Täysistunnon pöytäkirja 98/2013 vp

PTK 98/2013 vp

98. PERJANTAINA 11. LOKAKUUTA 2013 kello 13.00

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

 

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin kannatettavaa, että lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittämisestä johtuvien terveydenhuollon kustannusten lisäksi myös lapsiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvittämisestä aiheutuvat terveydenhuoltokustannukset ovat jatkossa valtion korvattavia. Kunnat ostavat näitä palveluita yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä, ja tämä lakimuutos mahdollistaa oikeuspsykiatrian yksiköiden lisäresursseja henkilöstön palkkaamiseen, ja tämä parantaa pahoinpitelyrikosten uhriksi joutuneiden lasten mahdollisuutta päästä tutkimuksiin. Erityisen tärkeää olisi varmistaa uhriksi joutuneiden lasten hoidon ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja riittävä kesto. Tässä asiassa meillä on vielä parannettavaa. Myös pahoinpitelyjen ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän tätä esitystä varsin kannatettavana. On hyvä, että näiden seksuaalirikosten rinnalle nostetaan myös pahoinpitelyrikokset ja siirretään kunnilta valtion korvattavaksi. Tällaiset ikävät tapaukset ovat yleisiä, ja on syytä, että näihin suhtaudutaan äärimmäisellä vakavuudella. Tätä samaa sukua on tietysti se, että on tärkeää selvittää myös työntekijöiden rikostaustaa. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että hallitus kertoi tällä viikolla, että myös vapaaehtoistyötä tekevien rikos- ja sakkorekisterit tulevat tulevaisuudessa selvittelyn piiriin. Rikostaustaa voisi pyytää jatkossa vapaaehtoistyön järjestäjä. Toivon, että tässä asiassa myös lyhyet työsuhteet ja sijaisuudet otettaisiin näiden tarkastelujen pariin eli laajennettaisiin nykyisestä työ- ja virkasuhteista koskemaan myös vapaaehtoistyötä ja lyhyitä työsuhteita. Myös rikosrekisteriotteiden käsittelyä on tarpeen tarkentaa. Tämä hieman tästä nyt käsittelyssä olevasta asiasta viereen, mutta sellainen asia, jonka halusin tässä vielä esille nostaa.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tässä lainmuutoksessa on hyvinkin kannatettava myös opposition puolelta. On tärkeää, että yhtenäistetään näitten uhrien oikeusturvaa ja asemaa siten, että myös pahoinpitelyrikosten uhriksi joutuneitten lasten oikeuspsykiatrinen tutkiminen toteutuisi valtion kustannuksella.

Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että käytännössä nämä tutkimukset jatkossakin ovat kuntien maksettavina. No, raha tulee valtiolta tällä kertaa, mutta kuten tässä esityksessä todetaan, tämä 2,2 miljoonaa euroa, joka on arvioitu tähän pahoinpitelyrikosten selvittämiseen, otetaan pois valtionosuusmäärärahoista, jotka kunnille peruspalvelujen järjestämiseen on osoitettu. Siinä mielessä en pidä hyvänä, että tälläkin tavalla ikään kuin kuntien määrärahat heikkenevät. Siinä mielessä, jos nämä määrärahat eivät tule riittämään, toivon, että se ylimenevä raha otetaan silloin jostain muualta kuin kunnilta.

Arvoisa puhemies! Nimittäin täällähän mainitaan, että lasten oikeuspsykiatrian yksiköissä tehtyjen virka-apupyyntöjen mukaiset pahoinpitelytutkimukset ovat kasvaneet vuosien 2010 ja 2011 välillä noin 30 prosenttia. Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten tutkimukset ovat kasvaneet samana aikana noin 20 prosenttia yhden vuoden aikana. Lisäksi, kun tässä esityksessä todetaan, että vuoden 2013 ennusteen mukaan lasten pahoinpitelytutkimusten määrä kasvaa kuitenkin odotettua nopeammin ja määrä saattaa nousta suuremmaksi kuin lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten tutkimusten määrä, on varauduttava siihen, että nämä määrärahat eivät välttämättä tule riittämään.

Mutta kuitenkin on hyvä, että hallituksessa tunnustetaan se tosiasia, että kaikkien lasten tulee saada kaikkein parasta mahdollista tukea silloin, kun on näin törkeästä rikostutkimuksesta kysymys.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Olen tämänkaltaisten asioiden yhteydessä usein kiinnittänyt täällä huomiota tietosuojanäkökohtiin ja ennen kaikkea siihen, että minusta tuntuu, että eräänlaiset tietosuojatalebanit eli äärimmäisyysajattelijat ovat saaneet liikaa valtaa siihen, mitä tietosuojasta säädetään. Tarkoitan tällä sitä, että tuntuu usein siltä, että tietosuoja on tärkeämpi asia kuin se, että pystyisimme auttamaan lapsiamme ja nuoriamme oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Niinpä tässäkin hallituksen esityksessä sivulla 6, Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys, korostetaan: "Perustuslakivaliokunta on useissa ratkaisuissaan pitänyt tällaisen sääntelyn yhteydessä asianmukaisena, että viranomaisen tiedonsaantioikeus ulotetaan vain sen tehtävien hoidon kannalta välttämättömiin tietoihin." Siis välttämättömiin, ei esimerkiksi tarpeellisiin.

Kun oli kerran esitys, jossa siviilipuolen lääkärit voisivat armeijapuolen lääkäreille, molemmat vaitiolovelvollisia, antaa tietoja, jotka ovat tarpeen tämän varusmiehen palveluksen järjestämiseksi, niin perustuslakivaliokunta katsoi, että se on vastoin perustuslakia ja siinä olisi pitänyt lukea "välttämättömiä".

Mihin tällainen tiukka tietosuoja ja sen erittäin tiukka tulkinta käytännössä johtaa? Me olemme puhuneet kouluissa tapahtuvista asioista, me olemme puhuneet perheissä tapahtuvista asioista, joissa tieto ei kulje viranomaiselta toiselle. Meillä on muistissa traaginen Eerika-tytön tapaus, jossa saattaa olla, että lainsäädäntö ei suoranaisesti ollut esteenä, mutta jossa tiukat tietosuojatulkinnat ovat tehneet eri viranomaiset varovaisiksi antamaan tietoa toisille viranomaisille, vaikka nämä toiset viranomaiset sitä tietoa tarvitsisivat ja vaikka nämä toiset viranomaiset olisivat vaitiolovelvollisia.

No, mitä tänä päivänä? Eilen Oulussa puukotettiin neljää nuorta ihmistä. Tieto uhkailusta oli poliisilla. Poliisi ei voinut tietosuojan vuoksi ilmeisesti antaa sille edelliselle koululle tietoa, että siellä koulun käytävillä kävelee nuori mies, joka on uhannut tappaa kaikki koulun oppilaat. Ja poliisi ei antanut eivätkä lastensuojeluviranomaiset antaneet — ja taas ilmeisesti tietosuojan vuoksi — tälle uudelle koululle tietoa, että siellä kävelee käytävillä kaveri, joka on uhannut tappaa kaikki oppilaat. Tätä tietoa ei ollut koulussa, ei koulun rehtorilla, ei koulun terveydenhoitoviranomaisilla. En minä tiedä, olisiko tämä tieto voinut estää tämän tapahtuman, mutta siitä olen vakuuttunut, että tämän tiedon olisi pitänyt olla koulun rehtorilla ja koulun terveydenhoidon ihmisillä, jotka tietysti ovat omalta osaltaan vaitiolovelvollisia näiden asioiden suhteen.

Eli, herra puhemies, kiinnitän taas kerran huomiota siihen, että asetetaan lapsemme ja nuoremme tärkeämmäksi asiaksi kuin tietosuoja.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tulin tähän puhujakorokkeelle kanssa, ettei heti keskeytetä.

Edellinen edustaja puhui asiaa ja sitä edellinenkin kyllä. Tosiaan psykologina koen asian äärimmäisen hankalaksi siinä, että nämä tietosuojakysymykset eivät todellakaan suojele oikeastaan muita kuin niitä, voisiko sanoa, tekijöitä, voisiko sanoa, huonoja kasvattajia isoilla oikein lainausmerkeillä ja huonoja päätöksiä tehneitä poliitikkoja. Suomessa on kymmenen vuotta yritetty saada — hei, hallituksen miehet siinä — kouluihin psykologeja ja kuraattoreja, mutta se kupla ei ole mitenkään edes, voisiko sanoa, valaistunut, vaan se on jo puhjennut siinä, että hallituksella ei ole varaa edes hoitaa lapsia kouluissa. Eli psykologeja ei saada kouluihin, kunnille on sälytetty tämä taakka, mutta sille asialle ei voi mitään. Tämä on täyttä puppua tavallaan tämä niin sanottu lastensuojelu karuimmillaan.

Täälläkin puhutaan koko ajan lastenpsykiatriasta ja -lääkäreistä. Kaikista suurin ongelma Suomessa on tänä päivänä lasten hoidon suhteen, että heitä lääkitään enemmän kuin koskaan, jatkuvasti enemmän, mutta ei välitetä, niin kuin äsken edellinen hallituspuolueen edustaja toivoi. Lapsista ei välitetä, vaan heitä lääkitään. Tämä on tietysti koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Psykiatria ei ole mitään psykologiaa. Niin kuin aikoinaan professorini sanoi, psykologia yliopistotasolla on ainoa tiede, joka voisi auttaa Suomea myös poliittisesti. Tätä hän ei sanonut, minä sanoin sen. Eli psykiatri on lääkäri, joka erikoistuu mielisairauksiin ja on kemian käyttäjä. Psykiatri ei ole mikään psykologi. Näitä on maa täynnä. Täällä eduskunnassakin edelleen puhutaan jatkuvasti yleensä lääkepsykiatriasta eikä oikeasta kasvatuksellisesta, parantavasta psykologiasta.

Kauhein esimerkki oli aikoinaan, kun urheiluministeriltä kysyi henkisestä valmennuksesta, että miksei sitä Suomessa ole ollenkaan, niin hän koiranleukana — en viitsi sanoa, mihin viittaan, enempää, ettei puhemies hermostu — sanoi: "Ai, edustaja Virtanen on sitä mieltä, että täällä urheilijat tarvitsevat terapiaa." Muut ministerit nauroivat ja jotkut hallituspuolueen edustajat. Jopa terapia-sana oli vasemmistolaiselle kulttuuriministerille vitsin aihe, koska se viittaa juuri sinne psykiatriseen puoleen, että heitä pitäisi lääkitä. Eli tämä on todella tärkeä ja arka aihe, ja tämä pitäisi saada pohjiaan myöten läpeensä hoidettua.

Kevennykseksi sanon tähän loppuun, että on onni, ettei Malala saanut Nobelin rauhanpalkintoa. Malala on siis islamilaistyttö, joka on uskaltanut puhua samoista asioista kuin täällä kansanedustajien halveksima ja korkeimman oikeudenkin sitten poliittisesti tuomitsema perussuomalainen kansanedustaja Jussi Halla-aho, joka tarttui samoihin asioihin, mutta hänestä on tehty negatiivisen brändäyksen esimerkki Eurooppaan ja ulkomaille, kun sen sijaan Aamulehteä myöten kehuttiin rohkeata, uskomattoman valistunutta nuorta islamilaista tyttöä siitä, että hän on tuonut lasten hyväksikäytön, seksuaalisen väärinkäytön, insestisen islamilaisen uskonnon, koulukasvatuksen estämisen esiin. Suomalaiset lehdet kehuvat, mutta kun suomalainen kansanedustaja tuo asian esiin, niin hänet tuomitaan poliittisin perustein lähinnä yhden äärioikeistolaisen puolueen ajojahdin tuloksena. Eli tämä kevennyksenä tähän loppuun, että onneksi ei Malala saanut sitä Nobelin palkintoa.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Palaan nyt tähän aihealueeseen, mitä tämä hallituksen esitys koskee, sinänsä värikkään esityksen jälkeen.

Minun mielestäni on aina ollut epäkohta, että lapsen pahoinpitelyjä ja seksuaalisia hyväksikäyttöjä käsitellään eri tavalla. Nyt tämä esitys on siinä mielessä loistava, että kustannukset maksetaan samalla tavalla pahoinpitelyissä ja seksuaalisissa hyväksikäytöissä. Meillä on edelleenkin ongelmia ollut muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden suhteen ilmoitusvelvollisuudesta. Toisista he ovat velvollisia tekemään ilmoituksen ja toisista ei, eli pahoinpitelyistä ei. Eli tässä on monennäköistä epäkohtaa ollut, että näitä asioita ei käsitellä samalla tavalla, koska on myös tapauksia monesti, että lapsia sekä käytetään seksuaalisesti hyväksi että pahoinpidellään, ja samanlainen hyvä kohtelu pitää saada.

Se on todella hyvä, että nyt nämä kustannukset pieniltä kunnilta omalla tavallaan menevät pois ja vakiinnutetaan, että tämä lasten haastattelu tehdään osaamiskeskuksissa. Se on oikeusturvanäkökohta kaikkien osapuolien kannalta, ja tiedän, että se ammattitaitoisten henkilöiden toiminta on huippua. Huoleni vain koskee sitä, että siellä on aivan liian vähän sitä henkilökuntaa sitä työtä tekemään, valitettavasti.

Haluan nostaa esille tämän lastentalopilottimallin, mikä Turussa nyt on kokeilussa. Sehän on hieno asia. Se on lapsen edun mukaista, ja siinä koetetaan kehittää viranomaisyhteistyötä. Siitä saadaan kokemuksia, mutta tässä vaiheessa sanon, että se ei saa olla ratkaisevaa, onko lastentalo vai ei, mutta viranomaisten pitää toimia hyvin yhteydessä toisiinsa.

Tietosuojan, mitä edustaja Zyskowicz jatkuvasti nostaa esiin, on oltava sellaista, että se on sen lapsen edun mukaista ja muiden edun mukaista. Eli lainsäädäntömuutoksia ehkä siinä tarvitaan, että tieto kulkee viranomaisten välillä entistä paremmin, ja siihen on tietyissä tapauksissa velvollisuus, ei pelkästään oikeus.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä esitetään, että myös pahoinpitelytapaukset lapsien osalta tulevat lain piiriin, jolloin turvataan heille yliopistollisen keskussairaalan tasoinen hoito, ja myös sitten on päätetty, että kustannukset korvataan valtion toimesta. Se on todella hyvä asia, että hoito on siellä yliopistollisessa keskussairaalassa, koska tiedetään hyvin, että kunnissa ei ole tällä hetkellä riittävää asiantuntemusta, ja silloin kunnilla on mahdollisuus ostaa näitä palveluita. Se myös sitten mahdollistaa sen, että yliopistollisten sairaanhoitopiirien lasten oikeuspsykiatrian yksiköt kohdistavat lisää henkilöstöä ja voimavaroja näihin pahoinpitelytutkimuksiin. Tämä on äärettömän tärkeätä, että sitä henkilökuntaa on myös siellä pahoinpitelytutkimuskeskuksessa riittävästi, jotta saadaan uhreiksi joutuneiden lasten mahdollisuuksia parannettua, että he pääsevät mahdollisimman nopeasti tutkimuksiin. Tässä on hyvä myös, että tämä laki mahdollistaa myös sen, että viranomaisten kesken tieto kulkee, ettei tule sitten tiedon katkoksia.

Tässä nyt edustaja Tolvanen otti esiin tämän uuden mallin, mitä on kokeiltu lasten seksuaalisessa hyväksikäytössä. Sitä samaa mallia voidaan nyt myös sitten kehittää ja hyväksikäyttää lasten pahoinpitelyjen tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Käyttääkö edustaja Kymäläinen puheenvuoron paikaltaan vai täältä? — Paikalta. Olkaa hyvä.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtanen totesi muutama hetki sitten muutaman edustajan puhuneen täällä asiaa, mutta valitettavasti samaa ei voi sanoa edustaja Virtasesta. Sen verran karkasi tuosta asiasta.

Itse tähän hallituksen esitykseen: Tämä on erittäin tärkeä valtion vastaama toiminnan siirto ja laajennus kunnilta yliopistollisille sairaanhoitopiireille. Tärkeää on korvamerkitä rahoitus, ettei se tosiasiallisesti valu ohi vaan nimenomaan kohdistuu kaltoin kohdeltuihin lapsiin. Tämä on hallitukselta hyvä esitys, johon nyt valiokuntakin yksimielisesti yhtyy. Tärkeää on myös taata toiminnassa se, että nämä palvelut ovat riittävän läheltä saatavissa koko maassa, usein mukana kun on oltava myös saattajia. Välimatkat eivät saa tämän vuoksi venyä kohtuuttomiksi.

Arvoisa puhemies! Toisaalta tämän asian käsittelyn yhteydessä muistuu mieleen aika, jolloin maassamme oli erillinen kasvatusneuvolaketju erikoissairaanhoitopiirimallilla toteutettuna. Se toimi läheltä, ennalta ehkäisevästi ja kustannustehokkaasti. Säästösyistä se ajettiin alas ja palvelut sälytettiin kunnille. Lopputuloksen me nykyiset päättäjät tiedämme ja näemme nyt. Nyt on jälkiviisaana helppo todeta, että tuolloin hallinnollisia muutoksia tehdessä olisi pitänyt pysähtyä ja kuunnella asiantuntijoita näin vakavassa lasten asiassa.

Mutta kuten totesin, tämä on hyvä ja tärkeä esitys hallitukselta ja vie asiaa oikeaan suuntaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Asian käsittely keskeytetään.

​​​​