8) Laki vammaisetuuksista annetun lain 51 §:n
muuttamisesta
Anneli Kiljunen /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Haluan heti aluksi tässä kiittää hallitusta
siitä, että se on korottamassa keliakiaa sairastavan
ihmisen ruokavaliokorvausta, kuten tämä lakialoitekin
tekee. Tämä asia on meillä juuri tällä hetkellä valiokunnassa
keskusteluissa, mutta halusin siitä huolimatta tuoda sen Keliakiaryhmän
puheenjohtajana tässä vaiheessa myös
tähän eduskunnan keskusteluun. Keliakiaryhmä haluaa
tässä yhteydessä kaikesta huolimatta,
vaikka hallitus parantaa keliakiaa sairastavien ihmisten tilannetta,
kuitenkin tuoda vielä parempaa yhdenvertaisuutta keliakiaa
sairastavien ihmisten osalle.
Ensinnäkin keliakia on elinikäinen perinnöllinen
sairaus, jonka ainoa hoito ja lääke on tarkasti noudatettava
gluteeniton erikoisruokavalio. Hoitoon ei ole muita vaihtoehtoja,
mikä tekee sen vähän erilaiseksi kuin
esimerkiksi diabetes tai muut allergiset ruokavaliot. Kyse on selkeästä sairaudesta.
Keliakiaa sairastavan on noudatettava gluteenitonta ruokavaliota
kaikissa ruokailutilanteissa jokaisena päivänä,
sillä pienikin määrä gluteenia
vaurioittaa ohutsuolta. Hoitamaton keliakia aiheuttaa yhteiskunnalle
merkittäviä lisäkustannuksia turhien
lääkärissä käyntien
ja keliakiaan liittyvien sairauksien hoitokuluina. Hoitamaton keliakia
aiheuttaa muun muassa osteoporoosia, lapsettomuutta, maksasairauksia
ja masentuneisuutta sekä vakavimmillaan ohutsuolen syöpää.
Yhteiskunnan kannattaa panostaa keliakian hyvään
hoitoon, koska sairauteen on olemassa tehokas täsmähoito.
Ehdottoman tarkalla ruokavaliohoidolla keliakia pysyy oireettomana eikä sairaus
etene. Tällöin keliakiaa sairastavat ovat myös
täysin työ- ja toimintakykyisiä, yhteiskunnan
tuottavia jäseniä.
Keliakiaa sairastavat ovat voineet hakea 1.10.2002 alkaen ruokavaliokorvausta
gluteenittoman ruokavaliohoidon aiheuttamista lisäkustannuksista.
Ruokavaliokorvauksen saajia oli 30.6. tänä vuonna
yhteensä 30 651 henkilöä. Korvausta
haetaan Kelasta. Korvauksen määrä on
tällä hetkellä 21 euroa kuukaudessa,
ja se on tarkoitettu 16 vuotta täyttäneille ja
sitä vanhemmille. Korvauksen määrä on
pysynyt koko sen voimassaolon ajan eli noin kymmenen vuotta samana,
koska siihen ei ole tehty tasokorotuksia eikä sitä ole
sidottu indeksiin. Tämä on heikentänyt
merkittävästi korvauksen ostovoimaa. Elinkustannusindeksin
mukaan korvauksen ostovoima on alentunut ajalla lokakuu 2002 — elokuu 2012
huomattavat 18,6 prosenttia. Nykyisellään 21 euron
korvaussumman ostovoima on vuoteen 2002 verrattuna enää 17,09
euroa. Todellisuudessa ostovoima on alentunut enemmän,
koska gluteenittomien tuotteiden hinnat ovat nousseet enemmän
kuin vastaavien tavanomaisten tuotteiden. Indeksillä korjattuna
korvauksen tulisi olla tällä hetkellä 24,90
euroa. Keliakian erityisruokavaliohoito aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia
keskimäärin noin 65 euroa kuukaudessa.
Keliakiaa sairastavalle koituu sairauden hoidosta myös
muita lisäkustannuksia, kuten ylimääräisiä matkakustannuksia,
koska lähikauppojen valikoimat ovat suppeat, vaikka valikoima onkin
laajentunut huomattavasti. Tarjouksia ei voi hyödyntää,
sillä gluteenittomia tuotteita ei juuri ole tarjouksessa.
Keliakiaa sairastava joutuu käyttämään
tavallista enemmän aikaa ostosten tekemiseen, sillä hänen
pitää aina tarkistaa elintarvikkeiden ainesosaluettelot
gluteenittomuuden varmistamiseksi. Lisäksi kodin ulkopuolella
ruokailtaessa gluteenittomat ruoka-annokset ovat usein tavanomaisia
kalliimpia.
Hallituksen esityksen mukaan ruokavaliokorvausta ollaan vuonna
2013 nostamassa 2 euroa 60 senttiä kuukaudessa, jolloin
ruokavaliokorvauksen määrä on 23,60 euroa.
Tämä pieni korotus kattaa osittain kymmenen vuoden
aikana tapahtunutta ostovoiman alentumista. Korotus ei kuitenkaan
vielä nosta ruokavaliokorvauksen ostovoimaa tasolle, mikä sillä oli
korvauksen astuessa voimaan. Ostovoiman säilymisen turvaamiseksi
tulevaisuudessa on erittäin tarpeellista, että keliakiaa
sairastavalle maksettava ruokavaliokorvaus sidotaan elinkustannusindeksiin.
Ruokavaliokorvaus on ainoa vammaisuus, jota ei ole sidottu indeksiin.
Tästä syystä Keliakiaryhmä eduskunnassa
haluaa muistuttaa eduskuntaa, että yhdenvertaisuus keliakiapotilaitten
sekä muitten kansalaisten välillä tältä osin
tapahtuu. Korvauksen sitominen indeksiin on tärkeää myös
yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Anssi Joutsenlahti.
Pauliina Viitamies /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Kiljusen
hyvin esittelemä laki-aloite täydentää nykyisen
hallituksen ottamaa linjaa siinä, että myös
keliakiaa sairastavien ihmisten asemaa tullaan parantamaan, toki
pikkuhiljaa, ja varmasti tuntuu siltä, että liian
hiljaa, mutta pienin askelin mennään kohti parempia
aikoja.
Parantumaton sairaus on iästä riippumatta
ihmisille elinikäinen riesa ja aiheuttaa todellakin hankaluuksia
ja paitsi kipua ja hankaluutta arkielämässä myöskin
sitten mittavia kustannusvaikutuksia, ja sen takia on hyvä,
että tähän kustannuspuoleen on kiinnitetty
huomiota. Jokainen, joka on kaupoissa hyllyjen reunoja katsellut
sillä silmällä, kyllä huomaa,
että nämä erikoisruokavaliotuotteet ovat
monta kertaa kalliimpia kuin ne, mitä me muut voimme kärryihimme
laittaa. Senkin takia on tärkeää, että tämänkin
ryhmän — joihin kuuluvia jostain syystä Suomessakin
on yhä vain enempi ja enempi — kustannuksia, välttämättömyyksiä,
pyritään hiukan tasaamaan. Senkin takia tämä indeksiin
sitominen on hyvä asia — kannatettavaa siis.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Täällä tällä kaudella,
alkukaudesta, jätettiin myös lakialoite siitä,
että keliakiaa sairastavien vammaisetuus nostettaisiin
lääkekorvausjärjestelmän erityiskorvausluokkaan,
jossa 72 prosenttia kustannuksista tulisi korvattavaksi. Tällöin
tämän etuuden kuuluisi olla 46,80 euroa, siis
tämän kauden alun tietojen perusteella näin.
Tämä on hyvä aloite, mikä nyt
on käsittelyssä, että sidottaisiin indeksiin,
mutta vielä parempi oli se aloite, joka oli alkukaudesta,
jonka myös itse pääsin allekirjoittamaan,
kun allekirjoituksia kerättiin. Se oli nimenomaan tämä korottaminen 46,80
euroon. Ja miksi se on perusteltua? Se on perusteltua juuri siksi,
että keskimäärin nämä keliaakikkojen
ylimääräiset ruokamenot ovat 65 euroa
kuukaudessa, mikä on todella huima summa.
Kyllä on outoa, että lääkettä jos
ostaa, niin sitä kyllä sitten korvataan, mutta
jos jollakin sattuu olemaan kyse siitä, että lääkkeen
asemesta hoitona on ruoka, niin sitä ei vastaavasti tällä tavalla kompensoida
ja korvata. Se vain huolestuttaa, arvostetaanko tässä yhteiskunnassa
sitten enemmän lääkkeitä kuin
ruokaa.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Keliakia on aiemmin tiedettyä yleisempi
sairaus, ja sairaus on suomalaisessa väestössä yleinen.
Seulontatutkimuksien perusteella keliakian esiintyvyys on aikuisväestössä noin
2 prosenttia. Tällä hetkellä vain yli
31 000 suomalaista on saanut virallisen keliakiadiagnoosin.
Taudinkuva on muuttunut vuosikymmenien aikana. Esimerkiksi vähäoireisten
keliakiaa on aiempaa enemmän. Sairauden hoito on oikea ruokavalio,
eli vehnä, ohra ja ruis sekä näitä viljoja
ja gluteenia sisältävät elintarvikkeet
on poistettava ruokavaliosta. Kaikki tiedämme, että nämä gluteenittomat
tuotteet ovat huomattavasti kalliimpia kuin tavalliset peruselintarvikkeet
ja aiheuttavat näille ihmisille ylimääräisiä kustannuksia.
Arvoisa puhemies! Keliakiaa sairastavat ovat voineet hakea 1.10.2000
alkaen ruokakorvausta gluteenittoman ruokahoidon aiheuttamista lisäkustannuksista.
Korvaus on ollut jo kymmenen vuoden ajan 21 euroa. Nykyisellään
21 euron korvaussumman ostovoima on vuoteen 2002 verrattuna vain
17 euroa 9 senttiä.
Kannatan tätä Anneli Kiljusen tekemää laki-aloitetta,
jotta ruokakorvaus korvaisi nykyistä paremmin ruokavaliosta
aiheutuneet lisäkustannukset kaikille keliakiaa sairastaville
suomalaisille ihmisille.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Minäkin kannatan lämpimästi
edustaja Kiljusen tekemää lakialoitetta, sillä tiedän
omasta perhepiiristäni, miten kalliiksi gluteeniton ruokavalio
tulee.
Kuten täällä on todettu, ruokavalio
on ainoa ja välttämätön hoito
keliakiaan. Valitettavasti ruokavaliohoidon toteuttaminen on edelleen
työlästä, sillä gluteenittomia
elintarvikkeita ei pienillä paikkakunnilla usein ole edes
saatavilla. Vaikka ne ovat todellakin lisääntyneet,
niitä ei vielä joka paikasta löydy.
On hyvä asia, että korvaukseen tulee pieni
korotus ensi vuonna, mutta se ei valitettavasti korvaa ruokavaliohoidon
kustannusten nousua. Ehdotettu indeksiin sitominen on perusteltua
myös siksi, että keliakian hoidon ruokavaliokorvaus
on todellakin ainoa vammaisetuisuus, jota ei vielä tähän
mennessä ole indeksiin sidottu.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Kannatan tätä edustaja
Anneli Kiljusen Eduskunnan keliakiaryhmän puheenjohtajana
tekemää lakialoitetta. Itselläni ei ole
lähipiirissä keliakiaa sairastavia, mutta vähän
kauempaa olen asiaa seurannut, ja kysymyksessä on hyvin
hankala asia. Tämmöinen indeksisidonnaisuus on
nimenomaan vammaisetuuksissa hyvin paikallaan, koska helpostihan
tämmöiset korotukset sitten unohtuvat, niin kuin
tässä on tapahtunut kymmenen vuoden ajan.
Se tässä askarruttaa, mihin tämä perustuu,
että tämä korvauksen ostovoima noin kymmenessä vuodessa
on alentunut vain 18,6 prosenttia. Pyytäisin oikeastaan,
että edustaja Kiljunen valottaisi tätä laskelmaa
ja sitä, onko myöskin Keliakialiiton ajatusten
mukainen tämä korotustarve, mikä tässä nyt
esitetään.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kertaamatta noita edustaja Kiljusen
kertomia perusteluita tälle lakialoitteelle haluaisin katsoa
vähän pidemmälle tulevaisuuteen. Nimittäin tämä keliakiakorvauksen
määrähän, mikä tällä hetkellä maksetaan,
on auttamattomasti liian pieni, liian vähäinen,
ja esityksiä korkeammasta korvaustasosta on toki esitetty,
mutta hallitus on näissä puitteissa esittämässä nyt
sitten tätä summaa, joka on päälle
20 euron. Itse toista kertaa nyt pääsin korottamaan
tätä summaa, ja se on tietysti hieno asia, mutta
väli on tosi harva. On kaksi asiaa, mitkä haluaisin
nostaa tulevaisuutta silmällä pitäen
esille:
Ensinnäkin, kun tätä vammaisetuutta
henkilö saa, niin käytännössä se
merkitsee sitä, että häneltä poistetaan
monia muita vammaisetuuksia. Minusta tämä ei voi
olla oikein, koska tämä on niin erilainen ja erillinen
ja ei-lääkehoidolla paraneva sairaus: en ymmärrä,
mitä varten vammaisetuudet tässä vaikuttavat
toisiinsa. Siellä on yksi valvomisen paikka.
Toinen asia liittyy sitten ravintoterapeutteihin, joita monissa
kunnissa ja monissa sairaaloissa tällä hetkellä ei
ole, ja kuitenkin peruskysymys on se, minkälaista ravintoa
nämä keliakiaa sairastavat käyttävät.
Silloin olisi erittäin tärkeää se,
että heille annettaisiin oikeaa ravintotietoa ja he voisivat
muodostaa ruokavalionsa sen mukaan. Tietoisuuden lisääminen
tämän taudin hoidossa on ensiarvoisen tärkeää.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Kiitoksia näistä puheenvuoroista
tämän asian osalta.
Ensinnäkin tämä, mistä nämä luvut
esimerkiksi tänne elinkustannusindeksin mukaiseen korvauksen
ostovoimaan ovat tulleet: Tämän tutkimuksen ovat
toteuttaneet Kuluttajavirasto sekä Keliakialiitto. Heidän
tutkimustensa perusteella täksi alenemaksi on arvioitu
18,6 prosenttia, mikä minustakin kuulosti ekaksi pieneltä,
mutta haluan luottaa niihin tutkimustietoihin, joita Keliakialiitto
on toteuttanut. 24 euroa 90 senttiä oli Keliakialiiton
alkuperäinen esitys jossain vaiheessa, kun tätä keskustelua
käytiin, mutta nyt sitten tämän prosessin
myötä tilanne on muuttunut muutaman sentin heikommaksi.
Haluaisin puuttua tähän samaan asiaan, jonka edustaja
Kerola toi esille, joka ei koske ainoastaan keliakiapotilaita tai
keliakiaihmisiä. Se on tämä ravitsemusterapeuttien
puute ja oikeastaan tämän ravitsemuksen arvostuskin
myös terveyden ja sairauden hoidossa. Meillä on
tällä hetkellä julkisella sektorilla,
jos en nyt väärin muista, noin 140 ravitsemusterapeuttia,
jotka eivät missään nimessä riitä auttamaan
ja tukemaan, eivät keliaakikoita eivätkä muitakaan
potilasryhmiä näiden ravintotietoisuuden lisäämisessä.
Siinä mielessä tässä on varmaan
meille kaikille yhteistä haastetta myös, että me
saisimme lisää ravitsemusterapeutteja normaalin
terveydenhuollon palveluitten piiriin, jotta entistä useampi
ihminen saisi oikeaa tietoa oikeasta ravinnosta, ja varsinkin tietysti
keliakiaihmisten osalta tämä on ihan heidän
elämänsä ehto, että he syövät
oikeaa ravintoa, ja ravitsemusterapeutit voivat osaltaan siinä heitä avittaa.
Keskustelu päättyi.