Täysistunnon pöytäkirja 98/2014 vp

PTK 98/2014 vp

98. KESKIVIIKKONA 15. LOKAKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta

 

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Luoviin aloihin sisältyy merkittävää potentiaalia työllisyyden ja Suomen koko kansantalouden kehittymisen näkökulmasta. Luovien alojen kasvun on havaittu Euroopassa olleen viime aikoina jopa yli 10 prosenttia nopeampaa verrattuna muihin aloihin. On arvioitu, että jo nyt luovat alat kattavat 4,3 prosenttia Suomessa olevista työpaikoista ja tuottavat 4,8 prosentin osuuden Suomen bkt:stä. Vastaavasti luovien alojen osuus EU:n kokonaistyöllisyydestä on ollut 3,2 prosenttia ja EU:n alueen bkt:stä 4,2 prosenttia, mikä rahassa mitattuna tarkoittaa noin 509:ää miljardia euroa. Vertailtaessa luovien alojen osuuksia EU:n eri jäsenvaltioiden työllisyydestä ja bkt:stä Suomi sijoittuu kolmen parhaan joukkoon...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

(koputtaa)

Hetkinen! Pyydän saliin hiljaisuutta, täällä on jo puheenvuorot menossa. Jos on jotain keskinäisiä kanssakäymisiä, niin käydään niitä sitten salin ulkopuolella. Täysistunto on menossa, ja edustaja Ahvenjärvellä on tärkeää asiaa. — Ole hyvä ja jatka.

Puhuja:

Kiitos, puhemies! — Näistä merkittävistä luvuista huolimatta luovilla aloilla on vielä paljon piilevää ja käyttämätöntä potentiaalia. Tämä potentiaali meidän tulisi kyetä ottamaan täysimääräisesti käyttöön, kun pyrimme viemään Suomen taloutta kohti uutta nousua.

Luovien alojen potentiaalin hyödyntäminen edellyttää toimivaa tekijänoikeuslainsäädäntöä, koska luovan työn taloudellinen perusta nojaa vahvasti tekijänoikeuteen. Toimivassa tekijänoikeusjärjestelmässä niin tekijät, kuluttajat kuin yhteiskuntakin ovat hyötyviä osapuolia. Mahdollistavan lainsäädännön kautta pystymme vaikuttamaan välillisesti luovien alojen kilpailukyvyn ja koko elinkeinotoiminnan kehittymiseen maassamme.

Nyt keskusteltavana oleva tekijänoikeuslainsäädännön muutos on yksi positiivinen askel luovien alojen edistämistyössä. Yksi lakiehdotukseen sisältyvä teema on hallitusohjelmaankin kirjattu tekijänoikeuden siirtämisen ehtojen ja korvausten kohtuullistaminen. Tekijä on sopimusneuvotteluissa usein tuotantoyhtiöön nähden heikossa asemassa, mikä johtuu muun muassa siitä, että yksittäisen tekijän on käytännössä vaikea poiketa tuottajatahojen valmiista sopimuspohjista. Sopimusten kohtuullistaminen jälkeenpäin edellyttää nykyisin sitä, että yksittäinen tekijä haastaa sopimuskumppaninsa, esimerkiksi levy-yhtiön, oikeuteen. Tämä on kuitenkin käytännössä lähes mahdotonta, koska pienistä markkinoista johtuen taiteilijan riski ansaintamahdollisuuksien menetyksiin on suuri — tämä on ongelma, joka on todettu hallituksen esityksessäkin.

On hyvä, että tähän epäkohtaan pyritään nyt vaikuttamaan. Voidaan kuitenkin aiheellisesti kysyä, saadaanko hallituksen esityksen mukaisella muutoksella todellista parannusta sopimusehtojen kohtuullistamiseen. Hallitus esittää, että tekijänoikeuslakiin lisättäisiin kohtuullistamisesta oikeustoimilain 36 §:n mukaiset säännökset sekä viittaus tekijänoikeusalalla vallitsevaan hyvään sopimustapaan. Tämä muutos ei nähdäkseni tuo tarvittavia parannuksia tekijän neuvotteluasemaan. Ehdotettu muutos ei edelleenkään mahdollista sopimukseen puuttumista jälkeenpäin ilman, että riski tekijän ansaintamahdollisuuksien menetyksistä nousee liian korkealle. Vastaavasti lakiehdotukseen otettu määritelmä alalla vallitsevasta hyvästä sopimustavasta on vaikeasti ymmärrettävä.

Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokuntatyöskentelyssä otetaan vakavasti harkintaan lain valmisteluvaiheessakin pohdittu sääntelyvaihtoehto, jonka nojalla tekijänoikeuksien luovutusten kohtuullisista minimiehdoista voitaisiin neuvotella kollektiivisesti tuottajien ja tekijöitä edustavien järjestöjen välillä. Tämä malli mahdollistaisi tekijälle tasavertaisemman neuvotteluaseman, helpottaisi ennakollista kohtuullisuusarviointia ja takaisi tekijöiden oikeuksien riittävän turvan.

Valiokuntakäsittelyn yhteydessä tulisi myös arvioida, olisiko tekijäjärjestöille asianmukaista antaa oikeus itsenäiseen kanneoikeuteen, kun arvioidaan sopimuksen tai sopimustyypin kohtuullistamista. Tekijäjärjestöjen kanneoikeudella laskettaisiin yksittäiselle tekijälle sopimuksen riitauttamisesta syntyvän ansionmenetysriskin mahdollisuutta merkittävästi ja turvattaisiin tekijälle paremmat edellytykset toimia markkinoilla myös jatkossa.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä lakiesitys saa valiokunnassa ansaitsemansa perusteellisen käsittelyn ja että valiokunta tarttuu rohkeasti lakiehdotukseen mahdollisesti sisältyviin kehittämistarpeisiin. Tekijänoikeuslainsäädännön merkitys Suomen luovien alojen kehittymisen kannalta on erittäin keskeinen, ja tämän lakiehdotuksen käsittelyssä kannattaakin kuulla alan asiantuntijoita ja toimijoita herkällä korvalla.

Kulttuuri- ja asuntoministeri  Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Toden totta, kysymyksessä ovat muutosesitykset tekijänoikeuslakiin, ja nimenomaan näiden kautta pystymme edistämään luovien alojen mahdollisuuksia, myös parantamaan luovien alojen tekijöiden oikeuksia. Tämä on tietenkin tärkeä ja yhteinen tavoitteemme. Tässä, arvoisa puhemies, lyhyesti esittelypuheenvuorona muutamat keskeiset seikat, mitkä tähän lakiesitykseen sisältyvät.

Tähän sisältyy kolme tärkeää, toisistaan erillistä asiakokonaisuutta. Esitykseen sisältyvät ehdotukset ovat olleet laajoilla lausuntokierroksilla, ja niistä on järjestetty kuulemistilaisuuksia ja muita erilaisia keskustelutilaisuuksia, kokouksia, kaikkea tätä. Tämä on ollut hyvin pitkä prosessi. Kussakin asiakohdassa tämä saavutettu ratkaisu on ollut kovan työn takana. Asioissa on etsitty kompromissiratkaisuja, jotka olisivat mahdollisimman hyvin kaikkien osapuolten ja kaikkien sidosryhmien hyväksyttävissä, ja varmasti me tiedämme, että aina kun kompromissia haetaan, niin siinä sitten kovasti keskusteluja tarvitaan. Aina kompromissit eivät ole olleet mahdollisia, mutta siitäkin huolimatta kaikkien osapuolten näkemykset on kuitenkin otettu huomioon ja valmistelussa on pidetty huolta siitä, etteivät nämä ehdotukset olisi kohtuuttomia kenenkään kannalta.

Tähän esitykseen sisältyy ensinnäkin hallitusohjelman mukaisesti erityisesti tekijöiden ja taiteilijoiden oikeuksien toteutumiseen ja heidän toimeentuloonsa vaikuttavia parannuksia ja uudistuksia. Myönteistä on myös se, että nyt ehdotettavien säännösten myötä tv-ohjelmien verkkotallennuspalvelut voivat säilyä myös tulevaisuudessa ja niitä voidaan myös edelleen kehittää.

Erikseen on syytä mainita tässä yhteydessä myös se, että tästä hallituksen esityksestä on erotettu omaksi asiakseen kysymys korvausoikeuden palauttamisesta tekijöille, jakeluvelvoitteen alaisten kanavien samanaikaisesta edelleenlähettämisestä — tämä on se niin sanottu must carry -velvoite. Asiasta annetaan eduskunnalle myöhemmin tänä syksynä oma, erillinen hallituksen esitys, ja sitä ennen tästä esityksestä käydään myös lausuntokierros, ja suunnitteilla on lähitulevaisuudessa myös keskustelutilaisuus asian tiimoilta.

Näistä asiakohdista ensimmäinen liittyy oikeuksien luovutussopimusten kohtuuttomien sopimusehtojen sovitteluun. Esityksessä tekijänoikeuslakiin ehdotetaan lisättäväksi nimenomaiset säännökset oikeuden luovutusta koskevien sopimusten kohtuuttomien ehtojen sovittelusta. Tässä olemme pyrkineet löytämään eri suuntiin menevien näkemysten keskeltä ratkaisun, jolla sopimusten kohtuullisuutta voidaan parantaa niissä tapauksissa, joissa siihen on selkeästi aihetta. Sovittelusäännökset tuodaan tekijänoikeuslakiin lähelle tekijöitä. Lisäksi pykälän viittauksella alan hyvään sopimustapaan sopimusten osapuolia kannustetaan kehittämään tekijänoikeusalojen hyviä sopimuskäytäntöjä — tässä varmasti piilee yksi merkitys, mikä tällä pykälällä erityisesti on. Kaikkien yhteinen etu on, että kehitys kulkisi siihen suuntaan, että sopimukset olisivat yhä useammin jo alun perin kohtuullisia molempien sopimusosapuolien kannalta.

Toisena asiakokonaisuutena lakiin ehdotetaan säännöksiä televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluita eli verkko-PVR:ää koskevasta sopimuslisenssistä. Kysymys on televisio-ohjelmien tallentamisesta esimerkiksi teleoperaattorin tallennuspalveluun, josta ohjelmat ovat asiakkaan katsottavissa haluttuun aikaan halutussa paikassa videonauhurin tapaan. Tähän asti nämä verkkotallennuspalvelut ovat toimineet niin, että tekijänoikeuksista ei ole sovittu oikeudenhaltijoiden kanssa, ja nyt arvio on, että ehdotettavalla ratkaisulla ohjelmasisällöt pysyvät myös kuluttajien saatavilla oikeudellisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla tulevaisuudessa. Tässä oikeuksista sopiminen nimenomaan on keskeisellä sijalla. Tallennuspalvelujen tarjoaja sopii televisioyhtiön kanssa signaalin käyttämisestä ja tallentamisesta, ohjelmien oikeudenhaltijoiden kanssa tehtäviä sopimuksia tuetaan puolestaan lakiin ehdotettavalla sopimuslisenssisäännöksellä, jonka avulla nämä sopimukset saadaan kattaviksi. Näiden ehdotettujen verkko-PVR-säännösten toimivuutta tullaan tarkasti seuraamaan jatkossa, ja myös säännösten kehittämisen tarvetta arvioidaan, kun niiden toimivuudesta on ensin saatu kokemusta.

Sitten puhutaan luvattoman verkkojakelun vastaisista toimista, niin sanotusta estomääräyksestä, joka nyt tulee uutena tähän lakiin. Se on kolmas asiakokonaisuus, ja se nimenomaan tehdään luvattoman verkkojakelun vastaisena toimena ihan hallitusohjelman mukaisesti. Internetissähän erityisen ongelmallisiksi on nähty sellaiset tilanteet, joissa ilman oikeudenhaltijoiden lupaa toimivan musiikki- tai elokuvapalvelun takana on tuntematon ylläpitäjä, joka sijaitsee ulkomailla ja haluaa pysyä tavoittamattomissa. Tällaista palvelun ylläpitäjää ei voida haastaa vastaamaan tekijänoikeuden loukkausta koskevaan oikeudenkäyntiin. Erityisesti juuri näitä tapauksia varten nyt ehdotetaan, että tuomioistuin voisi määrätä teleoperaattorin blokeeraamaan tuntemattoman ylläpitäjän verkkosivuston. Estomääräys täydentää jo nykyisin laissa olevaa keskeyttämismääräystä, jonka antaminen edellyttää sitä, että tämä loukkaaja on tunnettu. Nykyisiä ja uusia säännöksiä täydennetään lisäksi laajalla kohtuullisuusarvioinnilla, jossa myös palvelun käyttäjän eli kuluttajan oikeudet otetaan huomioon. Tarkennetuilla säännöksillä kulujen ja vahingon korvaamisesta pyritään määräyksestä aiheutuvien kulujen tasapuolisempaan jakautumiseen teleoperaattorin ja määräyksenhakijan välillä.

Tähän esitykseen, mikä eduskunnalle nyt annetaan, ei sisälly ehdotusta niin sanotusta hidastamismääräyksestä. Tätä asiaahan tutkittiin perin pohjin, ja tämä ehdotus sisältyi vielä keväällä lausunnolla olleeseen luonnokseen. Tässä tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että verkkoliikenteen hidastamiseen liittyy liian paljon ihan jo teknisiä ongelmia ja muita epävarmuustekijöitä, niin ettei sitä voida pitää kustannustehokkaana keinona luvatonta verkkojakelua vastaan.

Nämä olivat kolme pääperiaatetta. Tässä on myös muita, lähinnä teknisluonteisia parannuksia ja täydennyksiä. Niistä ihan muutamalla sanalla:

Äänitallenteen suojan tallennusmaakriteeriä täydennetään tuottajan kansallisuudella. Täydentäminen on tarpeen äänitteisiin sekä niihin tallennettuihin esittävän taiteilijan esityksiin kohdistuvan tekijänoikeudellisen suojan toteuttamiseksi. Tällä hetkellä äänitteiden ja esitysten suoja Suomessa toteutuu sattumanvaraisesti, kun äänitteiden yksittäiset ääniraidat voidaan käytännössä tallentaa ihan missä päin maailmaa tahansa.

Myös sopimuslisenssijärjestelmän perussäännöstä täydennetään. Sillä vahvistetaan puolestaan teosten massakäyttötilanteisiin säädetyn sopimuslisenssin oikeudellista rakennetta. Ehdotetut muutokset ovat luonteeltaan tässä semanttisia. Sopimuslisenssin käyttöalaa ei siis esitetä muutettavaksi tai laajennettavaksi nykyisestä.

Viimeisenä muutoksena, puhemies, lisätään lain kaikkiin pykäliin informatiivinen otsikko. Tavoitteena on ihan lain luettavuuden lisääminen. Myös eduskunnassa niin kuin muuallakin on useasti kiinnitetty huomiota tähän tekijänoikeuslain vaikeaselkoisuuteen, ja tämä ei varmasti kaikkia ongelmia poista, mutta uskon, että se osaltaan selkeyttää tähän lakiin tutustumista ja siihen perehtymistä.

Mutta lopuksi, arvoisa puhemies: Vaikka lakiin ehdotetut muutokset ovat toisistaan erillisiä asiakokonaisuuksia, niiden yhteinen nimittäjä on se, että ne vastaavat osaltaan keskusteluun, jota on käyty jo yli vuosikymmenen ajan digitaalisen murroksen aikana. Ja todellakaan tämä työ ei ole valmis, tekijänoikeuslakia tulee kehittää myös jatkossa. Tässä olen ihan samoilla linjoilla kuin eduskunnan sivistysvaliokunta, joka antoi viime viikolla mietintönsä tästä tekijänoikeuslakia koskevasta kansalaisaloitteesta.

Tässä, arvoisa puhemies, pähkinänkuoressa nämä keskeiset asiakohdat.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Kiitoksia ministerille. — Ja debattia.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri puhui kauniisti, mutta kun tuntee nykyhallituksen aikaansaannokset — kun niitä jälkeenpäin on katseltu, jälki on ollut aika karmeaa — niin... Puhun vanhana Teoston jäsenenä, jo pikkupojasta lähtien, ja tässä on todella hyviä asioita taas pinossa, mutta kun tämä on vaikeaselkoista ja aina vain enemmän keskitytään ylikansalliselle tasolle, lähinnä Amerikkaan — niin kuin jopa pääministeri viittasi Amerikan suuntaan, mitä siellä tehdään — niin tämä loppujen lopuksi on ihan löpinää. Innovatiivisuuteen ja luovuuteen ja kaikkeen pitäisi Suomessa yllyttää, ja tulevaisuusvaliokunnassa on vieraillut keksijöitä ja kaikkia, mutta Suomessa on uskomaton rako tässä, kuinka mitättömiä, pieniä palkkioita oikeat tekijät voivat mistään saada, koska heidät pakotetaan ja kiristetään suoraan sanoen näihin sopimuksiin.

Anssi Kela teki hyvän laskelman siitä, mikä nykyään on tilanne, ja on tehty laskelma, mihin se menisi tällä uudella lailla, ja se on niin kuin ehkä vielä huonompi, jollei ole kunnollista edunvalvontaa. Mutta sitten ollaan taas tässä byrokratiassa: kaikkiaan lakeja ja prosesseja pitäisi vähentää ja mennä sovitteluun.

Eli epäilen hyvin vahvasti tätä ja toivon, että kun tätä käsittelyä ja kuuntelua ja muuta edelleen jatketaan, tähän saataisiin selkeästi oikein kunnon ratkaisu, että päästäisiin siihen, että nämä luovat ihmiset...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

(koputtaa)

No niin, kiitoksia, kiitoksia.

Puhuja:

...jotka eivät osaa omia asioitaan hoitaa, saisivat oikeutta tämän lain kautta. — Kiitos, puhemies.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietenkin erittäin tärkeää, että käymme läpi näitä tekijänoikeussäännöstöjä ja kehitämme kaiken aikaa järjestelmiä. Me tiedämme, että maailma tässä suhteessa on hyvinkin laaja ja mittava. Digitaalisuus lisääntyy, kuten ministeri totesi, ja siinä mielessä me olemme kuitenkin periaatteessa aina askeleen jäljessä tässä työssä ja on paljon vielä tehtävää. Tähän hallituksen esitykseen on sisällytetty erittäin hyviä lähtökohtia ja asioita: estomääräys ulkomailla tarjottaviin laittomiin palveluihin ja sitten myös tämä sopimuslisenssijärjestelmän täydentäminen. Nämä ovat niitä hyviä kohtia, joilla me pystymme tehostamaan tätä puuttumista näihin loukkauksiin. Siitähän tässä on kysymys ennen kaikkea, millä tavalla, millä keinoilla me pystymme näitä loukkauksia käsittelemään ja mitkä ovat esimerkiksi ne tekijäjärjestöjen keinot puuttua, että ne tekijät saavat sen korvauksen omasta työstään. Se, mikä tässä meillä on vielä kovasti työn alla, on tietysti tämä luovan alan työntekijöiden sosiaaliturva ja näiden asioiden (Puhemies koputtaa) kehittäminen. Siinä me olemme vielä alkutaipaleella.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Luovat alat tuottavat merkittävän osan maamme kansantuotteesta, ja tällä sektorilla on valtavasti mahdollisuuksia, jos vain oikealla tavalla toimimme, oikealla tavalla kannustamme emmekä liikaa lainsäädännöllä kahlitse tämän alan kehittymistä. Luovien alojen järjestöt luovuttivat jokin aika sitten omat tavoitteensa, ja he toivoivat kannustavampaa tekijänoikeuslainsäädäntöä mutta myös arvonlisäveroalea muun muassa äänitteille, peleille, yleisötapahtumille ja e-kirjoille, ja varmasti meidän on jatkossa pohdittava myös hyvitysmaksujärjestelmää ja sitä, miten voimme näille taiteilijoille taata riittävän toimeentuloturvan.

Mutta yksi asia, joka ei tässä paketissa ole, on must carry-, siirtovelvoiteasia, joka ymmärtääkseni on teillä, arvoisa ministeri, valmistelussa. Onko se tulossa, ja miten näette, minkälaisia kustannuksia se tulee aiheuttamaan kaapeliyhtiöille ja sitä kautta tavallisille tv:n katselijoille?

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Verkossa tapahtuu entistä enemmän asioita, ja tietysti sen, mitä siellä saa tehdä ja mitä ei, pitää olla kuluttajille selvää. Meillähän on täällä ollut kansalaisaloitettakin käsittelyssä viime keväänä nimenomaan tekijänoikeuslakiin liittyen. Ilman muuta sille, joka tekee äänitteen tai tuottaa, valmistaa, kuuluu se asianmukainen korvaus, mutta sitten on myös se toinen puoli tässä: mitä saa tehdä, onko kuluttajalle selvää, että niin sanotusti virheitä siinä kopioinnissa tai katsomisessa netin puolelta tai palvelujen tilaamisessa ei tule. Lehdistä ollaan saatu lukea joskus aiemmin näistä tapauksista, missä nuori henkilö on voinut laittaa oman elämänsä tavallaan sekaisin sillä, ettei ole hölmöyksissään tiennyt, mitä on tehnyt. Kysyisinkin ministeriltä: ovatko tämän lain tuomat asiat nyt sellaisia, että ne ovat myös kuluttajan kannalta riskittömiä, ja tiedotetaanko niistä sitten myös kuluttajille siltä osin, että he tietävät, miltä osin he voivat sitten kopioida ja käyttää niitä palveluita, mitä internet tarjoaa?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei tätä moittia voi, askeleita on otettu oikeaan suuntaan. Ainoa on, että sen yksittäisen tekijän, taiteilijan, luovien alojen toimijan, tavallaan mahdollisuudet ison kansainvälisen tuotantoyhtiön kanssa neuvottelemiseen tai — niin kuin tässä laissa annetaan mahdollisuus — kohtuullistamiseen ovat pienet. Lain sisältöä ohjaa se, että käytetään niin sanottua kohtuullisuutta. Onneksi ovat sanat sopimus ja korjaus siellä joukossa, mutta niin kuin tiedetään, sen sopimuksen uudelleensaattaminen niin, että se yksilö vie sen asian eteenpäin, on todella vaikeaa, markkinat sulkeutuvat tekijältä. Toivottavasti, kun valiokunta tätä käsittelee, tähän tulisi etujärjestöille mahdollisuus kollektiivisesti neuvotella tuottajan kanssa.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä kuin ministeri Viitanen esittelypuheenvuorossaan, että tämä esitys ei ole vielä valmis ja että tekijänoikeuslainsäädäntö vaatii jatkuvaa kehittämistä. Siitä huolimatta, että sivistysvaliokunta yksimielisesti päätti olla yhtymättä kansalaisaloitteen sisältöön, tällä kansalaisaloitteella tekijänoikeuksiin liittyen oli kuitenkin tärkeä tehtävä sen monista ristiriitaisuuksista huolimatta. Se oli eräänlainen hätähuuto ja myös keskustelun avaus tekijänoikeuslainsäädännön uudistamiseksi.

On tärkeää ja välttämätöntä, että tekijät saavat oikeudenmukaisen, ansaitsemansa korvauksen tuotoksistaan, ja valitettavasti tekijänoikeuslainsäädäntö (Puhemies koputtaa) tuntuu olevan rakettitiedettä. Sitä se ei saisi olla.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näillä luovilla aloilla on yllättävänkin suuri merkitys meidän taloudessa, ja kun tänä aamuna tulevaisuusvaliokunta sai selvityksen siitä, mikä on Suomessa luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta ja mikä se on Euroopassa, niin ainakin minut yllätti se, että Suomi on tällä 4,8 prosentin bkt-osuudella toisena heti Ruotsin jälkeen. Se oli tieto, jota meidän varmasti kannattaa hyödyntää, eli meillä on paljon kasvupotentiaalia myöskin täällä luovien alojen työllisyysvaikutuksissa.

Mutta samassa kuulemisessa tuli esille vähän sama asia, minkä edustaja Peltonen nosti esille, tämä sosiaaliturva-asia, elikkä taiteilija-apurahat vähentävät suoraan esimerkiksi takuueläkkeen määrää. Pääomatulot eivät vaikuta, mutta taiteilija-apurahat vaikuttavat. Eli tämä sosiaaliturvan kehittäminen varmasti olisi yksi tärkeä osa myöskin niitten edellytysten rakentamista, jotta luovat alat voisivat jatkossa tuoda enemmän työpaikkoja ja kansantalouteen kasvua.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Verkosta lataaminen tuo vuosittain useiden satojen miljoonien eurojen tulonmenetyksen luovien alojen työntekijöille ja tuottajille, usein jopa niin, että ne ihmiset, nuoret, jotka lataavat verkosta materiaalia, eivät edes tiedä varastavansa tätä tuotosta, joten tässä on meillä vielä hyvin paljon tehtävää. Lainsäädännön pitää olla sellaista, että tekijänoikeuskorvausjärjestelmä mukautuu jatkuvasti muuttuvaan jakelukanavaverkostoon. Eli tässä on meillä paljon haastetta, mutta tekijänoikeusjärjestelmän täytyy mukautua tähän muuttuvaan jakelukanavaverkostoon. Luovien alojen kasvupotentiaali on valtava. Meidän pitää tehdä sellaisia järjestelmiä, jotka kannustavat eteenpäin kehittämään tätä alaa.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä oli tämä kuuleminen aamulla, ja siellä ilmeni, että teollisuuden työpaikkojen määrä on vuodesta 2007 vuoteen 2012 laskenut 76 300:lla ja samaan aikaan luovien alojen kasvu on ollut 20:tä prosenttia, eli tässä on todella kasvupotentiaalia. Ja tekijänoikeus on erittäin tärkeä asia ratkaista, koska se on heidän oikeutensa työhönsä.

Mutta tarvitaan myös muita uudistuksia. Esimerkiksi Tekes-tukia voitaisiin myöntää luoville aloille eli rakennettaisiin uudenlainen tukimuoto, jolla pystytään alaa kasvattamaan. Myöskin tulisi miettiä sitä, minkälaista tuotantotukea voitaisiin Suomessa myöntää, koska tällä hetkellä Lapissa ei kannata enää kuvata Lappi-aiheisia elokuvia vaan ne viedään muualle Eurooppaan kuvattavaksi, missä tuotantotukijärjestelmä on se, että elokuvan filmauksen jälkeen katsotaan, kuinka paljon alueelle on tullut tuloja, ja sitten osa palautetaan niistä tuotantoyhtiölle. Paljon on erilaisia vaihtoehtoja tukea tätä luovien alojen menestystä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan luovista aloista, niin aina tuntuu siltä, että sieltä unohdetaan yksi tekijäryhmä kokonaan, ja ne ovat audiovisuaalisen puolen tekijät. Esimerkiksi meidän ihanassa Yleisradiossamme on käynyt niin, että niillä, jotka ovat kuukausipalkkaisesti luovia ihmisiä, ei ole tekijänoikeuksia. He ovat menettäneet ne pari vuosikymmentä sitten saadakseen yhden palkkaluokan lisää. Sama on käynyt freelancereitten osalla. Tekijänoikeuksien maksu pienenee koko ajan, mitä useampi lähetyskerta tulee, ja se johtuu siitä, että eri kanavia on tullut lisää ja lähetetään enemmän.

Kuitenkin on muistettava, että silloin kun puhutaan luovista ihmisistä, niin se ei ole sillä tavalla sellainen ala, joka kasvaisi itsestään. Sitä omaa luovuuttaan on hirveän vaikea monistaa eteenpäin ja panna monta ihmistä tekemään sitä, eikä voi itse katsoa sorvin vieressä, kun sieltä luovaa tavaraa tulee ulos, vaan se leipä täytyy saada siitä tuotteesta, mikä siellä tulee. (Puhemies koputtaa)

Sitten kannan huolta...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

No niin, nyt on minuutti mennyt, kiitoksia.

Puhuja:

...kyllä piratismista.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luova talous ja sen kautta syntyvät työpaikat olisivat merkittävä potentiaali myös Suomelle, ja kun nyt katsoo tässä verkkomaailman kehittyessä, miltä suunnalta kaikkein suurimmat ja menestyvimmät liiketoiminnot syntyvät, niin hyvin usein ne syntyvät jonkin jo olemassa olevan, usein tekijänoikeuksien alaisen materiaalin välittämiseen tai sen uudelleenmuotoiluun ja käyttäjille tarjoamiseen keskittyvistä liiketoiminnoista. Tällaisia ovat esimerkiksi YouTube tai Spotify, joista kumpikaan ei itse asiassa — kiitos meidän tekijänoikeuslainsäädäntömme — olisi voinut syntyä Suomessa, koska alun perin esimerkiksi YouTube oli laiton palvelu, kunnes se sitten kasvoi siihen mittaluokkaan, jossa hankki lailliset lisenssit.

Nyt varmaan otetaan askel oikeaan suuntaan, mutta toivoisin, että Suomessakin kehitettäisiin tätä tekijänoikeussäädäntöä siihen suuntaan, ettei vain reagoitaisi maailman muutokseen vaan että aidosti yritettäisiin synnyttää toimintaympäristö, jossa luovat alat ja myös tällaiset olemassa olevan materiaalin (Puhemies koputtaa) välittämiseen keskittyvät palvelut voisivat syntyä ja kukoistaa ja kasvaa, ei siis vain reagoitaisi siihen, mitä muualla maailmassa tapahtuu.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on hyvä. Se sisältää eräitä erillisiä asiakokonaisuuksiin liittyviä tekijänoikeuslain muutosehdotuksia. Lakia ehdotetaan selvennettäväksi lisäämällä muun muassa otsikot kaikkiin lain pykäliin. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluita koskevasta sopimuslisenssistä. Valmistelussa on pyritty löytämään kompromissiratkaisu, joka olisi sekä tekijöiden että oikeuksien luovutusten saajien hyväksyttävissä.

Arvoisa puhemies! Tekijänoikeuslakia muutetaan siten, että siihen sisällytetään tekijöille, esittäjille ja tuottajille oikeus korvaukseen jakeluvelvoitteen alaisten kanavien edelleenlähettämisestä. Muutoksen jälkeen tekijänoikeuslaki palautuu vastaamaan ennen vuotta 2006 vallinnutta oikeustilaa. Suomen hallitus tulee pitämään komission ajan tasalla uudistuksen etenemisestä. Tämä on äärettömän hyvä asia, jos ajatellaan, että saadaan lisää työpaikkoja, saadaan lisää (Puhemies koputtaa) luovia työntekijöitä, alan ammattilaisia.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa luovien alojen mahdollisuutta työllistää ja edistää taloutemme kasvua ei ole tarpeeksi sisäistetty, kun yritetään löytää ratkaisuja yhteiskuntamme menestymisen edellytyksiin. Kansallisesti voimme olla kyllä todella ylpeitä tekijöistämme. Tuottajien ja tekijöiden yhteinen sävel olisi syytä löytää ja lainsäädännön myötä varmistaa oikeudenmukainen käytäntö molempien osapuolten mahdollisuuksiin toimia.

Digitaalisuus aiheuttaa suuria haasteita tekijänoikeuslakiin. Kansalaisaloite toi esiin monia, monia epäkohtia, joita varmasti tullaan käsittelemään jatkossakin, niin että se kansalaisaloite oli kyllä aiheellinen.

Ja sitten vielä tästä informaatiosta. Ehkä olisi syytä lisätä informaatiota, että kansalainen tietää, mitä sieltä netistä voidaan ottaa ja kuinka paljon saamatta rangaistusta. Tekijät tarvitsevat tekijänoikeuskorvauksensa, eihän putkimieskään tee ilmaiseksi putkihommia, eikä hammaslääkäri paikkaa hampaita ilmaiseksi. Kysymys ministerille: omaan käyttöön saa netistä esimerkiksi musiikkia ladata, eikö näin ole?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten viimeinen näistä vastauspuheenvuoroista, ja sen jälkeen siirrymme puhujalistaan.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rantakangas otti äärimmäisen tärkeän asian esille eli luovien alojen harjoittajien sosiaaliturvauudistuksen. Meillähän oli Kataisen hallitusohjelmassa sekä ammattiurheilijoille että luovien alojen työntekijöille sosiaaliturvan uudistus. Valitettavasti se ammattiurheilijoiden kohdalla kaatui, mutta toivottavasti voitte viedä ministeriölle terveisiä, että tämä ei kaatuisi.

On esitetty huoli siitä, että tekijänoikeuksia hyödyntäville pk-yrityksille olisi kohtuutonta, jos tekijällä olisi mahdollisuus avata sopimus lisäkorvausten toivossa. Ehdotetun sääntelyn takia luovutuksensaajat eivät voisi enää luottaa tehtyjen sopimusten pysyvyyteen, mikä loisi liiketoimintaan merkittävää epävarmuutta, joten haluaisin ehkä tästä hieman lisäselvennystä, mitä ministeri on tästä mieltä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Jos ministeri tyytyisi nyt tässä vaiheessa 2 minuuttiin, vaikka kysymyksiä oli paljon? — No, saa sitten puhua pitempään, kun menee puhujakorokkeelle. 5 minuuttia.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Kiteytän, ja varmasti osaan ja moniinkin näistä kysymyksistä palataan myös valiokuntakäsittelyssä. Otan tästä nyt joitakin selkeimpiä yksittäisiä kysymyksiä.

Edustaja Elomaa, saa kyllä ladata musiikkia omaan käyttöön.

Sitten täällä edustaja Heinonen kysyi näistä must carry -asioista. Aikanaan Kopiosto on ilmoittanut liikennevaliokunnalle, että arvioitu hinta voisi olla — siis vuonna 2010 tämä arvio — 0,03 euroa, ja sillä tavalla tämä varmasti ei kohtuuttomaksi mene. Mutta sen verran haluaisin valottaa tätä taustaa, että tässähän on taustalla se, että se, että me olemme ottamassa nyt tämän must carry -asian mukaan tähän jatkossa — se on nyt erillisellä lausuntokierroksella — johtuu yksinkertaisesti siitä, että Euroopan unionin kautta katsotaan, että meillä on nyt tämä korvausvelvoite siihen otettu, vaikkakin sen eduskunta poisti 2005. Eli tämä on siinä taustalla, ja siksi tämä kulkee nyt omaa prosessiaan ja tulee sitten eduskuntaan tämän syksyn aikana vielä, ja silloin voimme myös palata tähän kustannusten arviointiin. Tällä hetkellä se arvioitu taso olisi sitten tosiaan tuo 0,03/kotitalous/kanava/kuukausi.

No, sitten täällä oli ilahduttavan monta puheenvuoroa juuri tästä luovien alojen merkityksestä ja siitä, että tätäkin lakia tarvitaan vahvistamaan juuri tekijöiden oikeuksia ja niitä edellytyksiä tehdä sitä luovaa työtä, edellytyksiä olla taiteilija, edellytyksiä edistää kulttuuria jokaisen ihmisen iloksi, ja tämä on tietenkin hyvin tärkeä ja hieno periaate. Ja kyllä minä myös vähän kannan huolta kaiken kaikkiaan tästä taiteilijoiden toimeentulosta tänä päivänä ja niistä monista asioista, mitä tähän liittyy.

Tämä tekijänoikeuslaki on ollut hyvin tärkeää saada eteenpäin tästä näkökulmasta, vaikkakin, korostan, nämä ovat kompromisseja, nämä eivät yksin vielä ratkaise. Tässä on muutamia hyviä asioita, joilla sen tekijän asema mahdollistuu paremmaksi, muun muassa juuri siksi, että tulee lähemmäksi tämä kirjaus siitä, että nämä sopimusehdot olisivat kohtuullisia, ja tietoisuus siitä, että niitä voidaan kohtuullistaa, johtanee siihen, että niistä jo alun perin tehtäisiin kohtuullisempia. Samoin tässä on tämän sopimuslisenssijärjestelmän luominen niihin PVR-palveluihin. On hyvin tärkeää kaiken kaikkiaan, että nämä tulevat nyt säädellyksi laissa, koska muutenhan oli vähän pelkoa, että nämä palvelut kokonaan menevät. Ja nyt kun tässä alat ovat, nimenomaan eri toimijat, eri sidosryhmät, yhdessä esittäneet tämänkaltaista mallia, niin mielestäni se mahdollistaa taas... Täällä esimerkiksi edustaja Männistö kysyi uusien palveluiden mahdollisuutta. On arvioitu, että kun nämä käytännöt vakiinnutetaan, niin sitä kautta voidaan myös yhteistyössä näitä uusia palveluita kenties kehittää. Eli tämänkaltaisia ajatuksia on ollut tässä kaiken kaikkiaan taustalla.

Tästä taiteilijoiden toimeentulokysymyksestä vielä sen verran, että täällä hyvitysmaksujärjestelmä mainittiin ja sitäkin on tarkoitus tässä vielä katsoa, mitä voimme tällä hallituskaudella tehdä. Minusta olisi hyvä saada sitä eteenpäin, mutta tässäkin on pitkä valmistelu takana, ja tie on ollut aika vaikea. Sellaisen mallin löytäminen, mikä tässä sitten tulisi kyseeseen, on ollut lukuisten erilaisten neuvottelu- ja työryhmien kohteena, mutta me emme ole vielä heittäneet tässä suhteessa kaiken kaikkiaan kirvestä ollenkaan kaivoon.

Sivistysvaliokunta varmasti puuttuu omalta osaltaan sitten näihin yksityiskohtiin, ja ministerinä tietenkin ja luonnollisesti olen valmis yhteistyöhön ja käsittelemään lakia. Ja varmasti yhtä mieltä voimme olla siitä, että kehittämisen tarpeita nyt ja jatkossa tulee vielä kaiken kaikkiaan olemaan.

Puhemies! Toivon, että tässä tuli edes joihinkin kysymyksiin vastauksia, ja tältä pohjalta mennään yhdessä eteenpäin. — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Siirrytään nyt puhujalistaan.

Elina Lepomäki /kok:

Arvoisa puhemies! Pitää kiittää siitä, että hallituksen esityksessä suurimmilta ylilyönneiltä on vältytty, kuten esimerkiksi taannoisen kulttuuriministeri Arhinmäen toiveelta lähteä hidastamaan verkkoliikennettä.

Mutta kaksi kohtaa esityksestä on silti hyvä nostaa tarkempaan keskusteluun:

Ensimmäinen huomio koskee verkkotallennuspalveluita. Verkkotallentamisella tarkoitetaan palveluja, joissa kuluttaja voi tallentaa myöhempää katselemista varten yksittäisiä tv-ohjelmia tai kanavien ohjelmistoja haluamallaan päätelaitteella. Lakimuutos tuo verkkotallennuspalvelut tekijänoikeuskorvausten piiriin. Tulkinta on ongelmallinen ja vertautuu tilanteeseen, jossa Kopiosto olisi saanut aikanaan päättää, miten vhs-tallennus toimii. Toisin sanoen kuluttajan tekemiä tallennuksia kohdellaan nyt eri tavoin sen perusteella, mille medialle kuluttaja päättää tallenteen tehdä. Monimuotoiset tallennuspalvelut toisivat kuitenkin kuluttajalle merkittävän hyvinvointilisän esimerkiksi pelkkään kaapelijakeluun nähden. Esitys saattaa hidastaa kilpailukykyisten liiketoimien syntymistä.

Muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on pitänyt ongelmallisena, että esitys edustaa tapauskohtaista sääntelyä, jossa tekijänoikeusjärjestelmän ongelmakohtiin puututaan kunkin uuden teknologian, palvelun tai jakelutien osalta erikseen. Lisäksi voi pitää yhdenvertaisen kilpailun kannalta haitallisena, että verkkotallennuspalveluita koskeva ratkaisumalli perustuu niiden toimijoiden keskinäiseen sopimiseen, jotka ovat päätyneet esittämään käsillä olevaa ratkaisumallia opetus- ja kulttuuriministeriölle. Se saattaa luoda kyseisille toimijoille muita alan toimijoita vahvemman kilpailuaseman.

Esityksen perusteluissa todetaan, ettei nykyinen lainsäädäntö ole pysynyt tekniikan kehityksen perässä. Mikään lainsäädäntö ei voi pysyä tekniikan kehityksen perässä, tai sitten markkinat ovat täysin epäonnistuneet. Mielestäni lainsäädännön kuuluisikin keskittyä periaatetason sääntelyyn eikä siihen pitäisi kuulua kuluttajan valinnanvapauden tai myöskään elinkeinovapauden rajoittaminen.

Toinen huomio koskee verkkosensuurin laajentamista eli luvattoman verkkojakelun vastaisia toimia. Uutena pykälänä esitetään säädettäväksi estomääräyksestä. Pykälä mahdollistaa puuttumisen sellaiseen laittomaan jakamiseen, jonka sijaintia tai alkuperämaata ei ole paikannettu.

Kuten esityksessäkin todetaan, laillisten palveluiden tarjonta on kahden viime vuoden aikana lisääntynyt merkittävästi musiikin, elokuvan ja kirjallisuuden alueella. Suomessa on tällä hetkellä parikymmentä laillista musiikkipalvelua ja useita elokuvapalveluita. Näiden palveluiden suosio ja suosion tasainen kasvu osoittavat, että laillisia palveluita on pystytty kehittämään vastaamaan kuluttajien toiveita. Mutta nyt uusi pykälä sanoo näin: "Jos kieltokanteen nostaminen ei ole mahdollista, koska väitetty loukkaaja on tuntematon, tuomioistuin voi tekijän tai hänen edustajansa hakemuksesta määrätä välittäjän estämään tekijänoikeutta loukkaavaksi väitetyn aineiston saattamisen yleisön saataviin — eli estomääräys. Keskeyttämismääräyksen täytäntöönpanosta aiheutuneista kuluista vastaa ensisijaisesti määräyksen saanut välittäjä."

Nyt lainaan Pekka Savolaa viime vuonna Aalto-yliopistossa hyväksytystä lisensiaattityöstä: "Kun tarkastellaan internetyhteyden tarjoajiin kohdistuvia estotoimia, kyse on olennaisesti ilmiöstä, jota voitaisiin kutsua meren patoamiseksi. Kielikuva viestittää ensinnäkin estämiseen kohdistuvaa vaikeutta, varsinkin mitä kauemmas lähteestä mennään. Käyttäjäpäässä tehtäviä estoja voitaisiin kuvata niinkin, että tiettyyn suuntaan valtamerelle lähdössä olevien laivojen lähtö eräistä satamista kiellettäisiin. Kuitenkin laivat, jotka tekisivät välipysähdyksen muissa kuin näissä tiukasti kontrolloiduissa satamissa, pääsisivät kohteeseensa normaalisti."

Meren patoaminen, arvoisa puhemies, on mahdoton tehtävä. Asiallista olisikin kysyä, miltä osin lainsäädännön tehtävä on sitä edes yrittää, etenkin kun se samalla saattaa heikentää verkkoneutraliteettia ja sananvapautta. Se saattaa vaarantaa monia oikeusvaltion periaatteita ja ohjata kansakunnan resursseja tehottomaan käyttöön.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Yle teetti kyselytutkimuksen vajaa vuosi sitten tekijänoikeusjärjestöjen edustajille, tekijänoikeuksien käyttäjille. Meistä lainsäätäjistä osa osallistui siihen, kuten myös joukko mielipidevaikuttajia. Tämä tutkimus osoitti sen, että noin 40 prosenttia vastaajista katsoi, että tekijänoikeuslainsäädäntö toimii vain kohtuullisesti. Vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan jopa kolmasosa vastaajista pitää tekijänoikeusjärjestelmää toimimattomana, ja toisaalta vain 24 prosenttia on sitä mieltä, että järjestelmä toimii hyvin. Tähän kyselyyn siis vastasivat merkittävältä osalta nimenomaan ne, jotka näiden tekijänoikeuksien parissa työtään tekevät. Tuo kertoo hyvin siitä, että meillä on uudistamistarvetta.

En tiedä, olisiko sitten tarpeen jossain vaiheessa miettiä tämä aivan niin sanotusti puhtaalta pöydältä, tyhjältä paperilta, katsoa kokonaisuutta, mitä tehdä, esimerkiksi miettiä sitä, millä tavalla meidän tekijänoikeuslainsäädäntö mutta toisaalta sitten tästä työstä saadut korvaukset jakaantuvat musiikintekijöiden kontra audiovisuaalista tuotantoa esimerkiksi tv-puolelle tekevien kanssa. Yleisradion tuloutuksista löytää aika mielenkiintoisia yhteyksiä, millä tavalla tämä järjestelmä tukee toista puolikasta unohtaen toisen puolikkaan.

Meidän pitää uudistaa tekijänoikeuslakia. Itse ajattelen niin, että siitä pitäisi tehdä ennen muuta mahdollistavaa lainsäädäntöä. Sen pitää olla luovalla alalla toimimista ja menestymistä mahdollistavaa, mutta toisaalta myös niin, että se mahdollistaisi tämän materiaalin käytönkin. Tästä sitten tulemmekin ehkä siihen problematiikkaan, mihin usein törmäämme, että kun teemme jotain, mikä helpottaisi käyttöä, niin samaan aikaan ehkä sitten teemme jotain sellaista, minkä taas luovan työn tekijät kokevat epäoikeudenmukaiseksi.

Arvoisa ministeri, ei teillä helppo tehtävä ole, mutta uskon, (Puhemies koputtaa) että tästä vielä seuraavallekin hallitukselle työtä riittää. Itse kannustan siihen, että jossain vaiheessa tehtäisiin huolella tämä työ, niin että mietittäisiin, minkälainen (Puhemies koputtaa) olisi 2020-luvun tekijänoikeuslainsäädäntö Suomessa ja ehkä laajemminkin Euroopassa.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Luovista aloista oli kirjaus myös Kataisen hallitusohjelmassa, tosi kevyesti. Ensimmäinen, voisiko sanoa, luoville aloille kohdistettu toimenpide oli oppilaspaikkojen leikkaaminen, joka tietysti osaltaan on ollut varmasti järkevää ja perusteltua. Mutta olisi tärkeää, että valtiovalta näiden oppilaitosten kanssa, jotka ovat tänä päivänä olemassa, pystyisi ohjaamaan luovien alojen toimijoiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tiiviimmäksi, luomaan näille oppijoille kasvuympäristöä, missä on se luovuus ja missä on valmiit välineet luovuuksille, tai sitten niin, että meillä avataan välineitä eri verkkopalvelutuottajien keskuudessa sille alalle haluaville opiskelijoille niin, että he saavat niitä välineistöjä käyttöönsä ja edelleen voivat kehittää sitä omaa luovuuttaan. Eli olisi tärkeää olla portinavaajana luovien ihmisten ja luovilla aloilla toimivien tahojen kanssa.

Toinen asia, joka Kataisen hallitusohjelman myötä tuli, oli se, että budjettikirjasta alueellisten elokuvakeskusten tuki poistettiin — murheellinen sanoma. Toivon, että tämä voidaan ottaa uudelleen harkintaan ja toimia niin, että alueille voi syntyä tekijöitä, joiden avulla on mahdollista erityisesti elokuvatuotannon alalla tuoda uusia luovia ihmisiä toimintaympäristöön ja siten pitää alueelliset toimintaedellytykset kunnossa.

Lainsäädännön pitää elää ajassa, sanotaan aina niin, mutta luoviin aloihin liittyvän lainsäädännön pitää olla vieläkin luovempaa, ja komppaan tässä kyllä edustaja Heinosta siinä, että nyt olisi aika ehkä katsoa kaikki aivan uudelleen, missä olemme, ja ennakoida hieman tulevaa.

Tuula  Peltonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys esittää todellakin eduskunnalle tekijänoikeuslain muuttamista, ja siihen ehdotetaan lisättäväksi säännökset televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluita koskevasta sopimuslisenssistä. Tämän arvioidaan poistavan tv-ohjelmien verkkotallennuspalveluihin sisältyvän oikeudellisen epävarmuuden ja tuovan tekijänoikeudella suojatut sisällöt kuluttajien saataville oikeudellisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Toiseksi tässä tekijänoikeuslaissa ehdotetaan säädettäväksi tarkemmin tekijänoikeuden luovutusta koskevan sopimuksen kohtuullistamisesta, kun teoksen alkuperäinen tekijä luovuttaa oikeutensa. Tämä on hyvä asia, ja esitys on syntynyt kompromissiratkaisuna.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset mahdollisuudesta välittäjille annettavalla tuomioistuimen määräyksellä puuttua loukkauksiin, joissa väitetty loukkaaja on tuntematon eikä kannetta häntä vastaan voida nostaa, ja tämä on tullut monissa keskusteluissa tekijäjärjestöjen kanssa hyvinkin vahvasti esille. Estomääräys olisi mahdollista kohdistaa esimerkiksi ulkomailta Suomeen tarjottaviin laittomiin palveluihin, joiden ylläpitäjät ovat tuntemattomia. Lisäksi säännöksiä välittäjille annettavien määräysten täytäntöönpanosta aiheutuvien kulujen ja vahinkojen korvaamisesta ehdotetaan tässä esityksessä täsmennettäväksi. Ehdotukseen on ministeriön selvityksen pohjalta myös sisällytetty toteuttamiskelpoisimmat ja kustannustehokkaimmat keinot. Tämä esitys on hyvin tärkeä lisäkeino tekijänoikeusloukkauksien esiintuomiseksi ja myös niiden estämiseksi.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tekijänoikeuksia voidaan perätä jatkossa silloinkin, kun loukkaajaa ei tiedetä. Sopimuslisenssijärjestelmän perussäännöksiä ehdotetaan myös täydennettäviksi niin, että hyväksyttyjä oikeuksien yhteishallinnointijärjestöjä pidetään laissa säädetyissä tapauksissa teoksen käyttämisestä tehdyn sopimuksen osalta oikeutettuna edustamaan myös järjestön ulkopuolisia saman alan tekijöitä.

Säännöksiin ehdotetaan myös selkeyttä parantavia sanallisia muutoksia. Äänitallennetuottajan suojan liittymäkriteeriä esitetään täydennettäväksi äänitetuottajan kansallisuudella. Tällaisilla täydennyksillä viedään tietenkin tekijänoikeuksia eteenpäin, onhan tekijänoikeuslaki sekä tekijän että kuluttajan turvaksi, ja parhaimmillaan ne koskettavat meistä kaikkia. On bloggaajia, on valokuvaajia, on musiikin ja runouden harrastajia, jotka jakavat tuotoksia internetin ihmemaailmassa tänä päivänä. Sitten on heitä, joiden tulot muodostuvat tekijänoikeuksien pohjalta. Tekijänoikeudet kuuluvat kaikille, ja on tärkeää, että selkeytetään ja täsmennetään pelisääntöjä, kun epäkohtia havaitaan.

Arvoisa puhemies! Vieläkin tähän esitykseen — niin hyviä kuin nämäkin parannettavat osat ovat — jää paljon kehittämistä. Tekijäjärjestöjen kanneoikeus olisi yksi kehitettävä asia, jotta väärinkäytöksiin voidaan puuttua tehokkaasti. Olemme täällä jo olleet huolissamme taiteilijan ja tekijän toimeentulon turvaamisesta, myös siihen pitäisi saada enemmän keinoja, muun muassa tällaisia asioita: taiteilijaeläkkeen yhteensovittaminen takuueläkettä leikkaavana tulona on yksi korjattava asia, samoin tekijänoikeuskorvauksen jättäminen huomioimatta työttömyyspäivärahan sovittelussa silloin, kun korvauksia maksetaan ennen työttömyyttä tapahtuneesta työstä. Elikkä nämä ovat tämmöisiä porsaanreikiä, ja uskon, että ministeri on näistä hyvin tietoinen ja ottaa nämä varmasti työn alle.

On hyvä — ministeri kertoikin — että tämä must carry -siirtovelvoiteasia nostetaan myös ihan erillisenä esille myöhemmin, ja siitä kiitos ministerille, että tämä on huomioitu. Tätä on todellakin kovasti peräänkuulutettu.

Myös hidastamismääräys ilman tuomioistuimen päätöstä olisi ollut tietysti hyvä asia, mutta ymmärrettävästi kustannustehokkuutta myös halutaan hakea, ja aina ei kaikkea voi tietysti sisällyttää esityksiin.

Sivistysvaliokuntahan on juuri päättänyt käsittelyn tästä vastaavasta asiasta kansalaisaloitteena, ja on hyvä, että tämä hallituksen esitys tulee nyt ennen sen käsittelyä, niin että me voimme sillä tavalla myös sitten huomioida nämä yhteensovitukset ja sen, millä tavalla sitten näissä esityksissä on poikkeavuuksia ja yhteneväisyyksiä ja niin edelleen.

Elikkä hyvää työtä kaiken kaikkiaan, hyvä esitys, ja mennään eteenpäin, mutta paljon vielä jää tekemistä tämänkin jälkeen.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Seuraavana on edustaja Pertti Virtanen, ja nyt hänen puheenvuoroaan ei keskeytetä, mutta tietysti aina on ylhäällä se, että suositus olisi se 5 minuuttia korkeintaan.

Pertti Virtanen /ps:

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämähän on uutta, näin etukäteen jo antaa itsetuntoa, että nyt tulee tärkeä puheenvuoro.

Olen tässä vähän, näin suomeksi sanottuna kyllä, kirjannut, mitä tässä nyt on puhuttu siitä, kenen ehdoilla on tehty kompromissi. Tämä on englantilainen sanaleikki. Englannissa ja Amerikassa ollaan hurjasti edellä niin sanotussa sanakisailussa, on vakava asia päästä pitkälle, kun aina sitä on tuettu. Mutta Suomessa kaikki on kätketty tietyn sisäpoliittisen pelin takia niin, ettei voi enää ilmaista itseänsä, ja silti korostetaan luovuutta ja innovatiivisuutta. Minä väitän, että tässä — miss it, kisailla, miss the point — kompromissi on tehty ennen kaikkea musiikin alalla äärimmäisten isojen firmojen, kolmen firman, ehdoilla, niin että vähän enemmän rääppeitä saisivat tekijät. Sen takia nämä internetissä ja verkostossa ja verkoissa olevat jutut ovat vähän naurettavia, ellei ole oikein iso tähti, koska kaikille pienimmille internet toimii lähinnä mainoksena, että ne saavat edes jotain sitten.

Niin kuin kerroin tässä, Anssi Kela oli itse laskenut sen kaiken, mitä hän menetti, ja se tulo oli muutamissa satasissa, vaikka oli soitettu ihan älyttömästi, koska nämä firmat vetävät nykytekijänoikeussäädännöllä kaiken välistä. Eli se on aivan kohtuutonta rahastusta, ja sen takia tässä tarvittaisiin lähes vallankumous. Suomen täytyisi ryhdistäytyä ja oikeasti mennä luovien ihmisten puolelle, vielä kun tämä oikeudenmukaisuus on aina tunnetusti psykologisesti ja hengellisestikin hyvin tärkeä asia ihmisyyden kohtaamisessa, varsinkin kun ihminen on murrosikäinen — tutkimusten mukaan juuri luovat persoonat useasti ovat jääneet vähän niin kuin murrosikäisen tasolle. He tarvitsisivat justiin lainsäädännön ja kaiken muun tukea saadakseen tuotteita esille, ei niin, että heidät sidotaan ja kahlitaan vanhatestamentillisesti johonkin tiukkaan lakiin, jota voi sitten kyseenalaistaa uuden lain kautta.

Sen verran ministereille tästä laista, että nyt kun Suomessa ei ole ryhmäkannetta, niin tässä kaikki luovan työn tekijät tarvitsisivat erikseen sen oikeuden, että ryhmäkanteen voisi nostaa — luovan työn tekijät — koska nämä firmat ovat jättimäisiä ja ne pystyvät tuhoamaan kenet vain.

Eli tarvittaisiin rohkeata uudistusta musiikin alalla. Tämä vääristyminen, vinoutuminen, perversio kielillä, on tunnetusti rankkaa, mutta niin se on kaikilla muillakin aloilla: näyttelijät, teatterit, elokuva. Ajatelkaa, että se, minkä takia nyt näyttää niin hyvältä, se, että luovat alat ovat nousseet Suomessa, ei ole oikeastaan kuin yhden sektorin asia: pelien. Pari pelifirmaa, jotka ovat menestyneet ja lasketaan luovaan toimintaan, jota ne toki ovat — luovia juttuja — vääristää tämän koko muun asian, koko luovuuden ja innovatiivisuuden, keksijöiden huonon kohtelun tässä maassa. Eli tähän tarvittaisiin uutta innostamista ja vielä sen vanhan innostuksen lisäpotkua, sanotaanko, lisäarvoa — aikoinaan toveri Marx käytti tämmöistä sanaa.

Tosiaan, itse Teoston — joku puhui Kopiostostakin, ja on pari muutakin firmaa — pitkäaikaisena jäsenenä olen nähnyt, kuinka uskomattomat koneistot jylläävät, virkamiehen tapaisia tyyppejä isoilla palkoilla, ja sitten vielä siellä takana ovat ylikansalliset firmat, esimerkiksi nykyään kolme levyfirmaa musiikin alueella, jotka keräävät 90 prosenttia kaikesta siitä, mitä joku Anssi Kelakin saa aikaiseksi, ja sillä voi rahastaa.

Tämä vinouma, perversio, kieroon kasvu, on ollut pahinta juuri luovien alojen alueella, koska ei ole ollut kunnon puolustajia. Tyypit ovat olleet semmoisia, joita voi... Beatlesinkin historia on täynnä tämmöistä välistävedon ja rahastuksen historiaa. Sen takia tämä on vinoutunut vielä enemmän, että on — täälläkin tunnettuja — tähtiä, jotka tienaavat kuiteskin yllättävän hyvin, eivät he halua kajota siihen. Manserock Tampereella, legendaarinen ilmiö, on sekin perversoitunut "manseiskelmärockiksi", koska muutama porukka on päässyt niin pitkälle, että niitten ei kannata kyseenalaistaa tätä järjestelmää, koska ne tienaavat älyttömästi. Mutta kaikki ne muut, jotka tarvittaisiin siihen, mistä aikoinaan syntyivät nämä ilmiöt, manseroll, se flow ja virtaavuus, jota peräänkuulutetaan — ja virtaisuus — tukahdutetaan tällä, koska ne todella hyvin menestyvät tahot haluavat pitää yllä tätä vanhaa juttua, koska se riittää heille, koska he ovat olleet kuiteskin vain luovia tyyppejä, jotka yhtäkkiä ovat saaneet suuren rahallisen arvon ja suosion, eli tämä koko alue, jonka mainitsin, näyttelijät, kaikki tämänkaltaiset, teatterien sulkemiset, jopa valtion laitosten, ja kaikki se. Jopa on kyseenalaistettu se, onko näyttelijä edes mikään luova henkilö. Aikoinaan muuten Arto Mellerin, melkein parhaan ystäväni — ennen kuin Helsingin herraksi rupesi ja sekosi liikaa — kanssa keskusteltiin, kun hän rupesi dramaturgiksi, siitä, ovatko ohjaaja ja dramaturgi ne, jotka panevat näyttelijät tekemään jotain. Siis sehän olisi sama kuin se, että sanoisi, että bändissä luova on vain se, joka on säveltänyt biisit, ja hän opettaa muita soittamaan.

Mutta todellisuudessa luova herkkyys, minä väitän, jos mikä on nousemassa tämän kaiken jämähtäneisyyden — jopa väitän taas kerran, et-tä vanhatestamentillisuuden — pohjalta tässä maassa. Se on todellista hengen paloa, uuden hengen saamista, niin että sitä ei pitäisi yrittää tuhota näillä fraaseilla, käyttää kauniita sanoja, niin kuin nykymedia käyttää ja niin kuin nykypolitiikka käyttää tehdessään jatkuvasti tätä vinoutumaa korostavaa politiikkaa.

Ajatelkaa, että — nykyinen ministeri on sentään pitkän linjan tyyppi, väitän, että jopa aika kunnon tyyppi, tyyppitär — vasemmistoliiton, esimerkiksi kun oli hallituksessa, luova toiminta oli sitä, että kaikille ratkaiseville paikoille nimitettiin omat vasemmistoliittolaiset ihmiset. (Erkki Virtanen: Saisiko esimerkkejä?) Ja kun mennään sitten siihen, että tekijänoikeusjutun, joka nytten tässä tämän lain uudistamisessa on tärkeintä, lisäksi tulevat apurahat, kaikki muut, suosio, kaikkea tämänkaltaista juttua, niin jokainen, 95 prosenttia, Suomen muusikoista ja kaikista tietää, että kannattaa olla vasemmistolainen, jotta olisi toivoa elää edes jotenkuten, koska justiin nämä tekijänoikeuslait eivät suojaa tai tuota ihmisille siitä oikeasta työstä oikeastaan mitään. Mutta vanhoille päiville tämmöista varmistusta on tehty, jopa niin, että meikäläinen aina hyvin radikaalina, jopa, voisiko sanoa, protestanttina, pro test, uuden testamentin ja muun puolesta on tästä asiasta puhunut.

Kun totuuden puhuvan puolueeseen liityin, tai olen mukana siinä, perussuomalaisissa, niin suurin osa näistä Tampereen iskelmämanserocktyypeistä on leimannut minut jonkunlaiseksi luomattomaksi, vanhakansalliseksi höperöksi. Eli se on niin kovaa. Kun ei anneta palkkaa, kun ei Teosto eikä tämä lainsäädännöllinen homma hoida, puhemies, tätä asiaa, niin silloin täytyy ruveta jonkun puolueen nuolemisessa menemään siihen, ettei enää näe ollenkaan totuutta, vaikka koko tuotanto, se halu, flow, päästää itsensä ja näkemyksensä maailman parantamiseen ja muuhun vastaavaan esiin, tukahdutetaan sen takia, että jotenkuten vanhana tulisi toimeen, kun hyväksyisi nämä tämänkaltaiset, vähän kompromissatut esitykset.

Mutta toivon vielä, arvon ministeri, että tämä käy monella kierroksella ja ne kierrokset eivät ole pelkkää... Niin kuin aikoinaan Juicelle opetin — kun hän takertui Sinuheen, että ei mitään uutta auringon alla — elämä on kuiteskin niin, että koko ajan on uutta auringon alla, ei se ole ympyrä, jossa mennään, ei se ole poliittinen ansa, jossa mennään koko ajan samaan, vaan se on kierre, joka koko ajan ylöspäin henkisesti ja vahvassa kehityksessä kehittyy, kunhan ihminen innostetaan siihen näkyyn, sen ylläpitämiseen, joka tuottaa sitten sitä. Näin pienessä maassa kulttuuri just Snellmanin ja kaikkien, Lönnrotin, kautta on ollut Suomen voima.

Suomi tarvitsee tässä Teosto-asiasssa ja näissä tekijänoikeuslaeissa todellisen uudistuksen, jossa palkitaan juuri niitä ihmisiä, jotka ovat jopa vaarallisia, vaarallisempia kuin kukaan muu, mutta heillä on käsittämättömän syvä yhteisyyden tunne siitä, miten tämä kansakunta voi todella saavuttaa sen tulevaisuudenvisionsa. — Kiitoksia.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Piratismi on toisten tekemien elokuvien, tietokonepelien, ohjelmien, äänilevyjen ynnä muiden sellaisten tallenteiden laitonta valmistusta ja myyntiä. Piratismi on hyvin huolestuttavaa, ja tuntuu sille, että tässä hallituksen esityksessä ei ehkä sitten kuitenkaan niin vahvasti oteta tähän piratismin torjumiseen tai ennaltaehkäisyyn kantaa. Kotikopiointi toki on sallittua, saa kuunnella musiikkia kotona ja pienessä piirissä, ehkä ystävien kanssa, mutta julkisesti sitä ei saa esittää eikä myöskään myydä. Mutta mihinkä se raja sitten vedetään, että esitys ei ole julkista?

Olisinkin kysynyt teiltä, hyvä ministeri, tätä, millä tavalla me voisimme piratismia entisestään vähentää ja onko tähän asiaan mahdollisesti puututtu jollakin tavalla tai mahdollisesti lisätäänkö jotakin kirjausta, jotta piratismi saataisiin kitkettyä kokonaan pois, koska sehän se on todella vakava, jos voisi sanoa vaikkapa, syöpä.

Lasse Männistö /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Täällä on kannettu paljon huolta luovien alojen ja artistien toimeentulosta ja edellytyksistä harjoittaa ammattia, ja hyvä niin. Mutta sitten kolikossa on se toinen puoli. Kiistatta nämä tekijänoikeuksia koskevat lainsäädäntöhankkeet ovat usein aika hankalia sen takia, että intressiryhmiä on monia: paitsi tekijänoikeuksien haltijat ja heitä edustavat järjestöt myös tekijänoikeuksien alaista materiaalia käyttävät kuluttajat ja kolmantena — eikä lainkaan vähäisimpänä — tosiaan tekijänoikeusmateriaalin välittäjät ja siitä liiketoimintaa synnyttävät tahot ja toimijat. Ja niin kuin äskeisessä puheenvuorossani sanoin, ennen muuta nämä kasvualat sähköisissä tietoliikenneverkoissa ovat olleet näitä tekijänoikeuksien alaisen materiaalin välittämiseen tai uudelleenmuotoiluun ja kuluttajille tarjoamiseen keskittyviä liiketoimintoja. Niistä on syntynyt maailmanlaajuisia suuria tekijöitä, ja tietenkin toivoisi, että myös Suomessa voisi syntyä tällaisia tekijänoikeuksien alaisten materiaalien välittämiseen keskittyviä maailmanlaajuisia menestystarinoita, sellaisia kuin YouTube tai Spotify.

Mutta jos kuvaan nyt vähän karrikoiden sitä ongelmatiikkaa, mikä tällä hetkellä tällaisen yrityksen synnyssä Suomessa on, niin Suomessa, mikäli joku perustaa esimerkiksi verkossa musiikkia välittävän verkkopalvelun, neuvottelujen kautta tietenkin voi saada tämän palvelun lisensoitua niin, että kustannustaakka ei ole kohtuuton, mutta kuitenkin se vaatii laillisen pohjan eli lisensoinnin heti alusta alkaen, ja sitä kautta, kun yhtiöllä ei ole vielä käyttäjiä eikä sitä kautta myöskään tulovirtaa, tämä on tietysti aikamoinen hallinnollinen haaste. No, sitten seuraavaksi haasteeksi muodostuu se, että vaikka liiketoiminta Suomessa lähtisikin jonkinlaiseen kasvuun, niin Suomessa lisenssin voi saada vain suomalaisille kuluttajille tarjottaviin palveluihin. Sitten jos palvelu laajenee Eurooppaan, niin joka kerta jokaiseen laajentuvaan maahan käydään erikseen kyseisten maiden lainsäädännön pohjalta ja säädösten pohjalta neuvottelut, joilla palvelu voi saada lisenssit näihin maihin. Tämä on tietenkin tällaisen verkkopalvelun kasvulle melkoinen este ja hidaste.

Sen sijaan Yhdysvalloissa useat näistä nyt menestystä niittävistä palveluista ovat alun alkaen syntyneet laittomina palveluina. Siellä ei ole ollut keinoa puuttua siihen, että palvelulla ei ole ollut lisenssiä, ja palveluiden käyttö on kasvanut, ja sitten kun ne ovat saavuttaneet tietyn mittaluokan, käyttäjiä on ollut miljoonia, niin sen jälkeen nämä palveluiden kehittäjät ovat lisensoineet palvelut ja sopineet nämä oikeusprosessit ja riidat ja palveluista on tullut maailmanlaajuisia menestystarinoita. Yhdysvalloissa tätä tietä on osaltaan edistänyt se, että lisensointi on onnistunut heidän sisämarkkinoilleen helpommin yhden prosessin kautta.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että Suomesta tai edes Euroopasta ei ole yhtä helppoa synnyttää palvelua, joka saavuttaisi kriittisen massan, koska Suomessa nämä lainsäädännön velvoitteet ovat niin suuria ja me edellytämme, että alusta alkaen, ihan niin kuin kuuluukin, palvelun täytyy olla laillinen.

Toivoisin siis, että kun nyt otetaan tämä askel, niin sitten jatkossa ja etenkin seuraavalla hallituskaudella lähdettäisiin arvioimaan tekijänoikeuslainsäädäntöä ja siihen liittyvää muuta lainsäädäntöä, johon täälläkin on viitattu, koskien esimerkiksi myös hyvitysmaksujärjestelmää, joka on tulojen kerryttämisessä varsin pieni mutta silti tällainen pistemäinen vero tietyille fyysisen maailman tuotteille, ja lähdettäisiin tekemään tätä kokonaisarviointia siitä näkökulmasta, miten mahdollistaisimme meidän toimintaympäristössämme uusien luovien alojen tekijänoikeusmateriaalin välittämiseen keskittyvien yritysten palveluiden ja liiketoiminnan synnyn ja kasvun ja toisaalta turvaisimme sitten näille tekijänoikeuksien haltijoille mahdollisuuden menestyä ja saada myös työstään asianmukaisen korvauksen. Uskon, että jos tällaisia välittämispalveluita ja luovien alojen verkkoliiketoimintoja Suomessa syntyisi, niin se jos jokin olisi loppukädessä myös suomalaisten artistien etu.

Ehkä viimeisenä, arvoisa puhemies, vielä se eurooppalainen näkökulma sen lisäksi, että tarvitsisimme Suomessa tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistamista tästä näkökulmasta: Näen, että lopullisena tavoitteena tulisi Euroopassa olla, että lisensointia harmonisoitaisiin niin, että Euroopan sisämarkkinoille olisi mahdollisuus päästä yhden lisensointiprosessin kautta. Eli kun perustat jonkin oman palvelusi ja lisensoit sen yhdessä EU-jäsenmaassa, niin prosessi olisi sellainen, että saavutat oikeudet välittää tekijänoikeuksien alaista materiaalia koko Eurooppaan. Tämä turvaisi sellaiset sisämarkkinat Euroopassa syntyville palveluille, että varmasti tällä mantereella syntyisi uutta kasvua, uusia työpaikkoja ja sitä kautta myös mahdollisuuksia artisteille, jotka Euroopasta ponnistavat.

Toivon, että osaltaan ministeri myötävaikuttaa siihen, että Euroopassa tähän suuntaan edetään, ja toivon, että ministeri osaltaan myötävaikuttaa siihen, että tämä Suomen lainsäädännön kehittäminen ei jää tähän vaan kokonaisuudistusta voitaisiin lähteä valmistelemaan.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus kiinnittää huomiota esimerkiksi laittomaan piratismiin, mitä verkossa velloo hyvin paljon, esimerkiksi näitten tallenteiden osalta, joista pystytään aika nopealla aikavälillä lataamaan uusinkin elokuva siitä mitään kenellekään maksamatta. Useinhan nämä sijaitsevat jossain muualla kuin Suomessa, ja nytten siihen on ollut vaikea puuttua, ja siinä mielessä on hyvä, että näissä asioissa hallitus tekee uudistuksia.

Arvoisa puhemies! Kuitenkin muun muassa edustaja Heinonen nosti esille sen, että tekijänoikeusjärjestelmän toimimattomuutta arvostellaan kovasti. Yksi kolmasosa on sitä mieltä, että se ei ole nykyaikaa vastaava tai jopa menee liian pitkälle.

Itse haluaisin yhden näkökulman nostaa siihen, missä tekijänoikeusjärjestelmä ja -maksut menevät liian pitkälle: Tekijänoikeusjärjestöille on maksettava korvaus vaikkapa siitä, että seurakunta laulaa jumalanpalveluksessa yhden laulun. Ei tainnut Luoja ihmistä luodessaan arvata, että ihminen ahneuksissaan tekee kirkkokuorossa laulamisestakin maksullista. Esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet tai jopa hyväntekeväisyystilaisuuksissa laulaminen tai vaikkapa sunnuntain jumalanpalvelustilaisuudessa laulaminen on maksullista, usein myös riippumatta siitä, lauletaanko siellä monta sataa vuotta vanhaa laulua, jonka tekijä on usein jopa tuntematon. Siinä mielessä tällaisten laulujen laulamisen maksullisuus on mielestäni pelkkää rahastusta, koska tässä ei pyritäkään edes lauluntekijöille tai säveltäjille mitään korvauksia maksamaan.

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että hallitus kiinnittää huomiota aidosti siihen kysymykseen, missä tapauksissa sitä korvausta pitää periä. On selvää, että jos joku tekee laulun ja sitä levittää ja sitä haluaa edistää ja muut kopioivat sitä, niin siitä maksetaan korvausta, mutta joku raja siinä pitää olla, että jos sitä jossain lauletaan... Koska tulee laulaminen kotona maksulliseksi, arvoisa ministeri? Tämän haluaisin tietää.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan tekijänoikeuksista ja puhutaan luovista aloista ja luovan alan ihmisistä... Nyt en puutu enää varsinaisesti tähän itse tekijänoikeuteen, koska siitä puhuin jo aikaisemmin. Piratismi on tietenkin se asia, mistä kannan suunnatonta huolta, siihen olisi tässäkin asiassa voinut huomattavasti tiukemmin puuttua. Täytyy aina muistaa kuitenkin se, että kun joku tekee jotakin työtä, niin siitä pitää se palkka saada. Sosiaaliturvasta puhuttiin jo muutama sana, mutta sitten on toinen asia, toivottavasti ministerille sinne korvan taakse ja myöhempiä asioita varten: On aika lailla hankalaa, jos luovan alan ihmiset pakotetaan yrittäjiksi. Se yrittäjyys ja luovuus eivät ihan aina sovi yhteen. Kyllä ne joskus sopivat yhteen, mutta jos ei töitä voi tehdä mitenkään muuten kuin niin, että on itse itsensä työllistävä yrittäjä, niin silloin ollaan jotenkin hakoteillä. Ja luovuus on kuitenkin semmoinen asia, joka antaa meille kaikille voimaa jaksaa tässä elämässä eteenpäin ja antaa voimaa hoitaa perhe ja hoitaa velvoitteensa.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Aivan samaa mieltä: luovuus, kulttuuri, taide, kaikki nämä, näin taloudellisesti ankeina, epävarmoina aikoina lisäävät kyllä henkistä hyvinvointia, ja se on äärimmäisen tärkeä asia. Siksi yhdyn kaikkiin niihin puheenvuoroihin, mitä täällä on käytetty siitä, että meillä on turvattava esimerkiksi meidän taiteentekijöidemme toimeentuloa. Meidän on huolehdittava siitä, että meillä on näitä ihmisiä, jotka luovuutta tekevät meidän iloksemme. Samaan aikaan on myös nähty positiivisena nimenomaan se luovien alojen mahdollisuus myös talouden pyörien pyörittäjänä, se että kulttuuri paitsi on itseisarvo myös tuo työpaikkoja ja vahvistaa henkistä hyvinvointia, jopa fyysistä sellaista, ja sillä on vahva itseisarvo.

Täällä kysyttiin tästä lisensioinnista eurooppalaisella tasolla. Musiikin osalla meillä on tällainen kuin kollektiivihallinnointidirektiivi, jota ollaan implementoimassa kansallisesti parhaillaan, ja se vaikuttaa lisensioinnin kehittymiseen eurooppalaisella tasolla.

Sitten täällä, puhemies, puhuttiin tästä estomääräyksestä. Toisaalta edustaja Lepomäki sanoi vähän niin, että sitä voidaan kiertää, ja tästä näkökulmasta puhui, mutta sanon kyllä, että aina, valitettavasti, säädöksiä voidaan kiertää, on täysin mahdotonta tehdä sellaista, ettei voisi. Mutta sen merkitys lähtee ennen kaikkea siitä, että tällä säädöksellä annetaan signaali siitä laittomuudesta. Tämä on osaltaan tämän lainsäädännön se askel juuri nimenomaan: kun täällä aivan oikein kiinnitettiin huomiota piratismin kitkemiseen, taisteluun sitä vastaan, niin tämä osaltaan tässä yhteydessä vastaa tähän piratismin kitkemiseen kaikkiaan. Se on ollut iso pulma, että silloin kun lähettäjä on tuntematon, ei ole kerta kaikkiaan voinut mitään kanteita nostaa. Nyt sitten tämä estomääräys tulee tämän lainsäädännön kautta mahdolliseksi.

Kaiken kaikkiaan mielestäni, puhemies, on hyvin tärkeää, että me pystymme lisäämään kuluttajien tietoisuutta siitä, mitkä aineistot ovat laittomia ja mitkä laillisia. Sitten uskoisin, puhemies, myös siihen, että näiden sinänsä erillisten kokonaisuuksien kautta mutta yhteisesti me vaikutamme kaikki niihin asioihin, että jo valmiiksi useampi aineisto voisi olla kaiken kaikkiaan laillinen ja myös sen tekijän kannalta sopimukset voisivat olla jo etukäteen kohtuullisia. Uskoisin, että tämän lakipaketin paras sisältö lienee tässä.

Näitä uudistuksia on valmisteltu pitkään, on neuvoteltu todella monessa kierroksessa, tehty kompromisseja, mutta mielestäni on tärkeää, että siinä kompromississa, vaikka se ei ole sataprosenttisen täydellinen kaikkien kannalta, on otettu eri tahojen, joiden intressit ovat usein hyvin vastakkaisia, näkemykset kuitenkin huomioon juuri siten, että kaikki voisivat näiden kanssa kaiken kaikkiaan elää.

Tästä todella vielä haluan sanoa, kun puhuttiin näistä uusista palveluista — mitä ihan oikeasti toden totta tarvitaan, siellä on kasvumahdollisuuksia valtavasti — että tämä nimenomaisesti tänään oleva verkkotallennuspalvelu, joka nyt tulee tähän lainsäädäntöön mukaan, josta osapuolet ovat päässeet sopimukseen, että mallista tulee tällainen, on hyvä esimerkki siitä, että on syntynyt aikanaan uusi palvelu ja nyt sitten myös lainsäädännössä sen edellytykset tuodaan tähän mukaan. Mielestäni nämä ovat sellaisia hyviä, tärkeitä askelia eteenpäin.

Puhemies! Ihan lopuksi sanon vielä sen, että täällä on todella aiheellisesti kiinnitetty huomiota taiteilijoiden sosiaaliturvaan laajemminkin. Täällä on mainittu näitä työttömyysturva-asioita ja sosiaali- ja terveyspuolen asioita, eläketurva-asioita, kaikkea tätä. Nehän eivät ole vain kulttuuriministerin toimialassa, itse asiassa ne eivät suoraan liity tähän, mutta kyllä haluan sellaisesta kulttuuripoliittisesta näkökulmasta korostaa, että toivon, että näitä toimia edistetään. Tällä kaudellahan on ollut työryhmä miettimässä tätä, ja parhaillaan pohditaan itsensä työllistävien mahdollisuuksien parantamista ihan yhteistyöryhmissä eri ministeriöiden kesken, ja tässä kyllä meidän ministeriössämme tulemme pitämään tietenkin luovien alojen ammattilaisten puolta. Olen kiinnittänyt huomiota lainauskorvauksiin, se on suoraan meidän hallinnonalallamme, ja toivon, että siellä pystyisimme tulevaisuudessa tekemään jossain vaiheessa yhteisesti parannuksia. On monia keinoja, millä pystymme näihin asioihin puuttumaan, ja toivon, että voimme niitä yhteisvoimin edistää.

Kiitos, arvoisa puhemies.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Olisin vielä ministeriltä halunnut kysyä sitä, voimmeko me jollakin tavalla huolehtia siitä, että ei mennä tekijänoikeuskorvausvaatimuksissa liian pitkälle. Ymmärrän toki, että pitää musiikin esittäjille saada korvaus ja tekijälle korvaus, mutta joku kohtuus on kansalaisten mielestä kohdallaan.

Esimerkiksi ollaan menty niin pitkälle, että jos vaikka päiväkodeissa — tai jos on vaikka tämmöinen ryhmäkoti, joka ei ole mikään liiketoimintaa tavoitteleva paikka — lapset laulavat yhdessä jotain laulua, heidän pitäisi maksaa korvaus siitä, ainakin jos se tapahtuu päiväkodissa. Aivan sama on, jos he vaikka kuuntelevat musiikkia yhdessä radiosta tai mankalta jonkun kappaleen. Olen ymmärtänyt, että siitäkin pitäisi mak-saa tekijänoikeuskorvaus.

Jopa tämmöisiä väitteitä olen kuullut — en tiedä, pitävätkö nämä paikkansa — että yksi radiotoimittaja oli sanonut, että kun hän soitti radiossa linnunlaulua ja luontoääniä, niin ruvettiin vaatimaan tekijänoikeuskorvauksia.

Emmekö me mene tässä jo liian pitkälle, kun me rupeamme puuttumaan jo kaikkien yksityisyyteen siinä mielessä, että kohta, jos kaksi tai kolme ihmistä tai enemmän on koolla, pitää maksaa tekijänoikeuskorvaus siitäkin, kun ollaan kokoontuneena yhteen? Elikkä joku rajahan tässä pitää kuitenkin olla, koska eivät nämä välttämättä hyödytä niitä tekijöitä, nämä korvaukset, mitä nämä tekijänoikeusjärjestöt perivät. Nehän kyllä perivät kaikki meiltä, jos ne vain saavat perittyä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Eivät ne lapset kyllä mitään korvausta maksa, se on se kunta, jonka päiväkodissa niitä lauluja käytetään. Kyllä minä ymmärrän edustaja Niikon huolen siitä, jos virsiä laulava kuorokin joutuu maksamaan, mutta jos jotain hengentuotetta julkisesti esitetään, niin on kyllä kohtuullista, että siitä sen teoksen tekijä saa korvauksen.

Kysymys siitä, mihin se raja vedetään, ei olekaan sitten ihan helppo. Nykyisessä lainsäädännössä se raja on kyllä vedetty, ei niitä korvauksia kuinka pitkään tahansa saa ja kuka tahansa saa. Siitä voi sitten keskustella, mikä siinä suhteessa on oikein ja mikä väärin, mutta jokaisella, joka tekee luovaa työtä, pitää olla oikeus kuitenkin siitä käytöstä saada korvaus. Lait pitää säätää niin, että ne ovat kohtuullisia.

Mutta kun ministeri Viitanen täällä mainitsi sen, että taiteentekijöitten sosiaaliturvaa pitäisi parantaa, niin kannustan häntä kyllä siihen. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on yksiselitteinen kirjaus siitä, että luovien alojen työntekijöitten sosiaaliturva pitää saattaa kuntoon. Kovin hataralle pohjalle hallituksen, tai hallitusten, työskentely tässä suhteessa valitettavasti on jäänyt.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan luovien alojen sosiaaliturvasta, ihmisten, jotka tekevät sitä, sosiaaliturvasta, niin kuin ministeri tuossa äsken mainitsi, niin yksi asia — harmi sinänsä, että ministeri ennätti lähteä: nimittäin hänen edeltäjänsä poisti lehtimieseläkkeet tästä maasta. Tämän ylimääräisen lehtimieseläkkeen hinta oli 200 000 euroa vuodessa, mutta niille harvoille, joille se silloin myönnettiin, se oli todella hyvä lisä siihen eläkkeeseen. Nyt olisin tietysti pyytänyt ministeriä huomioimaan tämän asian ja ottamaan sen jossakin vaiheessa takaisin, koska se ei voi olla rahakysymys, vaan se on kyllä semmoinen tahtokysymys. Ministeri ei nyt täällä ole, mutta halusin kuitenkin lausua tämän asian julki.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtanen mainitsi tämän, että pitäähän tekijän saada korvaukset. Olen samaa mieltä siitä. Toki pitää tekijän saada korvaukset esittämästään taiteesta ja valmistamastaan taiteesta. Kuitenkin on pienoinen ero siinä, että me yritämme keinotekoisesti mielestäni periä korvauksia, kuten esimerkiksi että jos on muutama henkilö kokoontuneena yhteen ja siellä esitetään jonkun musiikkia, niin siitä pitäisi ilmoittaa ja tehdä korvaus, jos se on julkista tapahtumaa, vaikka joidenkin yhteen liittyneenä porukkana.

Mutta tämä asia jäi epäselväksi kuitenkin, kun olen kuullut näin, että jopa luontoäänien esittämisestä tekijänoikeusjärjestöt vaativat korvausta. Kenelle se korvaus maksetaan? Ei ainakaan niille linnuille, jotka siellä visertävät, vaan jonnekin se raha otetaan, kun joku on ominut sen keinon itselleen tehdä sillä rahaa. Aivan samoin on näitten vanhojen kirkkolaulujen kohdalla: kirkkokuorolaulut voivat olla satoja vuosia vanhoja, ja siellä keinotekoisesti on löydetty jopa tuntemattomille sanoittajille tekijänoikeuden omaava henkilö, jota varten mukamas tämä korvaus kerätään, mutta todellisuudessa ne rahat jäävät tekijänoikeusjärjestöille suurimmalta osin ja pieni osa tilitetään silloin jollekin, joka katsotaan oikeutetuksi saamaan näitä korvauksia.

Siinä mielessä meidän ei pidä täällä tehdä semmoista lainsäädäntöä, että me kuristamme kuristamisen ilosta ihmisiä, kun he pyrkivät edes laululla ilahduttamaan vaikka vanhusta jossain vanhainkodissa, ja siitä ruvetaan maksua vaatimaan.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Sen verran haluan tähän keskusteluun vielä puuttua, että tosiaan tekijänoikeuskorvauksia maksetaan muun muassa, jos nyt puhutaan siitä linnunlaulusta, kai sille taholle, joka on sen äänitteen tehnyt, tallenteen tehnyt, ja kyllä siinä tietynlainen peruste on olemassa. Mutta ehkä tätä nyt ei kannata niin hirveästi dramatisoida, koska kyllä siellä toisaalta on sitten vapaatakin materiaalia. Kyllä se on urbaani legenda, että tämmöisistä sävellyksistä ja teoksista, jotka on tehty satoja vuosia sitten, mitään tekijänoikeusmaksuja kenellekään maksellaan. Ei siellä minun tietääkseni ainakaan mitään tekaistuja tekijöitä ole.

Mitä sitten tulee näihin järjestöihin, niin kyllä se on ihan paikallaan, että tekijänoikeuksia näin järjestäytyneesti valvotaan ja maksuja peritään. Se, miten sitten ne varat käytetään, miten tehokasta tämä tekijänoikeusjärjestöjen toiminta on, on sitten tekijöiden ja tämän järjestön välinen asia.

Keskustelu päättyi.

​​​​