Täysistunnon pöytäkirja 98/2014 vp

PTK 98/2014 vp

98. KESKIVIIKKONA 15. LOKAKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta

 

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kiinteistöverolaki tuli voimaan parikymmentä vuotta sitten eli vuonna 1993. Laki korvasi katumaksulain, kiinteistöjen harkintaverotuksen, asuntotulojen verotuksen ja niin sanotun manttaalimaksun. Siitä on tullut yllättävän tehokas verotusmuoto kaikille kunnille. Kiinteistöthän eivät voi muuttaa toiseen kuntaan, ellei tapahdu kuntaliitosta. Lisäksi monet kunnat ovat vuosien saatossa korotelleet kiinteistöveron perusteita ja täten saaneet kunnille merkittäviä lisätuloja.

Me perussuomalaiset ilmoitimme valtiovarainvaliokunnassa, ettemme voi hyväksyä hallituksen esittämiä korotuksia kiinteistöveroon. Miksi? Siksi, että kiinteistövero on tasaveron luonteinen ja kohtelee näin ollen pienituloisia poikkeuksellisen kovakouraisesti.

Arvoisa puhemies! Jo aiemmin toteutetut kiinteistöveron kiristykset ja verotusarvojen määrittelyt ovat ajaneet monet kansalaiset tukalaan tilanteeseen. Erityisen ankaria nämä korotukset ovat olleet monille leskeksi jääneille pienituloisille eläkeläisille, varsinkin jos he asuvat sellaisella alueella ja sellaisessa asunnossa, jonka myyminen ei kohtuullisella vaivalla onnistu.

Arvoisa puhemies! Nyt tehtävä kiinteistöverojen korotus on ongelmallinen myös siksi, että valtio suunnittelee valtionosuuksia alentamalla keräävänsä kunnilta itselleen kiinteistöverojen alarajan korottamisen tuomat lisäverotulot eli lähes 50 miljoonaa euroa. Tämä on täysin poikkeuksellinen käytäntö ja on erittäin raju toimenpide siksi, että kiinteistöverolain 1 §:n mukaan kiinteistövero menee kiinteistöjen omistajakunnalle ja on tarkoitettu ennen kaikkea kuntien omien menojen kattamiseen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi esitän perussuomalaisten valiokuntaryhmän tekemän hylkäysehdotuksen hyväksymistä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Kauko Tuupaisen vastalauseen 1 mukaista hylkäysesitystä.

Tämä hallituksen esitys on aivan käsittämätön, ja se, mitä siitä seuraa, on hyvin ongelmallista sen takia, että kiinteistövero on kuntien vero ja tarkoitettu ennen kaikkea kuntien omien menojen kattamiseen. Tämän hallituksen esityksen vaikutus on 48 miljoonaa, mistä muun muassa Espoon, mistä itse tulen, osuus on kaiken kaikkiaan 20 miljoonaa euroa. Tämä 20 miljoonaa euroa leikataan valtionosuuksista pois, mikä tarkoittaa sitä, että Espoon täytyy nostaa kiinteistöveroa. Tämä vaikutus ei tunnu ainoastaan hetkellisesti vaan vaikuttaa vielä vuosienkin päähän. Tällä hallituksen esityksellä tehdään tulonsiirto valtiolle ja Espoon menettämät 20 miljoonaa jaetaan muille kunnille. Ei Espoo ole ainoa eikä yksin, vaan näitä kuntia, joita tämä esitys erityisesti koskettaa, on noin 23 Espoon lisäksi.

Arvoisa herra puhemies! On syytä myös miettiä sitä, millä tavalla maaseudulla ja kaava-alueen ulkopuolella asuvat ihmiset joutuvat tämän asian ottamaan vastaan. Hehän eivät saa vastaavia palveluja kuin kaupungissa ja kaava-alueella asuvat. Kysymys on esimerkiksi tieylläpidoista ja -huolloista. Nämä monesti juuri ikääntyneet ihmiset siellä pienillä tiloillaan itse maksavat yksityistiet. Vanhat tilat ja vanhat, iäkkäät ihmiset joutuvat kohtuuttomasti myös tässä hallituksen esityksessä maksumiehiksi.

Arvoisa herra puhemies! Maaseudulla asuvia rökitetään. Ensin on jätevesiasetus, sen tuomat kustannukset, ja nyt nousee myös kiinteistövero.

Arvoisa herra puhemies! Tulee sellainen tunne, että kiinteistöveroa korottamalla halutaan myös rangaista oman kodin, oman asunnon, omistamisesta. Ei tämä koske ainoastaan omakotitaloasujia, vaan myös kerrostaloissa asuvat maksavat sen vastikkeessa tai vuokrissaan takaisin. Tämä päätös on todella huono. On erittäin hyvä, että meillä on myös perussuomalaisten tekemä vastalause, jota jo esitinkin kannattavani. — Kiitos.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! En puutu ylipäänsä tämän kiinteistöveron sopivuuden, mitan ja määrän kysymyksiin tässä enempää. Edustaja Tuupainen monessa kohtaa puhui asioista ja toi näkemyksiä, joihin kernaasti voi yhtyä.

Haluan kiinnittää nyt kuitenkin huomiota siihen, että tässä on erittäin merkittävä ja suuri periaatteellinen asia, jonka toinen puoli on toki vielä ratkaisematta. Varmistin äsken edustaja Tölliltä, että perustuslakivaliokunta käsittelee tätä valtionosuusleikkausta. Pohjimmiltaanhan tässä on kysymys siitä, että valtio laittaa tällä kertaa kunnat perimään kuntalaisilta veroja, jotka se ottaa itselleen. Pohjimmiltaan tästä on kysymys, erittäin suuresta periaatteellisesta ratkaisusta. Siis kiinteistöveron alarajaa nostetaan. Se tarkoittaa sitä, että kiinteistöveroja kunnat kantavat entistä enemmän ja sitten valtio menee ja ottaa ne verot sieltä itselleen.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tällaiseen kunnallisen itsehallinnonkin kannalta mielestäni erittäin kyseenalaiseen asiaan perustuslakivaliokunta valtionosuusleikkauksen kohdalla sitten puuttuu ja kajoaa, koska tässä avataan ovi sellaiseen maailmaan, jossa sitten sitä loppupäätä ei ole, loppupäätä kunnallisen itsehallinnon periaatteen romuttamisen tiellä.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta on varsin erikoinen kokonaisuus, varsinkin, kun tähän on liitetty sitten valtionosuusleikkaus, josta edustaja Pekkarinen edellä puhui.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan tästä kiinteistöverotuotosta: "Verotuoton kasvu on siis tarkoitus ottaa huomioon vähennyksenä valtionosuusperusteissa. Sitä koskeva päätös on tehty viime keväänä samassa yhteydessä kuin kiinteistöveroa koskeva korotuspäätös. Valtionosuusleikkaus on ajateltu kohdennettavaksi alarajojen korotusten osalta lisätuottoa saaviin kuntiin, jotka ovat siis jo etukäteen tiedossa. Ylärajojen korotusta vastaava oletettu lisätuotto vähennettäisiin sitä vastoin yleisesti muiden kuntien valtionosuuksista. Valtionosuusleikkaukset on tarkoitettu pysyviksi, eli ne jäisivät kunnan valtionosuuspohjaan."

Arvoisa puhemies! Tämä on varsin erikoinen — ja tekee mieli sanoa, että melkoisen innovatiivinen — ratkaisu tämän teknisen toteutuksen osalta, mutta periaatetasolla tämä on erittäin vakava. Meillä on kunnilla perustuslain turvaama verotusoikeus. Nyt tässä päätetään, että kuntien kiinteistöveron alarajaa ja ylärajaa nostetaan. Eli kunnillehan on määrätty tietyt rajat, joiden välissä kiinteistöveroprosentin kunta sitten määrittelee. (Pentti Kettunen: Puhuja on aivan oikeassa!) Nyt sitten tehdään niin, että ne, joilla kiinteistövero on nykyisen alarajan alapuolella, joutuvat nostamaan sitä ja kaikki se tuotto otetaan valtiolle, ja siinä käy sillä tavalla, että tavallaan kunnat pannaan valtionveron kerääjiksi. Mitä tämä tarkoittaa kunnallisen itsehallinnon kannalta ja kuntien verotusoikeuden kannalta?

Mutta sitten, miten tämä kohdennetaan kuntiin? Luin tästä mietinnöstä ja luen vielä: "Valtionosuusleikkaus on ajateltu kohdennettavaksi alarajojen korotusten osalta lisätuottoa saaviin kuntiin, jotka ovat siis jo etukäteen tiedossa. Ylärajojen korotusta vastaava oletettu lisätuotto vähennettäisiin sitä vastoin yleisesti muiden kuntien valtionosuuksista." Miten tämä kaiken kaikkiaan tullaan sitten kohdentamaan kuntiin, se on oma, voisiko sanoa, taiteenlajinsa. Ymmärrämme kaikki varmasti sen, miten vaikea on valtiontalouden tilanne, ja vaikea on myös kuntien talouden tilanne, mutta ei tämä kyllä ainakaan yksinkertaista kuntien rahoitusjärjestelmää eikä tuo sitä läpinäkyvämmäksi, ja sitten kun tässä on nämä kuntien omaan päätösvaltaan liittyvät vaikeudet, niin ei tätä voi hyväksyä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on käytetty edellä todella hyviä puheenvuoroja, edustaja Töllin, edustaja Pekkarisen ja myös perussuomalaisten taholta. On todella arveluttavaa se, että valtio voi pistää kunnat tekemään likaisen työn, pakottaa keräämään kiinteistöveroa, ja sitten samalla vie valtionosuuspohjaa.

Ylipäätäänkin kiinteistöveron määräytymisperusteet ovat osiltaan epäoikeudenmukaisia, ja mielestäni niihin pitäisi joskus perehtyä, vastaavatko ne nykypäivän käytäntöjä, joissa kiinteistöjen arvot ovat hyvin erityyppisiä aina sijaintikunnasta riippuen. Nythän tämä hallitus on aikaansaanut sen, että omaisuusmassojen arvo korottuu kasvukeskuksissa ja se saattaa laskea jopa useita kymmeniä prosentteja mutta vähintään 10 prosenttia hallituksen päätösten seurauksena maaseudulla.

Erittäin tärkeä huomio on myös se, että nyt verotusta siirtyy nimenomaan siihen SDP:n monesti esiin nostaman tasaveron suuntaan, siihen, mistä SDP on halunnut pyrkiä pois. Tämä kiinteistöverohan kohdistuu sillä tavalla hyvin epäoikeudenmukaisesti, että vanhassa rintamamiestalossa maksetaan sitä aivan yhtä lailla kuin sitä maksaa vauras ihminen, jolla olisi kyllä sitten ansioittensa mukaan varaa sitä veroa enemmän maksaa.

Mutta kaiken kaikkiaan tämä uudistus oli epäoikeudenmukainen kuntien kannalta ja huono.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiinteistöverotusta on viime vuosina nostettu eri keinoin, kuten eri kiinteistöveroprosentteja korottamalla, nostamalla rakennusten ja maapohjan arvostamisperusteita ja pienentämällä vanhojen asuinrakennusten ikäalennuksia. Esimerkiksi asunnoista ja niiden tonteista maksetut kiinteistöverot ovat viime aikoina nousseet ripeästi. Myös esimerkiksi maatalouden tuotantorakennuksiin äskettäin investoineet maksavat raskasta kiinteistöveroa.

Nyt on vuorossa eri kiinteistöveroprosenttien ala- ja/tai ylärajojen korottaminen. Mutta perustelu ei tällä kertaa olekaan puhtaasti normaali kuntien verotulojen kasvattaminen, vaan hallitus kertoo esityksessään täysin avoimesti, että kiinteistöveron tuoton kasvu otetaan vähennyksenä huomioon valtionosuusperusteissa. Todellinen lopullinen kiinteistöveron korotuksen hyödyn saaja ei siis tällä kertaa olekaan kunta vaan valtio.

Arvoisa puhemies! Verotuoton kasvu on siis tarkoitus ottaa huomioon vähennyksenä valtionosuusperusteissa. Sitä koskeva päätös on tehty viime keväänä samassa yhteydessä kuin kiinteistöveroa koskeva korotuspäätös. Valtionosuusleikkaus on ajateltu kohdennettavaksi alarajojen korotusten osalta lisätuottoa saaviin kuntiin, jotka ovat siis jo etukäteen tiedossa. Ylärajojen korotusta vastaava oletettu lisätuotto vähennettäisiin sitä vastoin yleisesti muiden kuntien valtionosuuksista. Valtionosuusleikkaukset on tarkoitettu pysyviksi, eli ne jäisivät kunnan valtionosuuspohjaan. Kysymys on eräänlaisesta kiinteistöveron pakkokorotuksesta. Kiinteistöveron nosto ei myöskään aidosti vaikuta kunnallisveron korottamistarvetta pienentävästi.

Vaikka valtionosuuksia koskevat kysymykset kuuluvat eduskunnan hallintovaliokunnan toimialaan, keskusta ei ole voinut hyväksyä sellaista periaatetta, että kuntien valtionosuuksien leikkauksiin kohdistetaan uusia leikkauksia sitä kautta, että kunnat pakotetaan korottamaan kiinteistöveroa. Keskusta haluaa myös tässä yhteydessä, tämän kiinteistöverolain käsittelyn yhteydessä, ilmaista tämän kantansa. Mikäli kiinteistöverotukseen tehdään muutoksia, tulee kuntien saada pitää tämä verotuotto.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotus hylätään vastalauseen 2 mukaisesti.

Pentti Kettunen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun kiinteistöverolaki säädettiin noin 20 vuotta takaperin, oli sen tarkoitus laajentaa veropohjaa siten, että aikaisemmin voimassa ollut katumaksulaki muutettiin, se kumottiin, ja tilalle tuli kiinteistöverolaki, jonka tarkoitus oli laajentaa veropohjaa sillä tavalla, että kiinteistöveron piiriin tuli entistä enemmän kunnan alueella olevia kiinteistöjä. Tarkoitus oli se, että kiinteistöveron kokonaistuotto ei kasvaisi, vaan samalla kiinteistöverorasitus kiinteistöä kohti alenisi. No, tämähän oli täyttä utopiaa, näinhän siinä ei käynyt, vaan välittömästi, jo heti ensimmäisenä vuonna, kiinteistöveron tuotto, ainakin omassa kotikaupungissani Kajaanissa, nousi yli kaksinkertaiseksi verrattuna voimassa olleeseen katumaksulakiin.

Nyt tätä kiinteistöverolakia ovat kunnat käyttäneet eräänlaisena lypsylehmänä, tietysti asuinkiinteistöjen osalta mutta ennen kaikkea loma-asuntojen, lomarakennusten, kohdalta. Siellähän kiinteistöveroprosentit ovat huomattavasti korkeampia kuin vakituisesti asutussa asuinrakennuksessa.

Kiinteistöverolla kunnat myös paikkaavat niitä menetyksiä, joita aiheutuu ja on aiheutunut muun muassa valtionosuuksien leikkauksista. Valtio — ja eduskunta — on antanut tähän sitten oivan mahdollisuuden hyväksymällä kiinteistöveroprosenttien korotuksia, mistä tässäkin tapauksessa on kysymys. Lisäksi tämäkin hallitus — jaa, taisi olla Kataisen hallitus eikä tämä Stubbin hallitus — sopi verottajan kanssa siitä, että piilokorotus kiinteistöverossa suoritetaan — se tapahtui viime keväänä — nostamalla kiinteistöjen verotusarvoja. Näin ollen kuntien valtuutetut säästyivät ikävältä asialta. Heidän ei tarvinnut tehdä asian hyväksi mitään, kun verottaja viran puolesta nosti kiinteistöjen verotusarvoja, ja näin sitten kiinteistöverot nousivat kiinteistöjen omistajilla.

Kiinteistövero on tasavero. Se on niitä ikäviä veroja, jotka eivät ota huomioon kiinteistön omistajan tulotasoa. Jos on kaksi samanlaista omakotitaloa vierekkäin ja toisessa asuu pientä eläketuloa nauttiva eläkeläismummo ja vieressä samanlaisessa omakotitalossa, jossa on verotusarvo sama, asuu sellainen henkilö, jolla tulot ovat jopa 100 000 euroa vuodessa, molemmat maksavat yhtä paljon kiinteistöveroa. Siis tämä kiinteistöverojärjestelmä on hyvin epäoikeudenmukainen verojärjestelmä.

Ja nyt hallitus esittää, niin kuin edellä puhujat ovat esittäneet, jopa todella ihmeellisyyttä: ne kunnat, joitten kiinteistöveroprosentti on ollut säädetyn veroprosentin alarajalla, joutuvat nyt nostamaan alarajaa ylöspäin, ja tämä tuotto leikattaisiinkin valtiolle — ja leikataan varmasti — ja väitetään, että se tuotto sitten käytetään sieltä valtionosuuksien nostona heikompiosaisille kunnille.

Tämä on aivan samanlainen asia kuin se, että sähköyhtiöt kauppaavat ekosähköä, tuulivoimaa jne., kalliimmalla hinnalla kuin tavallista sähköä. Kuitenkin kaikki se sähkö tulee samaa kaapelia pitkin. Mistä kuluttaja voi erottaa, tuleeko sieltä hänelle nyt tuulisähköä, kun hän maksaa monta senttiä korkeampaa hintaa, vai tuleeko sieltä ydinvoimasähköä. Eihän sitä sähköä voi erottaa, kun se kaikki sähkö tulee samaa kaapelia pitkin. Sama systeemi tulee olemaan tässä: eivät kunnat voi kontrolloida sitä, tuleeko heille nyt valtionosuuksina ja valtionapuina nimenomaan sitä rahaa, mikä on leikattu näiltä kunnilta, joilla on ollut alarajassa kiinteistöveroprosentti.

Herra puhemies! Myöskin minä kannatan perussuomalaisten tekemää hylkäysesitystä. Tämä lakiesitys on suorastaan törkeä.

Herra puhemies! Tässä oli minun osuuteni tästä asiasta, ja toivon, että eduskunnasta löytyisi enemmistö, joka hylkäisi tämän esityksen. Tämä on huono esitys.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Eero Heinäluoma.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on erittäin ansioituneesti puhunut useampi edustaja tämän hallituksen esityksen hylkäämisen puolesta, ja kyllä minäkin totean, että näin tälle on tehtävä. Se on selvä, että kiinteistövero jos mikä on tasaluontoinen vero, ja niin kuin tuossa edellä edustaja Kettunen hyvin kuvasi, jos on kaksi omakotitaloa vierekkäin ja siellä on eri tulotasoiset ihmiset, he maksavat kuitenkin saman hinnan tästä kiinteistöverosta.

Myös tuolla kentillä kun on liikkunut, kansalaiset ovat olleet erittäin ärtyneitä — ennen kaikkea, sanotaan, sellaiset, jotka ovat perintönä saaneet niitä mökkejä — kun verottaja on viimeisen parin vuoden aikana niiden verotusarvoja erittäin kovasti nostanut ja kiinteistöverojen arvo on enemmän kuin tuplaantunut. Siitä syystä tämä nyt kaavailtu ehdotus on ehdottomasti laitettava nurin. Siellä on perussuomalaisten valtiovarainvaliokuntaryhmä esittänytkin, että tämä lakiehdotus hylätään, ja sillä kannalla olen minäkin, että näin on tehtävä.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Kivirannan hylkäysehdotusta asian osalta. Muutama sana tässä kuitenkin.

Tässähän on valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä kiinnitetty erityishuomiota tähän valtionosuusleikkauksia koskevaan päätökseen ja sen oikeutukseen, ja käytännössä tämä on pysyvä ratkaisu, eli kunnan valtionosuuspohjaa pienennetään siinä määrin kuin mitä tämä korotettu kiinteistöverotuotto tuo sinne. Valtiovarainvaliokunta on hyvinkin voimakkaasti tähän ottanut kantaa ja käsitellyt tätä. Tämä on tietysti hallintovaliokunnan asia valtionosuuksien osalta, mutta näyttää siltä, että myös perustuslakivaliokunta ottaa tähän kantaa, ja sitten jää nähtäväksi, onko tämä mahdollista viedä eteenpäin tässä muodossa kuin missä se nyt käsittelyssä on. Onkin tärkeätä, että tässä vaiheessa tämä kulku pysäytetään, ja sikäli nämä hylkäysehdotukset ovat hyvin kannatettavia.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä kiinteistöverohan on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka omistaja sitten maksaa sille asianomaiselle kunnalle, missä tämä kiinteistö sijaitsee. Kiinteistön omistajan ja kunnallishallinnon eli kunnallisen itsehallinnon kannalta tämä tuntuu kyllä ihmeelliseltä. Tämä pakottaa nyt kuntia lisäämään verotusta, mikä puolestaan lisää asuntomenoja. Täällä esityksessä mainitaan, että veroprosenttien alarajojen korotus edellyttää kaikkiaan 60 kunnan tarkistavan yleistä kiinteistöveroprosenttiaan. Niin kuin täällä joku jo mainitsi, Uudellamaallakin peräti seitsemän kuntaa joutuu tarkistamaan tätä. Eli en voi myöskään olla hyväksymässä tätä. Ja niin kuin pisteenä iin päällä täällä on vielä maininta: "Veron tuoton kasvu otettaisiin vähennyksenä huomioon valtionosuusperusteissa. Asiasta annettaisiin erillinen esitys." Eli näin lyhyesti: kannatan myös perussuomalaisten hylkäysesitystä.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kiinteistöveron ylä- ja alarajaa ehdotetaan korotettaviksi. Tämä veroesitys on arvonlisäveron tavoin tasavero, joka kohdistuu erityisesti pienituloisten asumiskuluihin, kiinteistöveroa kun maksavat kaikki, niin omakoti-, rivi- kuin kerrostaloissakin asuvat. Kiinteistövero ei ota huomioon verovelvollisen veronmaksukykyä.

Tavoitteena on pitää koko Suomi asuttuna, myös syrjäkylillä. Kiinteistöverolla kustannetaan muun muassa katuvalojen ja katujen ylläpitoa, mutta maaseudulla asuvat usein jäävät näiden palveluiden saajina altavastaajiksi, vaikka maksavat niitä samassa mitassa kuin keskusalueella asuvat.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen erikoisuus on siinä, että niiltä kunnilta, jotka joutuvat korottamaan kiinteistöveroa, leikattaisiin vastaava summa valtionosuuksina pois. Eli tällä kiinteistöveron korotuksella ei todellakaan kuntatalouden ongelmia ratkaista. Sen sijaan se kasvattaa kiinteistön omistajan ylläpitokustannuksia, mikä puolestaan voi tarkoittaa sitä, että jatkossa kiinteistöjen huollosta ja investoinneista tingitään.

Arvoisa puhemies! Kannatan Kauko Tuupaisen vastalauseen 1 mukaista hylkäystä.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Nalle Wahlroos muutti Ruotsiin välttääkseen perintöveron. Lahden takaa hän on lehtitietojen mukaan huudellut, että kiinteistöveroa kun korotetaan, niin sitä ei voi välttää.

Perussuomalaisena en voi hyväksyä nyt esitettyä korotusta kiinteistöveroon. Kiinteistövero on tasaveron luonteinen ja kohtelee näin ollen pienituloisia poikkeuksellisen kovakouraisesti. Jokaisen on jossakin asuttava, joten näin ollen kansalainen ei omalla käytöksellään voi veroa välttää. Kotikunnassanikin jo laskettiin tämän uuden lakiehdotuksen tuomia vaikutuksia verotukseen ja kunnalle siitä tulevia tuloja. On jotenkin surkuhupaisaa, kun tietää, että kiinteistöveron alarajan korotusta vastaava vero pyritään valtionosuuksia pienentämällä siirtämään suoraan valtiolle. Näin ollen se ei kuntien ahdinkoon paljonkaan auta, vaikka kuntalaiset joutuvat maksamaan enemmän. Tietysti se on hyvin ikävää pienituloisille eläkeläisille, jotka menettävät puolisonsa ja kiinteistöveromaksujen ja muiden korotettujen maksujen takia saattavat joutua myymään kiinteistöjään syrjäseuduilla. Tällä kertaa kiinteistöjen myynti ei myöskään ole kovin edullista, ei varmaan kaupungissakaan. Kaupungissakin on erilaisten verojen, kuten näiden jo mainitsemieni perintöverojen, takia moni mummo tai vaari joutunut lähtemään mökistään puolison kuoltua.

Siinä mielessä yhdyn tähän perussuomalaisten ehdotukseen, että tämä kiinteistöveron korotus -lakiehdotus hylätään.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Kuntien taloustilanne on hyvin haastava, kuten on valtiollakin. Sen kaikki täällä salissa paikalla olevat ja salista poissa olevatkin hyvin tietävät. Itse asiassa samoista, meidän yhteisistä rahoistammehan tässä on loppupelissä kyse.

Kuntien tulopohjassa valtionosuudet ovat yksi tärkeä osa, ja niitä on tällä hallituskaudella valitettavasti jouduttu leikkaamaan varsin kovallakin kädellä. Ja verotusoikeus on sitten tämä toinen kunnille tärkeä tulouttaja, jolla kuntapalveluja rahoitetaan. Itse asiassa 2000-luvun kasvun vuosina osassa kunnista luotiin aika paljon hyviä palveluita ja myös pönkitettiin rakenteita sellaisilla verotuloilla, jotka eivät olleet niin sanotusti vakaalla pohjalla taikka sellaista verotuloa, joka olisi varmasti säilyvää ja pysyvää — yhteisöverotuotto esimerkkinä siitä. Näissä kunnissa on ollut tietysti isoja vaikeuksia siinä vaiheessa, kun tuo yhteisöverotuotto on sitten laskenut ja tätä kautta tullut tulopohjaan aukko, joka on pitänyt tavalla tai toisella pyrkiä täyttämään.

Kiinteistöveron tuloutus on varsin vakaata. Ylärajan noston voisi hyvin hyväksyä näin ollen, jos se paikkaisi aidosti kuntataloutta. Alarajan nosto on haastavampi hyväksyä. Tuntuu vaikealta se, että kunta, joka ei ole itse päättänyt, että nostaa tai menee tuon alarajan mukaisesti, joutuisi pakotettuna nostamaan taloustilanteesta riippumatta, mutta ymmärrän sen, että tässä myös tavoitellaan sitä, että ero ei olisi liian suuri erilaisten kuntien välillä.

Tämän lainsäädännön haaste ja erikoisuus on kyllä tämä valtionosuusleikkuri, joka poistaa sen tulon sitten kunnilta ja luo aika monimutkaisenkin järjestelmän. Tätä on varmasti syytä seurata ja katsoa, miten se toimii. Kun talous antaa myöden, niin minun mielestäni nämä rahat pitäisi kyllä jättää sinne kuntiin vahvistamaan kuntien omaa tulopohjaa.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä edellinen edustaja totesi, että valtionosuuksien poistuminen olisi tavallaan oikein siinä mielessä, että on tehty ylimääräisiä rakenteita, joitten ylläpitäminen ei ole kestävää. (Timo Heinonen: En niin sanonut!)

Valtionosuudet ovat korvausta niistä palveluista, mitä kuntien on pakollista hoitaa, ja on erittäin kyseenalaista, että tämä hallitus ei ole pystynyt purkamaan niitä normeja, mitä kunnilta vaaditaan tehtäväksi, eikä tämä hallitus ole pystynyt tekemään säästöjä muuten kuin kuntien kautta, pakottamalla kunnat tekemään sen likaisen työn, mistä tässäkin uudistuksessa on kyse. Siihen kyllä edustaja Heinonenkin aivan oikein viittasi.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnan kannanotossa sanotaan, että tämän lakiesityksen taustalla on hallitusohjelman mukainen tavoite kasvattaa kiinteistöveron osuutta kuntien verotuloista, ja jatketaan vielä, että uudet alarajat merkitsevät käytännössä sitä, että 63 kunnan on tarkistettava joko yleistä tai vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia. Tämän on arvioitu lisäävän kuntien kiinteistöverotuottoa noin 40 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi arvioidaan, että uudet ylärajat tuottavat noin 8 miljoonan euron lisäyksen vuosittaiseen verokertymään. Tavallaan nämä löytyvät perusteluista, miksi tämä laki on eduskuntaan tuotu, ja valiokunta niitä myöskin tässä kannanotossa siteeraa.

Harmillista on kuitenkin todeta samassa yh- teydessä, että vaikka täällä sanotaan, että 48 miljoonaa pitäisi kuntatalouteen tulla palvelujen rahoittamiseen ja kaikkiin hyviin asioihin tämän lain kautta, niin todellisuudessa tämä kaikki imuroidaan valtionosuuksia leikkaamalla pois eikä sinne kuntien hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja kuntatalouden parantamiseen tämän lain myötä jää konkreettisesti yhtään mitään. Tämän kytkykaupan takia tulemme myöskin vasemmistoliitossa olemaan tämän lakiesityksen hylkäyksen kannalla silloin, kun tämä äänestykseen tulee.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari, teidän puheessanne liittyen minun edelliseen puheeseeni ei ollut kyllä totuutta nimeksikään, tai ainakin te käytitte totuutta kovin säästeliäästi. En puhunut siitä, että on rakennettu valtionosuuksien varaan palveluita ja niitä nyt jouduttaisiin leikkaamaan. Minä puhuin siitä, että osassa kuntia yhteisöverotuotot kasvoivat erittäin nopeasti ja yhteisöverotuottojen varaan luotiin palveluita. Niin kuin tiedämme — tai ne tietävät, jotka tietävät — yhteisövero ei ole sellainen vakaa tulouttaja, jonka varaan pitäisi rakentaa pysyviä rakenteita tai pysyviä palveluita. Näitä esimerkkejä Suomesta löytyy lukuisia, joissa yhteisöverotuoton romahtaminen keskustan hallituksen, pääministeri Matti Vanhasen hallituksen, aikana johti siihen, että niiden tulopohja rapautui ja näin ollen niitä palveluita ei pystytty ylläpitämään. Näissä kunnissa tuli isoja talouden ongelmia, ja puhuin siis yhteisöverotuoton varaan rakennetuista palveluista.

Keskustelu päättyi.