Jan Vapaavuori /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmiä koskeva sääntely on nykyisellään erittäin niukkaa. Eduskuntaryhmät on toki mainittu laista korkeimmassa eli perustuslaissa kahdessa eri yhteydessä: siinä yhteydessä, kun puhutaan valtioneuvoston muodostamisesta, ja sitten toisaalta siellä, missä on säännökset ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä. Jo periaatteellisista syistä olisi tarpeen saattaa voimaan eduskuntaryhmiä koskeva perussääntely. Toki tähän liittyy myös käytännön syitä, koska nykyisellään eduskuntaryhmien oikeudellinen luonne on epäselvä.

Tässä lakiesityksessä ehdotetaan tämä perussäännöstö toteutettavaksi, kuitenkin siten, että lakiin otettaisiin vain ryhmien aseman järjestämisen kannalta välttämättömät vähimmäissäännökset. Tarkoitus onkin jättää mahdollisimman paljon ryhmän toiminnan järjestämisestä ryhmän oman autonomian varaan.

Kyse on siis aloitteesta, jonka päätarkoituksena on selkeyttää eduskuntaryhmien oikeudellista asemaa. Tähän liittyy muun muassa kysymys ryhmien rekisteröinnistä, jota kautta eduskuntaryhmistä tulisi oikeushenkilö. Laissa säädettäisiin myös, että jokainen kansanedustaja kuuluu johonkin ryhmään ja että jokaisella ryhmällä on laissa määritellyt seikat sisältävät säännöt. Lisäksi laissa säädettäisiin eduskuntaryhmän eduskunnalta saamasta tuesta, sen käytöstä ja valvonnasta.

Arvoisa herra puhemies! Tämä ajatus ei ole kokonaan uusi. Edellisellä vaalikaudella tätä aloitetta valmisteli silloisen varapuhemies Kääriäisen johtama työryhmä, jossa oli kaikkien silloisten eduskuntaryhmien edustus. Aloite jätettiinkin ja vietiin perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, mutta käsittely keskeytyi siellä vaalien johdosta ja raukesi. Tilanne ei ole kuitenkaan muuttunut, ja tämän aloitteen allekirjoittajina ovat kaikkien eduskunnassa edustettuina olevien eduskuntaryhmien puheenjohtajat vasenryhmää lukuun ottamatta. (Hälinää yleisölehterillä)

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi pahoittelen sitä, että en ole ehtinyt ryhmän edustajana läheskään kaikkiin palavereihin mukaan, missä tätä lakiesitystä on käsitelty, mutta jo keväällä ilmoitin, että emme voi allekirjoittaa sitä. Syynä oli tämä 6 §:n 2 momentti elikkä pakkojäsenyys, ja sen rinnalle on noussut sitten eduskuntaryhmien tilien käyttö, eduskuntaryhmän rahojen käyttö ja niiden salaaminen.

Ensinnäkin tästä pakkojäsenyydestä. Hallituksen esityksessähän todetaan, että "jokainen kansanedustaja kuuluu johonkin eduskuntaryhmään". Perustuslaistahan lähtee näkemys pakkojäsenyydestä. Elikkä kun puhutaan yhdistymisvapaudesta, se toisinpäin luettuna tarkoittaa, että ei voi olla myöskään yhdistymispakkoa. Tätä näkökulmaa on käsitelty monessa yhteydessä, esimerkiksi aselain käsittelyn yhteydessä, jossa tällainen pakkojäsenyys todettiin perustuslain vastaiseksi, ja se otettiin pois aselakiesityksestä.

Kysymys kuuluu, mitä eduskunta voittaa tällä pakkojäsenyydellä, mitä uutta se saa. Minun mielestäni kansanedustajalla pitää olla, kun kyse on kuitenkin vaaleissa saadusta mandaatista, myös oikeus olla liittymättä eduskuntaryhmään. Jonkunlaisena perusteena, ei edes painavimpana, on se, että siinähän yhteiskunta ja veronmaksajat säästävät rahaa, koska hän ei ole oikeutettu ryhmärahoihin silloin, jos hän ei organisoidu.

Tästä pakkojäsenyydestä voi käydä monenlaista pohdintaa, eettistä, moraalista, poliittista ja filosofista harkintaa. Otan ihan tämmöisen teoreettisen esimerkin: Kun vaalien jälkeen eduskuntaryhmät muodostetaan ja käynnistetään hallitusneuvottelut, voi löytyä edustajia, jotka yllättäen haluavatkin pitää omista ja puolueensa keskeisistä vaalilupauksista kiinni. Kun he noudattavat tätä linjaansa, he tulevat välittömästi erotetuksi eduskuntaryhmästään määräämättömäksi ajaksi, mikä on kovin mahdollinen rangaistus, minkä eduskuntaryhmä voi langettaa. Tämän jälkeen, jos näitä edustajia on vaikkapa kaksi, heillä on kolme vaihtoehtoa: he eivät perusta mitään ryhmää, perustavat kaksi erillistä ryhmää tai perustavat yhteisen ryhmän. Tässä tämä ensimmäinen ja viimeinen vaihtoehto ovat loogisia. Se, että he perustaisivat kaksi erillistä ryhmää, ei ole looginen, koska erottamissyy on ollut aivan samanlainen kummankin kohdalla.

Sitten puolue ja eduskuntaryhmä, mistä heidät on erotettu, voivat ottaa uutena poliittisena painostuskeinona käyttöön sen, että tämä uusi kahden henkilön ryhmä, kun se perustetaan ihan käytännön työn organisoimiseksi, sitten tämän puolueen ja sen eduskuntaryhmän toimesta, josta erottaminen on tapahtunut, leimataan eriseuraiseksi, lahkolaiseksi ja tällä tapaa annetaan kuva, että he ovat erkaantuneet myöskin puolueesta. Tämä on työkalu, joka on ihan konkreettinen, ja se voi johtaa uuteen poliittiseen painostukseen ja liittyy myöskin tähän imperatiivisen mandaatin kieltoon.

Arvoisa puhemies! Toisena asiana, mikä on aivan yhtä tärkeä, on se, että tämän esityksen johdanto-osassa sanotaan, että "muutoksen mukaan eduskunnan kanslialle annetut eduskuntaryhmän tilinpäätöksen tuloslaskelma- ja tase-erittelyt olisivat salassa pidettäviä asiakirjoja". No, tämä on jollakin lailla epäselvästi muotoiltu laissa, kun tässä sanotaan, että "muutoksen mukaan", mutta tässä suhteessahan ei tapahdu mitään muutosta, ja todetaan tilanne, että tällä hetkelläkään eduskuntaryhmien rahojen käyttö ei ole julkista tositetasolla. Sen pitäisi ehdottomasti olla sitä.

Esitänkin kyllä kysymyksen kaikille kansanedustajille siitä, mitä salattavaa eduskuntaryhmien rahojen käytössä on, kun kaiken muun rahan käyttö tässä talossa on julkista. Ja jos ei mitään salattavaa ole, niin eikö kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi olisi ihan reilua, että myöskin eduskuntaryhmien tilit voitaisiin käydä läpi samalla tapaa esimerkiksi tiedostusvälineitten toimesta kuin voidaan käydä muutkin rahat, mitä tässä talossa käytetään?

Tähänhän liittyy vielä sitten esitys siitä, että julkisuuslakia muutettaisiin niin, että 24 §:ään lisättäisiin kohtaan 15 a) erikseen vielä tämä, että todetaan, mitkä ovat salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja, ja sinne tulisivat nimenomaan nämä tilinpäätöksen tuloslaskelma- ja tase-erittelyt. Eli tuloslaskelma ja taselaskelma olisivat julkiset, mutta yhtään sen tarkempaa tietoa ei tulisi julkiseksi. Tämä on minusta kestämätön peruste, ja kyllä minä uskon, että ajan oloon julkisuuden paine tulee niin kovaksi, että myöskin eduskuntaryhmien rahankäytön täytyy tulla julkiseksi. Minun mielestäni se on täysin perusteltu vaatimus.