Täysistunnon pöytäkirja 98/2014 vp

PTK 98/2014 vp

98. KESKIVIIKKONA 15. LOKAKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2015 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta

 

Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Varmuuden vuoksi ihan alkuun totean, että esittelen valiokunnan enemmistön kannan. Tähän mietintöön on liitetty kolme vastalausetta, jotka sitten esitellään erikseen.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan annettavaksi laki eläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2015 indeksitarkistuksista. Tämän lain mukaisesti kansaneläke- sekä työeläkeindeksejä korotettaisiin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen 0,4 prosenttia. Ehdotettu laki koskisi työeläkkeitä sekä työeläkeindeksiin sidottuja muita etuuksia ja euromääriä. Muutos koskisi myös kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Tällaisia muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus sekä toimeentulotuki. Esityksen mukainen korotus koskisi myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita, kuten asumistukien, omavastuiden ja lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Esitykseen sisältyy myös ehdotus toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta, jonka mukaisesti toimeentulotuen perusosan määrän korottamisella turvataan se, että toimeentulotuen perusosan taso nousee pysyvän lainsäädännön määräämän tasokorotuksen mukaisesti.

Ehdotettu indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa työeläke- ja kansaneläkeindeksien tarkistuksissa. Kansaneläkeindeksistä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi pysyvästi siten, että kansaneläkeindeksin laskemisessa käytettyä jakajaa muutetaan vastaamaan ehdotettua muutosta. Ehdotetuilla muutoksilla pannaan toimeen valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2015—2018.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi tämän talousarvioesityksen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta. Kansaneläkeindeksin laskemisessa käytettävää jakajaa koskeva muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan kuitenkin vasta vuoden 2016 alusta.

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta toteaa mietinnössään tästä tiivistetysti esittelemästäni lakiehdotuksesta seuraavasti: "Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä valtiontaloudellisista syistä valiokunta pitää esitystä tarkoituksenmukaisena. Valiokunta pitää kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa olevien kannalta myönteisenä, että toimeentulotuessa indeksikorotuksen leikkaus kompensoituu perusosaan tehtävällä korotuksella. Muutoin valiokunta ei pidä asianmukaisena sellaista kehitystä, että syyperusteisten etuuksien lisänä joudutaan enenevästi käyttämään toimeentulotukea." Ja sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää tänne täysistunnolle, että edellä esitetyn perusteella lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.

Arvoisa herra puhemies! Kuten sanoin, valiokunnan mietintöön on liitetty kolme vastalausetta, jotka puhujalistan mukaisesti esiteltäneen seuraavissa puheenvuoroissa.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys 153 vuoden 2014 valtiopäiville.

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheenvuorossani ainoastaan työeläkeläisten eläkkeiden vuoden 2015 indeksitarkistukseen.

Hallitus toteaa esityksensä yleisperusteluissa: "Eläkkeiden indeksiturvan tavoitteena on varmistaa eläkkeelle siirtyvän henkilön aktiiviaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen eläkkeen alkumäärä sekä maksussa olevan eläkkeen ostovoiman säilyminen." Mutta kuinkas 1,5 miljoonalle työeläkeläiselle on vuosien saatossa käynyt? Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan työikäisten ansiotaso on 15 vuoden aikana noussut 70 prosenttia mutta eläkkeet ovat samaisena aikana nousseet vain 34 prosenttia (Erkki Virtanen: Paitsi kansanedustajien!) eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on kyseisenä ajanjaksona ollut 36 prosenttiyksikköä.

Arvoisa puhemies! Viimeinen heikennys on käsillä olevasta hallituksen esityksestä johtuva eläkeläisten eläkeindeksin voimakas leikkaus, 1,1 prosentista 0,4 prosenttiin. Tästä leikkauksesta ei yksityisten eläkeyhtiöiden, joita on kuusi kappaletta, osalta kerry valtion kassaan senttiäkään. Päinvastoin eläkeyhtiöt kartuttavat saamallaan ylimääräisellä säästöllä omia taseitaan melkoisesti. Kysymys kuuluukin, kuinka paljon. No, minäpä kerron. Yksityisten eläkeyhtiöiden yhteinen tasearvo on tällä hetkellä noin 170 miljardia euroa. Yhtiöt maksavat eläkkeitä noin 24,7 miljardia euroa. Samanaikaisesti työntekijät maksavat eläkeyhtiöille 5 miljardia euroa ja työnantajat 15 miljardia euroa eli tulot ovat eläkeyhtiöille yhteensä noin 20 miljardia euroa. Kun yhtiöt saavat sijoitustuottoja 8 prosentin keskituotolla 13 miljardia euroa, ovat eläkeyhtiöiden tuotot yhteensä 35 miljardia euroa. Kun tästä summasta vähennetään maksettavat eläkkeet, lähes 25 miljardia, karttuvat eläkeyhtiöiden taseet 8 miljardilla eurolla. Tämä tarkoittaa sitä, että eläkeyhtiöt olisivat kyenneet maksamaan eläkeläisille indeksikorotusta 1,1 prosenttia. Jos eläkeindeksi olisi ollut 1,1 prosenttia, niin lisää maksettavaa olisi eläkeyhtiöille tullut noin 271,7 miljoonaa euroa. Kun indeksistä tingitään eli korotus on vain 0,4 prosenttia, maksettavaa jää vain 98,7 miljoonaa euroa eli yhtiöt säästävät 173 miljoonaa euroa, jolla summalla taseet vahvistuvat edellä kertomani lisäksi.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset edustajat Hanna Mäntylä, Johanna Jurva ja Laila Koskela ovat todenneet tekemässään vastalauseessa: "Eläkkeiden lisäksi indeksikorotusten alentaminen heikentää myös monia muita näihin indekseihin sidottuja etuuksia, kuten työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, opintorahaa, lapsikorotusta sekä rintamalisiä. Kansalaisten ostovoima siis heikkenee enemmän kuin julkiselle taloudelle koituu säästöjä." — Näin siis perussuomalaisten valiokuntaryhmä vastalauseessaan 8.10.2014.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean: kun hallituksen esitys pelkästään työeläkkeellä olevien 1,5 miljoonan eläkeläisen osalta on eläkeläisten ostovoimaa kaventava, en näe yhtään syytä tai perustetta, että esitys olisi hyväksyttävissä.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen alentamat indeksikorotukset ovat myös vuoden 2016 eläkeindeksien laskennan pohjana, joten nyt tehtävän indeksileikkauksen vaikutus jää pysyväksi. Indeksiturvan tarkoitus on yksiselitteinen. Vuotuisella indeksikorotuksella turvataan eläkkeiden ja muun perusturvan ostovoimaa. Hallituksen päätös leikata vallitsevan lainsäädännön mukaista eläkeindeksiä on erittäin harvinaista. Edellisen kerran näin on tehty 20 vuotta sitten. Nyt tehtävä indeksileikkaus horjuttaa väistämättä eläkeläisten ja muiden sosiaaliturvan saajien luottamusta eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Kevään kehysriihessä tehdyn indeksileikkauksen jälkeen hallitus päätyi elokuun budjettiriihessään hyvittämään indeksileikkausta pieni- ja keskituloisille työeläkkeen saajille eläketulovähennyksellä. Sen sijaan 110 000 takuueläkeläiselle ja pelkän kansaneläkkeen saajille hallitus jätti hyvittämättä mitenkään indeksileikkausta. Myös niiden ostovoima kapeutuu, joiden perusturva on sidottu kansaneläkeindeksiin. Hallituksen indeksileikkaus tulee tämän vuoksi koskemaan esimerkiksi työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, opintorahaa ja rintamalisää. Hallituksen indeksileikkaus pienentää pysyvään lainsäädäntöön verrattuna työttömän peruspäivärahaa, kansaneläkettä ja takuueläkettä noin 4—5 euroa per kuukausi.

Hallitus kuitenkin korottaa toimeentulotuen tasoa pysyvän indeksilainsäädännön mukaisesti 1,1 prosentilla. Hallituksen viesti indeksikorotuksessa on täysin väärä: ensisijaista perusturvaa heikennetään mutta viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea korotetaan. Näin hallitus on vahvistamassa omalla toiminnallaan toimeentulotukeen liittyvää kannustinloukkuongelmaa.

Hallituksen budjettiriihen päätökset eriarvoistavat eläkeläisiä keskenään. (Kauko Tuupainen: Aivan niin!) Riihessä hallitus päätti kompensoida pientä ja keskisuurta työeläkettä saaville indeksileikkausta eläketulovähennyksellä. Sen sijaan kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eli takuu- ja kansaneläkkeen saajat jätettiin indeksileikkauksen kompensaation ulkopuolelle. Tämä on hallitukselta huono arvovalinta. Hallitus ei tiedosta, että eläkeläisten keskuudessa tuloerot ovat jo muutoinkin kasvussa. Nyt hallitus omilla toimillaan eriarvoistaa eläkeläisiä ja perusturvan varassa olevia yhä lisää.

Hallituksen toiminta on suuri pettymys takuueläkeläisten kannalta. Heillehän lupailtiin valtiovarainministeri Rinteen suulla ennen budjettiriihtä 10 euron korotusta eläkkeeseen indeksileikkauksen kompensoimiseksi. Lopulta hallitus hautasi budjettiriihessään takuueläkkeen korotuksen.

Arvoisa puhemies! Tulemme tämän hallituksen esityksen kakkoskäsittelyssä esittämään eduskunnalle lausumaa, jossa vaadimme riittävän tasoista perusturvaa ja myös sitä, että hallitus toisi vielä tämän syksyn aikana takuueläkkeen korottamisesta esityksen tänne eduskunnan päätettäväksi.

Haluan tässä vielä todeta sen, että kun puhutaan indekseistä, silloin on samalla syytä puhua myös itse perusturvasta ja erityisesti perusturvan tasosta. Me kaikki tiedämme sen, että toimeentulotuki on viimesijainen turva, ja olisi tärkeää, että perusturva olisi kaikilla ihmisillä sellainen, että sillä pystyisi tulemaan toimeen. Kaikista heikoin meidän perusturvammehan on kansaneläkkeen saajilla ja sitten tietysti äitiys-, isyys-, vanhempainrahoissa, pienimmissä, ja sitten sairauspäivärahassa. Niissä perusturvan taso jää sinne 600—700 euron paikkeille.

Iso kysymys on myös se, miten saisimme yhä useamman ihmisen työn syrjään kiinni. Meillä on tällä hetkellä noin 800 000 henkilöä, jotka kärsivät toimeentulo-ongelmista ja ovat todella köyhyysrajan alapuolella. Joustavammat mallit sovittaa yhteen sosiaaliturvaa ja työtä ovat entistä tärkeämpiä. 300 euron suojaosa työttömyysturvaan oli hyvä avaus, mutta itse ajattelen sillä tavalla, että me tarvitsemme lukuisia samaan suuntaan vaikuttavia toimia, jotta me saamme ihmisiä enemmän työn syrjään kiinni, lyhytaikaisiin työsuhteisiin, myös määräaikaisiin ja siitä sitten vakituisempaankin työhön, kunhan myös tämä talous- ja työllisyystilanne tästä korjaantuu.

Tässä lopuksi haluan vielä ottaa esille keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän esittämän perustulokokeilun. Itse ajattelen sillä tavalla, että meillä pitäisi löytyä tässä maassa rohkeutta tehdä myös kokeiluja, joilla aidosti voitaisiin ratkaista tätä sosiaaliturvan ja työtulon yhteensovittamista.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Käsittelymme pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, jonka valiokunnan puheenjohtaja tässä äskettäin esitteli. Se, joka on, sanotaan nyt, viimeisen 12 vuoden aikana, kuten minä, tutustunut sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöihin, voi todeta, että tällaista mietintöä ei ole aiemmin tehty. Nimittäin ensimmäisessä käsittelyssä on nyt kuitenkin pyydetty jo 15 puheenvuoroa, ja näin lyhyillä valiokunnan kannanotoilla ei sellaisen asian käsittelyä ole valiokunnassa ainakaan minun aikanani koskaan kuitattu. Tämä valiokunnan kannanotto on todellakin mielenkiintoinen: kun normaalisti tällaisessa tapauksessa todetaan, että valiokunta pitää tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, niin tässähän valiokunta toteaa vain, että valiokunta pitää tarpeellisena ja nimenomaan vain valtiontaloudellisista syistä, kuten lain perusteluissa esitetään.

Hallituspuolueitten edustajien häveliäisyyskään ei riittänyt siihen, että he olisivat ryhtyneet erikseen puolustamaan tätä leikkausta, jonka voisin nyt nimetä hieman edellisiin puheenvuoroihin viitaten laajennetuksi taitetuksi indeksiksi. Sitähän tämä on, tosin ehkä tämä itse muoto on hieman erilainen, mutta käytännössä tässä paitsi työeläkkeet myöskin kansaneläkkeet, takuueläkkeet ja koko muu perusturva, jonka hintatasoon liittyvät tarkistukset perustuvat kansaneläkeindeksiin, joutuvat nyt tämmöisen automaattisen leikkurin kouriin (Kauko Tuupainen: Olette oikeassa!) eli juuri siihen menettelyyn, jolla takuuindeksin avulla eläkemenojen kertymistä on pidetty kurissa. — Edustaja Tuupaiselle todettakoon, että eivät ne työeläkeyhtiöt niitä rahoja ja sitä hyötyä saa, joka takuueläkkeestä on tullut, vaan takuueläkkeitten maksajat eli yritykset ja työntekijät. Mutta se on toinen juttu.

Jyrki Kataisen hallitus viime kehysriiheen saakka toimi perusturvan osalta, kaikkein heikoimpien etuuksien osalta, kuitenkin myönteisesti: korotti perusturvaa, poisti tarveharkinnan työmarkkinatuelta ja niin edelleen. Mutta kehysriihessä otettiin toinen suunta ja ensimmäisen kerran päätettiin leikata perusturvaa. Sen vuoksi vasemmistoliitto lähti hallituksesta, ja vasemmistoliitto pitää erittäin huolestuttavana tätä päätöstä sen vuoksi, että se avaa tien kehitykselle, joka näyttää huolestuttavalta.

Vain vaivoin peitellysti ainakin yksi hallituspuolue nykyisistä hallituspuolueista on antanut ymmärtää, että ensi vaalien jälkeen on odotettavissa sitten paljon pahempaa. Tekee tietysti mieli kysyä paikalla olevilta sosialidemokraateilta, mitä mieltä te oikeasti olette tästä. Jos leikkausten tielle lähdetään, jatketaanko tätä tietä, jonka tämä päätös, tämä lakiesitys, nyt avaa, eli puututaanko kaikkein heikoimpien turvaan?

Kun tähän vielä on liitetty tämä kompensaatio, joka tulee siis toimeentulotuen kautta, kuten edustaja Vehviläinen tuossa edellä totesi, tässä kompensoidaan perusturvan leikkauksia viimesijaista turvaa parantamalla. Tästähän valiokunta toteaa, että "valiokunta ei pidä asianmukaisena sellaista kehitystä, että syyperusteisten etuuksien lisänä joudutaan enenevästi käyttämään toimeentulotukea". Tämä on suomalaisen sosiaalipolitiikan keskeinen kysymys.

Kun täällä on puhuttu, niin pitkään kuin muistan, suurella äänellä siitä, että erilaisia kannustinloukkuja pitää poistaa — ja nyt sen puolueen, joka on vaatinut kannustinloukkujen poistamista, siis tarkoitan tässä nyt kokoomusta, yhtään edustajaa ei jostain sattuneesta syystä ole paikalla — niin nyt tässä tehdään todellinen kannustinloukkujen kannustinloukku. Siis lähes kaikki perusturvalla olevat ihmiset tai erittäin iso osa heistä siirretään nyt tämän kompensaation myötä kannustinloukkuun. Mitä tästä on sanottava? Hyi, hävetkää!

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on sellainen, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei tietenkään voi tätä missään tapauksessa hyväksyä, ja sen vuoksi tulemme esittämään tämän hylkäämistä toisessa käsittelyssä. Todettakoon, että sillä tavallahan tämä on hallituksen kannalta mukava esitys, että nämä varsinaiset vaikutukset tavallisen ihmisen elämässä näkyvät sitten vasta, kun se seuraava indeksitarkistus tehdään, eivätkä sittenkään, koska sitä, mitä olisi pitänyt saada mutta ei saada, ei voi havaita, ellei nyt satu oikeasti tietämään sitä tilannetta. Mutta sen sijaan kylläkin se on selkeä menetys: kun hintataso nousee, sitä kompensaatiota, jonka indeksien myötä pitäisi tulla, ei nyt saada. Tästäkään syystä tämä ei ole oikein moraalis-eettisestikään hyväksyttävä esitys.

Arvoisa puhemies! Todellakin odotan mielenkiinnolla kakkoskäsittelyä, jossa sitten näemme, ketkä kaikki ovat nyt valmiita lähtemään tälle tielle.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tästä esityksestä on syytä sanoa ja voisi todeta, että yhdyn edelliseen puhujaan. Asia tuli hyvin selväksi, mutta käytän ihan pienen puheenvuoron, vaikka en olekaan tämän valiokunnan jäsen.

Nyt käsittelyssä on tämä hallituksen esitys laiksi muun muassa eläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2015 indeksitarkistuksista. Niin kuin täällä on jo moneen otteeseen sanottu, tämä kohtelee kaltoin näitä meidän pienituloisia maassamme. Myös hallituksen esityksessä on, että ehdotetuilla muutoksilla pannaan toimeen valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015—2018. Mutta onko tällä esityksellä todellisuudessa sitä tietoa, mitä tämä tuo pitemmän päälle, eli mikä on esityksen kokonaisvaikutus?

Erittäin huolissani olen näistä kaikista pienituloisimmista eläkeläisistä, joilla on esimerkiksi pelkkä takuueläke tai muutenkin pieni eläke. Täällä valiokunnan kannanotossa, joka tosiaan on hyvin suppea, sanotaan, että "valiokunta pitää kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa olevien kannalta myönteisenä, että toimeentulotuessa indeksikorotuksen leikkaus kompensoituu perusosaan tehtävällä korotuksella". Ja niin kuin täällä mainittiin, "ehdotettu indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi, eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa työeläke- ja kansaneläkeindeksien tarkistuksissa".

Mutta näin yleisellä tasolla, kun nyt 1,1 prosentin sijaan hallitus esittää vain 0,4 prosentin korotusta, jos ajatellaan, että yksinäisellä henkilöllä on takuueläke runsaat 740 euroa kuukaudessa ja siitä otetaan verot, niin kysynpähän vain, miten tulla toimeen, jos me itse kukin menisimme itseemme ja tällä euromäärällä pitäisi kuukausi kipristellä. Näitä pelkästään takuueläkeläisiä on tosiaan pitkälti toistasataatuhatta.

Tiedetään, että asumiskulut ovat jatkuvasti nousussa, monelta eläkeläiseltäkin menee yli puolet jo asumiskuluihin. Samoin kansalaisten ostovoima heikkenee. Puhutaan, että tämä parantaa asiaa, ja monet sanovat, että toivotaan, että kansalaiset kuluttaisivat täällä Suomessa enemmän, mutta tämähän on väärä kuvitelma. Ja nyt ollaan hallituksen toimesta nostamassa kiinteistöveroa, lämmityskustannukset nousevat, kun asumme täällä kylmässä Pohjolassa, matkojen omavastuut kallistuvat. Olemmeko me todella tietoisia, kun me teemme tämmöisiä päätöksiä, että nämä kaikki kohdistuvat meidän kaikista pienituloisimpiin ihmisiin? Meillä kansanedustajilla kyllä eläke on turvattu, mutta pitäisi olla sitä oikeudenmukaisuutta, ja kyllä tämä kaltoin kohtelee.

Varmaan sitten tarkemmin meidän valiokuntamme jäsenet esittelevät tämän, mutta näin tässä pikaisesti luettuna on kyllä ihmeellistä, jos tämä lakiesitys täällä toisessa käsittelyssä hyväksytään.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa erot varallisuudessa ja hyvinvoinnissa ovat kasvaneet jyrkästi 1990-luvun alusta lähtien. Hyvinvointi lähtee kotioloista, mutta köyhyyden lisääntyminen on vaikuttanut siihen, että hyvä- ja huono-osaisten terveyserot ovat jatkaneet kasvuaan. Sama on ostovoiman kanssa. Tasavero, joka on kaikille sama, rikkaalle ja köyhälle, on suurin sille köyhälle. Pienituloiselle ruoka on yhtä kallista kuin hyvätuloiselle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemien selvitysten mukaan terveysriskit ja sairaudet kasaantuvat selvästi vähemmän koulutetuille, pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille. THL:n mukaan pitkäaikaissairaudet ovat myös noin puolet yleisempiä alimmissa sosiaali- ja koulutusryhmissä kuin ylimmissä. Alimmassa tuloluokassa olevien henkilöiden eliniän ennuste on myös huomattavasti ylemmissä tuloluokissa olevia matalampi.

Köyhyys lisää lasten ja nuorten pahoinvointia, ja sillä on vaikutusta myös terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen. Köyhyys lisää häpeää ja ulkopuolisuuden ja näköalattomuuden tunnetta ja aiheuttaa syrjäytymistä. THL:n mukaan nuorissa on jo varhain nähtävissä se, ketkä ovat ajautumassa terveys- ja hyvinvointiongelmiin. Kodin tilanteen on havaittu heijastuvan suoraan siihen, kuinka nuori juurtuu yhteiskuntaan ja kokee tulevaisuutensa hyväksi.

Arvoisa herra puhemies! Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on ollut vuosien 2011—2015 hallitusohjelman painopisteitä. Hallituksen kirjaus on hyvä ja tärkeä, ja sitä tukemaan sosiaali- ja terveysministeriö on koordinoinut toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa pysyvä toimintamalli yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Päätöksenteossa tulee aina ottaa huomioon vaikutukset ihmisen hyvinvointiin, terveyteen ja syrjäytymiseen.

Myös Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2010 talous- ja työllisyysstrategian. Vuoteen 2020 ulottuvan Eurooppa 2020 -strategian visiona on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa asetetaan koko EU:ta koskevat tavoitteet, joiden yhtenä tavoitteena on köyhyyden poistaminen. Suomi on asettanut myös vastaavat omat kansalliset tavoitteensa, joihin sisältyy muun muassa tavoite vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrää.

Arvoisa herra puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys korottaa kansaneläke- ja työeläkeindeksiä vuonna 2015 pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vain 0,4 prosenttia ja on ristiriidassa kaikkien niiden hallituskirjauksien ja myös tämän EU:n hyväksymän talous- ja työllisyysstrategian kanssa, jossa myös Suomi on mukana. EU:n sisällä köyhyys halutaan poistaa, mutta eikö Suomi kuulu siihen? Miksi hallitus unohtaa oman maan kansalaiset?

Tämä hallituksen esitys lisää köyhyyttä, suurentaa tuloeroja. Se unohtaa pienituloisen, se rokottaa, se kouraisee. Se on tyly esitys maamme eläkeläisiä ja muita sosiaaliturvan saajia kohtaan eli niitä, joiden etuus on sidottu indeksiin. Tämä hallituksen esitys on käsittämätön. Perussuomalaiset ovatkin jättäneet tähän hallituksen esitykseen vastalauseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, mistä myös täällä tänään puhutaan.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tilanne on perussuomalaisten mielestä erittäin huolestuttava, tasapainottamistoimia on tehtävä. Hallituksen säästötoimet ja säästöihin ottama linja kurittavat kuitenkin kaikista pahiten pienituloisia, joista monilla on jo nyt vakavia vaikeuksia tulla taloudellisesti toimeen. Tätä perussuomalaiset eivät hyväksy.

Kansaneläke- ja työeläkeindeksien korottaminen vain 0,4 prosentilla 1,1 prosentin sijaan heikentää lukuisten kansalaisten ostovoimaa. Eläkkeiden lisäksi indeksikorotusten alentaminen heikentää myös monia muita näihin indekseihin sidottuja etuuksia, kuten työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, opintorahaa, lapsikorotusta sekä rintamalisiä. Julkinen sektori säästää indeksikorotuksia heikentämällä noin 125 miljoonaa euroa, mutta kansalaisten ostovoima heikkenee arviolta 230 miljoonaa euroa. Kansalaisten ostovoima siis heikkenee enemmän kuin julkiselle taloudelle koituu säästöjä. Tämä säästötoimi ei helpota talouden elpymistä vaan vie monien pienituloisten kukkarosta elintärkeitä euroja. Indeksikorotusten alentaminen on vastuutonta politiikkaa, jossa hallitus maksattaa tekemänsä virheet yhteiskunnan heikompiosaisten kustannuksella. Tämän päätöksen vastuuttomuutta kuvastaa myös se, että indeksikorotusten alentamista ei ole suunniteltu korvattavan myöhemminkään vaan vaikutus on tarkoitettu pysyväksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus vetoaa lakiehdotuksen perustuslainmukaisuutta arvioitaessa aiempiin perustuslakivaliokunnan lausuntoihin. Hallitus katsoo, että perustuslainmukaisuutta arvioitaessa merkitystä on ollut esimerkiksi sillä, että muutoksen taso on vastannut palkkakehitystä, ja sillä, että muutos on ollut vähäinen. Perussuomalaiset katsovat, että nämä eivät ole kestäviä perusteita. Eläkkeiden sekä muiden etuuksien taso on jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä jo vuosia huolimatta elinkustannusten rajusta noususta samaan aikaan. Perussuomalaiset eivät myöskään pidä esityksen vaikutuksia vähäisinä. Lisäksi perussuomalaiset katsovat, että koska kunnollisia vaikutusarviointeja ei ole aiempien vastaavien päätösten vaikutuksista, on hallituksen esitys vastuuton. Elämisen kustannusten nousu ja erityyppisten veropäätösten vaikutukset ovat perussuomalaisten mielestä vähäistä suuremmat, kun puhutaan ihmisten toimeentulon edellytyksistä. Köyhyys on lisääntynyt voimakkaasti, ja tällaiset päätökset lisäävät entisestään köyhyyden syvenemistä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset pitävät lähtökohtaisesti asetelmaa, jossa toimeentulotuen perusosaa korotetaan — toisin sanoen tarkistuksen heikennystä kompensoidaan — epäoikeudenmukaisena muita ryhmiä kohtaan, joita indeksitarkistuksen heikennys koskettaa. On myös huomioitava, että toimeentulotuen tulisi olla aina viimesijainen tuen muoto, ja mielestämme sillä kompensoiminen on väärä signaali myös, kun puhutaan kannustinloukkujen purkamisesta. Korostan, että perussuomalaiset eivät vastusta lähtökohtaisesti toimeentulotuen perusosan korottamista vaan vaativat, että yhtä tukimuotoryhmää ei tule asettaa eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin.

Hallituksen esityksen vaikutusarvioinnit tuesta riippuvaisten näkökulmasta puuttuvat, samoin kokonaistaloudellinen tarkastelu. Perussuomalaiset moittivat asian valmistelua kokonaisuudessaan ja katsovat, että indeksikorotus olisi tullut tehdä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti täysimääräisenä eli 1,1 prosentin mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen toisessa käsittelyssä perussuomalaiset tulevat esittämään lakiehdotusten hylkäämistä.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puhemies! Tiedän, että puheet eläkeindeksistä eivät ole aina suosittuja tässä salissa, mutta pian alkavat puheet eläkeläisten eläkkeistä vaalitoreilla ja saleissa. Silloin on hyvä punnita teot ja puheet. Vaaleissa on 1,3 miljoonaa äänestävää eläkeläistä. Se on kovaa valuuttaa, se on yhtä kovaa valuuttaa kuin puheet pienyrittäjien puolesta.

Äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, kuten nyt, on hyväksyttävä, että myös työeläkeläiset osallistuvat maan talkoisiin. Mutta se, mitä on tapahtunut työeläkkeille vuosien aikana neuvottelematta eläkeläisten edustajien kanssa, ei sovi siihen avoimuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, jota minä haluan tunnustaa. En hyväksy yksipuolisia päätöksiä. Se ei kerta kaikkiaan sovi meidän demokratiaan.

Arvoisa puhemies! Olemme velkaa Suomen työtä tekevälle kansalle sen, että kerromme, mitä tarkoitetaan työeläkkeillä. Nyt jokainen hyväuskoisena kerää työeläkettä, että voisi tuntea luottamusta tulevaisuutta kohtaan. Tulevatko työeläkkeet tulevaisuudessa riittämään normaaliin elämiseen, vai jatketaanko indeksien muuttamista huonompaan suuntaan, niin kuin on tapahtunut vuosikausia? Tuleeko työeläke tulevaisuudessa olemaan 60 prosenttia palkasta, vai tuleeko se olemaan 30 prosenttia vastaavasta virassa olevan palkasta muutaman vuoden kuluttua? Suomalaiset haluavat tietää, voivatko he luottaa työeläkeindeksijärjestelmään vai pitääkö heidän nyt jo alkaa turvata yksityiseläkkeisiin.

Arvoisa puhemies! Haluan silti olla luottavainen nyt, kun 121 kansanedustajaa on sitä mieltä, että he voivat jopa hyväksyä, että eläkeläisten kattojärjestölle annetaan mahdollisuus nimittää työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostoon edustajia ja siellä luoda avoimuutta ja valvoa säästettyjen rahojen käyttöä muiden edunvalvontaedustajien kanssa.

Lopuksi: ei ole liikaa vaadittu meiltä kansanedustajilta, jos me kerromme, mikä tulevaisuus odottaa heitä, jotka nyt keräävät työeläkettä, voivatko he luottaa meihin vai ei. (Kauko Tuupainen: Väkevä puhe! — Pietari Jääskeläinen: Se oli hyvä, tack!)

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevassa esityksessä ehdotetaan, että kansaneläke- ja työeläkeindeksiä korotetaan vain 0,4 prosentilla aikaisemman 1,1 prosentin sijaan. Tämä muutos on erittäin merkittävä ja kohtuuton. Eläkkeiden ja muiden etuuksien taso on jo vuosia jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä huolimatta siitä, että elinkustannukset ovat samaan aikaan nousseet. Tilastokeskuksen tuoreen tiedon mukaan palkansaajien nimellisarvot nousivat tämän vuoden heinä—syyskuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eipä näy tämä sama eläkeläisten kukkarossa.

Päätöksellä leikata eläkkeiden ja muiden etuuksien indeksikorotuksia hallitus kurjistaa suomalaisten pienituloisten asemaa entisestään. Indeksikorotusten alentamista ei ole suunniteltu korvattavan myöhemminkään mitenkään, vaan vaikutus on tarkoitettu pysyväksi. Julkinen sektori säästää indeksikorotuksia heikentämällä noin 125 miljoonaa euroa, mutta kansalaisten ostovoima heikkenee arviolta 230 miljoonaa euroa. Tämänsuuntainen toiminta hallituksen taholta ei ole mielestäni perusteltua eikä järkevää.

Arvoisa puhemies! Monet eläkeläiset kärsivät jo nyt köyhyydestä ja ahdingosta. Joillakin omassa kodissaan asumiseen ei ole enää varaa, sillä ylläpitokustannukset, kuten sähkö ja energia, sekä kotiin tuotavat palvelut ja jokapäiväinen elämästä selviytyminen ylipäänsä maksavat paljon. Kotiin tuotavat palvelut mahdollistavat vielä joillekin kotona asumisen. Valitettavasti tälläkin indeksipäätöksellä hallitus kaventaa eläkeläisten ostovoimaa juurikin näiden siivous- ja ruokapalveluiden hankkimiseen. Samaan aikaan julkinen sektori supistaa omaa palvelutarjontaansa muun muassa ikääntyneiden hoivapalveluiden saralla. Eläkeläisille tärkeät kuntien peruspalvelut heikkenevät jatkuvasti, kun kunnat sopeuttavat toimintaansa taloudellisessa ahdingossa. Myös sote-uudistus tuo kunnille paineita palvelujen järjestämisen osalta, varsinkin kun sote-uudistuksen rahoituksesta ei ole tietoa. Kuntaliiton ekonomisti Minna Punakallio on arvioinut, että hallituksen päätös tarkoittaakin kunnissa noin 100 miljoonan euron verotulojen menetystä. Isku osuu kuntiin siksi, että eläkeläiset ovat usein pienituloisia ja maksavat pääosin kuntaveroa, eivät valtionveroa.

Arvoisa puhemies! Hallitus syventää tällä indeksipäätöksellä myös omaishoitajasuhteessa olevien eläkeläispariskuntien taloustilanteen ahdinkoa. Monilla omaishoitajilla on pienen eläkkeen lisäksi omaishoitopalkkiokin raskaasti verotettu. Jokainen eläke-euron sentti on tarpeellinen, jotta kotiin pystytään hankkimaan elämistä ja omaishoitoa helpottavia palveluita ja apuvälineitä. Tämä hallituksen esitys kohdistuu myös kansaneläkeindeksiin sidottuihin vammaisetuuksiin. Tämä esitys on siis hyvin surullinen arvovalintaviesti myös vammaista läheistään hoitavalle omaishoitajalle.

Arvoisa puhemies! Hallitus kikkailee täysin tarpeettomasti ja harhauttaa kansalaisia puheillaan. Kesällä eläkeläisille luotiin toivoa takuueläkkeen nostosta, mutta se ei toteutunut, vaan sen sijaan päätettiin eläketulovähennyksestä, jolla kevennettäisiin eläkeläisten verotusta 70 miljoonalla eurolla. Tämä ei kuitenkaan hyödytä niitä kaikkein pienituloisimpia. Samanlaista kikkailua harrastettiin lapsilisien kohdalla. Miksi leikata etuutta alun perinkään, jos siihen rinnalle on luotava jokin uusi verovähennysmalli?

Tämä ehdotus tarkoittaa, että työeläkkeellä olevilta jäävät saamatta noin 150 miljoonan euron indeksikorotukset ensi vuonna. Korotus työeläkkeiden osalta ei säästä valtion menoja, vaan varat jäävät työeläkeyhtiöihin käytettäviksi tuleviin eläkkeisiin. Tästä olenkin saanut kentältä paljon mielensä pahoittaneilta postia ja kysymyksiä, miksi hallitus käy työeläkkeiden kimppuun, hallitus kun hokee rakastamaansa mantraa, että kaikki osallistuvat säästötalkoisiin, ja siksi ei voitu hakea säästöjä vain valtion eläkkeistä ja rajoittaa indeksijäädytystä vain niihin, siksi jäädytyslinja levisi koskemaan myös yksityisen sektorin eläkkeitä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen vaikutusarvioinnit tuesta riippuvaisten näkökulmasta puuttuvat, samoin kokonaistaloudellinen tarkastelu. Tämä hallituksen esitys eläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien indeksitarkistusten leikkauksista on täysin käsittämätön.

Pietari  Jääskeläinen  /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin tärkeä. Miksi täällä ei ole hallituspuolueiden edustajia? (Puhemies: On yksi!) — Kristillisten edustaja on vielä paikalla sentään, toivottavasti vielä äänestää tätä hallituksen esitystä vastaan, sillä tämä esitys panee eläkeläiset polvilleen.

Kuten tuossa edustaja Tuupainen totesi, työikäisten ansiotaso on 15 vuoden aikana noussut 70 prosenttia mutta eläkkeet alle puolet siitä — huomatkaa, eläkkeet alle puolet siitä eli vain 34 prosenttia. Eläkkeiden jälkeenjääneisyys on siis peräti 36 prosenttia. Nyt hallitus lisää löylyä eläkeläisten elämisen tuskaan leikkaamalla eläkeindeksiä lähes kahdella kolmasosalla, 1,1 prosentista 0,4 prosenttiin. Tästä hallituksen eläkeleikkauksesta ei valtion kassaan tule euroakaan. Tällä päätöksellä eläkeyhtiöt lihovat ja eläkeläiset kurjistuvat ja kaikista pahiten pelkän takuueläkkeen varassa olevat. Rahat eivät enää riitä, kun asumismenot, erilaiset verot ja hinnat nousevat. Eläkeindeksin leikkauksilla hallitus ottaa suoraan eläkeläisten kukkarosta lähes parisataa miljoonaa. Tämän päätöksen seurauksena hallitus ajaa pienituloiset eläkeläiset suoraan sossun luukulle. Hallitus lisää tarkoituksella — huomatkaa: tarkoituksella — tuloeroja, köyhyyttä, syrjäytymistä ja turvattomuutta. Hallituksen tulee hävetä esitystään.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2015 indeksitarkistuksista. Nimi on vieläkin pitempi, mutta lyhyesti sanottuna kyse on eläkkeiden indeksien leikkauksesta. Aiemmin indeksejä on leikattu ehkä noin 20 vuotta sitten, mutta taitettu indeksi tuli voimaan 1996. Ja vieläkin, kun menee tuonne toreille kuuntelemaan, eläkeläiset ovat katkeria indeksin taittamisesta. Silloin tosin ilmeisesti luvattiin eläkeläisille korvata indeksien taittaminen, ainakin toreilla on sellaisen käsityksen saanut, mutta tähän päivään mennessä taitettua indeksiä ei ole korjattu. Sen sijaan tässä esityksessä pyritään sitten höyläämään tai murskaamaan sitä indeksiä uudelleen, jos indeksissä oli 1,1 prosentin korotus — sehän se täällä kai nyt on — ja se alennetaan 0,4:ään.

Tällä kertaa hallitus on reilumpi kuin se oli vuonna 96. Nyt on sanottu, että tätä alennusta ei ikään kuin palauteta, että se jää pysyväksi, niin että jos tästä hyvää hakee, niin se on tämä rehellisyys, ettei sitä myöhemmin korvata. Se on kyllä surkuhupaisa lupaus, ja perussuomalaisena en oikein tämmöisistä esityksistä välittäisi, mutta jotenkin kumminkin jos tästä jotain positiivista löytää, niin se on se, että nyt on sanottu suoraan, että ei ole tarkoituskaan korvata sitä jälkeenpäin.

No, tätä on perusteltu valtiontalouden heikolla tilanteella. On tehtävä tasapainottamistoimia. Mutta se on merkillistä, että Suomessa ne tasapainottamistoimet pitää kohdistaa aina heikompiosaisiin, ja nämäkin leikkaavat eniten elinmahdollisuuksia niiltä, joitten eläkkeet ovat pienimmät. Vaikka sitä jostain muualta sitten korotetaan, niin kansalainen joutuu aina vaikeuksiin, jos se joutuu hakemaan tukea joltain toiselta luukulta ja esittämään lippulappuja joka kuukausi omalta ja perheenjäsentensä osalta saadakseen jotain toimeentulotukea, millä sitten se, että eläkkeitä alentamalla hänet on ajettu vaikeuksiin, pitää yrittää jotenkin kompensoida, että jokapäiväisestä elämästä selviää.

Täällä lakiesityksessä ovat olleet valiokunnan edustajat valveilla, on jopa kolme erilaista vastalausetta, ja on helppo yhtyä siihen, että tämä lakiehdotus pitäisi hylätä. Sitä ei voi oikein perustella, että otetaan aina pienimmistä eläkkeistä ja heikompiosaisilta, vaan pitäisi pyrkiä rajoittamaan valtion menoja ja kuluja jollain toisella tavalla. Mutta mitä ne toiset tavat ovat? EU rajoittaa aika paljon käytettävissä olevia keinoja, mutta joka tapauksessa odottaisi jotain innovointia hallitukselta, ettei olisi taas tavoitteena, että hallitus muistetaan vain siitä, että he ovat leikanneet eläkeindeksiä — se kyllä muistetaan vielä 20 vuoden päästäkin.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perussuomalaisten ryhmämme jättänyt vastalauseen, jonka edustaja Mäntylä juuri äsken ansiokkaasti esitti.

Tässä huolestuttavassa taloudellisessa tilanteessa hallituksen säästötoimet kohdistuvat kaikista pahiten pienituloisiin, joilla on jo nyt vaikeuksia tulla toimeen pienillä eläkkeillään ja tuloillaan. Kansaneläke- ja työeläkeindeksin korottaminen 0,4 prosentilla heikentää ostovoimaa eläkeläisillä, työttömyysturvan päivärahan saajilla, työmarkkinatuella olevilla, vammaistukien saajilla, opintorahaa, lapsikorotusta ja rintamamieslisää saavilla.

Hallitus ei ole huomioinut, että eläkeläisten tuloerot ovat kasvaneet, ja tämä indeksikorotus koskee kaikkia niitä kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavia kipeimmin. Näiden kansalaisten ostovoima heikkenee arviolta noin 230 miljoonaa euroa. Tämä indeksikorotuksen aleneminen on tarkoitettu pysyväksi, ja korjausta tuskin on suunnitteilla myöhemminkään, vaan tästä indeksikorotuksesta syntyy eläkemenoon pitkäkestoinen aleneva vaikutus, joka vaimenee pikkuhiljaa ja on lähes kokonaan poistunut vasta vuoteen 2050 mennessä.

Tämä on huolestuttava suuntaus, kun kysymyksessä on ihmisten perustoimeentulo. Köyhyys on lisääntynyt kaikkein pienituloisimpien joukossa enenevässä määrin, ja tällaiset päätökset lisäävät entisestään vain köyhyyden syvenemistä. Hallituksen tulee turvata heikompiosaisille kansalaisille riittävä perustoimeentulo.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty ihan ansiokkaita puheenvuoroja tärkeästä asiasta. Eläkeläiset ovat todella iso joukkue, jotka antavat monella tavalla yhteiskunnalle, nimenomaan sisämarkkinoille, polttoainetta, että yritykset voivat toimia ja noin poispäin.

Kansaneläke- ja työeläkeindeksin korottaminen vain 0,4:llä 1,1 prosentin sijasta heikentää monien kansalaisten ostovoimaa. Eläkkeiden lisäksi indeksikorotuksen alentaminen heikentää myös monia muita näihin indekseihin sidottuja etuuksia, kuten työttömyysturvaa, peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, opintorahaa, lapsikorotusta sekä rintamalisää. Julkinen sektori säästää indeksikorotuksia heikentämällä noin 125 miljoonaa euroa, mutta kansalaisten ostovoima heikkenee arviolta 230 miljoonaa euroa. Kansalaisten ostovoima siis heikkenee enemmän kuin julkiselle taloudelle koituu säästöjä. Tämä säästötoimi ei helpota talouden elpymistä vaan vie monien pienituloisten kukkarosta elintärkeitä euroja. Indeksikorotuksen alentaminen on vastuutonta politiikkaa, jossa hallitus maksattaa tekemänsä virheet yhteiskunnan heikompiosaisten kustannuksella.

Tämän päätöksen vastuuttomuutta kuvastaa myös se, että indeksikorotuksen alentamista ei ole suunniteltu korvattavan myöhemminkään, vaan vaikutus on tarkoitettu pysyväksi.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelen tätä hallituksen esitystä ja sittemmin eduskunnan päätökseksi tulevaa ratkaisua kolmesta periaatteellisesta näkökulmasta.

Tilanteessa, jossa indeksejä — vaikkei niitä olla jäädyttämässä — ollaan antamassa vähemmän kuin mikä todellinen kustannuskehitys olisi, tämä muutos, tämä indeksin määrän madaltaminen tai vähentäminen, kohdistuu työeläkkeiden ja kansaneläkkeiden lisäksi kaikkiin niihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Tämä asia ensinnäkin koskee yli miljoonaa eläkeläistä, ja huomioiden ne sosiaaliturvan osat, joitten muutos on sidottu kansaneläkeindeksiin, noita kansalaisia on satojatuhansia. Tällä on iso vaikutus merkittävään, kooltaan merkittävään, väestöryhmään.

Tämän esityksen osana on se, että kun toisaalta etuuden taso muuttuu — sitä ei muuteta niin paljon kuin mihin täysi indeksikorotus antaisi mahdollisuuden — niin eläkeläisille kompensoidaan jotakin niin sanotusti takaisin verovähennyksen kautta. Toisekseen tämä lakiesitys pitää sisällään sen, että niiden, jotka tulevat tarvitsemaan toimeentulotukea sen vuoksi, että etuuden taso ei nousekaan niin paljon kuin pitäisi nousta, toimeentulotuen tasoa pyritään säilyttämään ikään kuin parempana kuin jos sitä verrataan näihin sosiaaliturvan etuuksiin, joitten muutos tämän indeksin kautta muuttuu.

Tässä on periaatteellisena kysymyksenä nostettavissa esiin ensinnäkin se, että on sosiaalipoliittisesti arveluttavaa, on sosiaalipoliittisesti erittäin iso periaatteellinen kysymys, että ensisijaista etuutta muutetaan ja kompensaatio tehdään verotuksen kautta. Kun verotuksen kautta jotakin kompensoidaan — tämä on lapsilisäleikkauksen yhteydessä todennettua — niin vaikka tämän asian kohtaantuminen menee nyt edes hieman paremmin niitten osalta, joita tuo veromuutos koskee, niin näiltä osin ollaan tilanteessa, että ne takuueläkeläiset ja kansaneläkeläiset, joilla verotettavaa tuloa ei ole, jäävät ilman kompensaatiota. Ensisijainen etuus versus verotus — tämä on periaatteellisesti erittäin iso ratkaisu ja arvovalinta, jonka hallitus on tehnyt. Tämä ei ole mielestäni hyvää sosiaalipolitiikkaa.

Toinen asia ja samassa sarjassa — mennään sosiaalipolitiikan ytimeen — on, että ensisijaisen etuuden määrää muutetaan ja kompensaatio tehdään viimesijaisen etuuden eli toimeentulotuen kautta.

Nämä molemmat esiin nostamani asiat ovat sellaisia, että toivoisin, että yhteiskunnassa käytäisiin laajempikin keskustelu siitä, millä tavalla näinä taloudellisesti niukkoina aikoina me oikein tätä sosiaalipolitiikkaa teemme. Se valinta, että sosiaalipolitiikkaa tehdään veropolitiikan keinoin, on sitten aika kaukana siitä periaatteesta, että Suomessa on universaali sosiaaliturva ja universaalit palvelut.

Kolmas näkökulma: Tässä indeksipäätöksessä tulee toteen se, millainen tilkkutäkki meidän sosiaaliturvamme kaiken kaikkiaan on. On vuosikymmenten saatossa rakennettuja ratkaisuja, joitten yhteensovittaminen on kenties unohtunut, ja sitten kun joudutaan toimimaan siihen suuntaan, että kaikki ei olekaan enää plus jotakin vaan myös miinus jotakin, niin lopputulos voi olla hyvinkin jopa tavoitteiden vastainen.

Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen jos minkä pitäisi herättää poliitikkoja ja sosiaalipolitiikasta kiinnostuneita edelleen puskemaan eteenpäin siinä, että me sosiaaliturvan viidakkoa pystyisimme raivaamaan ja sosiaaliturvaa yksinkertaistamaan. Tämä esitys nimittäin vie taaksepäin siinä, että tavan ihminenkin ymmärtäisi, mistä milloinkin on kysymys.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on esitetty erilaisia lukuja työeläkkeellä olevien henkilöitten määrästä. Minulle ovat nämä eläkeläisjärjestöt kertoneet, että tällä hetkellä eläkeläisiä on lähes 1,5 miljoonaa eli 25 prosenttia Suomen väestöstä, ja mikä tärkeätä, he ovat kaikki äänioikeutettuja.

Samoin on keskusteltu siitä, kuinka paljon valtio tässä nyt kassaansa meiltä saa rahaa. Niin kuin olen todennut, meillä on kuusi yksityistä eläkeyhtiötä, joiden tasearvo on noin 170 miljardia tänä päivänä, ja ne maksavat ensi vuonna eläkkeitä 24,7 miljardia euroa. Näiden yksityisten eläkeläisten eläkeindeksien leikkauksista ei jää valtion kassaan sentin senttiä. Ainut mistä jää, on valtion oma eläkerahasto VER, joka maksaa eläkkeet Kevan kautta. VERin, Valtion Eläkerahaston, tasearvo oli viime vuoden lopussa 14,3 miljardia euroa, ja he maksavat eläkkeitä tänä vuonna muistini mukaan 4,4 miljardia euroa. VERin kautta valtio tulee säästämään noin 30 miljoonaa euroa näissä indeksileikkauksissa, ja VERin kautta valtio hyötyy myös siitä, että hallitus on päättänyt ottaa Valtion Eläkerahastosta puoli miljardia, 500 miljoonaa, lainaa ensi vuoden talousarvion katteeksi. Tämä on se, mitä valtio tästä eläkeläisten kurittamisesta hyötyy. Eli lyhyesti toistan: 30 miljoonaa Valtion Eläkerahaston eläkkeensaajilta säästyy tässä leikkauksessa, ja toinen asia on se, että hallitus lainaa VERiltä 500 miljoonaa euroa ensi vuoden budjetin katteeksi. Yksityiset eläkeyhtiöt, vielä korostan sitä, eivät hyödytä sentin senttiä Suomen valtion kassaa.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Nämä hallituksen esityksen valtiontaloudelliset syyt ovat, että säästetään valtion menoista 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on todella ikävä asia, indeksitarkistukset vain 0,4 prosenttia. Mutta sitten tässä on hyvää se, että tässä on kumminkin huomioitu, että kaikista pienituloisimmista pidetään huolta, tavallaan sitten samat muutokset tehdään myös sosiaaliturvaan. Mutta tämän lakiesityksen on tarkoitus olla pysyvä ja alkaa vuoden 2016 alusta.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​