Anne  Kalmari  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hylkeet ansaitsevat joskus olla keskustelun keskipisteenä myös täällä eduskunnassa. Meillä on ollut Itämerellä tilanne, että hylkeitä on kyllä saanut luvanvaraisesti pyytää, ja nyt 1.8. lähtien niitä voidaan metsästää metsästysoikeuden nojalla alueittain määritellyn suurimman sallitun saalismäärän täyttymiseen saakka. Mutta meillä on ollut ongelmana, että hyljetuotteita ei voi kaupallisesti hyödyntää millään lailla. Tämä tuotteitten hyödyntämiskielto on oikeastaan tullut sen seurauksena, että suomalaiset vaikuttajat EU:n päässä, tällaiset vihreät vaikuttajat, ovat kokeneet hylkeen niin söpöksi eläimeksi, että siitä tulevia tuotteita ei voisi hyödyntää. On aivan käsittämätöntä, että samaan aikaan on ollut tilanne, että Kanadasta ja Norjasta, joissa hylkeitä myös pyydetään, tulevat tuotteet on Euroopan markkinoilla voitu hyödyntää.

Emme oikeastaan pysty EU:ta vastaan ihan täysin tässä asiassa pyristelemään, mutta kiitän ministeriötä innovatiivisesta toiminnasta, — tosin on hyvin byrokraattinen nyt tämä lainsäädäntö — joka mahdollistaa sen, että tämmöinen pienimuotoinen, voittoa tavoittelematon kauppa voi nyt tulevaisuudessa tapahtua. Näitä hylkeitähän todellakin on syytä poistaa Itämereltä, koska ne aiheuttavat jo huomattavaa vahinkoa kalastajille. On aivan käsittämätöntä, että sitten kun näitä nyt on saanut poistaa, tuotteita ei voisi hyödyntää. Se on ekologisestikin kestämätöntä. Nyt muun muassa kalastajat saavat pienen korvauksen siitä vaivannäöstään, kun siellä on pyyntivälineet rikottu ja näitä hylkeitä sitten sieltä pyyntivälineistä poistetaan, ja saa edes sen lihan hyödyntää, ja aivan samoin on metsästyksen osalta.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari toi tuossa edellä esille hyvin tämän tilanteen hylkeen luvanvaraisen pyynnin osalta ja ne ongelmat, mitkä tuolta EU-lainsäädännöstä ja kansainvälisestä lainsäädännöstä ovat aiheutuneet hylkeennahkojen ja muiden hylkeeseen liittyvien tuotteitten myynnille. On ihan kohtuullista, että jos hylkeitä on lupa metsästää, niin myös niitten nahka ja hylkeen rasva voitaisiin käyttää hyödyksi ihan täysimääräisesti niistä hylkeistä, joille on pyyntilupa.

Valiokuntakäsittelyssä tuli myöskin se esille, että kalastajien pyydyksiin kuolleet hylkeet voitaisiin yhtä hyvin käyttää hyväksi ja kehitettäisiin tapa, jolla niitä voisi laillisesti tuoda markkinoille. Se jäi varmaan tulevien asetusten ja lainsäädännön varaan aika pitkälle, sitä ei valiokunnassakaan määritelty ihan täysin, miten se voidaan toteuttaa. Mutta toivottavasti tulevaisuudessa kaikki hylkeet, jotka joko kuolevat pyydyksiin taikka sitten ammutaan metsästyslupien mukaan, voidaan markkinoilla myöskin myydä, koska ne eivät kumminkaan tuota niin huomattavia voittoja kenellekään, jos lasketaan se haitta, mitä kalanpyydyksille aiheutuu. Siitä ei varmasti synny mitään mittavia tuloja, ja siinä mielessä voidaan laskea, että tuo kauppa on aika pienimuotoista, vaikka hyljekannat ovat tietysti voimistuneet viime vuosina Suomen aluevesillä.