3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeiden
ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2015 indeksitarkistuksista
sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun
lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n
muuttamisesta
Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Varmuuden vuoksi ihan alkuun totean,
että esittelen valiokunnan enemmistön kannan.
Tähän mietintöön on liitetty
kolme vastalausetta, jotka sitten esitellään erikseen.
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen
esitys, jossa ehdotetaan annettavaksi laki eläkkeiden ja
eräiden muiden etuuksien vuoden 2015 indeksitarkistuksista.
Tämän lain mukaisesti kansaneläke- sekä työeläkeindeksejä korotettaisiin
pysyvästä lainsäädännöstä poiketen
0,4 prosenttia. Ehdotettu laki koskisi työeläkkeitä sekä työeläkeindeksiin
sidottuja muita etuuksia ja euromääriä.
Muutos koskisi myös kansaneläkkeitä,
takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita
tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka
ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään.
Tällaisia muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet,
rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen
peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus
sekä toimeentulotuki. Esityksen mukainen korotus koskisi
myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien
määräytymisperusteita, kuten asumistukien,
omavastuiden ja lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa.
Esitykseen sisältyy myös ehdotus toimeentulotuesta
annetun lain muuttamisesta, jonka mukaisesti toimeentulotuen perusosan
määrän korottamisella turvataan se, että toimeentulotuen perusosan
taso nousee pysyvän lainsäädännön määräämän
tasokorotuksen mukaisesti.
Ehdotettu indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu
pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta
seuraavissa työeläke- ja kansaneläkeindeksien
tarkistuksissa. Kansaneläkeindeksistä annettua
lakia ehdotetaan muutettavaksi pysyvästi siten, että kansaneläkeindeksin
laskemisessa käytettyä jakajaa muutetaan vastaamaan
ehdotettua muutosta. Ehdotetuilla muutoksilla pannaan toimeen valtioneuvoston
julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2015—2018.
Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja
on tarkoitettu käsiteltäväksi tämän talousarvioesityksen
yhteydessä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta. Kansaneläkeindeksin
laskemisessa käytettävää jakajaa
koskeva muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan kuitenkin vasta vuoden 2016
alusta.
Arvoisa herra puhemies! Valiokunta toteaa mietinnössään
tästä tiivistetysti esittelemästäni lakiehdotuksesta
seuraavasti: "Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä valtiontaloudellisista
syistä valiokunta pitää esitystä tarkoituksenmukaisena.
Valiokunta pitää kaikkein huonoimmassa taloudellisessa
asemassa olevien kannalta myönteisenä, että toimeentulotuessa
indeksikorotuksen leikkaus kompensoituu perusosaan tehtävällä korotuksella.
Muutoin valiokunta ei pidä asianmukaisena sellaista kehitystä,
että syyperusteisten etuuksien lisänä joudutaan
enenevästi käyttämään
toimeentulotukea." Ja sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää tänne
täysistunnolle, että edellä esitetyn
perusteella lakiehdotukset hyväksytään
muuttamattomina.
Arvoisa herra puhemies! Kuten sanoin, valiokunnan mietintöön
on liitetty kolme vastalausetta, jotka puhujalistan mukaisesti esiteltäneen seuraavissa
puheenvuoroissa.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen
esitys 153 vuoden 2014 valtiopäiville.
Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheenvuorossani
ainoastaan työeläkeläisten eläkkeiden vuoden
2015 indeksitarkistukseen.
Hallitus toteaa esityksensä yleisperusteluissa: "Eläkkeiden
indeksiturvan tavoitteena on varmistaa eläkkeelle siirtyvän
henkilön aktiiviaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen
eläkkeen alkumäärä sekä maksussa
olevan eläkkeen ostovoiman säilyminen." Mutta
kuinkas 1,5 miljoonalle työeläkeläiselle
on vuosien saatossa käynyt? Parin vuoden takaisen tutkimuksen
mukaan työikäisten ansiotaso on 15 vuoden aikana
noussut 70 prosenttia mutta eläkkeet ovat samaisena aikana
nousseet vain 34 prosenttia (Erkki Virtanen: Paitsi kansanedustajien!)
eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys
on kyseisenä ajanjaksona ollut 36 prosenttiyksikköä.
Arvoisa puhemies! Viimeinen heikennys on käsillä olevasta
hallituksen esityksestä johtuva eläkeläisten
eläkeindeksin voimakas leikkaus, 1,1 prosentista 0,4 prosenttiin.
Tästä leikkauksesta ei yksityisten eläkeyhtiöiden,
joita on kuusi kappaletta, osalta kerry valtion kassaan senttiäkään.
Päinvastoin eläkeyhtiöt kartuttavat saamallaan
ylimääräisellä säästöllä omia
taseitaan melkoisesti. Kysymys kuuluukin, kuinka paljon. No, minäpä kerron.
Yksityisten eläkeyhtiöiden yhteinen tasearvo on
tällä hetkellä noin 170 miljardia euroa.
Yhtiöt maksavat eläkkeitä noin 24,7 miljardia
euroa. Samanaikaisesti työntekijät maksavat eläkeyhtiöille
5 miljardia euroa ja työnantajat 15 miljardia euroa eli
tulot ovat eläkeyhtiöille yhteensä noin
20 miljardia euroa. Kun yhtiöt saavat sijoitustuottoja
8 prosentin keskituotolla 13 miljardia euroa, ovat eläkeyhtiöiden
tuotot yhteensä 35 miljardia euroa. Kun tästä summasta vähennetään
maksettavat eläkkeet, lähes 25 miljardia, karttuvat
eläkeyhtiöiden taseet 8 miljardilla eurolla. Tämä tarkoittaa
sitä, että eläkeyhtiöt olisivat
kyenneet maksamaan eläkeläisille indeksikorotusta
1,1 prosenttia. Jos eläkeindeksi olisi ollut 1,1 prosenttia,
niin lisää maksettavaa olisi eläkeyhtiöille
tullut noin 271,7 miljoonaa euroa. Kun indeksistä tingitään
eli korotus on vain 0,4 prosenttia, maksettavaa jää vain
98,7 miljoonaa euroa eli yhtiöt säästävät
173 miljoonaa euroa, jolla summalla taseet vahvistuvat edellä kertomani
lisäksi.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset
edustajat Hanna Mäntylä, Johanna Jurva ja Laila
Koskela ovat todenneet tekemässään vastalauseessa:
"Eläkkeiden lisäksi indeksikorotusten alentaminen
heikentää myös monia muita näihin
indekseihin sidottuja etuuksia, kuten työttömyysturvan
peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia,
opintorahaa, lapsikorotusta sekä rintamalisiä.
Kansalaisten ostovoima siis heikkenee enemmän kuin julkiselle
taloudelle koituu säästöjä." — Näin
siis perussuomalaisten valiokuntaryhmä vastalauseessaan
8.10.2014.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean: kun hallituksen esitys
pelkästään työeläkkeellä olevien
1,5 miljoonan eläkeläisen osalta on eläkeläisten
ostovoimaa kaventava, en näe yhtään syytä tai
perustetta, että esitys olisi hyväksyttävissä.
Anu Vehviläinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen alentamat indeksikorotukset ovat myös
vuoden 2016 eläkeindeksien laskennan pohjana, joten nyt
tehtävän indeksileikkauksen vaikutus jää pysyväksi.
Indeksiturvan tarkoitus on yksiselitteinen. Vuotuisella indeksikorotuksella
turvataan eläkkeiden ja muun perusturvan ostovoimaa. Hallituksen
päätös leikata vallitsevan lainsäädännön
mukaista eläkeindeksiä on erittäin harvinaista.
Edellisen kerran näin on tehty 20 vuotta sitten. Nyt tehtävä indeksileikkaus horjuttaa
väistämättä eläkeläisten
ja muiden sosiaaliturvan saajien luottamusta eläke- ja
sosiaaliturvajärjestelmän toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.
Kevään kehysriihessä tehdyn indeksileikkauksen
jälkeen hallitus päätyi elokuun budjettiriihessään
hyvittämään indeksileikkausta pieni-
ja keskituloisille työeläkkeen saajille eläketulovähennyksellä.
Sen sijaan 110 000 takuueläkeläiselle
ja pelkän kansaneläkkeen saajille hallitus jätti
hyvittämättä mitenkään
indeksileikkausta. Myös niiden ostovoima kapeutuu, joiden
perusturva on sidottu kansaneläkeindeksiin. Hallituksen
indeksileikkaus tulee tämän vuoksi koskemaan esimerkiksi
työttömyysturvan peruspäivärahaa,
työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, opintorahaa ja rintamalisää.
Hallituksen indeksileikkaus pienentää pysyvään
lainsäädäntöön verrattuna
työttömän peruspäivärahaa,
kansaneläkettä ja takuueläkettä noin
4—5 euroa per kuukausi.
Hallitus kuitenkin korottaa toimeentulotuen tasoa pysyvän
indeksilainsäädännön mukaisesti 1,1
prosentilla. Hallituksen viesti indeksikorotuksessa on täysin
väärä: ensisijaista perusturvaa heikennetään
mutta viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea korotetaan.
Näin hallitus on vahvistamassa omalla toiminnallaan toimeentulotukeen
liittyvää kannustinloukkuongelmaa.
Hallituksen budjettiriihen päätökset
eriarvoistavat eläkeläisiä keskenään.
(Kauko Tuupainen: Aivan niin!) Riihessä hallitus päätti
kompensoida pientä ja keskisuurta työeläkettä saaville
indeksileikkausta eläketulovähennyksellä.
Sen sijaan kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset
eli takuu- ja kansaneläkkeen saajat jätettiin
indeksileikkauksen kompensaation ulkopuolelle. Tämä on
hallitukselta huono arvovalinta. Hallitus ei tiedosta, että eläkeläisten
keskuudessa tuloerot ovat jo muutoinkin kasvussa. Nyt hallitus omilla toimillaan
eriarvoistaa eläkeläisiä ja perusturvan varassa
olevia yhä lisää.
Hallituksen toiminta on suuri pettymys takuueläkeläisten
kannalta. Heillehän lupailtiin valtiovarainministeri Rinteen
suulla ennen budjettiriihtä 10 euron korotusta eläkkeeseen
indeksileikkauksen kompensoimiseksi. Lopulta hallitus hautasi budjettiriihessään
takuueläkkeen korotuksen.
Arvoisa puhemies! Tulemme tämän hallituksen
esityksen kakkoskäsittelyssä esittämään eduskunnalle
lausumaa, jossa vaadimme riittävän tasoista perusturvaa
ja myös sitä, että hallitus toisi vielä tämän
syksyn aikana takuueläkkeen korottamisesta esityksen tänne
eduskunnan päätettäväksi.
Haluan tässä vielä todeta sen, että kun
puhutaan indekseistä, silloin on samalla syytä puhua myös
itse perusturvasta ja erityisesti perusturvan tasosta. Me kaikki
tiedämme sen, että toimeentulotuki on viimesijainen
turva, ja olisi tärkeää, että perusturva
olisi kaikilla ihmisillä sellainen, että sillä pystyisi
tulemaan toimeen. Kaikista heikoin meidän perusturvammehan
on kansaneläkkeen saajilla ja sitten tietysti äitiys-,
isyys-, vanhempainrahoissa, pienimmissä, ja sitten sairauspäivärahassa.
Niissä perusturvan taso jää sinne 600—700
euron paikkeille.
Iso kysymys on myös se, miten saisimme yhä useamman
ihmisen työn syrjään kiinni. Meillä on tällä hetkellä noin
800 000 henkilöä, jotka kärsivät
toimeentulo-ongelmista ja ovat todella köyhyysrajan alapuolella.
Joustavammat mallit sovittaa yhteen sosiaaliturvaa ja työtä ovat
entistä tärkeämpiä. 300 euron
suojaosa työttömyysturvaan oli hyvä avaus,
mutta itse ajattelen sillä tavalla, että me tarvitsemme
lukuisia samaan suuntaan vaikuttavia toimia, jotta me saamme ihmisiä enemmän
työn syrjään kiinni, lyhytaikaisiin työsuhteisiin,
myös määräaikaisiin ja siitä sitten vakituisempaankin
työhön, kunhan myös tämä talous-
ja työllisyystilanne tästä korjaantuu.
Tässä lopuksi haluan vielä ottaa
esille keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän esittämän
perustulokokeilun. Itse ajattelen sillä tavalla, että meillä pitäisi
löytyä tässä maassa rohkeutta
tehdä myös kokeiluja, joilla aidosti voitaisiin
ratkaista tätä sosiaaliturvan ja työtulon
yhteensovittamista.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Käsittelymme pohjana on sosiaali-
ja terveysvaliokunnan mietintö, jonka valiokunnan puheenjohtaja
tässä äskettäin esitteli. Se,
joka on, sanotaan nyt, viimeisen 12 vuoden aikana, kuten minä,
tutustunut sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöihin,
voi todeta, että tällaista mietintöä ei
ole aiemmin tehty. Nimittäin ensimmäisessä käsittelyssä on
nyt kuitenkin pyydetty jo 15 puheenvuoroa, ja näin lyhyillä valiokunnan
kannanotoilla ei sellaisen asian käsittelyä ole
valiokunnassa ainakaan minun aikanani koskaan kuitattu. Tämä valiokunnan
kannanotto on todellakin mielenkiintoinen: kun normaalisti tällaisessa
tapauksessa todetaan, että valiokunta pitää tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena, niin tässähän
valiokunta toteaa vain, että valiokunta pitää tarpeellisena
ja nimenomaan vain valtiontaloudellisista syistä, kuten
lain perusteluissa esitetään.
Hallituspuolueitten edustajien häveliäisyyskään
ei riittänyt siihen, että he olisivat ryhtyneet erikseen
puolustamaan tätä leikkausta, jonka voisin nyt
nimetä hieman edellisiin puheenvuoroihin viitaten laajennetuksi
taitetuksi indeksiksi. Sitähän tämä on,
tosin ehkä tämä itse muoto on hieman
erilainen, mutta käytännössä tässä paitsi työeläkkeet
myöskin kansaneläkkeet, takuueläkkeet
ja koko muu perusturva, jonka hintatasoon liittyvät tarkistukset
perustuvat kansaneläkeindeksiin, joutuvat nyt tämmöisen
automaattisen leikkurin kouriin (Kauko Tuupainen: Olette oikeassa!)
eli juuri siihen menettelyyn, jolla takuuindeksin avulla eläkemenojen
kertymistä on pidetty kurissa. — Edustaja Tuupaiselle
todettakoon, että eivät ne työeläkeyhtiöt
niitä rahoja ja sitä hyötyä saa,
joka takuueläkkeestä on tullut, vaan takuueläkkeitten
maksajat eli yritykset ja työntekijät. Mutta se
on toinen juttu.
Jyrki Kataisen hallitus viime kehysriiheen saakka toimi perusturvan
osalta, kaikkein heikoimpien etuuksien osalta, kuitenkin myönteisesti:
korotti perusturvaa, poisti tarveharkinnan työmarkkinatuelta
ja niin edelleen. Mutta kehysriihessä otettiin toinen suunta
ja ensimmäisen kerran päätettiin leikata
perusturvaa. Sen vuoksi vasemmistoliitto lähti hallituksesta,
ja vasemmistoliitto pitää erittäin huolestuttavana
tätä päätöstä sen
vuoksi, että se avaa tien kehitykselle, joka näyttää huolestuttavalta.
Vain vaivoin peitellysti ainakin yksi hallituspuolue nykyisistä hallituspuolueista
on antanut ymmärtää, että ensi
vaalien jälkeen on odotettavissa sitten paljon pahempaa.
Tekee tietysti mieli kysyä paikalla olevilta sosialidemokraateilta, mitä mieltä te
oikeasti olette tästä. Jos leikkausten tielle
lähdetään, jatketaanko tätä tietä,
jonka tämä päätös,
tämä lakiesitys, nyt avaa, eli puututaanko kaikkein
heikoimpien turvaan?
Kun tähän vielä on liitetty tämä kompensaatio,
joka tulee siis toimeentulotuen kautta, kuten edustaja Vehviläinen
tuossa edellä totesi, tässä kompensoidaan
perusturvan leikkauksia viimesijaista turvaa parantamalla. Tästähän
valiokunta toteaa, että "valiokunta ei pidä asianmukaisena sellaista
kehitystä, että syyperusteisten etuuksien lisänä joudutaan
enenevästi käyttämään
toimeentulotukea". Tämä on suomalaisen sosiaalipolitiikan
keskeinen kysymys.
Kun täällä on puhuttu, niin pitkään
kuin muistan, suurella äänellä siitä,
että erilaisia kannustinloukkuja pitää poistaa — ja
nyt sen puolueen, joka on vaatinut kannustinloukkujen poistamista,
siis tarkoitan tässä nyt kokoomusta, yhtään edustajaa
ei jostain sattuneesta syystä ole paikalla — niin
nyt tässä tehdään todellinen
kannustinloukkujen kannustinloukku. Siis lähes kaikki perusturvalla
olevat ihmiset tai erittäin iso osa heistä siirretään
nyt tämän kompensaation myötä kannustinloukkuun.
Mitä tästä on sanottava? Hyi, hävetkää!
Arvoisa puhemies! Tämä esitys on sellainen, että vasemmistoliiton
eduskuntaryhmä ei tietenkään voi tätä missään
tapauksessa hyväksyä, ja sen vuoksi tulemme esittämään
tämän hylkäämistä toisessa
käsittelyssä. Todettakoon, että sillä tavallahan
tämä on hallituksen kannalta mukava esitys, että nämä varsinaiset
vaikutukset tavallisen ihmisen elämässä näkyvät
sitten vasta, kun se seuraava indeksitarkistus tehdään,
eivätkä sittenkään, koska sitä,
mitä olisi pitänyt saada mutta ei saada, ei voi
havaita, ellei nyt satu oikeasti tietämään
sitä tilannetta. Mutta sen sijaan kylläkin se
on selkeä menetys: kun hintataso nousee, sitä kompensaatiota,
jonka indeksien myötä pitäisi tulla,
ei nyt saada. Tästäkään syystä tämä ei ole
oikein moraalis-eettisestikään hyväksyttävä esitys.
Arvoisa puhemies! Todellakin odotan mielenkiinnolla kakkoskäsittelyä,
jossa sitten näemme, ketkä kaikki ovat nyt valmiita
lähtemään tälle tielle.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Tästä esityksestä on
syytä sanoa ja voisi todeta, että yhdyn edelliseen
puhujaan. Asia tuli hyvin selväksi, mutta käytän
ihan pienen puheenvuoron, vaikka en olekaan tämän
valiokunnan jäsen.
Nyt käsittelyssä on tämä hallituksen
esitys laiksi muun muassa eläkkeiden ja eräiden
muiden etuuksien vuoden 2015 indeksitarkistuksista. Niin kuin täällä on
jo moneen otteeseen sanottu, tämä kohtelee kaltoin
näitä meidän pienituloisia maassamme.
Myös hallituksen esityksessä on, että ehdotetuilla
muutoksilla pannaan toimeen valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelma
vuosille 2015—2018. Mutta onko tällä esityksellä todellisuudessa
sitä tietoa, mitä tämä tuo pitemmän
päälle, eli mikä on esityksen kokonaisvaikutus?
Erittäin huolissani olen näistä kaikista
pienituloisimmista eläkeläisistä, joilla
on esimerkiksi pelkkä takuueläke tai muutenkin
pieni eläke. Täällä valiokunnan
kannanotossa, joka tosiaan on hyvin suppea, sanotaan, että "valiokunta
pitää kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa
olevien kannalta myönteisenä, että toimeentulotuessa
indeksikorotuksen leikkaus kompensoituu perusosaan tehtävällä korotuksella".
Ja niin kuin täällä mainittiin, "ehdotettu
indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi, eikä sitä kompensoitaisi
muutosta seuraavissa työeläke- ja kansaneläkeindeksien
tarkistuksissa".
Mutta näin yleisellä tasolla, kun nyt 1,1
prosentin sijaan hallitus esittää vain 0,4 prosentin korotusta,
jos ajatellaan, että yksinäisellä henkilöllä on
takuueläke runsaat 740 euroa kuukaudessa ja siitä otetaan
verot, niin kysynpähän vain, miten tulla toimeen,
jos me itse kukin menisimme itseemme ja tällä euromäärällä pitäisi
kuukausi kipristellä. Näitä pelkästään
takuueläkeläisiä on tosiaan pitkälti
toistasataatuhatta.
Tiedetään, että asumiskulut ovat
jatkuvasti nousussa, monelta eläkeläiseltäkin
menee yli puolet jo asumiskuluihin. Samoin kansalaisten ostovoima
heikkenee. Puhutaan, että tämä parantaa
asiaa, ja monet sanovat, että toivotaan, että kansalaiset
kuluttaisivat täällä Suomessa enemmän,
mutta tämähän on väärä kuvitelma.
Ja nyt ollaan hallituksen toimesta nostamassa kiinteistöveroa,
lämmityskustannukset nousevat, kun asumme täällä kylmässä Pohjolassa,
matkojen omavastuut kallistuvat. Olemmeko me todella tietoisia,
kun me teemme tämmöisiä päätöksiä, että nämä kaikki
kohdistuvat meidän kaikista pienituloisimpiin ihmisiin?
Meillä kansanedustajilla kyllä eläke
on turvattu, mutta pitäisi olla sitä oikeudenmukaisuutta,
ja kyllä tämä kaltoin kohtelee.
Varmaan sitten tarkemmin meidän valiokuntamme jäsenet
esittelevät tämän, mutta näin
tässä pikaisesti luettuna on kyllä ihmeellistä,
jos tämä lakiesitys täällä toisessa
käsittelyssä hyväksytään.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Suomessa erot varallisuudessa ja hyvinvoinnissa ovat
kasvaneet jyrkästi 1990-luvun alusta lähtien.
Hyvinvointi lähtee kotioloista, mutta köyhyyden
lisääntyminen on vaikuttanut siihen, että hyvä-
ja huono-osaisten terveyserot ovat jatkaneet kasvuaan. Sama on ostovoiman
kanssa. Tasavero, joka on kaikille sama, rikkaalle ja köyhälle, on
suurin sille köyhälle. Pienituloiselle ruoka on yhtä kallista
kuin hyvätuloiselle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemien selvitysten mukaan
terveysriskit ja sairaudet kasaantuvat selvästi vähemmän
koulutetuille, pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille.
THL:n mukaan pitkäaikaissairaudet ovat myös noin puolet
yleisempiä alimmissa sosiaali- ja koulutusryhmissä kuin
ylimmissä. Alimmassa tuloluokassa olevien henkilöiden
eliniän ennuste on myös huomattavasti ylemmissä tuloluokissa
olevia matalampi.
Köyhyys lisää lasten ja nuorten pahoinvointia,
ja sillä on vaikutusta myös terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen.
Köyhyys lisää häpeää ja ulkopuolisuuden
ja näköalattomuuden tunnetta ja aiheuttaa syrjäytymistä.
THL:n mukaan nuorissa on jo varhain nähtävissä se,
ketkä ovat ajautumassa terveys- ja hyvinvointiongelmiin.
Kodin tilanteen on havaittu heijastuvan suoraan siihen, kuinka nuori
juurtuu yhteiskuntaan ja kokee tulevaisuutensa hyväksi.
Arvoisa herra puhemies! Köyhyyden, eriarvoisuuden ja
syrjäytymisen ehkäiseminen on ollut vuosien 2011—2015
hallitusohjelman painopisteitä. Hallituksen kirjaus on
hyvä ja tärkeä, ja sitä tukemaan
sosiaali- ja terveysministeriö on koordinoinut toimenpideohjelman,
jonka tavoitteena on vakiinnuttaa pysyvä toimintamalli
yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Päätöksenteossa
tulee aina ottaa huomioon vaikutukset ihmisen hyvinvointiin, terveyteen
ja syrjäytymiseen.
Myös Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2010
talous- ja työllisyysstrategian. Vuoteen 2020 ulottuvan
Eurooppa 2020 -strategian visiona on älykäs,
kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa asetetaan
koko EU:ta koskevat tavoitteet, joiden yhtenä tavoitteena
on köyhyyden poistaminen. Suomi on asettanut myös
vastaavat omat kansalliset tavoitteensa, joihin sisältyy
muun muassa tavoite vähentää köyhyys-
ja syrjäytymisriskissä olevien määrää.
Arvoisa herra puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva
hallituksen esitys korottaa kansaneläke- ja työeläkeindeksiä vuonna
2015 pysyvästä lainsäädännöstä poiketen
vain 0,4 prosenttia ja on ristiriidassa kaikkien niiden hallituskirjauksien
ja myös tämän EU:n hyväksymän
talous- ja työllisyysstrategian kanssa, jossa myös
Suomi on mukana. EU:n sisällä köyhyys
halutaan poistaa, mutta eikö Suomi kuulu siihen? Miksi
hallitus unohtaa oman maan kansalaiset?
Tämä hallituksen esitys lisää köyhyyttä,
suurentaa tuloeroja. Se unohtaa pienituloisen, se rokottaa, se kouraisee.
Se on tyly esitys maamme eläkeläisiä ja
muita sosiaaliturvan saajia kohtaan eli niitä, joiden etuus
on sidottu indeksiin. Tämä hallituksen esitys
on käsittämätön. Perussuomalaiset
ovatkin jättäneet tähän hallituksen
esitykseen vastalauseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, mistä myös
täällä tänään
puhutaan.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tilanne on perussuomalaisten
mielestä erittäin huolestuttava, tasapainottamistoimia
on tehtävä. Hallituksen säästötoimet
ja säästöihin ottama linja kurittavat
kuitenkin kaikista pahiten pienituloisia, joista monilla on jo nyt
vakavia vaikeuksia tulla taloudellisesti toimeen. Tätä perussuomalaiset
eivät hyväksy.
Kansaneläke- ja työeläkeindeksien
korottaminen vain 0,4 prosentilla 1,1 prosentin sijaan heikentää lukuisten
kansalaisten ostovoimaa. Eläkkeiden lisäksi indeksikorotusten
alentaminen heikentää myös monia muita
näihin indekseihin sidottuja etuuksia, kuten työttömyysturvan
peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia,
opintorahaa, lapsikorotusta sekä rintamalisiä. Julkinen
sektori säästää indeksikorotuksia
heikentämällä noin 125 miljoonaa euroa,
mutta kansalaisten ostovoima heikkenee arviolta 230 miljoonaa euroa.
Kansalaisten ostovoima siis heikkenee enemmän kuin julkiselle
taloudelle koituu säästöjä.
Tämä säästötoimi ei
helpota talouden elpymistä vaan vie monien pienituloisten
kukkarosta elintärkeitä euroja. Indeksikorotusten
alentaminen on vastuutonta politiikkaa, jossa hallitus maksattaa
tekemänsä virheet yhteiskunnan heikompiosaisten
kustannuksella. Tämän päätöksen vastuuttomuutta
kuvastaa myös se, että indeksikorotusten alentamista
ei ole suunniteltu korvattavan myöhemminkään
vaan vaikutus on tarkoitettu pysyväksi.
Arvoisa puhemies! Hallitus vetoaa lakiehdotuksen perustuslainmukaisuutta
arvioitaessa aiempiin perustuslakivaliokunnan lausuntoihin. Hallitus
katsoo, että perustuslainmukaisuutta arvioitaessa merkitystä on
ollut esimerkiksi sillä, että muutoksen taso on
vastannut palkkakehitystä, ja sillä, että muutos
on ollut vähäinen. Perussuomalaiset katsovat,
että nämä eivät ole kestäviä perusteita.
Eläkkeiden sekä muiden etuuksien taso on jäänyt
jälkeen yleisestä palkkakehityksestä jo
vuosia huolimatta elinkustannusten rajusta noususta samaan aikaan.
Perussuomalaiset eivät myöskään
pidä esityksen vaikutuksia vähäisinä.
Lisäksi perussuomalaiset katsovat, että koska
kunnollisia vaikutusarviointeja ei ole aiempien vastaavien päätösten
vaikutuksista, on hallituksen esitys vastuuton. Elämisen
kustannusten nousu ja erityyppisten veropäätösten
vaikutukset ovat perussuomalaisten mielestä vähäistä suuremmat,
kun puhutaan ihmisten toimeentulon edellytyksistä. Köyhyys
on lisääntynyt voimakkaasti, ja tällaiset
päätökset lisäävät entisestään
köyhyyden syvenemistä.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset pitävät lähtökohtaisesti
asetelmaa, jossa toimeentulotuen perusosaa korotetaan — toisin
sanoen tarkistuksen heikennystä kompensoidaan — epäoikeudenmukaisena
muita ryhmiä kohtaan, joita indeksitarkistuksen heikennys
koskettaa. On myös huomioitava, että toimeentulotuen
tulisi olla aina viimesijainen tuen muoto, ja mielestämme
sillä kompensoiminen on väärä signaali
myös, kun puhutaan kannustinloukkujen purkamisesta. Korostan,
että perussuomalaiset eivät vastusta lähtökohtaisesti
toimeentulotuen perusosan korottamista vaan vaativat, että yhtä tukimuotoryhmää ei
tule asettaa eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin.
Hallituksen esityksen vaikutusarvioinnit tuesta riippuvaisten
näkökulmasta puuttuvat, samoin kokonaistaloudellinen
tarkastelu. Perussuomalaiset moittivat asian valmistelua kokonaisuudessaan
ja katsovat, että indeksikorotus olisi tullut tehdä voimassa
olevan lainsäädännön mukaisesti
täysimääräisenä eli
1,1 prosentin mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen
toisessa käsittelyssä perussuomalaiset tulevat
esittämään lakiehdotusten hylkäämistä.
Lars Erik Gästgivars /r:
Arvoisa puhemies! Tiedän, että puheet eläkeindeksistä eivät
ole aina suosittuja tässä salissa, mutta pian
alkavat puheet eläkeläisten eläkkeistä vaalitoreilla
ja saleissa. Silloin on hyvä punnita teot ja puheet. Vaaleissa
on 1,3 miljoonaa äänestävää eläkeläistä.
Se on kovaa valuuttaa, se on yhtä kovaa valuuttaa kuin
puheet pienyrittäjien puolesta.
Äärimmäisen vaikeassa tilanteessa,
kuten nyt, on hyväksyttävä, että myös
työeläkeläiset osallistuvat maan talkoisiin.
Mutta se, mitä on tapahtunut työeläkkeille
vuosien aikana neuvottelematta eläkeläisten edustajien
kanssa, ei sovi siihen avoimuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, jota minä haluan
tunnustaa. En hyväksy yksipuolisia päätöksiä.
Se ei kerta kaikkiaan sovi meidän demokratiaan.
Arvoisa puhemies! Olemme velkaa Suomen työtä tekevälle
kansalle sen, että kerromme, mitä tarkoitetaan
työeläkkeillä. Nyt jokainen hyväuskoisena
kerää työeläkettä,
että voisi tuntea luottamusta tulevaisuutta kohtaan. Tulevatko
työeläkkeet tulevaisuudessa riittämään
normaaliin elämiseen, vai jatketaanko indeksien muuttamista huonompaan
suuntaan, niin kuin on tapahtunut vuosikausia? Tuleeko työeläke
tulevaisuudessa olemaan 60 prosenttia palkasta, vai tuleeko se olemaan
30 prosenttia vastaavasta virassa olevan palkasta muutaman vuoden
kuluttua? Suomalaiset haluavat tietää, voivatko
he luottaa työeläkeindeksijärjestelmään
vai pitääkö heidän nyt jo alkaa
turvata yksityiseläkkeisiin.
Arvoisa puhemies! Haluan silti olla luottavainen nyt, kun 121
kansanedustajaa on sitä mieltä, että he
voivat jopa hyväksyä, että eläkeläisten kattojärjestölle
annetaan mahdollisuus nimittää työeläkeyhtiöiden
hallintoneuvostoon edustajia ja siellä luoda avoimuutta
ja valvoa säästettyjen rahojen käyttöä muiden
edunvalvontaedustajien kanssa.
Lopuksi: ei ole liikaa vaadittu meiltä kansanedustajilta,
jos me kerromme, mikä tulevaisuus odottaa heitä,
jotka nyt keräävät työeläkettä,
voivatko he luottaa meihin vai ei. (Kauko Tuupainen: Väkevä puhe! — Pietari
Jääskeläinen: Se oli hyvä, tack!)
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevassa esityksessä ehdotetaan,
että kansaneläke- ja työeläkeindeksiä korotetaan
vain 0,4 prosentilla aikaisemman 1,1 prosentin sijaan. Tämä muutos
on erittäin merkittävä ja kohtuuton.
Eläkkeiden ja muiden etuuksien taso on jo vuosia jäänyt
jälkeen yleisestä palkkakehityksestä huolimatta
siitä, että elinkustannukset ovat samaan aikaan
nousseet. Tilastokeskuksen tuoreen tiedon mukaan palkansaajien nimellisarvot
nousivat tämän vuoden heinä—syyskuussa
1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Eipä näy tämä sama eläkeläisten
kukkarossa.
Päätöksellä leikata eläkkeiden
ja muiden etuuksien indeksikorotuksia hallitus kurjistaa suomalaisten
pienituloisten asemaa entisestään. Indeksikorotusten
alentamista ei ole suunniteltu korvattavan myöhemminkään
mitenkään, vaan vaikutus on tarkoitettu pysyväksi.
Julkinen sektori säästää indeksikorotuksia
heikentämällä noin 125 miljoonaa euroa,
mutta kansalaisten ostovoima heikkenee arviolta 230 miljoonaa euroa.
Tämänsuuntainen toiminta hallituksen taholta ei
ole mielestäni perusteltua eikä järkevää.
Arvoisa puhemies! Monet eläkeläiset kärsivät jo
nyt köyhyydestä ja ahdingosta. Joillakin omassa
kodissaan asumiseen ei ole enää varaa, sillä ylläpitokustannukset,
kuten sähkö ja energia, sekä kotiin tuotavat
palvelut ja jokapäiväinen elämästä selviytyminen
ylipäänsä maksavat paljon. Kotiin tuotavat
palvelut mahdollistavat vielä joillekin kotona asumisen.
Valitettavasti tälläkin indeksipäätöksellä hallitus
kaventaa eläkeläisten ostovoimaa juurikin näiden
siivous- ja ruokapalveluiden hankkimiseen. Samaan aikaan julkinen sektori
supistaa omaa palvelutarjontaansa muun muassa ikääntyneiden
hoivapalveluiden saralla. Eläkeläisille tärkeät
kuntien peruspalvelut heikkenevät jatkuvasti, kun kunnat
sopeuttavat toimintaansa taloudellisessa ahdingossa. Myös sote-uudistus
tuo kunnille paineita palvelujen järjestämisen
osalta, varsinkin kun sote-uudistuksen rahoituksesta ei ole tietoa.
Kuntaliiton ekonomisti Minna Punakallio on arvioinut, että hallituksen
päätös tarkoittaakin kunnissa noin 100
miljoonan euron verotulojen menetystä. Isku osuu kuntiin
siksi, että eläkeläiset ovat usein pienituloisia
ja maksavat pääosin kuntaveroa, eivät valtionveroa.
Arvoisa puhemies! Hallitus syventää tällä indeksipäätöksellä myös
omaishoitajasuhteessa olevien eläkeläispariskuntien
taloustilanteen ahdinkoa. Monilla omaishoitajilla on pienen eläkkeen
lisäksi omaishoitopalkkiokin raskaasti verotettu. Jokainen
eläke-euron sentti on tarpeellinen, jotta kotiin pystytään
hankkimaan elämistä ja omaishoitoa helpottavia
palveluita ja apuvälineitä. Tämä hallituksen
esitys kohdistuu myös kansaneläkeindeksiin sidottuihin
vammaisetuuksiin. Tämä esitys on siis hyvin surullinen
arvovalintaviesti myös vammaista läheistään
hoitavalle omaishoitajalle.
Arvoisa puhemies! Hallitus kikkailee täysin tarpeettomasti
ja harhauttaa kansalaisia puheillaan. Kesällä eläkeläisille
luotiin toivoa takuueläkkeen nostosta, mutta se ei toteutunut,
vaan sen sijaan päätettiin eläketulovähennyksestä,
jolla kevennettäisiin eläkeläisten verotusta
70 miljoonalla eurolla. Tämä ei kuitenkaan hyödytä niitä kaikkein
pienituloisimpia. Samanlaista kikkailua harrastettiin lapsilisien
kohdalla. Miksi leikata etuutta alun perinkään,
jos siihen rinnalle on luotava jokin uusi verovähennysmalli?
Tämä ehdotus tarkoittaa, että työeläkkeellä olevilta
jäävät saamatta noin 150 miljoonan euron
indeksikorotukset ensi vuonna. Korotus työeläkkeiden
osalta ei säästä valtion menoja, vaan varat
jäävät työeläkeyhtiöihin
käytettäviksi tuleviin eläkkeisiin. Tästä olenkin
saanut kentältä paljon mielensä pahoittaneilta
postia ja kysymyksiä, miksi hallitus käy työeläkkeiden
kimppuun, hallitus kun hokee rakastamaansa mantraa, että kaikki
osallistuvat säästötalkoisiin, ja siksi
ei voitu hakea säästöjä vain
valtion eläkkeistä ja rajoittaa indeksijäädytystä vain
niihin, siksi jäädytyslinja levisi koskemaan myös
yksityisen sektorin eläkkeitä.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen vaikutusarvioinnit tuesta
riippuvaisten näkökulmasta puuttuvat, samoin kokonaistaloudellinen
tarkastelu. Tämä hallituksen esitys eläkkeiden
ja eräiden muiden etuuksien indeksitarkistusten leikkauksista
on täysin käsittämätön.
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
on erittäin tärkeä. Miksi täällä ei
ole hallituspuolueiden edustajia? (Puhemies: On yksi!) — Kristillisten
edustaja on vielä paikalla sentään, toivottavasti
vielä äänestää tätä hallituksen
esitystä vastaan, sillä tämä esitys
panee eläkeläiset polvilleen.
Kuten tuossa edustaja Tuupainen totesi, työikäisten
ansiotaso on 15 vuoden aikana noussut 70 prosenttia mutta eläkkeet
alle puolet siitä — huomatkaa, eläkkeet
alle puolet siitä eli vain 34 prosenttia. Eläkkeiden
jälkeenjääneisyys on siis peräti
36 prosenttia. Nyt hallitus lisää löylyä eläkeläisten
elämisen tuskaan leikkaamalla eläkeindeksiä lähes
kahdella kolmasosalla, 1,1 prosentista 0,4 prosenttiin. Tästä hallituksen
eläkeleikkauksesta ei valtion kassaan tule euroakaan. Tällä päätöksellä eläkeyhtiöt
lihovat ja eläkeläiset kurjistuvat ja kaikista
pahiten pelkän takuueläkkeen varassa olevat. Rahat
eivät enää riitä, kun asumismenot,
erilaiset verot ja hinnat nousevat. Eläkeindeksin leikkauksilla
hallitus ottaa suoraan eläkeläisten kukkarosta
lähes parisataa miljoonaa. Tämän päätöksen
seurauksena hallitus ajaa pienituloiset eläkeläiset
suoraan sossun luukulle. Hallitus lisää tarkoituksella — huomatkaa:
tarkoituksella — tuloeroja, köyhyyttä,
syrjäytymistä ja turvattomuutta. Hallituksen tulee hävetä esitystään.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on
hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeiden ja eräiden
muiden etuuksien vuoden 2015 indeksitarkistuksista. Nimi on vieläkin pitempi,
mutta lyhyesti sanottuna kyse on eläkkeiden indeksien leikkauksesta.
Aiemmin indeksejä on leikattu ehkä noin 20 vuotta
sitten, mutta taitettu indeksi tuli voimaan 1996. Ja vieläkin, kun
menee tuonne toreille kuuntelemaan, eläkeläiset
ovat katkeria indeksin taittamisesta. Silloin tosin ilmeisesti luvattiin
eläkeläisille korvata indeksien taittaminen, ainakin
toreilla on sellaisen käsityksen saanut, mutta tähän
päivään mennessä taitettua indeksiä ei
ole korjattu. Sen sijaan tässä esityksessä pyritään
sitten höyläämään tai
murskaamaan sitä indeksiä uudelleen, jos indeksissä oli
1,1 prosentin korotus — sehän se täällä kai
nyt on — ja se alennetaan 0,4:ään.
Tällä kertaa hallitus on reilumpi kuin se
oli vuonna 96. Nyt on sanottu, että tätä alennusta
ei ikään kuin palauteta, että se jää pysyväksi,
niin että jos tästä hyvää hakee,
niin se on tämä rehellisyys, ettei sitä myöhemmin
korvata. Se on kyllä surkuhupaisa lupaus, ja perussuomalaisena
en oikein tämmöisistä esityksistä välittäisi,
mutta jotenkin kumminkin jos tästä jotain positiivista löytää,
niin se on se, että nyt on sanottu suoraan, että ei
ole tarkoituskaan korvata sitä jälkeenpäin.
No, tätä on perusteltu valtiontalouden heikolla
tilanteella. On tehtävä tasapainottamistoimia. Mutta
se on merkillistä, että Suomessa ne tasapainottamistoimet
pitää kohdistaa aina heikompiosaisiin, ja nämäkin
leikkaavat eniten elinmahdollisuuksia niiltä, joitten eläkkeet
ovat pienimmät. Vaikka sitä jostain muualta sitten
korotetaan, niin kansalainen joutuu aina vaikeuksiin, jos se joutuu
hakemaan tukea joltain toiselta luukulta ja esittämään
lippulappuja joka kuukausi omalta ja perheenjäsentensä osalta
saadakseen jotain toimeentulotukea, millä sitten se, että eläkkeitä alentamalla
hänet on ajettu vaikeuksiin, pitää yrittää jotenkin
kompensoida, että jokapäiväisestä elämästä selviää.
Täällä lakiesityksessä ovat
olleet valiokunnan edustajat valveilla, on jopa kolme erilaista
vastalausetta, ja on helppo yhtyä siihen, että tämä lakiehdotus
pitäisi hylätä. Sitä ei voi
oikein perustella, että otetaan aina pienimmistä eläkkeistä ja heikompiosaisilta,
vaan pitäisi pyrkiä rajoittamaan valtion menoja
ja kuluja jollain toisella tavalla. Mutta mitä ne toiset
tavat ovat? EU rajoittaa aika paljon käytettävissä olevia
keinoja, mutta joka tapauksessa odottaisi jotain innovointia hallitukselta,
ettei olisi taas tavoitteena, että hallitus muistetaan
vain siitä, että he ovat leikanneet eläkeindeksiä — se
kyllä muistetaan vielä 20 vuoden päästäkin.
Laila Koskela /ps:
Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen
on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perussuomalaisten ryhmämme jättänyt
vastalauseen, jonka edustaja Mäntylä juuri äsken
ansiokkaasti esitti.
Tässä huolestuttavassa taloudellisessa tilanteessa
hallituksen säästötoimet kohdistuvat
kaikista pahiten pienituloisiin, joilla on jo nyt vaikeuksia tulla
toimeen pienillä eläkkeillään
ja tuloillaan. Kansaneläke- ja työeläkeindeksin
korottaminen 0,4 prosentilla heikentää ostovoimaa
eläkeläisillä, työttömyysturvan
päivärahan saajilla, työmarkkinatuella
olevilla, vammaistukien saajilla, opintorahaa, lapsikorotusta ja
rintamamieslisää saavilla.
Hallitus ei ole huomioinut, että eläkeläisten tuloerot
ovat kasvaneet, ja tämä indeksikorotus koskee
kaikkia niitä kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavia
kipeimmin. Näiden kansalaisten ostovoima heikkenee arviolta
noin 230 miljoonaa euroa. Tämä indeksikorotuksen
aleneminen on tarkoitettu pysyväksi, ja korjausta tuskin
on suunnitteilla myöhemminkään, vaan
tästä indeksikorotuksesta syntyy eläkemenoon
pitkäkestoinen aleneva vaikutus, joka vaimenee pikkuhiljaa
ja on lähes kokonaan poistunut vasta vuoteen 2050 mennessä.
Tämä on huolestuttava suuntaus, kun kysymyksessä on
ihmisten perustoimeentulo. Köyhyys on lisääntynyt
kaikkein pienituloisimpien joukossa enenevässä määrin,
ja tällaiset päätökset lisäävät
entisestään vain köyhyyden syvenemistä.
Hallituksen tulee turvata heikompiosaisille kansalaisille riittävä perustoimeentulo.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty
ihan ansiokkaita puheenvuoroja tärkeästä asiasta.
Eläkeläiset ovat todella iso joukkue, jotka antavat
monella tavalla yhteiskunnalle, nimenomaan sisämarkkinoille,
polttoainetta, että yritykset voivat toimia ja noin poispäin.
Kansaneläke- ja työeläkeindeksin
korottaminen vain 0,4:llä 1,1 prosentin sijasta heikentää monien
kansalaisten ostovoimaa. Eläkkeiden lisäksi indeksikorotuksen
alentaminen heikentää myös monia muita
näihin indekseihin sidottuja etuuksia, kuten työttömyysturvaa,
peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia,
opintorahaa, lapsikorotusta sekä rintamalisää.
Julkinen sektori säästää indeksikorotuksia
heikentämällä noin 125 miljoonaa euroa,
mutta kansalaisten ostovoima heikkenee arviolta 230 miljoonaa euroa.
Kansalaisten ostovoima siis heikkenee enemmän kuin julkiselle
taloudelle koituu säästöjä.
Tämä säästötoimi ei
helpota talouden elpymistä vaan vie monien pienituloisten
kukkarosta elintärkeitä euroja. Indeksikorotuksen
alentaminen on vastuutonta politiikkaa, jossa hallitus maksattaa
tekemänsä virheet yhteiskunnan heikompiosaisten
kustannuksella.
Tämän päätöksen
vastuuttomuutta kuvastaa myös se, että indeksikorotuksen
alentamista ei ole suunniteltu korvattavan myöhemminkään, vaan
vaikutus on tarkoitettu pysyväksi.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Käsittelen tätä hallituksen
esitystä ja sittemmin eduskunnan päätökseksi
tulevaa ratkaisua kolmesta periaatteellisesta näkökulmasta.
Tilanteessa, jossa indeksejä — vaikkei niitä olla
jäädyttämässä — ollaan
antamassa vähemmän kuin mikä todellinen
kustannuskehitys olisi, tämä muutos, tämä indeksin
määrän madaltaminen tai vähentäminen,
kohdistuu työeläkkeiden ja kansaneläkkeiden
lisäksi kaikkiin niihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Tämä asia
ensinnäkin koskee yli miljoonaa eläkeläistä,
ja huomioiden ne sosiaaliturvan osat, joitten muutos on sidottu
kansaneläkeindeksiin, noita kansalaisia on satojatuhansia.
Tällä on iso vaikutus merkittävään,
kooltaan merkittävään, väestöryhmään.
Tämän esityksen osana on se, että kun
toisaalta etuuden taso muuttuu — sitä ei muuteta
niin paljon kuin mihin täysi indeksikorotus antaisi mahdollisuuden — niin
eläkeläisille kompensoidaan jotakin niin sanotusti
takaisin verovähennyksen kautta. Toisekseen tämä lakiesitys
pitää sisällään sen,
että niiden, jotka tulevat tarvitsemaan toimeentulotukea
sen vuoksi, että etuuden taso ei nousekaan niin paljon
kuin pitäisi nousta, toimeentulotuen tasoa pyritään
säilyttämään ikään
kuin parempana kuin jos sitä verrataan näihin
sosiaaliturvan etuuksiin, joitten muutos tämän
indeksin kautta muuttuu.
Tässä on periaatteellisena kysymyksenä nostettavissa
esiin ensinnäkin se, että on sosiaalipoliittisesti
arveluttavaa, on sosiaalipoliittisesti erittäin iso periaatteellinen
kysymys, että ensisijaista etuutta muutetaan ja kompensaatio
tehdään verotuksen kautta. Kun verotuksen kautta jotakin
kompensoidaan — tämä on lapsilisäleikkauksen
yhteydessä todennettua — niin vaikka tämän
asian kohtaantuminen menee nyt edes hieman paremmin niitten osalta,
joita tuo veromuutos koskee, niin näiltä osin
ollaan tilanteessa, että ne takuueläkeläiset
ja kansaneläkeläiset, joilla verotettavaa tuloa
ei ole, jäävät ilman kompensaatiota.
Ensisijainen etuus versus verotus — tämä on
periaatteellisesti erittäin iso ratkaisu ja arvovalinta,
jonka hallitus on tehnyt. Tämä ei ole mielestäni
hyvää sosiaalipolitiikkaa.
Toinen asia ja samassa sarjassa — mennään sosiaalipolitiikan
ytimeen — on, että ensisijaisen etuuden määrää muutetaan
ja kompensaatio tehdään viimesijaisen etuuden
eli toimeentulotuen kautta.
Nämä molemmat esiin nostamani asiat ovat sellaisia,
että toivoisin, että yhteiskunnassa käytäisiin
laajempikin keskustelu siitä, millä tavalla näinä taloudellisesti
niukkoina aikoina me oikein tätä sosiaalipolitiikkaa
teemme. Se valinta, että sosiaalipolitiikkaa tehdään
veropolitiikan keinoin, on sitten aika kaukana siitä periaatteesta,
että Suomessa on universaali sosiaaliturva ja universaalit
palvelut.
Kolmas näkökulma: Tässä indeksipäätöksessä tulee
toteen se, millainen tilkkutäkki meidän sosiaaliturvamme
kaiken kaikkiaan on. On vuosikymmenten saatossa rakennettuja ratkaisuja, joitten
yhteensovittaminen on kenties unohtunut, ja sitten kun joudutaan
toimimaan siihen suuntaan, että kaikki ei olekaan enää plus
jotakin vaan myös miinus jotakin, niin lopputulos voi olla
hyvinkin jopa tavoitteiden vastainen.
Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen jos minkä pitäisi
herättää poliitikkoja ja sosiaalipolitiikasta
kiinnostuneita edelleen puskemaan eteenpäin siinä,
että me sosiaaliturvan viidakkoa pystyisimme raivaamaan
ja sosiaaliturvaa yksinkertaistamaan. Tämä esitys
nimittäin vie taaksepäin siinä, että tavan
ihminenkin ymmärtäisi, mistä milloinkin
on kysymys.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
esitetty erilaisia lukuja työeläkkeellä olevien
henkilöitten määrästä.
Minulle ovat nämä eläkeläisjärjestöt
kertoneet, että tällä hetkellä eläkeläisiä on
lähes 1,5 miljoonaa eli 25 prosenttia Suomen väestöstä,
ja mikä tärkeätä, he ovat kaikki äänioikeutettuja.
Samoin on keskusteltu siitä, kuinka paljon valtio tässä nyt
kassaansa meiltä saa rahaa. Niin kuin olen todennut, meillä on
kuusi yksityistä eläkeyhtiötä,
joiden tasearvo on noin 170 miljardia tänä päivänä,
ja ne maksavat ensi vuonna eläkkeitä 24,7 miljardia
euroa. Näiden yksityisten eläkeläisten
eläkeindeksien leikkauksista ei jää valtion
kassaan sentin senttiä. Ainut mistä jää,
on valtion oma eläkerahasto VER, joka maksaa eläkkeet
Kevan kautta. VERin, Valtion Eläkerahaston, tasearvo oli
viime vuoden lopussa 14,3 miljardia euroa, ja he maksavat eläkkeitä tänä vuonna
muistini mukaan 4,4 miljardia euroa. VERin kautta valtio tulee säästämään
noin 30 miljoonaa euroa näissä indeksileikkauksissa, ja
VERin kautta valtio hyötyy myös siitä,
että hallitus on päättänyt ottaa
Valtion Eläkerahastosta puoli miljardia, 500 miljoonaa,
lainaa ensi vuoden talousarvion katteeksi. Tämä on
se, mitä valtio tästä eläkeläisten
kurittamisesta hyötyy. Eli lyhyesti toistan: 30 miljoonaa
Valtion Eläkerahaston eläkkeensaajilta säästyy
tässä leikkauksessa, ja toinen asia
on se, että hallitus lainaa VERiltä 500 miljoonaa
euroa ensi vuoden budjetin katteeksi. Yksityiset eläkeyhtiöt,
vielä korostan sitä, eivät hyödytä sentin
senttiä Suomen valtion kassaa.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Nämä hallituksen esityksen
valtiontaloudelliset syyt ovat, että säästetään
valtion menoista 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on
todella ikävä asia, indeksitarkistukset vain 0,4
prosenttia. Mutta sitten tässä on hyvää se,
että tässä on kumminkin huomioitu, että kaikista
pienituloisimmista pidetään huolta, tavallaan
sitten samat muutokset tehdään myös sosiaaliturvaan.
Mutta tämän lakiesityksen on tarkoitus olla pysyvä ja alkaa
vuoden 2016 alusta.
Yleiskeskustelu päättyi.