen poliisitoimintaan.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Viimeinen vastauspuheenvuoro edustaja Kataja, ja sitten siirrytään puhujalistaan.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Turunen täällä todisti yhä uudelleen ja uudelleen väärin, että perussuomalaisten hetteikölle rakennettu budjetti numeroineen perustuisi niille verotiedoille, joita tutkimustiedossa tai hallituksen laskelmissa olisi esitetty.

Otetaan vielä yksi esimerkki. Konsernilainojen ja korkovähennysoikeuden rajoittamisella kerättävä summa on tämän keltaisen kirjan mukaan 70 miljoonaa euroa, ja te esitätte, että siitä kertyisi 150 miljoonaa euroa. Tämä kyllä on sinänsä, kuten Eerola totesi, onnistunut paremmin kuin keskustalla, kun keskusta esittää samasta toimenpiteestä kertyvän 300 miljoonaa euroa, niin että ei se aina mene enempää pieleen kuin keskustalla.

Vielä, mitä Robin Hoodiin tulee, niin Robin Hoodhan on kauppaketju, joka tuo Suomeen kiinalaista halpatuontitavaraa. Se on siis samaa sarjaa kuin Hong Kong.

Elsi  Katainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskusta kantaa huolta lähipalvelujen saatavuudesta myös tässä vaihtoehtobudjetissaan. Hallitus kieltää pakottavansa kuntia yhteen mutta tekee sen joka tapauksessa välillisesti talouden keinoin.

Keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin sisältämä lakialoite valtionosuuslain muuttamiseksi sisältää kaksi muutoskohtaa. Ensimmäinen on kiinteistöveron palauttaminen takaisin verotulojen tasausjärjestelmään, ja toinen kohta pitää sisällään vaatimuksen siitä, että kunnille määrättävien uusien tehtävien valtionosuuden laskennallisista kustannuksista tulee olla täysimääräinen.

Arvoisa puhemies! Verotulojen tasausjärjestelmän tarkoitus on tasata kuntien tulopohjassa olevia eroja ja turvata siten kuntien edellytykset yhdenmukaiseen palvelujen järjestämiseen kaikille kansalaisille. Erot johtuvat ensisijaisesti siitä, että asukkaiden tulot, ansiotulot, ovat erilaisia. Monissa kunnissa kertyy vähemmän kunnallisveroa. Verotulojen tasausjärjestelmä on yleiseurooppalainen, ei mikään suomalainen erityinen järjestelmä, ja se kohdistuu nimenomaan kuntien verotuloihin. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomen tasausjärjestelmä on hyvin maltillinen. Ruotsissa esimerkiksi valtio tasaa verotulot täysimääräisesti, kun Suomessa se on aina tehty vajaana. Usein kuulee tarkoitushakuisen väitteen, että verotulojen tasauksella vahvan verotulopohjan kunnat maksaisivat tasausta omista verotuloistaan. Tällainen väite on väärä. Tasaus maksetaan aina valtion budjetista.

Arvoisa puhemies! Kaikkien kuntien verotulot, eli kunnallisvero, kiinteistövero ja osuus yhteisöverosta, olivat mukana tasauslaskennassa aina tähän vuoteen asti. Kokoomusjohtoinen hallitus muutti sitä niin, että kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksesta. Tämä tehty päätös oli poliittinen ja vailla asiallisia perusteita. Siitä päätettiin ilman, että kuntakohtaisia vaikuttavuusarvioita olisi tehty tai asiantuntijoita olisi kuultu. Voimakkaita muutosvaikutuksia ei edes pyritty lieventämään esimerkiksi siirtymä- tai järjestelmämuutoksilla.

Hallitus perusteli kiinteistöveron poistamista sillä, että se ohjaisi kuntia nostamaan kiinteistöveroa ja siten kasvattamaan kuntien verotuloja. Muutoksesta hyötyivät kuitenkin sellaiset kunnat, joissa oli paljon kiinteistömassaa, arvokasta maapohjaa, rantaviivaa loma-asutuksineen tai voimalaitoksia mutta joissa kiinteistövero oli alhainen. Tällaisissa kunnissa ei ollut tarvetta ennen, eikä ole nytkään kiinteistöveron korotuksille. Suurimpia menettäjiä ovat olleet maaseutukunnat, joissa maapohjan sekä kiinteistöjen määrä ja arvo ovat vähäisiä mutta kunnallisvero keskimääräistä korkeampi. On jopa kuntia, jotka menettivät enemmän kuin on koko kiinteistöveron tuotto.

Muutoksen kuntakohtaiset vaikutukset ovat olleet poikkeuksellisen suuria ja kuntia voimakkaasti eriarvoistavia. Se on murentanut valtionosuusjärjestelmän perusperiaatteen turvata kuntien kyky tuottaa asukkailleen peruspalveluja. Perustuslaista johdetun niin sanotun rahoitusvastuun periaatteen nojalla hallituksen tulisi edistää kuntien toimintakykyä eikä rapauttaa sitä.

Tehdyssä muutoksessa suurimman hyötyjän ja menettäjän välillä on eroa jopa 750 euroa asukasta kohti. Se kunnallisverossa vastaa noin 5:tä kunnallisveroprosenttia. Lisäksi yli kolmannes kunnista menettää vähintään viisikymppiä per asukas. Tällainen ei ole hyväksyttävää ottaen huomioon samaan aikaan toteutetut historiallisen suuret valtionosuusleikkaukset. Keskustan esittämä lakimuutos kaventaisi kuntien välisiä tuloeroja sekä vahvistaisi kuntien yhdenvertaisuutta ja kykyä tuottaa asukkailleen palveluja, ja valtiontalouden kannalta esitys ei lisäisi menoja.

Arvoisa puhemies! Toinen lakiehdotukseen sisältyvä pykälämuutosesitys koskee kunnille uusista tai laajenevista tehtävistä maksettavia valtionosuuksia, jotka mielestämme tulisi maksaa täysimääräisinä. Ehdotettu lakimuutos olisi kuntien kantokyvyn kannalta oikeudenmukainen, ja se kannustaisi valtiovaltaa määräämään kunnille lisävelvoitteita vain erittäin perustelluista syistä. Toivottavaa todella olisi, että hallituksella olisi ymmärrystä olla kurittamatta kuntia ja kuntalaisia enää enempää nimenomaan kuntatalouden kautta.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset korostavat välikysymyksessään pienten ja keskisuurten eli pk-yritysten kasvua.

Suurten, osin kansainvälisten yhtiöiden maastapako aiheuttaa suurta työttömyyttä eri puolilla Suomea. Siksi on tärkeää edesauttaa kaikin mahdollisin keinoin uusien pk-yritysten syntymistä. Siksi olemme varjobudjettiimme ottaneet 250 miljoonan euron verokannustimen, joka edistää pk-yritysten kasvua ja työllistämistä. Pk-yrityksille pitäisi maksaa myös takaisin suomalaisten eläkeyhtiöiden, sitaateissa, kamppaamat, liikaa maksetut, yli miljardin euron eläkerahastomaksut.

Suomi on tähän asti tunnettu paitsi tasokkaasta perus- ja ammattikoulutuksesta myös korkeakoulutuksen maana. Nyt Suomen maine sivistysmaana on heikkenemässä johtuen muun muassa ammattikorkeakouluille ja yliopistoille tehtävistä leikkauksista. Myöskään opintotuen indeksiin sitomisen lykkääminen kauas tulevaisuuteen ei nosta Suomen mainetta sivistysmaana.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole myöskään miettinyt, sitaateissa, talonpoikaisjärjellä sitä, mikä vaikutus arvonlisäveron korotuksella on maamme työllisyyteen ja vähäosaisten jokapäiväiseen elämään. Ainakin ruoka olisi pitänyt jättää korotuksen ulkopuolelle.

Myös kansainvälisten yhtiöiden verokeinottelu on syytä minimoida. Se, että Suomen kirjanpitolaki ja erilaiset verolait sallivat niin sanotun konserniavustuksilla kikkailun ja ylikorkeilla koroilla annettujen yhtiön sisäisten lainojen hyödyntämisen, ei kansalaisten mielestä ole järkevää, valuvathan Suomesta saadut verotulot kansainvälisten yhtiöiden osalta maamme rajojen ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, jos Suomen hallitus jossain vaiheessa puuttuu maamme jatkuvaan ylivelkaantumiseen. Onhan meillä arvioiden mukaan velkaa ensi vuoden lopulla 96 miljardia euroa eli 17 800 euroa per jokainen suomalainen vauvasta vaariin. Peruskuntien valtuutetut ovat huolissaan, jos kuntien velka nousee 2 000—3 000 euroon per kunnan asukas. Hallitus ei näytä letkauttavan korvaansa, vaikka ensi vuonna otamme velkaa 20,7 miljardia, josta toki enin osa käytetään vanhojen velkojen lyhennyksiin ja korkojen maksuun.

Eräs hallituksen keino kurjistaa Suomen itsenäisten kuntien asemaa on valtionosuuksien jatkuva leikkaaminen. Sen tuloksena kunnat menettävät hallituskauden aikana kumulatiivisesti ilmaistuna 3,4 miljardia euroa. Se tarkoittaa noin 0,5 veroprosentin korotusta kunnallisveroon lähes kaikissa kunnissa. Onko valtionosuuksien jatkuva leikkaaminen hallituksen keino edistää kuntien pakkoliitoksia? Sitäkin sopinee kysyä.

Arvoisa puhemies! Minultakin on kysytty, mistä valtio voisi säästää. Eräs keino, josta kansakin tykkää, on puolue- ja eduskuntaryhmien ryhmäkanslian tukien asteittainen vähentäminen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää varjobudjetissaan niihin 15 prosentin vähennystä ensi vuodelle. Se tekisi nykyrahassa 5,1 miljardia euroa. Tämä raha voitaisiin kohdentaa kansalaisten peruspalveluihin tai vaikkapa Pohjanmaan ja Satakunnan tulvavesivahinkojen korvaamiseen.

Arvoisa puhemies! Näyttää tuossa olevan vielä minuutti aikaa, joten totean tämän päivän keskustelusta koskien rahoitusmarkkinaveroa: Ranska teki viisaudessaan päätöksen pistää voimaan rahoitusmarkkinavero ja saada sillä 500 miljoonaa euroa. Kuinkas kävikään? Suuret yhtiöt keksivät keinot välttää tämä vero, ja ainoat, ketkä siitä kärsivät, ovat piensijoittajat.

Edelleen toivoisin, että Suomeenkin saataisiin niin sanottu eläkekatto. Tämä on useitten kansalaisten toive. Euroopassa muistini mukaan Suomi, Viro, Tšekki ja Portugali ovat maita, joissa eläkekattoa ei ole olemassa. Se vaihtelee eri maissa erisuuruisena, mutta sen kehittäminen, arvoisa puhemies, olisi otettava hallituksen erääksi tehtäväksi.

Antti Rantakangas  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tähän aiempaan talouskeskusteluun muutama lyhyt kommentti.

Näytti siltä, että hallituspuolueitten edustajat valitsivat tällaisen taktiikan, että hyökkäys on paras puolustus, ja lähtivät selkeästi sumuttamaan hallituksen linjaa tosiasioitten kärsiessä. Erityisesti kokoomuksen puolelta haluttiin tietoisesti unohtaa se tosiasia, että hallituksen ensi vuoden talousarvio ei toteuta annettuja lupauksia eli valtion velkaantuminen ei käänny lasku-uralle. Hallitus pettää siis kansalaisia ja sumuttaa. SDP:n puolelta tunnuttiin kiittelevän verolinjaa, mutta uskon, että niissä kunnissa, lukuisissa kunnissa, jotka joutuvat hallituksen kuntapolitiikan seurauksena korottamaan kuntaveroa, ei paljon oikeudenmukaisuutta kyllä nähdä, koska tämä hallituksen epäoikeudenmukainen kuntapolitiikka lisää kuntien välisiä eroja totaalisella tavalla.

Puhemies! Sitten varsinaiseen aiheeseen. Keskustan talousvaihtoehdossa yksi keskeinen osa on Valtion infra Oy:n perustaminen. Miksi keskusta esittää tätä? Se perustuu ensinnäkin selvitysmies Pasi Holmin tekemään selvitykseen vuodelta 2009, jossa arvioitiin, mitenkä liikenneinvestointien toteutusta saataisiin pitkäjänteisemmäksi, miten pystyttäisiin myöskin kustannuksia säästämään ja tehokkuutta parantamaan, kun nyt tällä hetkellä meillä liikenneinfran rahoitus on kehyssidonnaista, budjettikehyssidonnaista, ja se merkitsee sitä, että monet hyvätkin ja kansakunnan kannalta tärkeät hankkeet joutuvat odottamaan, kun tämä budjettikehys on vastassa. Jos perustetaan, niin kuin keskusta esittää, tämä Infra Oy, niin se mahdollistaa pitkäjänteisen liikennepolitiikan, isojen hankkeitten järkevän toteuttamisen koko Suomen alueella ja myöskin voimavarojen vapauttamisen perustienpitoon ja yksityistierahoitukseen.

Tässä yhteydessä olisi mahdollisuus tarjota myöskin kaikille suomalaisille varteenotettava sijoitusvaihtoehto. Meillä on pankkitileillä kansalaisten varoja kymmeniä miljardeja euroja nollakorkoisella tuotolla tällä hetkellä. Voitaisiin tämän Infra Oy:n kautta tarjota pitkäjänteistä, turvallista sijoituskohdetta jokaiselle suomalaiselle piensijoittajallekin. Se olisi myöskin isänmaallinen teko, koska sitä kautta saataisiin kansakunnan kannalta tärkeitä liikennehankkeita vireille ja myöskin työtä, kilpailukykyä, toimeentuloa tähän kansantalouteen. Vastaavalla tavalla tähän Infra Oy:hyn voitaisiin ottaa mukaan eläkeyhtiöitä, jotka voisivat näitä eläkemiljardeja sijoittaa tänne Suomen sisälle hyödyttämään suomalaisia ja viemään Suomen kehitystä eteenpäin ja myöskin turvallisella, pitkäjänteisellä sijoituspolitiikalla tuomaan varmuutta eläkerahojen säilymiseen ja kehittämiseen.

Keskustan näkemyksen mukaan tämän Infra Oy:n pitäisi olla valtioenemmistöinen yhtiö. Valtion pitäisi pitää kaikissa oloissa yli 50 prosenttia omistusta valtiolla, eikä tätä yhtiötä pitäisi viedä pörssiin, koska silloin pelisäännöt muuttuvat ja yhteiskuntapolitiikan näkemyksen ylläpitäminen vaikeutuu. Tietenkään tavoitteena ei ole, että liikennehankkeista päättäminen siirrettäisiin tälle yhtiölle. Kyllä eduskunnan valiokunnilla pitää olla jatkossakin mahdollisuus panna järjestykseen niitä hankkeita, mitä kansakunnan kannalta on tärkeää toteuttaa, ja tämä budjettivalta tältä osin pitää itsellään. Mutta Infra Oy voisi hankkia markkinoilta pääomaa valtiontakauksilla ja tätä kautta hoitaa rahoitusta. Ja mikä tärkeintä, tämä kehysajattelu tässä olisi sivuutettu, jota täällä salissakin erittäin voimakkaasti arvostellaan.

Meidän infran arvo on huomattava. Tiestön arvo on laskelmien mukaan noin 15 miljardia euroa ja rautateitten, rataverkoston, noin 3,6 miljardia euroa. Tulevan talouden menestyksen kannalta on erittäin tärkeää, että meillä on toimiva liikenneverkosto koko maassa, ja nyt olisi oikea aika tämän suhdanteen aikana käynnistää vieläkin enemmän isoja liikennehankkeita, jotka varmistaisivat sitä, että liikenneverkostot eivät ole pullonkaula silloin, kun talouden kasvu lähtee nousemaan.

Tähän keskustan esitykseen kannattaisi tarttua, ja oli erityisen valitettavaa, että kukaan ministereistä ei halunnut puuttua tähän — liikenneministeri ei ollut edes paikalla täällä keskustelussa — mutta ehkä se kertoo siitä, että ministereillä ei ole ollut halua perehtyä mihinkään uusiin keinoihin, miten näitä investointeja Suomessa lisättäisiin, on puuttunut rohkeus uudistuksiin, ja juuri nyt, nimenomaan nyt, tarvittaisiin uusia hyviä esityksiä, joita keskusta on tarjonnut muun muassa tämän esityksen muodossa.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnä kannatan lämpimästi edustaja Kataisen ja edustaja Rantakankaan tekemiä ehdotuksia, joilla on merkitystä julkisen talouden tasapainolle. Edelleen haluan antaa voimakkaan tukeni edustaja Tiilikaisen täällä esittämiin näkemyksiin, joilla hyvinvointivaltion turvaamista yritetään tukevoittaa niin, että julkisen talouden tasapaino voitaisiin saavuttaa jo mahdollisimman varhain lähivuosien varrella. Mikäli keskustan vuosi sitten esittämä vaihtoehtobudjetti olisi hyväksytty, niin olisin varma siitä, että verotulot tältä vuodelta olisivat selvästi paremmat ja uuden kasvun eväät erityisesti metsätalouden ja maatalouden osalta olisivat paremmat ja viljelijöiden tulevaisuudenusko olisi vakaampi ja investointitahti sillä tavalla varmemmalla pohjalla.

Uusi kasvu on ainut tapa, jolla julkisen talouden tasapainoa voidaan parantaa, ja kasvu edellyttää sitä, että meillä saadaan aikaan investointeja, suomalaiset yrittäjät ja yritykset uskovat siihen, että meillä on olemassa pitkä linja, joka on veropoliittinen, joka on koulutuspoliittinen ja joka on sellainen liikennepoliittinen, joka varmistaa sen, että valtakunnan eri osissa on olemassa toimivat liikenneverkot, on osaavaa työvoimaa ja on olemassa sellainen verkko, joka tämän kaiken mahdollistaa.

Oli tänään mahdollisuus kuulla Kuntaliittoa valtiovarainvaliokunnan henkilöiden osalta. Tämän koulutuksen osalta selvästi kävi ilmi, että toisaalta hallitus antaa yhteiskuntatakuun muodossa lisäresursseja mutta toisaalta leikkaa — ja viittaa siinä ikäluokkien pienentymiseen. Mutta nimenomaan asiantuntijat korostivat sitä, että meillä on kuitenkin syntynyt syrjäytyneiden joukko ja se kompensoi selvästi tätä ikäluokkien pienentymistä ja sen tähden me joudumme tilanteeseen, jossa valitettavasti yhteiskuntatakuu ei tällä tavalla toteudu kuin tällä hetkellä uskotaan. Sillä on tietenkin merkitystä tähän koulutetun työvoiman saantiin.

Tuen myös kaikkia niitä puheenvuoroja, joita täällä esitettiin, joilla työn tarjontaa voidaan lisätä ja aktivoida, millä on selkeä vaikutus siihen, että vaihtotase voi parantua. Investointeihin ja yrityksiin ja yrittäjiin vaikuttavat myös monet sellaiset toimet, jotka välttämättä eivät tarvitse rahaa, esimerkiksi luvitukset ja turhanpäiväiset valitukset, jotka eivät johda mihinkään mutta jotka siirtävät investointien alkua monta kertaa monta vuotta ja jotka yrittäjän kannalta ovat hyvin väsyttäviä prosesseja, jotka kuitenkaan valittajan kannalta eivät johda muuhun kuin siihen, että hanke siirtyy, joskin joltakin kohdin saattavat vaikuttaa siihen, että koko hanke saattaa kaatua.

Kansallinen turvallisuus ja kansalaisten turvallisuus monesti kiteytyvät siihen, uskooko ihminen, voiko ihminen olla varma, että jos hän kohtaa sairauden, hän tavoittaa lääkärin, hän välittömästi saa lääkärin. Täällä on korostettu rakenteellisia uudistuksia, joilla tämä mahdollisesti toteutettaisiin. Meistä monet tässäkin salissa varsin hyvin tietävät, että on olemassa hyvin pieniä terveyskeskuksia, joissa yksi lääkäripariskunta pystyy antamaan palveluja: he tuntevat koko potilaskentän, tuntevat heidän sosiaalisen taustansa ja varsin hyvin osaavat arvioida, mikä tilanne milloinkin on edessä, ja sen tähden tämä terveyskeskus on hyvin lääkärikeskeinen. Jos tämän ongelman haluamme ratkaista, niin julkisen terveydenhuollon mahdollisuus saada lääkäreitä pitää varmistaa niin, että esimerkiksi kun lääkäri hakeutuu koulutukseen, (Puhemies koputtaa) hänen kanssaan tehdään sopimus siitä, että hän on velvollinen toimimaan esimerkiksi vähintään viisi vuotta julkisessa terveydenhuollossa. (Puhemies koputtaa) Jo sinä aikana syntyy tietty kokemus ja tietty suhde siihen potilaskenttään. Tämä nykyinen aikaraja valitettavasti on liian lyhyt. (Puhemies: Nyt olisi jo aikaraja muutenkin!)

Ihan lyhyesti vielä: kannatan niitä esityksiä, joita tullaan tekemään maatalouden ja metsäta-louden parantamiseksi. — Kiitoksia, puhemies!

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Tämä syksy on järjestyksessä toinen, kun perussuomalaiset ovat laatineet vaihtoehtoisen, vertailevan talousarvioehdotuksen hallituksen budjettiehdotukselle eli varjobudjetin.

Heti alkuun on todettava, että hallituksen ehdotus ei juuri poikkea niistä aikaisemmista talousarvioista, joita on laadittu esimerkiksi keskustajohtoisten hallitusten toimesta. Hallituksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 suosii edelleen isotuloisia ja rikkaita sekä suuryrityksiä. Siinä ei puututa niihin kipukohtiin, jotka vaatisivat muutoksia ja korjauksia. Hallitus jatkaa edelleen tehotonta kehitysavun jakamista eikä ole valmis järkevämpiin vaihtoehtoihin. Perussuomalaiset eivät vastusta tervettä ja järkevää kehitysapua, mutta väärin kohdistettua Suomen kansan verovarojen holvaamista me emme hyväksy. Kehitysavusta voitaisiin aivan hyvin leikata sen tehon siitä kärsimättä. Säästyvät varat voitaisiin käyttää oman kansamme työllistämiseen ja heikompiosaisten kansalaistemme asioiden korjaamiseen.

Hallitus ei ole vieläkään valmis muuttamaan verotuksen linjaa. Me perussuomalaiset lähdemme siitä, että verotus on toimitettava maksukyvyn mukaan. Tasaverojärjestelmää emme hyväksy. Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu kunnallisverosta ja siitä, onko kunnallisvero tasavero. Kunnallisverossa suoritettavista vähennyksistä johtuen kunnallisvero ei mielestäni ole tasavero sanan varsinaisessa merkityksessä. Mielestäni oikeampi termi onkin jakovero; tätä jakovero-termiä olen joskus kuullut käytettävän. Varsinaisia tasaveroja ovat esimerkiksi arvonlisävero ja muut sen kaltaiset verotusmuodot.

Hallitus ehdottaa arvonlisäveroon prosentin korotusta, ja se on mielestäni väärin. Käsittämättömästi keskusta on tämän verotusmuodon osalta ollut vieläkin rajumpi ja ehdottanut 2 prosentin korotusta arvonlisäveroon, viimeksi muistaakseni viime talven aikana. Tältä osin keskusta näyttää kannattavan tasaverotusta kokoomuksen tavoin.

Sosiaalipolitiikan puolelta haluan mainita seuraavaa: Me perussuomalaiset olemme valmiit vaikka heti tekemään päätöksen omaishoidon tuen siirtämiseksi Kelan hoidettavaksi. Olen ymmärtänyt, että tästä asiasta puolueiden kesken vallitsee laaja yksimielisyys. Hallituksen taholta on kuitenkin ilmoitettu, että omaishoidon tukiasia ei ole hallituksen ohjelmassa ja näin ollen sitä ei voida hoitaa kuntoon. Kysynkin hallitukselta: onko hallitusohjelma niin pyhä paperi, että järkeviäkään päätöksiä ei voida tehdä, jos asiat eivät ole hallitusohjelmassa? Käyttäkää, hyvät hallituspuolueet ja hallituspuolueiden ministerit, tervettä järkeä ja sopikaa hallitusohjelman muutoksesta niin, että omaishoidon tukiasia voidaan hoitaa kuntoon tällä vaalikaudella. (Kauko Tuupainen: Ei ne kykene siihen!)

Kulunut kesä on ollut vetisyydessään normaalista poikkeava. Suomen energiahuollon osalta tilanne on vaikea. Turvetta on voitu korjata vain murto-osa suunnitelmiin ja tarpeisiin nähden. Mielestäni energiaomavaraisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Turpeen osalta kannattaisi harkita riittävän suurien varmuusvarastojen ylläpitämistä, ja siirtymistä kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin on vauhditettava. Ei ole järkevää hyljeksiä omia energialähteitämme ja samalla tukeutua enenevässä määrin kivihiileen ja lisäydinvoimaan. Omien energiavarojemme hyödyntäminen tukee myös työllisyyttä ja valtiontaloutta.

Tällaisin terveisin toivon perussuomalaisten varjobudjetille täällä eduskunnassa myönteistä ja asiallista käsittelyä.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Arvonlisäveron alarajan nostaminen on todellakin perusteltua. Varsinkin uusilla yrityksillä on paljon erilaisia menoja yritystoiminnan alussa, ja alvi vie silloin tuloista lähes neljänneksen. Arvonlisäveroa ei nimittäin valitettavasti voi läheskään aina liittää hintaan, niin kuin tulisi tehdä, koska hinta kapuaa silloin niin ylös, että asiakkaat kaikkoavat. Tässä taloudellisessa tilanteessa meidän tulisikin kaikin tavoin tukea pienyrityksiä, koska niistä on kasvanut Suomen vahva tukijalka tilanteessa, jossa sekä paperi- että metalliteollisuus hieman horjuvat. Olemme menettäneet niin paljon työpaikkoja halvan työvoiman maihin, että nyt on korkea aika ryhtyä toimiin, joilla saadaan aikaan korvaavia työpaikkoja. Pk-sektori on meidän pelastuksemme, jos me annamme sille elinmahdollisuuden.

Arvoisa puhemies! Kuitenkaan pelkkä yritysten perustaminen ei riitä, vaan yritykseen on pystyttävä palkkaamaan myös työväkeä. Siinäkin alvin alarajan nostaminen edesauttaisi yrityksiä. Sen lisäksi verohelpotukset silloin, kun uusi aloittava yritys palkkaa uutta väkeä, ovat oiva kädenojennus sille, että maahan saadaan lisää työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! On myös muistettava, että tasaverot eivät ole nimestään huolimatta tasa-arvoisia veroja. Vaikka vero on kaikkien kohdalla täsmälleen samansuuruinen, se ei tee siitä tasa-arvoista ihmisten kesken. Tulotaso vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten paljon vero kirpaisee. On muistettava, että vaikka suomalaisten keskiansiot ovat laskennallisesti noin 3 000 euron kieppeillä, suurin osa työllisestä työvoimasta ansaitsee noin 1 800 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi on hyvä muistaa, että liki miljoona ihmistä elää EU:n asettaman köyhyysrajan alapuolella Suomessa, ja tässä työllisyystilanteessa, missä isoja työpaikkoja kaatuu, on uhkana, että ihmisiä tipahtaa yhä enemmän alle köyhyysrajan. Kun tähän lisätään kiristykset lapsiperheiden elämässä, kuten lapsilisien ja opintotukien pudottaminen pois indeksikorotuksista ainakin ensi vuoden osalta sekä polttoaineen hinnankorotukset siltäkin osin, kun auto on täysin välttämätön lapsiperheille, niin se tietää hyvin kylmiä aikoja suomalaisille lapsiperheille.

Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että työ on parasta sosiaaliturvaa edellyttäen, että siitä maksetaan asiallista, työehtosopimuksen mukaista palkkaa, eikä kuten esimerkiksi Olkiluodossa, kun on maksettu puolalaisille sähkömiehille 1 euro 27 senttiä tunnilta. Tämänkaltaiset palkat rapauttavat paitsi tietenkin yksittäisen henkilön talouden myös suomalaiset työmarkkinat. Paitsi että tällaisilla palkoilla ei elä, ne vetävät yleistä palkkakehitystä alas. Tämä Olkiluodon tapaus näyttää selkeästi sen, että Suomeen ei edelleenkään tarvita ulkolaista työvoimaa. Tämän perusteella meille halutaan näköjään ulkolaista orjatyövoimaa, ja se ei ole perussuomalaisten ajatusten mukaista toimintaa.

Kaikki työ, mitä maassa on, on nyt kaivettava esiin ja tarjottava sitä niille 260 000 työttömälle, joita tilastoissa ja kortistoissa on. Jollei heillä ole tarvittavaa ammattitaitoa, on heille annettava tämä ammattitaito: heidät on koulutettava. Sitä varten meillä on olemassa ammatillisia oppilaitoksia aika monella eri tasolla. Lisäksi kuntien maksamiin sakkoihin, koskien pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoitteen laiminlyöntejä, on hallituksen taholta puututtava. Valtiolle maksettavat sakot on pystyttävä kunnissa hyödyntämään työllistävinä työpaikkoina.

Arvoisa puhemies! Vielä pari sanaa veroparatiiseista ja siitä, miten niistä voitaisiin päästä irti. On olemassa aivan yksinkertainen asia: Nimittäin konserniavustusten verovähennyskelpoisuus on sidottu siihen, että molemmat osapuolet, eli avustuksen antava yhtiö ja sen saava yhtiö, ovat kotimaisia Suomeen rekisteröityine kotipaikkoineen. Tämä ilmenee muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjassa julkaisemista prejudikaateista eli ennakkopäätöksistä vuodelta 2007. Niitä on siellä kaksi. Tähän lakiin pitäisi tehdä muutos, jossa sen 3 §:n 3 momenttiin laitettaisiin kolmeen kohtaan sanat "kotimainen", "kotimaiselle" ja "kotimaiselle". Olen tehnyt asiasta lakialoitteen, eli perussuomalaiset ovat puuttuneet tähän asiaan. Toivon, että tämä asia saa kannatusta siinä vaiheessa, kun se tulee tänne, koska tämän lain, joka on siis konserniavustusten verotuksesta annettu laki, henki on sellainen, että rahoja ei saisi viedä pois, mutta yhteen momenttiin on jäänyt tuollainen miljardien kokoinen porsaanreikä.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Odotukset ja myös omatkin odotukseni varjobudjetteja kohtaan ovat etenkin näin kunnallisvaalien alla tietenkin olleet korkealla, koska hallituksen linjaa on kritisoitu milloin liiallisesta ja milloin liian pienestä velanotosta.

Etenkin keskustan niin sanotusta varjobudjetista voin todeta sen, niin kuin tässä salissa on jo moneen kertaan todettu, että linjaukset ovat hyvin samansuuntaiset kuin hallituksella. Keskustan varjobudjetista löytyy hyvin vähän mitään konkreettisia parannusesityksiä. Esimerkiksi sinänsä hyvin tärkeään omaishoidon tukeen keskustalla on se kanta, että omaishoidon tuki pitäisi tehdä verovapaaksi. Kuitenkin käytännössä omaishoitajia eivät yleensä huoleta veronhuojennukset tai edes raha, vaan se, että he saisivat välillä lepopäivän esimerkiksi sairaan puolison hoidosta. Hoitopaikkoja tai hoitajia, joihin turvautua, on aivan liian vähän, jolloin hoitopäivät jäävät usein pitämättä.

Jos jotakin hyvää pitää keskustan varjobudjetista löytää, niin se on se, että he esittävät 10 miljoonan euron panostusta ensimmäisen työntekijän palkkatukeen. Tämä olisi tervetullut lisä, etenkin kun tiedämme, että Suomessa on noin 180 000 yksinyrittäjää, joilla on suuri kynnys palkata juuri se ensimmäinen työntekijä. Mutta tähän ne keskustan niin sanotut radikaalit muutosesitykset jäävätkin.

Voi sanoa, että suurin osa keskustan ehdotuksista on vain kosmeettisia muutoksia esimerkiksi velanoton määrään. Jos näihin esityksiin kiteytyy hallituksen talousarviota vastaan esitetty kritiikki, niin tältä osin on pakko todeta, että olemme ilmeisesti yhtä mieltä talousarvioesityksen loppusummasta ja itse asiassa lähestulkoon koko talousarvioesityksen sisällöstä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset taas ottavat varjobudjetin tähtäimeksi talouden ja työllisyyden kasvun. Ryhmällä oli budjettia tehtäessä kaikki maailman luovuus käytössä, mutta silti esitys ei reaalisesti paranna Suomen taloudellista tilannetta.

Perussuomalaiset leikkaisivat yritysten kasvu- ja vientitukia 200 miljoonalla ja siirtäisivät optioiden verotuksen pääomaverotuksen piiriin ja veisivät näin kaikki kannusteet yritysten pörssilistautumiselta. He myös palauttaisivat Kela-maksun yksityisille työnantajille, jolloin maksu siirtyisi suoraan työllistämisen kuluihin, niin kuin täällä on moneen kertaan tullut todettua. Perussuomalaisten esitys lisäisi työnantajien menoja yli miljardilla eurolla. On vaikea ymmärtää, miten tällaista ohjelmaa voidaan pitää työllisyyttä tai kasvua parantavana. (Perussuomalaisten ryhmästä: Entä rikkidirektiivi?)

Perussuomalaiset laittavat suuret yritykset ja pienet yritykset toisiaan vastaan, vaikka niitä molempia tarvitaan. Pitää muistaa, että etenkin teollinen pk-sektorimme on pitkälti syntynyt suurten yritysten alihankintaketjuiksi. Ilman suurten yritysten vientiä ja vientiponnisteluja suurta osaa etenkään teknologiateollisuuden pienistä konepajoista ja muista toimittajista ei olisi edes olemassa.

Sama perussuomalaisten välinpitämättömyys koskee suurimpien ansiotuloluokkien verotusta. Ansiotuloveroasteikon korottaminen yli 100 000 tienaavilta 36 prosenttiin ja yli 70 300 euroa tienaavilta 32 prosenttiin perussuomalaisten mallin mukaisesti ei toisi toivottuja tuottoja. Se vain laskisi korkean osaamisen ja tuotekehitystyön tarjontaa Suomessa ja siirtäisi näitä toimintoja ulkomaille.

Kuten jo alussa totesin, keskustan varjobudjetti on kokonaisuudessaan hyvin ylimalkaisesti valmisteltu kokonaisuus ja erilaisten verotuottojen todellisen määrän arviointi on pahasti hakusessa. Esimerkiksi suurten yritysten konsernilainojen korkovähennysten rajoittamisesta lasketut tuotot eivät keskustalla ole tästä maailmasta. 300 miljoonaa tuloja, ajattelee keskusta, kun hallituksen näkemys on 70 miljoonaa. Tässä on valtava ero. Sama koskee windfall-veron tuottoa, jossa hallituksen kaavailema tuotto olisi 170 miljoonaa ja keskustan 330.

Molemmat näistä veroista ovat sitä paitsi jo hallituksen agendalla. Windfall-vero on tulossa voimaan 2014, ja hallitus valmistelee parhaillaan konsernilainojen korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaa esitystä, jolla todellakin voidaan sitten suitsia voittojen siirtämistä Suomesta veroparatiiseihin.

Arvoisa puhemies! Taloudellisen taakan lisääminen miljarditasolla yrityksille on tässä taloustilanteessa harkitsematon ehdotus perussuomalaisilta, jotka kuitenkin peräänkuuluttivat työllisyyden lisäämistä. Keskusta taas huutaa rohkeiden ratkaisujen perään, mutta ei itse uskalla esittää niitä. Tämän keskustelun, joka tänään on nähty, ja vaihtoehtobudjettien perusteella voidaan tehdä kaksi johtopäätöstä: Kummallakaan oppositiopuolueella ei ole takataskussaan nykyistä parempaa ehdotusta vuoden 2013 budjetiksi. Ehdotukset ovat joko kosmeettisia, laskelmiltaan epärealistisia tai työttömyyttä lisääviä vaihtoehtoja. Toinen johtopäätös, arvoisa puhemies, on se, että kansalaiset voivat nyt entistäkin selvemmin luottaa siihen, että hallituksen tekemä ensi vuoden budjetti ja linja on Suomen tulevaisuuden kannalta parhaissa mahdollisissa käsissä.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Tarkastelen puheessani asioita ensin etenkin liikennepuolen osalta.

Dieselautojen käyttövoimavero eli dieselvero tulisi poistaa välittömästi, niin kuin perussuomalaiset varjobudjetissaan esittävät. Veron tarkoituksena oli alun perin tasata dieselautojen edullisemman polttoaineen verotuksesta saama etu. Tätä etua ei tällä hetkellä enää ole, kun diesel maksaa melkein saman verran kuin bensiinikin. Dieselveron poisto olisi kädenojennus eritoten nousevien kustannusten kanssa kamppailevalle kuljetusalalle. Perussuomalaiset tukevat myös polttoaineveron palautusjärjestelmän käyttöönottoa kuljetuskustannusten kohtuullisina pysymiseksi ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilyttämisen vuoksi.

Milloin tämän maan hallitus vihdoinkin ottaa tosissaan rapautuvan tieverkkomme? Teitä pitäisi alkaa kunnostaa nyt, sillä kohta se on liian myöhäistä ja kallista. Huonokuntoinen tieverkkomme hidastaa matkantekoa aiheuttaen näin ollen lisää polttoainekuluja sekä vaarantaa liikenneturvallisuutta ja aiheuttaa myös kalustolle suuria lisäkustannuksia. Esitämmekin lisäyksenä 100 miljoonaa euroa perusväylänpitoon ja 5 miljoonaa euroa yksityisteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon.

Tähän samaan yhteyteen on hyvä mainita liikkuvan poliisin tärkeydestä. Harmaan talouden ongelmiin puuttuminen nopeasti ja tehokkaasti ei ole mahdollista hallituksen talousarvioesityksessä ehdotetuin resurssein. Liikkuvan poliisin rooli harmaan talouden torjunnassa on merkittävä, ja esitämmekin lisäyksenä 25 miljoonaa euroa poliisin toimintamenoihin, muun muassa harmaan talouden valvonnan, liikkuvan poliisin säilyttämisen ja poliisien yleisen saatavuuden ja näkyvyyden vuoksi.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset myös peräänkuuluttavat toimia maakuntien lentoliikenteen puolesta, joka on turvattava tulevaisuudessakin. Jo pelkkä reittiliikenteen olemassaolo edistää yrittäjyyttä sekä maakunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä. Suomi on pieni maa lentoetäisyyksiä mitaten mutta pitkä maa autolla ajaen.

Kilometrikorvausten supistamiseen taas ei ole mitään järjellisiä perusteita. Kilometrikorvaus perustuu tarkkoihin laskelmiin muun muassa polttoaineen kulutuksesta, vakuutuksista, rengaskuluista, huolloista, auton arvon alenemisesta ja veroista. Hallituksen törkeän veropolitiikan vuoksi kaikki autoilun kustannukset ovat nousussa. Polttoaineveron korotuksen, autoveron korotuksen ja ensi vuonna tulevan arvonlisäverokorotuksen vuoksi autoilijoiden kulut kasvavat kohtuuttomasti. Mitä hallituksella on niin paljon autoilijoita vastaan, että heitä pitää rangaista jokaisella osa-alueella, ja mitä te, arvoisa hallitus, tästä saatte? Roposia!

Arvoisa puhemies! Hallituksen näennäinen ja kimpoileva politiikka näkyy yrittäjyyden mukamas tukemisen lisäksi myös esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa. Hallitus puhuu työllisyyden ja nuorisotakuun puolesta, mutta vähentää itse oppisopimuskoulutukseen varattuja määrärahoja 26 miljoonalla eurolla. Tänä päivänä, kun joka viikko uutisoidaan massairtisanomisista, kaikki väylät tulisi pitää auki kansalaisille itsensä työllistämiseen.

Varjobudjettiimme sisältyvä kasvupaketti on erityisesti pk-yrityksille suunnattu 250 miljoonan euron verokannustin, joka edistää niiden kasvua ja työllistämistä. Ehdotamme myös, että koska vuoden 2013 talouskasvu lepää lähinnä kotimaisen kysynnän varassa, pieni- ja keskituloisille tehtäisiin ansiotuloverotuksen inflaatiotarkastukset, jotka hallitus jättää tekemättä.

Näin ollen totean: perussuomalaisten varjobudjetti on hallituksen budjettia paljon oikeudenmukaisempi sekä Suomen talouskasvua ja työllisyyttä vauhdittava.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Esittelen keskustan lakialoitteen koskien omaishoidon tuen verovapautta. Täällä edustaja Kauma, hän ehti jo poistua, arvosteli tätä meidän lakialoitettamme, piti sitä vähäpätöisenä ja verotusta niin pienenä, että tällä ei olisi mitään merkitystä. On muistettava, että keskusta on kuitenkin köyhän asialla ihan eri tavalla kuin kokoomus, eli myöskin pienet omaishoitajia kohtaan tulevat helpotukset ovat varmasti paikallaan.

Haluan kuitenkin tässä aluksi ottaa muutaman kannan, kun en saanut tuossa debatissa puheenvuoroa, tähän käytävään keskusteluun. Minulle jäi hieman auki se, mikä on perussuomalaisten yrittäjälinja. He nostivat esille tämän Kela-maksun palautuksen, joka on ennen kaikkea pienyrittäjille iso asia. Edustaja Kivelä vähätteli, että se on 100 000:n palkkamäärässä niin pieni, mutta kyllä se vain sitten kasvaa aika nopeasti, kun niitä työntekijöitä on enemmän, eli on isosta asiasta kysymys. Hämärän peittoon jäi tosiasiassa se, mikä se yrittäjälinja on perussuomalaisilla, mutta ehkä se tässä vielä selviää kevään ja syksyn mittaan.

Keskusta on selkeästi lähtenyt ajamaan maaseudun asiaa, ja on tärkeätä, että ne kaikki leikkaukset, joita kohdennetaan perustienpitoon, metsäteollisuuteen, metsätalouteen ja maatalouteen, estetään. Täällä perussuomalaiset kertoivat äsken edustaja Kokon suulla, että yksityisteihin on 5 miljoonaa euroa lisää rahaa. Keskusta kyllä panee paremmaksi, me esitämme 15 miljoonaa. Tällä voidaan kuitenkin turvata se, että ne pienet ihmiset, jotka asuvat yksityisteitten varrella, pystyisivät saamaan hieman siihen peruskunnostukseen myös määrärahaa.

Mutta tämän kasvun näkökulmasta, jota kaikkien pitäisi korostaa, on heitettävä kysymys, että toimivatko meillä työmarkkinat tällä hetkellä aivan oikeasti, kun bkt ei juurikaan kasva, mutta sitten työmarkkinoilla ei ehkä tätä huomata. Ruotsi on tämän huomannut, ja siellä talous on paremmassa kunnossa.

Mutta, arvoisa puhemies, mennään tähän varsinaiseen tekstiin. Omaishoitajat hoitavat yötä päivää läheisiään, vähentävät laitoshoidon tarvetta ja keventävät näin muiden suomalaisten verotaakkaa. Tämän arvokkaan työn tukemiseksi ja kannustamiseksi keskusta haluaa tehdä omaishoidosta oikeudenmukaisemman vaihtoehdon.

Suomessa on arviolta noin 300 000 omaishoitajaa, joista omaishoitolain mukaisen kunnallisen omaishoidon tuen piirissä on vain noin 30 000. Ilman omaishoitajaa monet hoitoa tarvitsevat jäisivät kunnallisen laitoshoidon varaan. Inhimillisen hoitotavan lisäksi omaishoitajat säästävät meidän suomalaisten verovaroja. Omaishoidon tuen vähimmäismäärä on tällä hetkellä 364 euroa 30 senttiä kuukaudessa. Tuen määrä ei ole oikeassa suhteessa yhteiskunnan omaishoidosta saamaan hyötyyn.

Suurin osa omaishoidon tukea saavista on eläkkeellä, noin neljännes työssä ja loput joko työttöminä tai virkavapaalla. He kaikki tekevät kuitenkin yhtä arvokasta työtä. Erilaisia omaishoitajia on kohdeltava tasa-arvoisesti. Keskustan eduskuntaryhmä esittää omaishoidon tuen verottomuutta, jolloin kukin saisi tekemästään työstä samanlaisen korvauksen. Laskelmien mukaan verovapaus vähentäisi valtion verotuloja noin 10 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella esitän, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen. Laki tuloverolain muuttamisesta muutetaan siten, että lisätään tuloverolain 4 lukuun uusi 92 d § seuraavasti kuuluen: "Veronalaista tukea ei ole omaishoidon tuesta annetun lain nojalla saatu omaishoidon tuki." Eli omaishoidon tuki ei ole veronalaista tuloa. Olen vakuuttunut siitä, että tämä eduskunta tukee keskustan lakialoitetta.

Mika  Lintilä  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun aikana on kiinnitetty huomiota siihen, että keskusta ei ole välttämättä kaikkia esityksiään tuonut vielä tähän vaiheeseen, mutta minun mielestäni on oikeus ja kohtuus, että hallitus paljastaa ensin ne omat korttinsa, mikä on todellinen maan talouden tilanne, mikä on se velkamäärä, mitä hallitus tulee ottamaan ja mistä tilanteesta me lähdemme ensi vuoden budjettia tosiasiallisesti valmistelemaan.

Haluan omassa puheenvuorossani tuoda keskustan esityksiä päiväjärjestyksen kohdista 8) ja 9), eli laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja laki ansiottoman voiton verotuksesta sähköntuotannossa.

Tässä keskustelun aikana käytiin jo voimakkaasti keskustelua konsernien korkovähennysoikeudesta, sen rajaamisesta. Ministeri Urpilainen lupasi jo viime marraskuussa, että tämä laki tulee. Nyt hän sanoi, että se on kahden viikon päästä tulossa. Olisi ollut hyvin mielenkiintoista kuulla ministeri Urpilaiselta, mitä tämä laki pitää sisällään. On täysin selvä, että tämän lain sisältöhän on selvä jo. Todennäköisesti kyse on siitä, että sitä tällä hetkellä käännetään, joten hän olisi pystynyt kyllä vastaamaan esimerkiksi ryhmämme puheenjohtajan, edustaja Tiilikaisen kysymyksiin, ketä tämä koskee, mitä se pitää sisällään.

Meillä on vahva käsitys siitä, että hallituksen esitys tulee edelleen jättämään oven auki niin sanottujen veroparatiisien verokeinotteluun, eli hallitus jättää 30 prosentin korkovähennysoikeuden edelleen lakiin. Toinen mielenkiintoinen asia meidän tämän hetken tietojemme mukaan on, että hallituksen esityksen mukaan laki tulee voimaan vuonna 2013, mutta se pannaan täytäntöön ja sitä sovelletaan vasta 2014. Mikäli kyse on tällaisesta siirtymästä, budjettikirjassa on tällä hetkellä selvä virhe. Sinne on arvioitu tuotto siitä ensi vuodelle jo 70 miljoonaa, joten tämän hallitus ilmeisestikin tulee sieltä sitten korjaamaan.

Keskusta sulkee tämän keinottelu-, verosuunnittelutavan totaalisesti pois. Meidän esityksessämme korkovähennysoikeus on vain EU- ja Eta-maissa. Se on 500 000 euroa tai sitten 30 prosenttia oikaistusta elinkeinoelämän nettotuloksesta.

Suomella ei ole valitettavasti alikapitalisointia tai korkovähennysoikeutta rajoittavaa sääntelyä. Tämä on merkittävä verosuunnittelumahdollisuus tällä hetkellä, ja se tulee ehdottomasti sulkea. Kaikkein moraalisesti kyseenalaisinta tässä tilanteessa on se, että tämä tulo, joka tulisi Suomessa verottaa, tapahtuu usein myös julkisen sektorin varoilla, ja sen tähden keskusta on kiinnittänyt hyvin voimakkaasti tähän huomionsa. Suomessa tulee välittömästi laittaa tämä laki voimaan ja täytäntöön, ja sen vuoksi esitämme sen alkavan 2013 vuoden alusta.

Veroparatiisit ovat merkittävä ongelma, mutta lähes samankokoinen ongelmatiikka meillä tulee konsernien siirtohinnoittelussa, jossa tietoisesti konsernien tulosta rakennetaan sillä tavalla, että se tulee kevyemmän verotuksen maihin. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt tähän huomionsa. Verohallinnon oman käsityksen mukaan me menetämme tällä hetkellä noin 1,6 miljardia verotettavaa tuloa tämän siirtohinnoittelun vuoksi. Tästä syystä keskusta on tehnyt toimenpidealoitteen, jossa konserniverotuksen osastolle siirtohinnoitteluprojektiin osoitetaan lisää resursseja, koska varsin pienillä resurssin lisäyksillä olisi selkeästi saatavissa verotuloja lisäävää vaikutusta.

Keskusta uudistaa myös jo viime vuonna esitetyn windfall-veronsa eli lain ansiottoman voiton verotuksesta sähköntuotannossa. Se on tälle salille verrattain tuttu, en käy sitä läpi, mutta keskusta uudistaa tämän veroesityksen. Näillä veroesityksillä keskusta tulee kattamaan ne kulut, joita se tässä vaiheessa esittää vaihtoehtoisessa budjetissaan.

Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy keskustan tekemät lakiesitykset, jotka ovat päiväjärjestyksen kohdissa 8) ja 9).

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Esittelen keskustan eduskuntaryhmän lakialoitteet 58 ja 62.

Jälkimmäisessä on kysymys yksinyrittäjän työnantajariskin pienentämisestä ensimmäisen työntekijän palkkauksessa. Tästä asiasta on puhuttu paljon tässäkin salissa, mutta asiassa ei ole käytännössä mitään tehty. On kokeiltu yleisiä helpotuksia, määräaikaisia helpotuksia sosiaalivakuutusmaksuista. Ne eivät ole tietenkään tehonneet tähän ensimmäisen työntekijän kysymykseen, ei myöskään pitkäaikaistyöttömän palkkatuki.

Esitämme nyt palkkatuen kriteerien laajentamista. Keskustan eduskuntaryhmän lakialoitteessa ehdotetaan, että yksinyrittäjä saisi avustusta ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin 30 prosenttia ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta. Nuoren työntekijän osalta tuki olisi korotettu siten, että ensimmäisten 12 kuukauden osalta tukea maksettaisiin 40 prosenttia ja seuraavien 12 kuukauden ajalta 20 prosenttia palkkamenoista.

Suomessa on noin 260 000 yrittäjää, joista 65 prosenttia, siis noin kaksi kolmannesta, on yksinyrittäjiä. Monet yksinyrittäjät haluavat palkata työntekijän, joka helpottaisi heidän työtaakkaansa ja mahdollistaisi lomien, sairaus- ja vanhempainvapaiden pitämisen tai toiminnan laajentamisen. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on kuitenkin korkea. Koska suurin osa potentiaalisista työpaikoista on yksinyrittäjien yrityksissä, on valtiovallan kaikin keinoin helpotettava ensimmäisen työntekijän palkkaamista.

Yrittäjän kannalta kriittisimpiä vaiheita on nimenomaan ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Sen jälkeen yrittäjä on vastuussa itsensä lisäksi myös toisesta henkilöstä, uudesta työntekijästä. Palkkaamiseen liittyy myös suuria taloudellisia riskejä. Peruskysymyksiä yrittäjätyönantajan kannalta ovat: ensinnäkin se, riittääkö töitä, ja toiseksi, osoittautuuko henkilö sopivaksi kyseiseen työhön. Yhteiskunnan kannalta on viisasta rakentaa yrittäjälle siltaa kohti kasvua ja työllistämistä.

Yksinyrittäjän palkkatuki on kustannustehokas työllistämiskeino. Yrittäjä voi käyttää tukea vain kerran, koska ensimmäistä työntekijää ei voi palkata kuin kerran. Tukea saa vain silloin, kun yrittäjä luo uuden työpaikan. Työntekijä saa työtä ja toimeentuloa, valtio ja kunnat verotuloja. Erityisen tuottavaa tuki on yhteiskunnan kannalta silloin, kun nuori pääsee kiinni työelämään.

Toisessa lakialoitteessa on kysymys ansiottoman voiton verotuksesta sähköntuotannossa. Tässä lakialoitteessa ehdotetaan ansiottoman voiton veroa vesi- ja ydinvoimalaitoksille. Vero koskisi voimaloita, joiden investointipäätös on tehty ennen Kioton sopimuskauden alkamista, siis ennen vuotta 1998. Ansiottoman voiton verotuksen ulkopuolelle jätettäisiin pienvesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja uusiutuvia biopolttoaineita käyttävät voimalaitokset. Teollisuuden omakäyttö- ja osakkuussähköön ei vero kohdistuisi. Veron määrä on 10 euroa megawattitunnilta.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaisessa sähköpörssissä kallein tarvittava tuotanto määrittää sähkön hinnan. Kivihiilellä sähköä tuottavat lisäävät myyntitarjouksiinsa päästöoikeuksien markkina-arvon. Vesivoiman ja ydinvoiman tuottajat saavat kivihiilisähkön tuotantokustannuksia vastaavan hinnan sähköstään, vaikkei niille aiheudu päästömaksuja vastaavaa kustannusta. Lakialoitteessa ehdotetulla verolla leikataan vanhoilta vesi- ja ydinvoimaloilta osa päästökaupasta aiheutuvasta ansiottomasta edusta.

Windfall-vero ei johda sähkön hinnan nousuun. Sähköä otetaan käyttöön muuttuvilta kustannuksiltaan edullisinta tuotantoa vastaavassa järjestyksessä.

Ruotsissa vesivoimalla on kiinteistövero ja ydinvoimalla tehoon perustuva vero. Norjassa vesivoimalla on vero, jolla leikataan noin 30 prosenttia vesivoimaloiden voitosta. Nämä Ruotsin ja Norjan verot ovat luonteeltaan ansiottomien voittojen veroja.

Veron tuotoksi on arvioitu normaalivuoden tuotannolla noin 330 miljoonaa euroa.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on kasvuun kannustava tasapuolisesti kautta koko Suomen, kuten edellisissä puheenvuoroissa on jo monesti todettu. Perussuomalaiset eivät ole hallituksen tavoin valmiita rapauttamaan kuntien taloutta ja peruspalveluja. Hallituksen suunnitelma, kuntien valtionosuuksien leikkaaminen, on vastuun pakoilua. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien pienyrittäjien ja kotitalouksien arkea. Perussuomalaiset vaativatkin hallitusta perumaan kuntien valtionosuuksien leikkaukset.

Arvoisa puhemies! Siksi paneudunkin tässä tähän asiaan perusteellisemmin otsikolla "Kuntauudistustemppu ja miten se tehdään". Kunnille jaettavat valtionosuudet ovat noin 10,7 miljardia vuodessa. Tässä on se suurin syy, miksi kuntia halutaan lopettaa. Valtiovarainministeriö on tehnyt kuntauudistuksen tueksi niin sanottuja painelaskelmia, joiden mukaan maaseutukuntien kokonaisveroprosentti valtionosuudet huomioon ottaen on yli 40 prosenttia. Tosin nämä laskelmat on osoitettu vääriksi, koska kunnallisverotuksen perusvähennykset vievät kunnallisveron tuoton todellisuudessa esimerkiksi kotikunnassani Punkalaitumella vajaaseen 13 prosenttiin, eli puhutaan efektiivisestä tuloveroprosentista. Jos valtionosuudet lopetettaisiin, kunnallisveroprosentti olisi maaseutukunnissa yleisesti noin 40 prosenttia.

Tämä on mielenkiintoista, koska valtion budjetissa vuodelle 2013 kansalaisilta kunnallisveron tapaan perittävien ansio- ja pääomaverojen määrä on 8,6 miljardia, arvonlisä- ja muiden verojen ja tulojen määrä on 28 miljardia yhteensä 47 miljardin euron verotuloista. Tässä nähdään, että verotuksen painopiste on siirtymässä kokonaan kulutukseen, muun muassa arvonlisäveroon. Samanaikaisesti yhteisöveroon vaaditaan Ruotsin esimerkin mukaan alennusta. Lisäksi kansainväliset yritykset välttyvät kokonaan verolta siirtämällä yhdellä pankkisiirrolla tilikauden voittonsa veroparatiisiin konserniavustuksena. Näin ovat tehneet muun muassa Mehiläinen ja Terveystalo, jotka ovat saaneet liikevaihtonsa pääosin kunnilta. Valtiovarainministeriössä näkyy uskottavan suuriin palkkaveroihin erityisesti kuntien osalta, jotka eivät voi lain mukaan periä kulutusveroa lainkaan, toisin kuin monissa muissa maissa. Kunnat elävät pääasiassa perusvähennyksen pahasti nakertaman kunnallisveron varassa.

Arvoisa puhemies! Kuntien verotulot tasataan monimutkaisen laskelman perusteella päältäpäin valtion kunnille tilittämistä valtionosuuksista siten, että tasausta saavat ne kunnat, joiden verotulot ovat vähemmän kuin 91,86 prosenttia keskimääräisistä verotuloista. Tasaukseen velvolliset kunnat saavat kuitenkin pitää 37 prosenttia tasausrajan yli menevistä verotuloista. Tämän perusteella kotikunnassani arvioidaan saatavan verotulojen tasausta noin 2,9 miljoonaa euroa. Hyvin ei mene naapurikunnassakaan Sastamalassa, joka on muodostunut viidestä pienemmästä kunnasta, joka laskelmien perusteella täyttäisi elinkelpoisen kunnan kriteerit. Sastamala saa verotulojen tasausta 12,2 miljoonaa euroa. Oli kuntaliitossuunta mikä tahansa, on tulossa köyhyyttä köyhyyden päälle. Jos kaksi tai vaikkapa viisi köyhää kuntaa lyödään yhteen, on lopputulos tietenkin parempi siinä suhteessa, että on vain yksi köyhä, isompi kunta.

Tasauksen maksajina ovat luonnollisesti suuremmat kunnat, kuten Helsinki, joka maksaa 310 miljoonaa euroa, ja Tampere 31 miljoonaa euroa tasausta. Verotulojen tasausta on pyritty kyseenalaistamaan. Ihmekös tuo sitten olisi, koska Helsinki pystyisi yhden vuoden tasarahalla perustamaan parikin Guggenheim-museota. Täytyy kuitenkin muistaa, että Helsinki on saanut asemansa täysin poliittisella päätöksellä. Sinne on keskitetty kaikki hyväpalkkainen virkamieskunta, ja lisää on tulossa muun muassa poliisihallinnon muutoksella. Vuosikymmeniä hyvin toimineen verotulojen tasauksen kiistäminen osoittaa vain ajan itsekästä henkeä. (Puhemies koputtaa)

Ajan rajoittamana joudun, puhemies, toteamaan tähän lopuksi, että hallitus nurin ja äkkiä.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Monessa hallituspuolueiden edustajien puheenvuorossa kehuttiin tänään perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia. Oikeastaan se vähän hämmentää, kun kehut tulevat hallituksen puolelta. Mutta toisaalta se kertoo, että eräät kansanedustajat ovat vaihtoehtobudjettiesityksemme lukeneet, ja mihinkään muuhun johtopäätökseen siitä ei voi tulla kuin että se on hyvää, huolellista ja perusteltua työtä.

Ennen kaikkea vaihtoehtobudjettimme viestii siitä, että perussuomalainen puolue on aatepuolue. Myös vaihtoehtobudjetissamme näkyy puolueemme aatteellisuus, joka on kiteytettynä tunnuslauseeseemme: "Jokainen ihminen, jokainen ihmiselämä on arvokas." Tämä on myös vaihtoehtobudjetissamme lähtökohtana, sillä erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämän edellytysten parempi turvaaminen on siinä keskeisesti esillä, ja toisaalta se, että on sitä yhteistä kakkua, että sitä kakkua on ja sitä kasvatetaan, jota sitten olisi oikeudenmukaisesti jaettavissa.

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti hallituksen budjettiesitys viestii siitä, että kansalaisten on varauduttava elintason heikkenemiseen ja kaikilla tavoin vyön kiristykseen. Siitä ovat esimerkkinä erilaiset indeksien jäädytykset. Lapsilisien indeksit jäädytetään. Opintotuen indeksi otetaan käyttöön hämäävästi vasta syksyllä 2014, kun eduskuntavaalit, mikäli ne normaalissa järjestyksessä pidetään, jo tuolloin kolkuttavat ovella. Samanlaista outoa peitekieltä: Kun nyt lapsilisien indeksitarkistuksista pidättäydytään, puhutaan, että lapsilisät pysyvät ennallaan, mutta samanaikaisesti kun hallitus ei tee nyt verotaulukoihin pieni- ja keskituloisten osalle inflaatiotarkistuksia, hallituksen toimesta ei kuitenkaan sanota, että verotushan asiallisesti nyt kiristyy ja elintaso alenee lapsiperheiden osalta lapsilisien indeksin jäädytysten osalta muun muassa.

Monessa puheenvuorossa on viitattu arvonlisäverotuksen korotukseen, joka tarkoittaa erityisesti pieni- ja keskituloisten, vähäosaisten, eläkkeellä olevien, opiskelijoiden, työttömien tiukentuvaa elintasoa, sillä tällaisilla ihmisillä valtaosa tuloista menee kulutukseen.

Erityisen halpamaisena, arvoisa herra puhemies, pidän hallituksen budjettiesityksessä yliopistoindeksin jäädyttämistä toistamiseen. Tälle vuodellehan indeksistä leikattiin puolet ja ensi vuodelle kokonaan. Tämä on kylmä suihku yliopistomaailmalle juuri nyt, kun on ajettu yliopistouudistus. Nimenomaan tässä käynnistysvaiheessa, uudessa tilanteessa, pitäisi turvata yliopistoille toimintaedellytykset, pitää rahoituksellinen tulopohja vakaana. Erityisesti rahoituksen tulopohjan vakaana pitäminen yliopistokentässä on sen vuoksi perusteltua, että kun viime aikoina on paljon puhuttu korkeakoulutuksen periytyvyydestä, niin tämähän entisestään syventää koulutuksen eriarvoisuutta. Sosialidemokraatit, jotka nyt loistavat täällä salissa poissaolollaan, ovat aina halunneet suureen ääneen korostaa koulutuksen tasa-arvoisuutta. Tämä on kyllä kylmä isku tällaiselle oikeudenmukaiselle ja hyvälle ideologialle. Pian ollaan, ystävät, arvoisat edustajatoverit, siinä tilanteessa, että kun yliopistojen rahoituspohja heikkenee ja yliopistot joutuvat kehittämään uusia rahoituksen lähteitä, niin yliopistot tulevat mahdollisesti esittämään lukukausimaksuja opiskelijoille. (Puhemies koputtaa) Tämäkö on sitä erityisesti sosialidemokraattien peräämää tasa-arvoista koulutuspolitiikkaa?

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin merkille pantavaa tässä tämän päivän keskustelussa on ollut kyllä se, että hallituspuolueitten edustajien pitämissä puheenvuoroissa ei juurikaan ole käsitelty sitä, millä tavalla tähän maahan saadaan aikaan talouden kasvua, millä keinoilla tähän maahan saadaan aikaan talouden kasvua, ja voi vain todeta, että tässäkään budjettikeskustelussa hallituspuolueitten edustajilta niitä ajatuksia ja todella kovia keinoja talouden kasvun aikaansaamiseksi ei löytynyt eikä niitä haluttu esitellä.

Talouden kasvun kannaltahan meidän suuri ongelma on tietysti eurokriisi ja Suomen vientiteollisuuden ongelmat, eli eurokriisin lisäksi meidän ongelmana on rakennemuutos tärkeimmillä vientialoilla. Sitä kuvaa jo se, että meidän viennin kehitys on ollut selvästikin vientimarkkinoitten kasvua heikompaa. Keinoja tilanteen korjaamiseksi pitää tietysti löytää, ja joutuu sanomaan, että näiden keinojen etsimisessä Suomi on ollut aivan liian ponneton.

En itse ensinnäkään näe Suomen hallituksen linjaa eurokriisin hoidossa kovinkaan järkevänä. Se on ollut siis pelkkää Suomen vastuitten rajaamislinjaa, mutta en kyllä näe myöskään hallituksen ponnisteluja talouden kasvun aikaansaamiseksi kovin tarmokkaina. Jotkut tutkimuslaitokset ovat jopa sanoneet tätä politiikkaa tietynlaiseksi näpertelyksi. Toki hallituksen budjettiesityksessä on myös varsinaisia kasvuedisteitä, ehkä tärkein on tutkimus- ja tuotekehitysvähennys yritysten verotukseen, ja onhan siellä jonkin verran myös tie- ja rautatieinvestointeja Pietarin suuntaan. Mutta kun meitä verrataan esimerkiksi lähinaapuri Ruotsiin, niin mittaluokaltaan eri arvioitten mukaan heidän kasvupakettinsa on jopa kymmenkertainen Suomen toimenpiteisiin verrattuna. Ruotsissa todella panostetaan pohjoisen kaivoshankkeisiin, tutkimus- ja tuotekehitykseen ja mittaviin tie- ja rautatiehankkeisiin, ja ilmeisesti vahvasti myös velkarahalla, ja tuo kaikki näkyy todellakin sitten myös kasvuennusteissa.

Suomessa tarvitaan rohkeita toimenpiteitä, jotka todella luovat vankan kasvun perustan yrittäjyydelle ja työllisyydelle, ja muistaen sen, että tämä maa kehittyy vain koko voimallaan. Hallituksen keskittävällä kasvukeskuspolitiikalla tä-mä maa vain näivettyy. Toisin kuin monet hallituspuolueitten edustajat ovat täällä sanoneet, on todettava, että nyt meillä olisi todellinen sauma, suuri sauma muun muassa Valtion infra Oy:n kautta panostaa isoihin, koko maan kannalta välttämättömiin investointeihin, joilla muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomen mittavat raaka-aineresurssit saataisiin tulevaisuudessa käyttöön. Näitähän on kotimaisessa energiassa, biotaloudessa, metsätaloudessa, matkailussa, kaivannaisteollisuudessa jne. Valtiontalouden alijäämä sinällään ei ole vielä ongelma, kunhan vain on selkeä suunnitelma talouden tasapainottamiseksi. On ymmärrettävä se, että investointivelka infraan tai biotalouden massiiviseen kehittämiseen on ihan eri asia kuin syömävelka päivittäisiin menoihin, ja valitettavasti tämä keskustan esityksen todella iso asia tässä keskustelussa on jäänyt aika lailla vähälle huomiolle.

Ihan sitten muutama sana, puhemies, näistä keskustan budjettiesityksistä. Ensinnäkin edustaja Katainen otti esille valtionosuuslain muutoksen. Kun valtionosuuksia leikataan peruspohjaltaan tällä kaudella lähes 3,5 miljardia euroa, niin on todella tärkeää, että nyt toteutettaisiin tämä keskustan esitys näihin valtionosuuksiin liittyen siten, että näitä valtionosuuksien leikkauksia ei tehtäisi, ja sitten toteutettaisiin myös se edustaja Kataisen tekemä esitys verotulojen tasausjärjestelmästä siltä osin, että palautettaisiin kiinteistövero edelleen myös verotulojen tasausjärjestelmään.

Toinen asia, johon lyhyesti haluan kiinnittää huomiota, on hallituksen budjettiesityksen toimenpiteet maataloutta kohtaan. On todella surullista huomata, että vakavassa kannattavuuskriisissä olevaa maataloutta hallitus budjettiesityksellään kohtelee tavattoman kaltoin, ja olisi äärettömän tärkeää, että tässäkin nyt toteutettaisiin keskustan esitykset ja muun muassa nämä leikkaukset kansalliseen tukeen jätettäisiin tekemättä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten varjobudjetti on sinivalkoista talouspolitiikkaa edistävä laadukas linjapaperi, joka onnistuneesti haastaa hallituksen sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta syventävän budjetin. Perussuomalaiset asettavat Suomen kansan edun etusijalle budjettivaihtoehdossaan poiketen hallituksesta, jonka budjetti on syntynyt erinäisten etujärjestöjen lobbauksen vaikutuksesta.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten veropolitiikka perustuu periaatteelle, että verot on maksettava maksukyvyn mukaan. Siinä rikkaampi kansanosa erityisesti nykyisen eurokriisin oloissa osallistuu suuremmalla panoksella valtiontaloutemme vakauttamiseen. Ansiotuloverotuksen kiristäminen ylimmissä tuloluokissa ei vähennä kansantaloutemme dynaamisuutta. Esittämämme indeksikorjaukset pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotaulukkoon sen sijaan parantavat kansalaisten ostovoimaa sekä ylläpitävät kotimaista kysyntää, sillä tämä tuloluokka käyttää suuremman osan tuloistaan kulutukseen. Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä arvonlisäveron korottamista sen kaikissa verokategorioissa, sillä se on suora ryöstö lapsiperheiden, vanhusten ja vähävaraisten kukkarosta heidän käydessään ruokakaupassa, apteekissa tai käyttäessään joukkoliikennettä.

Perussuomalaiset haluavat lopettaa suurkorporaatioiden osinkotulokeinottelun asettamalla listatuista yrityksistä nostetun osingon täysin veronalaiseksi. Listaamattomista yrityksistä nostetun osingon veroton alaraja laskettaisiin 10 000 euroon asti verottomaksi, millä kerättäisiin lisää rahaa palveluihin. Edelleen kuitenkin tuettaisiin suomalaista yrittäjyyttä, sillä suurin osa listaamattomista pk-yrityksistä nostaa alle tämän summan osinkoa vuodessa. Haluamme myös tukea suomalaisia palveluvaltaisia pienyrityksiä korottamalla arvonlisäveron liiketoiminnan alarajaa ja alvin huojennusalueen kattoa. Perussuomalaisilla on lisäksi tahtotila parantaa työllistävien kasvuyritysten toimintamahdollisuuksia pk-yritysten osalta vapauttamalla ne yhteisöverosta, mikäli ne eivät nosta yrityksestään osinkoja.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus haluaa leikata ensi vuonna kuntien valtionosuuksia ja näin vauhdittaa kuntalaisten nyrkkiin pysähtynyttä Suomi-uudistustaan. Samalla Suomi-uudistusta ajava hallitus haluaa pakottaa kunnat kilpailuttamaan julkisen palvelutuotantonsa, minkä välitön seuraus on se, että hoito- ja hoivapalveluiden järjestäminen valuu ulkomaisessa omistuksessa oleville terveysalan megayrityksille. Ne maksavat veronsa veroparatiiseihin. Perussuomalaiset haluavat pelastaa suomalaiset kunnat ja kunnalliset peruspalvelut lisäämällä kuntien valtionosuuksia erilaisten palveluiden tuottamiseen ensi vuodelle noin 300 miljoonalla eurolla.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ei kitke harmaata taloutta ahkerasti. EU:n halpatyövoiman vyöryn aiheuttaman kaaoksen takia rakennus- ja ravintola-alamme tila on karmaiseva eikä kotimaisella rehellisellä yrittäjällä ole kohta mahdollisuutta toimia näillä aloilla. Hallituksen olisi vitkuttelematta saatettava voimaan tehokkaampia keinoja harmaan talouden torjumiseen. Ay-liikkeelle olisi lanseerattava kanneoikeus, jolloin oikeuteen saataisiin ne yritykset, jotka törkeästi laiminlyövät työoikeudellisia velvoitteitaan halpatyövoiman avulla. Hallitus on myös vitkutellut tilaajavastuulain kokonaisuudistuksen toteuttamisessa ja luvannut sitä koskevan selvityksen vasta ensi keväänä. Perussuomalaiset sitä vastoin olisivat valmiina heti nostamaan moninkertaisiksi tilaajavastuulain rikkomisesta koituvat laiminlyöntimaksut. Ulkomaisille yrityksille olisi myös perussuomalaisten mielestä linjattava rekisteröintipakko, että viranomaiset ylipäätänsä olisivat tietoisia maassamme aliurakointia suorittavien rakennusalan yritysten määrästä.

Norsunluutornista operoivan EU-tuomioistuimen päätöksen myötä Suomeen veronsa maksavat EU-alueen kansalaiset saavat kansallisessa verolainsäädännössämme määritellyn kotitalousvähennyksen jatkossa muun muassa ulkomailla sijaitsevien asuntojensa remontteihin. Hallituksen kotitalousvähennyksessä mainitaan kotitalousvähennyksen tulevan taannehtivaksi vuodesta 2007 lähtien, mikä johtaa siihen, että ne Suomessa olleet virolaiset ja puolalaiset työntekijät, jotka ovat viitsineet maksaa veronsa tänne, tulevat marssimaan verotoimistoon ja vaatimaan Verohallinnolta oikaisuja monen vuoden ajalta kotitalousvähennyksiin oikeuttavien palveluiden käytännössä. Tämä tulee maksamaan Suomelle miljoonia.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa kaikilla edustajilla on huoli suomalaisten hyvinvoinnista ja erityisesti siitä, miten se hyvinvointi tulevaisuudessa myös säilytetään. Siksi perussuomalaiset ovat tehneet vaihtoehtobudjetin, jossa asioita katsotaan suomalaisen kansalaisen näkökulmasta. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti antaa vaihtoehtoja talouskasvuun, työllisyyteen ja oikeudenmukaiseen toteuttamiseen.

Vaihtoehtomme tarttuu tehokkaasti muun muassa yhä kasvavaan harmaan talouden ongelmaan Suomessa. Harmaan talouden torjumisen hallituskin on listannut yhdeksi kautensa kärkitavoitteista. Kuljetusalan yritysten kilpailukyky on ajettu kuilun partaalle muun muassa polttoaineen kalleuden vuoksi, ja näin harmaa talous rehottaa. Harmaan talouden piirissä olevien kuljetusyritysten kuljetuskalustosta osa on ollut jopa katsastamatonta ja epäkuntoista. Nämä tilanteet ovat johtaneet vakaviin onnettomuuksiin, Kanta-Hämeessä jopa kuolonkolariin, Tullin ja poliisin nykyresurssit kun eivät riitä täydelliseen valvontaan. Perussuomalaisten mielestä liikkuvalla poliisilla on merkittävä rooli raskaan liikenteen valvonnassa eikä liikkuvaa poliisia voida missään tapauksessa lopettaa. Vaihtoehdossamme esitetyt lisämäärärahat poliisin toimintamenoihin saataisiin esimerkiksi suursäätiöiden pääomaverovelvollisuudesta. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön vuosittainen veroetu oli 29—45 miljoonaa euroa vuosina 2004—2005. Lisäksi olemme esittäneet lisäyksenä 5 miljoonaa euroa Tullilaitoksen toimintamenoihin. Tuo raha vastaavasti saataisiin toteuttamalla ehdottamamme 15 prosentin leikkaus puoluetukeen.

Arvoisa puhemies! Panostaisimme runsaasti lisää rahaa vanhustenhoitoon ja omaishoitoon. Lisäisimme 25 miljoonaa euroa omaishoitajien toimintakyvyn tukemiseen ja omaishoidon tuen tasoon tehtävään tasokorotukseen. Meistä jokainen tietää, että omaishoitajat tekevät töitä jaksamisensa äärirajoilla vailla kunnollista korvausta. Mikäli jokainen omaishoidettava vaatisi hoitopaikan kotihoidon sijaan, se olisi valtion kannalta katastrofi.

Perussuomalaiset haluavat Suomesta maan, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä vanhenemista. Ihmisarvoiseen ikääntymiseen kuuluvat paitsi hyvä hoito ja hoiva myös mahdollisuus itsenäiseen, sosiaaliseen ja virikkeelliseen elämään. Vanhustenhoidon suurimpia epäkohtia on henkilöstön riittämätön määrä. Hoitotyö edellyttää hyvän ammattitaidon lisäksi riittävästi lämpimiä käsipareja. Henkilöstön mitoittaminen vastaamaan todellista hoitotarvetta on siten myös tulevan vanhuspalvelulain ja palvelujen järjestämisen tärkeimpiä tehtäviä. Kaikki ikääntyvät yksilöllisesti, ja palveluiden tarve on jokaiselle erilainen. Perussuomalaiset esittävätkin 75 miljoonan lisämäärärahan kohdistettavaksi sellaisiin hoitoisuudeltaan raskaisiin hoivapaikkoihin, joissa työntekijän tarve on tällä hetkellä suurin.

Jotta nämä yhteiskunnan kannalta tärkeät asiat saataisiin kuntoon, ehdotamme varallisuusveron palautusta. Tällä tavalla arvoimme valtion kassaan kertyvän noin 135 miljoonaa euroa, joka voitaisiin käyttää omaishoidon tuen kehittämiseen sekä vanhustenhoidon laadun parantamiseen. Tämä, jos mikä, on vastuunkantoa köyhemmistä. On kohtuullista, että yhteiskunnan parempiosaiset kantavat suuremman vastuun myös yhteiskunnan kustannuksista.

Arvoisa puhemies! Nuoret ovat yhteiskuntamme voimavara, ja heidän kouluttautumistaan ja työllistymistään on tuettava kaikin keinoin. Hallitus esittää uuteen nuorten aikuisten osaamisohjelmaan 27 miljoonaa euroa, mutta aikoo samanaikaisesti vähentää oppisopimuskoulutukseen varattuja määrärahoja yli 26 miljoonalla eurolla. Tätä me emme hyväksy, vaan haluamme lisäpanostuksia nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Esimerkiksi mestari—kisälli-malli on käytännössä toimivaksi todettu tapa parantaa nuorisotyöttömyyttä. Samalla saadaan osatyökykyisiä ammattilaisia takaisin työelämään, kun jo mahdollisesti täyden työkykynsä menettänyt mestari voi kouluttaa kisällistä työnsä jatkajan. Meillä Päijät-Hämeessä projekteista on kokemusten mukaan saatu erittäin hyviä tuloksia ja jo syrjäytyneitä nuoria on saatu mukaan yhteiskuntaan, ja he ovatkin työllistyneet jo ennen projektin päättymistä. Vertailun vuoksi sanottakoon, että ehdottamamme 10 miljoonan lisämääräraha mestari—kisälli-mallin käyttöönottoon kuluu ensi vuonna helposti, kun Kroatia liittyy EU:n uudeksi jäsenmaaksi. Komission arvion mukaan tämä maksaa Suomen osuudelle 10 miljoonaa euroa lisää.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille tärkeintä on suomalaisten hyvinvointi, siksi me olemme tehneet tämän suomalaisille paremman budjettiehdotuksen.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Käyty keskustelu perussuomalaisten ja keskustan varjobudjeteista on ollut varsin eläväistä ja monipuolista, mutta sisäinen ja ulkoinen turvallisuus on jäänyt liian vähälle huomiolle. Nimittäin sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta ei voi tinkiä. Turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä. Poliisin määrärahat ovat riittämättömät, puhumattakaan Puolustusvoimista, joka parhaillaan tarpoo liki hallitsemattoman rakenneuudistuksen ja historiallisten suurien budjettileikkausten suossa.

Perussuomalaisten mielestä Kataisen hallituksen puolustushallintoon suuntaamat leikkaukset ovat rajuja ja väärin kohdistettuja. Ensi vuoden talousarviossa puolustusministeriön hallinnon-alalle on luvassa yli 70 miljoonan euron menovähennys. Mikään muu hallinnonala ei joudu näin suhteettoman suurten säästötoimenpiteiden kohteeksi. Säästöt ovat sitä luokkaa, että puolustusratkaisumme pääperiaatteet — liittoutumattomuus, koko Suomen puolustaminen ja yleinen asevelvollisuus — joutuvat tätä menoa vaakalaudalle jo lähitulevaisuudessa, eikä pidä unohtaa sitäkään, että istuva hallitus ajoi Suomen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.

Leikkaukset johtavat väistämättä sodanajan joukkojen suorituskyvyn laskuun. Etenkin alueellisten joukkojen puolustusmateriaalihankintoja joudutaan karsimaan ja viivästyttämään tällä vaalikaudella. Varusmiesten koulutus jää puutteelliseksi, kun esimerkiksi maastovuorokausien määrää joudutaan laskemaan tuntuvasti. Näin ollen varusmiesten osaaminen ei enää täytä sodanajan joukoille asetettavia vaatimuksia. Kolmessa vuodessa tällaisia osin puutteellisesti koulutettuja varusmiehiä ehtii kertyä 75 000.

Huolestuttavaa on myös reserviläisten kertausharjoitusten täysin riittämätön määrä. Kun vielä viime vuonna koulutettiin kertausharjoituksissa yli 27 000 reserviläistä, voidaan hallituksen budjettileikkausten seurauksena jatkossa kouluttaa vain vaivaiset 2 000 henkilöä vuodessa. Tälle vuodelle on tosin luvassa hienoista parannusta viimeisten tietojen mukaan tuohon 2 000:een, kiitos puolustusministeriön priorisoinnille, mutta hyvin lohduttomaksi tuo luku edelleen jää.

Materiaalista säästäminen ja varusmiesten puutteellinen koulutus yhdistettynä reserviläisten kertausharjoitusten niukkuuteen herättää kysymyksen, onko reserviläisarmeijamme riittävän toimintakykyinen. Onko ulkoinen turvallisuutemme taattu, onko puolustuskyvyllämme ennalta ehkäisevä vaikutus? Vaikka puolustusmäärärahat tämän hallituskauden jälkeen nousisivatkin, niin kuin välttämätöntä onkin, hallituksen aiheuttaman koulutusvajeen umpeen kurominen tulee viemään kauan ja osittain se jää varmasti paikkaamatta. Olenkin kiinnostunut kuulemaan, miten hallitus aikoo jatkossa turvata sodanajan joukkojen suorituskyvyn. Ensi vuoden budjetti on karua luettavaa ulkoisen turvallisuutemme kannalta katsottuna.

Arvoisa puhemies! Sotilasliittoon kuulumatonta Suomea puolustaa tehokkaasti ja taloudellisesti yleiseen asevelvollisuuteen perustuva ja riittävästi kertausharjoitettu reserviläisarmeija. Siksi hallituksen vastuuton ja virheellinen leikkauslinja on perussuomalaisten mielestä katkaistava nyt eikä vasta ensi vaalikaudella. Esitämme varjobudjetissamme reilun 70 miljoonan euron määrärahalisäystä puolustushallinnon leikkausten peruuttamiseen.

Koska yleistä asevelvollisuutta on lisäksi vahvistettava, esitämme myös varusmiesten kotiuttamisrahan palauttamista. Nimittäin varusmiespalvelus jättää päättyessään monet kotiutuneet nuoret aikuiset asemaan vailla vakituista toimeentuloa. Kotiuttamisrahan avulla voitaisiin tehokkaasti tukea varusmiespalveluksensa päättävien henkilöiden siirtymistä takaisin arkielämään. Kotiuttamisraha myös säästäisi kuntien menoja, kun varusmiespalveluksensa päättäneitä henkilöitä ei samassa määrin ajautuisi välittömästi toimeentulotuen piiriin. Samalla se olisi valtiovallalta selkeä tunnustus kansalaisvelvollisuutensa ryhdikkäästi suorittaneille miehille ja tietenkin myös vapaaehtoisille naisille.

Arvoisa puhemies! Määrärahalisäykset olisimme valmiita kattamaan, kuten ryhmäpuheenvuorossammekin todettiin, esimerkiksi leikkaamalla kehitysavusta lähes 300 miljoonaa euroa. Tämä leikkaus on perusteltu, koska monin paikoin antamamme kehitysapu on tehotonta tai väärin kohdistettua.

Jari  Lindström  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet oman vaihtoehtoisen talousarvioesityksensä. Otamme vähemmän velkaa kuin hallitus eli noin 175 miljoonan euron verran. Olemme myös kohdentaneet eräitä menoja eri tavalla verrattuna hallituksen talousarviossaan esittämiin. Keskityn muutamiin kohtiin varjobudjetissamme.

Hyvinvointi lähtee työnteosta, ja työn tekeminen on perusta hyvinvointivaltiolle. Jotta työtä voisi olla, on oltava niitä, jotka työtä tarjoavat. Perussuomalaiset pitävätkin yrittämistä ja yrittäjyyttä suuressa arvossa. Mielestämme tulisikin tukea nykyistä enemmän pk-yritysten kasvua. Juuri pk-sektorillehan on viime vuosina syntynyt työpaikkoja, samaan aikaan kun suuryritykset ovat panneet ihmisiä kilometritehtaalle suorastaan liukuhihnalta. (Jussi Niinistö: Ne on faktoja!)

Suuryritysten saamat tuet onkin asetettava kyseenalaisiksi niiden tehottomuuden vuoksi ja suunnattava tuet paremmin työllisyyttä tukeviin kasvuhakuisiin pk-yrityksiin. Tukien lisäksi pk-yritykset tarvitsevat verokannustimia. Ehdotammekin erityistä kasvupakettia, joka pitää sisällään alv:n alarajan tuntuvan korotuksen muodossa annettavan alv-huojennuksen, työllistävien pk-yritysten Viron mallin mukaisen yritysverotuksen sekä kotitalousvähennyksen korotuksen. Kasvupakettia esitämme määräaikaiseksi, ja sitä tulee seurata sen vaikutusten arvioimiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Työllisyys on aivan keskeisessä asemassa budjetissamme. Siitä huolehtiminen on kansakunnan kohtalonkysymyksiä. Ongelmahan on se, että Suomessa on aivan liikaa ihmisiä vailla työtä. Kuitenkin meillä puhutaan samaan aikaan muun muassa työvoimapulasta, työn ja sen tekijän kohtaamattomuudesta, työssäjaksamisesta ja liian aikaisesta eläköitymisestä. Meillä on lisäksi ongelmana se, että Suomessa joko ollaan työssä tai sitten ollaan työttöminä. Tästä syystä osatyökykyiset ovat huonosti käytetty voimavara. Puhutaan myös vaikeasti työllistyvistä, ja samaan aikaan erilaiset pätkätyöt lisääntyvät jatkuvasti. Onkin syytä toimia osatyökykyisten ja monenlaisen työn saattamiseksi kohtaamaan toisensa nykyistä paremmin. Entä sitten se epäkohta, jossa samaan aikaan tehdään töitä ylikuormitettuina ja toisaalla ei ole töitä lainkaan? Pitäisikö työtä pystyä jakamaan nykyistä tasaisemmin? Vastaan, että pitäisi.

Kannamme vaihtoehdossamme myös vakavaa huolta nuorten työttömyydestä sekä yli 50-vuotiaiden työttömien asemasta. Nämä molemmat ryhmät uhkaavat jäädä jalkoihin hyvästä tahdosta huolimatta. Nuoret jäävät ilman arvokasta työkokemusta, ja yli 50-vuotiaat ovat työnhakijoina liian usein selkeän ikärasismin kohteena, varsinkin jos heillä on vain kapean sektorin osaamista.

Kunnille on asetettu velvoitteita työllistämiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan sekä aktivointisuunnitelmien laadintaan liittyen. Kunnat on kuitenkin ajettu taloudellisesti erittäin ahtaalle, sillä velvoitteiden määrää on jatkuvasti lisätty ilman riittäviä määrärahoja. Näin näyttää käyvän myös pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen liittyvän kuntakokeilun ja nuorten kuntouttavan työtoiminnan suhteen. Kuntatalouden rajun heikkenemisen myötä monet kunnat ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, eivätkä perussuomalaiset voi hyväksyä kuntien toimintamahdollisuuksia heikentäviä valtionosuusleikkauksia ja samanaikaista velvoitteiden lisäämistä.

Lopuksi muutama sana harmaasta taloudesta. Vaadimme lisää toimia sinällään aivan oikeiden toimenpiteiden lisäksi harmaan talouden torjuntaan, näistä esimerkkeinä sakotusoikeus aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvonnan tarkastajille sekä Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten yritysten rekisteröintipakko vero- ja valvontaviranomaisten työn helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Lisäksi eri viranomaisten välinen yhteistyö ja tietojen vaihtaminen on saatava nykyistä joustavammaksi, ja onkin selvitettävä erilaiset keinot parantaa viranomaisyhteistyötä tältä osin.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindström kävikin seikkaperäisesti nämä työasiat läpi, joten en käy niitä enää toistamaan.

Hallituksen ensi vuoden budjetti painottuu monilta osin maaseudun, Ruuhka-Suomen ulkopuolisten alueiden, kurittamiseen. Perussuomalaiset ovat pyrkineet vaihtoehtobudjetissaan näitäkin epäkohtia paikkaamaan. Kuntien valtionosuusleikkaukset koskettavat kaikkein kipeimmin haja-asutusalueiden kuntia, joissa verotulojen vuosittainen kasvu on olematonta ja jopa usein miinusmerkkistä. Perussuomalaisten mielestä näilläkin alueilla täytyy säilyttää elämisen ja asumisen mahdollisuus. Sitä vastoin pääministerin lausunnot, joiden mukaan koko Suomen asuttuna pitäminen tuntuu vanhahtavalta, ovat mietityttäneet, että onko tämä todella kokoomuksen linja.

Esitykset kilometrikorvausten leikkauksista ovat suora tulonsiirto haja-asutusalueilta Kehä kolmosen sisäpuolelle, missä julkinen liikenne huomattavasti paremmin voi huolehtia myös työmatkaliikenteestä. Tiemäärärahojen osalta hallituksen esitys on keskitys kokonaan suurten keskusten ympärille, ja alempiarvoisen tiestön annetaan rapautua. Miljardiluokan investointitarpeita ei moniin vuosiin pystytä korjaamaan, vaikka jossain vaiheessa maahan saataisiin koko maan asuttamisen kannalta myönteisempi hallitus.

Yhtenä esimerkkinä tiemäärärahojen keskittämisestä on hallituksen päätös Tampereen rantaväylän tunnelille luvattu 60 miljoonaa euroa. Sen sijaan yleisen liikenteen sujumisen ja tieturval- lisuuden kannalta tärkeät Ysitien ja Kolmostien korjaukset siirtyvät hamaan tulevaisuuteen. Tuolla 60 miljoonalla eurolla korjattaisiin pitkä pätkä alempiasteista tiestöä, eikä valtion budjettiin tulisi lisärahoitustarvetta.

Arvoisa puhemies! Muutamien verolinjausten osalta hallitus toimii hyvin lyhytnäköisesti. Samalla kun esimerkiksi turpeen käytön verohuojennusta ollaan pienentämässä, jää huomiotta alan työllistävyys ja vaikutukset myöskin kauppataseeseen. Turveala työllistää välillisesti ja välittömästi kymmeniätuhansia työntekijöitä. Turpeen polton vaihtoehtona on useimmiten muun muassa Kiinasta tuotava kivihiili. Perussuomalaiset esittääkin vaihtoehtobudjetissaan turpeen tuen pitämistä ennallaan.

Hallituksella on periaatteellinen tarve käydä pienituloisten kimppuun pääasiassa silloin, kun talousarviota tasapainotetaan: arvonlisäveron korotus, lapsilisien indeksijäädytys, opintotukien jättäminen indeksisidonnaisuuden ulkopuolelle — kaikki nämä vaikuttavat niiden ihmisten elämään, jotka kaikkein pienimmällä joutuvat tulemaan toimeen.

Muutama asia kehitysavusta. Me perussuomalaiset kannatamme kehitysapua, mutta minä ja ryhmämme olimme sitä mieltä, että tässä tilanteessa on oikein, että leikataan tämä 270 miljoonaa. Meidän pitää viedä kehitysapua ennen kaikkea koulutuksen ja sivistyksen pariin kehitysmaihin, mikä johtaa askelen tasa-arvoisempaan suuntaan ja siihen, että myös naisille ja tytöille joskus tämä tasa-arvo kehittyisi. Samoin kehitysavussa on satsattava terveydenhuoltoon ja esimerkiksi siihen, miten väestökasvua voidaan hillitä. On muistettava, että Suomi ei ole todellakaan prosentuaalisesti pienimmän kehitysavun määrän antaja tälläkään hetkellä: monia EU-maita on paljon huonommalla prosenttiluvulla.

Harmaaseen talouteen, niin kuin täällä äskenkin mainittiin, tulisi hallituksen puuttua entistä voimakkaammin. Tilaajavastuulaki, olkoonpa se sitten niin sanottu Hollannin malli, joka tarkoittaa sitä, että pääurakoitsija on vastuussa koko tilaajaketjusta, tai jokin muu malli, sekä yrityksen rekisteröintipakko Suomessa — näilläkin toimenpiteillä saadaan vuosittain vero- ym. tuloja useita miljardeja euroja.

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme esittäneet useita kohteita, millä näidenkin epäkohtien korjaukset voitaisiin rahoittaa, jos ei tässä talousarviossa, niin ehkä hallitus poimii jälleen parhaat palat jo ensimmäiseen lisätalousarvioonsa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että hallituksella on takanaan melkoinen virkamiesryhmä. Nimittäin se on tehnyt kyllä hyvää työtä ainakin osittain, ja mihin hallitus mahtaisikaan joutua ilman heitä? Kun ajatellaan nyt, miten hallituspuolueiden jäsenet ovat toimineet täällä salissa ja turuilla ja toreilla aina tavatessa, he kysyvät, missä on teidän vaihtoehtonne, antakaa selvityksiä ja vaihtoehtoja. No, kuitenkin hallitus omassa ohjelmassaan julkaisee meidän hyviä vaihtoehtojamme, joten ilmeisesti on pääteltävä niin, että tämä hyvä virkamiesryhmä lukee tarkkaan meidän erittäin hyvät vaihtoehtomme ja ottaa sieltä ne parhaat osiot. Tosin poliitikoille voisin suositella lukemista ja tutustumista enemmänkin ja ainakin lukemisen ja kuulemisenkin ymmärrystä. Esimerkiksi edustaja Kataja ei millään ymmärtänyt, että meidän käytössämme olevat luvut ovat hallituksen omia lukuja.

Näistä hyvistä asioista vielä, mitä me olemme esittäneet ja mitä hallitus nyt on ominut itselleen, mainitsen muutaman: nämä t&k-verotuet, poistojen korotuksia, enkelirahoitusta. Ja suurien otsikoiden avulla esille tuotu solidaarisuusverohan on meidän Wahlroos-vero, mikä nyt on vain hieman laimeampi versio, miten niin kuin Urpilaista voisi lainata. Monia muitakin hyviä ajatuksia on valiokunnissa ollut, ja ne ovat sinne hallituksen ohjelmiin uponneet.

Keskustaa on hieman kehuttava myös tässä kohtaa. He ovat selkeästi lukeneet meidän varjobudjettiamme, meidän ohjelmiamme, ainakin tuon omaishoidon osalta — että hyvä näin.

Ministeri Urpilainen takertui meidän Kela-maksuumme ja siitä tuleviin haittoihin. Se on kieltämättä totta, että siitä tulee haittoja. Mutta ilmeisesti ministeri Urpilainenkaan ei ole lukenut kokonaisuudessaan meidän parempaa varjobudjettiamme. Se on perusteltu hyvin ja siellä on tosiaan vertailtu, mitä tekee hallituksen esitys alv:n nostosta — huomautan: tasavero — versus sitten Kela-maksun osuudesta. Molemmat tuottavat työttömyyttä, myönnetään, mutta Kela-maksu tuottaa huomattavasti vähemmän kuin alv:n nosto. Eli hallitus on omalla toiminnallaan tekemässä työttömiä lisää tähän maahan.

Keskustelusta poimin vielä edustaja Vehviläisen kysymyksen, onko EU-pöydissä Suomen uskottavuus mennyt. Kaikki sen takia vielä, että on tehty pelkästään sisäpoliittisia asioita ulkopolitiikan temmellyskentällä. Takinkääntöä perustellaan siellä, ja Suomen uskottavuus kärsii.

Lisää ministeri Urpilaisen puheista: Kela-maksu perusteltiin, että se on vientiyrityksille haitallista ja alv ei ole vientiyrityksille haitallista. — Ok, siellä on totuuden siemen takana, mutta jos EU:n vienti ei vedä, koko Euroopan talous laahaa, siitä viennistä ei tule välitöntä apua. Totta kai vientiä tarvitsee edistää, mutta kaiken sen nousun pohja, miltä me pääsemme ponnistamaan ylöspäin, on nimenomaan kotimaisen kulutuksen kautta. Sitä kautta pyörii suomalainen talous, kotimainen talous, ja me perussuomalaiset pidämme huolta suomalaisista. Siinä on kaiken a ja o. Suomalaisista huolta pitämällä parannamme taloustilannetta. Muun muassa dieselveron poisto on hyvä esimerkki tästä.

Seuraavaksi aion pikkasen puhua kuntien valtionosuuksista — viittaan sillä nyt turvallisuusasioihin. Turvallisuusasiat eivät tunnu olevan ollenkaan hallituksen huolenpidon kohteena. Koko turvallisuussektori kärsii. Kuntien valtionosuuksia leikataan, jolloin pelastustoimi saa osansa näistä leikkauksista. Tästä salista, mistä johdetaan Suomenmaata, on siirretty ne vaikeat päätökset valtuustosaleihin. Voi voi, niitä valtuutettuja, ketkä nyt tulevat valituiksi! He joutuvat kyllä vaikeiden päätöksien eteen, kiitos Suomen hallituksen.

Sairaankuljetus on, sanotaanko, tyhjän päällä. Sairaankuljetus on siirretty sairaanhoitopiirien vastuulle ja sairaanhoitopiirit on uhattu lakkauttaa, jolloin koko sairaankuljetuksen pohja on poistumassa. Poliisi on saman leikkausuhan alla, rajavartijat, Tulli, Puolustusvoimat, kaikille näytetään kylmää kättä.

Kutien valtionosuudet vaikuttavat myös ka- tuverkostoon, viemäriverkostoon, vesi-infraan, kaikkeen tämmöiseen perusinfraan, mitä meillä on jokapäiväisessä käytössä, kiitos taas jälleen kerran hallituksen. Kotitiet heikkenevät muuallakin oikein urakalla, koska perusväylänpitorahat ovat olleet jo edellisten hallitusten huonon hoidon kohteena, ne ovat olleet aivan liian pieniä, ja tämä hallitus jatkaa ihan samaa rataa. Yksityistiet menevät samalla kontolla, tosin siinä on pikkasen muutoksia ollut.

Tulvakorvaukset ovat myös semmoisia asioita, joita nyt tarvitsee nimenomaan Pohjois-Satakunnassa ja Pohjanmaalla huomioida. Siellä on monia teitä, jotka ovat huuhtoutuneet veden mukana pois. Eli näihin tarvitsee pistää lisää huomiota.

Jos puhemies antaa vielä hetken jatkoaikaa.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ei puhemies voi lopettaa!

Puhuja:

Jos saan vielä hetken jatkaa, niin en tule sitten toista kertaa.

Kehitysapurahoista tuli puhetta tuossa. On jotenkin tekopyhää, että hallituksen ministeriaitiosta haukutaan meidän leikkauksiamme, kun he ovat itse leikkaamassa kehitysapurahojaan. He tekevät itse sitä, mistä haukkuvat oppositiota. Tämän meidän leikkauksemme tarkoitus ei ole missään nimessä kohdistua niihin vähäosaisiin, vaan nimenomaan niihin, jotka ottavat siitä välistä. Korruption kouraa ei yksinkertaisesti kuulu ruokkia. Ja tämän meidän leikkauksemme jälkeenkin kehitysapurahat ovat vielä erittäin hyvällä mallilla maailmanlaajuisesti katsottuna.

Polttoaineveroihin vielä sen verran, että ensin aikaisemmat hallitukset ovat kehottaneet ostamaan pieniä dieselautoja. No, ok, minä tein heti työtä käskettyä, ostin Minin. Tosin se on bensa-Mini, vanha malli, mutta hieno sellainen. Sitten kun kansa osti niitä pieniä dieselautoja ja kun nyt on kaikki nämä polttoaineen verotukset, kuviot, mitä tämän ympärillä liikkuu, niin kansa tuntee olevansa petetty. Auto on yksinkertaisesti välttämätön Suomen pitkien etäisyyksien maassa. Sen takia tätä käytön kompensaatiota hoidetaan esimerkiksi sillä, että dieselvero poistetaan, ja tämä myös parantaa kotimaista kysyntää ja kotimaista ostovoimaa.

Kaiken kaikkiaan perussuomalaisten varjobudjetti on vertailukelpoinen hallituksen vastaavan budjetin kanssa, ja mikä parasta: se on perustellusti parempi.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskustan mielestä pelkästään yhden vuoden budjetilla ei ratkaista Suomen talouden tulevaisuuden haasteita. Siihen tarvitaan nyt pidemmän aikajänteen toimenpiteitä. Nyt tarvitaan toimenpiteitä, jotka luovat pohjan työllisyyden parantamiselle ja yrittäjyydelle, ja nimenomaan se työllisyyden parantaminen on ykkösasia.

Hallitus on viemässä eteenpäin suurta kuntauudistustaan ja ajanut kunnat epävarmaan tilanteeseen. Samanaikaisesti hallitus vielä leikkaa rajusti kuntien valtionosuuksia. Keskusta haluaa torjua tämän kehityksen ja turvata ihmisten peruspalvelut.

Arvoisa puhemies! Haluan nyt keskittyä pariin keskustan tänään esille ottamaan asiaan.

Keskustan mielestä perusväylänpitoon tarvitaan selkeä tasokorotus, ja esityksemme on 100 miljoonaa hallitusta enemmän, muuten tieverkkomme rapautuu. Samoin Suomen tieverkon hiussuoniston, yksityisteiden, kunnossapitoon ja parantamiseen tarvitaan keskustan mielestä 15 miljoonan euron korotus hallituksen esitykseen nähden.

Hallituksen budjettiesitys on kohtuuton maa- ja metsätaloudelle. Maatalouden kannattavuus on heikentynyt voimakkaasti tuotantokustannusten jatkuvasti noustessa. Tuottajahinnat jäävät jatkuvasti jälkeen kustannusten noustessa.

Keskusta ei hyväksy hallituksen linjaa lapsiperheiden aseman heikentämisestä, sitä hallituksen arvovalintaa, kun se jäädyttää lapsilisät.

Keskusta haluaa lakialoitteellaan 59/2012 saattaa omaishoitajien aseman koko Suomessa tasavertaiseksi. Keskusta esittää omaishoidon tuen siirrettäväksi Kansaneläkelaitokselle, ja samalla myös omaishoidon tuki muutetaan verovapaaksi. Omaishoito on hoivana kaikkein lähimpänä ihmistä. Omaishoitajana toimii yleensä lähiomainen tai perheenjäsen, mutta myös muut sukulaiset tai henkilöt voivat tulla omaishoitajiksi. Omaishoitajan arki on täyttä työtä. Arjen lisäksi omaishoitaja on usein vastuussa pyhästä eli viikonlopusta ja muista juhlapäivistä. Moni tarvitsee ympärivuorokautista huolenpitoa. Usein omaishoitaja on jo varsinaisen työuransa tehnyt eli eläkeläinen. Omaishoito on laitoshoitoa parempaa siksi, että vanhus tai muu hoivattava voi viettää aikaansa kotona tutussa ympäristössä läheistensä ympäröimänä. Omaishoito on yhteiskunnalle todella edullista.

Tässä keskustan lakialoitteessa ehdotetaan, että omaishoidon tuki siirretään kunnilta Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi. Aloite on mitä parhain, koska omaishoidon tukea on maksettu ja maksetaan osin eri tavoin eri puolilla Suomea. Nyt kuntien välillä on isoja eroja omaishoitajien kohtelussa ja omaishoidon tuen maksamisessa. Osassa kuntia otetaan uusia omaishoitajia sopimusten piirin, osassa pidetään omaishoitajien määrä vakiona pitäen määrärahat samalla tasolla vuodesta toiseen. Lakialoite maksaa 60 miljoonaa euroa mutta on oikeudenmukainen omaishoitajia kohtaan ja parantaa heidän asemaansa.

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi omaishoidon tuen päätöksenteon siirtämistä Kansaneläkelaitokselle ja myös verovapauden antamista omaishoitajille, josta on myös keskustan lakialoite 60/2012.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä joudun toteamaan, että valtion budjetissa tiestön kunnossapito lyödään täysin laimin. Asiantuntijat arvioivat, että määrärahan pitäisi olla vähintään 100 miljoonaa euroa enemmän. Se olisi kansantaloudellisesti erittäin järkevää, sillä esimerkiksi Suomen Tieyhdistyksen asiantuntija on laskenut, että yhden euron säästö kunnossapidossa aiheuttaa kolmen euron vahingon, koska ennen pitkää joudutaan tekemään kunnossapidon laiminlyönneistä johtuen peruskorjauksia.

Siltojen osalta tilanne on vielä huonompi, sillä siellä yhden euron säästö aiheuttaa peräti viiden euron vahingon. Kunnossapitovelkaa on kertynyt nyt noin kahden miljardin edestä. Se on pian niin suuri, että eroa ei kyetä pitkään aikaan kuromaan umpeen, eikä siihen löydy tarpeeksi rahaa, sillä tiestömme kaipaa pian laajoja perusparannuksia. Nyt siis säästetään kunnossapidosta 100 miljoonaa. Säästö aiheuttaa noin 300 miljoonan euron vahingon. Tästä jos mistä voidaan sanoa, että hölmöläisten touhua.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusneuvottelujen aikana sovittiin mututuntumalta, että suuruus ratkaisee myös kunnallisten palvelujen tuottamisessa. Siksi suurin osa Suomen kunnista aiotaan lakkauttaa. Tuon päätöksen perusteet eivät ole millään tavalla kestäviä. Se on tullut erittäin laajan asiantuntijajoukon voimin todistettua. Viimeisenä kortensa kuntakeskustelun kekoon toi Pellervon taloustutkimus PTT. Heidän lopputulemansa voisi tiivistää näin: kuntakenttä kaipaa remonttia, mutta tehokkaampaa on uudistaa palvelurakennetta kuin yhdistää kuntia.

Parisen viikkoa sitten Valtion taloudellinen tutkimuskeskus totesi, etteivät liitokset kansainvälistenkään kokemusten perusteella tuo oikotietä säästöihin. Vattin tutkijat painottavat, että tärkeämpää on pohtia kuntien ja valtion tehtävänjakoa. Hallituksen suurkunta-ajattelun tyrmäämiseksi löytyy tosiasioita vaikka kuinka paljon. En ole nähnyt, kuullut tai lukenut yhtään tutkimusta tai tilastoa, joka puoltaisi suurkuntia.

Arvoisa puhemies! Kaikesta huolimatta hallitus ajaa jääräpäisesti suurkuntia. Halutaan tehdä poikkeuksellisen suuri hallintouudistus, joka vie vain ojasta allikkoon. Harvinaisen edesvastuutonta toimintaa. Olen ollut pitkään samaa mieltä kuin edellä PTT ja Vatt. Ensin siis pitäisi miettiä valtion ja kuntien välinen työnjako. Sen jälkeen pitäisi katsoa, mitkä palvelut on tarpeen hoitaa ylikunnallisesti — niiden tuottamiseksi maakunta on sopivan kokoinen ja toimiva — ja niin, että ylintä päätösvaltaa käyttäisi maakuntavaltuusto, joka valittaisiin kunnallisvaalien yhteydessä. Loput asiat hoituisivat ihan hyvin nykyisten peruskuntien toimesta. Jos kuntaliitoksia tehdään, niin tehtäköön niitä kansanvaltaa kunnioittaen ja vain silloin, kun kuntalaisten enemmistö ja kunnanvaltuuston enemmistö on asian takana.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean tuosta muutama tunti sitten pidetystä debatista, että se ei ehkä kyllä laadullisesti ollut kaikkein parhaita keskusteluja, mitä eduskunnassa kaiken kaikkiaan on käyty. Tietysti, kun puhutaan rakenteellisista uudistuksista, olisi tärkeää tietää se, mitä kukakin rakenteellisilla uudistuksilla tarkoittaa.

Hyvä puhemies! Täällä on jo esitelty lukuisissa puheenvuoroissa keskustan vaihtoehtolinjaa ja myös niitä laki- ja toimenpidealoitteita, jotka liittyvät meidän ensi vuoden budjettiin. Itse asiassa, kuten olemme todenneet, kysymys ei ole vain ensi vuodesta, vaan pitäisi hakea pitkälinjaisia, pitkäaikaisia, kestäviä keinoja sen eteen, että saisimme kasvua vauhditettua ja myös julkista taloutta kuntoon. Julkisen talouden osalta ja yhteisen kunta- ja valtiopolitiikan osalta tärkeää olisi nimenomaan, että voisimme toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluitten uudistamisen, ja keskusta on tähän esittänyt kotikunta—maakunta-mallia.

Kasvun eväistä ehkä minulle tärkein ja tutuin on tietysti tämä Valtion infra Oy:n perustaminen, josta tänään emme kuulleet valtiovarainministerin kantaa laisinkaan. Kysymyshän on siitä, että viime vaalikaudella jo hyvin perusteellisesti selvitettiin selvitysmies Pasi Holmin toimesta sitä, voisiko perustaa erillisen rahaston tai yhtiön, joka olisi valtion omistama. Se pystyisi saamaan lainaa halvalla korolla, kun tiedämme, että valtio saa erittäin halpakorkoista lainaa, ja sitä kautta saisimme tänne budjetteihin ja kehysbudjettiin väljyyttä, kun tiedetään, että liikennehankkeissa helposti yksikin iso ratahanke maksaa monta sataa miljoonaa euroa. Tällä asialla oli viime vaalikaudella yli puoluerajojen kannatusta. Yritin ajaa sitä viimeisessä budjetissa 2010 elokuussa seuraavan vuoden budjettiin, että olisi päätös silloin tehty, mutta se ei silloin käynyt hallituskumppani kokoomukselle. Huomaan, että edelleenkin tällä kaudella myös eri hallituspuolueitten edustajat ovat tästä puhuneet, ja tuossa liikennepoliittisessa selonteossakin, joka hyväksyttiin kesäkuussa eduskunnassa, sanottiin, että etsitään ja haetaan uusia keinoja. Keskustan mielestä tällainen Valtion infra Oy pitäisi välittömästi perustaa, jotta se olisi jo ensi vuonna käytettävissä ja helpottamassa tätä liikennerahoituksen pulaa, mitä meillä kaiken kaikkiaan on.

Arvoisa puhemies! Lopuksi esittelen yhden näistä keskustan lakialoitteista. Tämä lakialoite oli esillä tässä salissa jo vuosi sitten, ja tämä koskee sitä, että haluaisimme nostaa pienimmät sairaus- ja vanhempainpäivärahat työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasolle.

Jos muistatte, niin vuosi sittenhän hallitus kovasti hehkutti täällä eduskunnassa sitä, että peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan satasella, mutta se tuli tarkoittamaan sitä, että samalla repäistiin perusturvaan erittäin paha kaula, se sama sadan euron kaula, näihin pienimpiin äitiys-, isyys-, vanhempainpäivärahoihin ja pienimpiin sairauspäivärahoihin. Keskustan arvomaailmaan se ei kyllä käy, että on kannattavampaa ja saa paremman tuen ollessaan työttömänä kuin ollessaan pienen lapsen, pienen vauvan äiti tai isä tai pienimmällä sairauspäivärahalla oleva. Niinpä olemme tehneet lakialoitteen, jossa esitämme, että ensi vuoden alusta nämä pienimmät päivärahat nostettaisiin työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasolle. Se tarkoittaisi, että ne nousisivat 695 euroon, eivät vielä edes kovin korkealle tasolle, mutta olisivat edes samalla tasolla kuin ovat työttömän pienimmät päivärahat.

Tässä on kysymys tietysti sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että halutaan nähdä, että yksikään ihmisryhmä ei todellakaan ole ulkopuolella. Tämä esitys maksaisi kaiken kaikkiaan 16,7 miljoonaa euroa. Näistä vanhempainpäivärahojen osuus olisi noin 11 miljoonaa ja sairauspäiväraha osaltaan 5,4 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan lukumääräisesti tämä koskettaisi noin 22 000:ta henkilöä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käydyn keskustelun aikana valtiovarainministeri puhui meille edustajille Suomen mallista — jossa oli kolme osaa — siitä, miten Suomessa asioita hoidetaan. Kolmantena osana tässä Suomen mallissa valtiovarainministeri mainitsi, että hallitus vie eteenpäin rakenteellisia uudistuksia, ja hän käytti tästä esimerkkinä tätä nuorisotakuuta.

Minulla on hieman erilainen käsitys ja keskustalla on hieman erilainen käsitys siitä, mitä ovat rakenteelliset uudistukset, minkä mittaluokan uudistuksesta on kysymys ja mihin pyritään, mitä tavoitellaan. Tämä nuorisotakuu on erinomainen asia. Voin toivottaa onnea sille taipaleelle, jolla pyritään syrjäytymisuhan alla olevia nuoria saamaan siihen asentoon, että heillä on riittävä ammattitaito, he voivat työllistyä jne. Mutta kun rakenteellisista uudistuksista puhutaan, niin pitää puhua kyllä aivan toisen mittakaavan asioista.

Valtiovarainministeri kysyi keskustalta, missä ovat keskustan rakenteelliset muutokset. Meidän esityksessämme niitä on ainakin viisi kappaletta, ja puhutaan miljardiluokan asioista, puhutaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen aivan keskeisesti liittyvistä kysymyksistä.

Vielä reilu vuosi sitten hallitusohjelman julkistamisen yhteydessä pääministeri puhui tämän vaalikauden suurimpana rakenteellisena uudistuksena kuntauudistuksesta, kuntarakenneuudistuksesta. Tänään me tiedämme, millaiseksi kuntakarttakohellukseksi tuo suuri rakenteellinen uudistus on tekemässä mahalaskua. Tuolloin pääministeri puhui vielä miljardiluokan uudistamisesta. Tuolloin ei edes hyväksytty ajatusta siitä, pitäisikö sittenkin miettiä palveluita ensin, pitäisikö miettiä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja myös rahoitusta ensin.

Tänään ollaan tilanteessa, missä kuntakarttakohellus on yhdellä asemallaan. Hallitus kyllä puhuu paljon, mutta päätöksenteko tuntuu olevan hankalaa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon rakenteellisten muutosten ja uudistusten, jotka ovat välttämättömiä tehdä, osalta aletaan olla tilanteessa, missä ainoa, mitä jää jäljelle, on hallituspuolueitten julkiset riitelyt, julkinen kiista siitä, mitä ei saa tehdä, ja sen yhteisen sävelen löytäminen tuntuu olevan erinomaisen hankalaa. Kyllä yksi osa Suomen mallia on se, että pystytään tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista.

Mitä ovat sitten rakenteelliset muutokset, joita keskusta esittää? Ensinnäkin työurat on saatava pidemmiksi. On oltava valmius löytää keinoja eläkkeellesiirtymisiän nousuun. Sen on vastattava elinajanodotetta. Osatyökykyiset on saatava nykyistä paremmin töihin. Sosiaaliturvaa kaiken kaikkiaan on uudistettava ja muutettava niin, että sosiaaliturvan ja työn yhteen sovittaminen on nykyistä helpompaa. Sosiaaliturvaa pitää yksinkertaistaa.

Tietotekniikka julkisessa hallinnossa: Varovaisetkin arviot kertovat, että terveydenhuollon tietojärjestelmien yhtenäistämisellä olisi saatavissa miljardi euroa. Varovaisimmatkin arviot kertovat siitä, että miljardi olisi saatavissa.

Kolmas asia: Keskustalla on malli siihen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tässä maassa järjestetään. Kotikunta—maakunta-malli on ratkaisu, jolla varmuudella päästäisiin järkevällä tavalla eteenpäin.

Neljäntenä asiana: Me odotamme budjetin yhteydessä esitystä vanhuspalvelulaiksi. Keskusta edellyttää, että tuon vanhuspalvelulain yhteydessä samanaikaisesti tuotaisiin eduskuntaan laki omaishoidon tuen muuttamisesta niin, että omaishoidon tuki siirretään kunnilta Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi. Meidän on saatava vanhuspalveluissa, ikääntyvän väestön palveluissa, painopiste nykyistä paremmin kotona tapahtuvaan hoitoon, ja omaishoidon tuki on tässä erinomainen keino ja väline. 0,5 tai 0,7 on tärkeä luku silloin, jos sen kanssa on ongelmia, mutta jokainen ikääntyvä ihminen tarvitsee sen yhden omaisen siihen lähelle, yhden ihmisen, joka hoitaa ja hoivaa silloin, kun tarvis on.

Omaishoidon tuen on oltava samoilla kriteereillä myönnettävissä koko maahan. Hallitusohjelmassahan on kirjattu, että laaditaan yhtenäiset kriteerit kuntakentälle. Niin kauan kuin maksajia on enemmän kuin yksi, yhtenäiset kriteerit eivät tule toteutumaan. Meillä on konkreettinen lakiesitys, ja meillä on talousarviovaihtoehdossamme esitetty 60 miljoonaa euroa lisää rahaa siihen, että omaishoidon tuen niin sanottu Kela-siirto tehdään samanaikaisesti, kun vanhuspalvelulaki on tarkoitus voimaan saattaa. Tämä on inhimillinen ja tämä on ihmisille paras tapa päästä eteenpäin siinä, että kotona asuminen olisi mahdollisimman pitkään mahdollista ja, mikä tärkeintä, omaishoitajat koko maassa tulisivat samanarvoiseen asemaan.

Eero  Suutari  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Meillä Suomessa on suuri pula työpaikoista, mikäli aiomme vastata hyvinvointipalvelujemme kasvun rahoituksesta, lopettaa velkaantumisemme sekä hoitaa kuntatalouden raiteille. Suomalaisen työn kustannukset ovat sitten vuoden 2008 finanssikriisin nousseet kolminkertaisesti verrattuna Saksaan ja kaksinkertaisesti verrattuna Ruotsiin. Tämän ja aiemmankin kehityksen seurauksena olemme menettäneet kilpailukykymme, ja nyt sekä vaihto- että kauppatase ovat miinuksella.

Suomalaiselle työlle tulee edelleen uutta kuormaa pelkästään työeläkemaksukorotusten muodossa. Näin ei voi jatkua. Me tarvitsemme työllistäjiä ja työpaikkoja, mutta kuka ottaa riskin työllistää Suomessa, jos me täällä eduskunnassa omilla toimillamme kasvatamme työn kustannuksia jopa siihen millään tavalla kuulumattomilla maksuilla, kuten perussuomalaisten varjobudjetissaan esittämillä Kela-maksuilla? Tällähän ainoastaan kiihdyttäisimme suomalaisen työn ulosliputtamista.

Valaisen tätä pienellä esimerkillä: Suomalainen yrittäjä siirtyy vaikkapa Venäjälle valmistamaan esimerkiksi hirsimökkejä ja tuo niitä Suomeen. Tällä aiheutetaan Suomessa tehdyn työn vähenemistä eikä ainakaan makseta Kela-maksuja saatikka muita palkan sivukustannuksia Suomeen.

Se, että perussuomalaiset jättäisivät kuntien työpaikat Kela-maksun ulkopuolelle, paljastaa puolestaan sen, että he suosivat suljetun sektorin työtä avoimen sektorin kustannuksella. Minä pidän tätä yrittäjävastaisena toimintana. Kun tähän lisätään vielä perussuomalaisten esittämä arvonlisäveron korotuksen poistaminen, joka pitää matalana tuontikustannuksia mutta nostaisi suomalaisen työn kustannuksia, tulen siihen tulokseen, että perussuomalaiset suosivat ulkomailla tehtyä työtä mieluummin kuin suomalaista työtä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen totesi keskustan ryhmäpuheessa, että Kainuun hallintomallikokeilu on ollut taloudellinen menestys. Valtiontalouden tarkastusvirasto 11.12.2009 ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 19.8.2011 ovat esittäneet toisenlaisia näkemyksiä. Heidän mukaansa vertailuryhmän puute ei mahdollista taloudellisen menestyksen mittaamista. Muita huomiota olivat seuraavat: Kainuun tilanne ei ole parantunut kokeilun aikana. Kokeilulla on ollut vähäistä merkitystä maakunnan kehitykseen. Kunnat suunnittelivat vuoden 2004 tietoisina hallintokokeilusta. Ensimmäisen vuoden 2005 säästöt sisältävät erittäin suuria kysymysmerkkejä. Tilastokeskuksen kustannusluvut eivät täsmää vuodelta 2005. Kansantuote Kainuussa laski vuoden 2005 aikana. Verot ovat kasvaneet muuta maata nopeammin. Palvelurakenteen muutos on hillinnyt kyllä kustannuskehitystä, mutta nyt menojen hillintä jatkossa on epävarmaa.

Arvoisa puhemies! Mainittujen tutkimusten jälkeen Kainuun maakunta -kuntayhtymän menojen kasvu on ollut suurempaa kuin valtakunnassa keskimäärin. Tämä suunta kertoo mielestäni totuuden mallin taloudellisesta menestyksestä. Tämän vuoksi Kainuun hallintomalli ei sovi koko maan hallintomalliksi. Lisäksi malli sisältää Kainuussakin koettuja vaikeasti ratkaistavia ristiriitoja. Pahin ongelma on kaksitasoinen hallinto, jossa valta ja vastuu eivät kohtaa. Mallina se synnyttää automaattisesti ristiriitoja erilaisten kuntien ja kuntayhtymän välille. Meillä koetut julkiset riidat koskivat sekä rahoitusta että palveluverkkoa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Suutari esitti melkoisia tulkintoja meidän varjobudjetistamme. En rupea sen enempää aukaisemaan niitä, kehotan vain lukemaan uudelleen. Lyhykäisyydessään: se on vain yksinkertaisesti suomalaiselle parempi. Me tuemme suomalaista pienyrittäjyyttä. Jos sen tiivistää yhteen pieneen pätkään, niin se on perustellusti parempi.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä olen lukenut perussuomalaisten varjobudjetin, ja täytyy sanoa, että sillä yrittäjäkokemuksella, mikä minulla on, en voi tulla muuhun tulokseen kuin mitä minä esitin.

Keskustelu päättyi.