Täysistunnon pöytäkirja 99/2012 vp

PTK 99/2012 vp

99. TORSTAINA 18. LOKAKUUTA 2012 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Ruuan hinnannousu

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Elintarvikkeiden hinnat nousevat jatkuvasti. Tä-mä kiihdyttää inflaatiota, joka Tilastokeskuksen mukaan oli syyskuussa 3,4 prosenttia. Jo nyt kauppakassin hinta Suomessa on Euroopan kärkipäätä. Yksi keskeisimmistä syistä on korkea arvonlisäverotus. Kun hallitus on nyt päättänyt nostaa arvonlisäveroa, ruuan hinta kallistuu edelleen ensi vuonna. Korotuksista kärsivät erityisesti pienituloiset. Pienituloisen ruokakassiin sujahtaa yhä useammin ravintoarvoltaan huonolaatuinen mutta hinnaltaan halvin vaihtoehto. Samaan aikaan asiantuntijat ja tutkimukset kannustavat suosimaan terveellistä vaihtoehtoa, luomu- ja lähiruokaa, joihin ei pienituloisella ole varaa. Kysyisin valtiovarainministeri Urpilaiselta: Suomessa ruokaa verotetaan Tanskaa lukuun ottamatta ankarammin kuin muissa vanhoissa EU-maissa, joten miksi arvonlisäveroprosentin korotusesityksessä ruuan veronkorotusta ei voitu jättää pois? Ja mitä hallitus aikoo sanoa niille pienituloisille, joiden asemaa ruuan hinnannousu entisestään kurjistaa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Me kaikki kansanedustajat täällä salissa — ja uskon, että myöskin tätä kyselytuntia seuraavat aktiiviset kansalaiset — tiedämme, kuinka haastavassa taloustilanteessa me tällä hetkellä olemme. Hallitus on asettanut tavoitteen valtion velkasuhteen taittamisesta, ja jotta tuohon tavoitteeseen päästään, meidän tulee tehdä myöskin valitettavia, vaikeitakin talousratkaisuja, niin menosäästöjä kuin veronkorotuksia rakenneuudistusten lisäksi. Osana tätä kokonaisuutta hallitus on nostamassa arvonlisäveroa 1 prosenttiyksiköllä.

Mutta se, miten me huomioimme pienituloiset ihmiset tämän ratkaisun yhteydessä, on se, että me teemme sosiaaliturvaan indeksitarkistukset jo ensi vuoden alussa. Tällä tarkistuksella pyrimme huomioimaan sen korotuksen, joka arvonlisäveroon tehdään, ja huolehtimaan myöskin oikeudenmukaisuudesta.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Viimeaikaisten selvitysten mukaan entistä isompi osa ruuan hinnasta menee eri toimijoille alkutuotannon ja kuluttajan välisellä matkalla. Maanviljelijät ja muut tuottajat eivät nykyisellään saa tuotteistaan riittävää katetta vaan joutuvat myymään tuotteitaan jopa tappiolla. Lisäksi kaupan kilpailun puute pitää kuluttajahinnat korkealla, mikä vähentää kuluttajien ostovoimaa. Nyt ruuan myyntihinnat ovat Euroopan kalleimmat mutta tuottajien saama hinta on Euroopan alhaisimpien joukossa. Kaupan keskittyminen näkyy joka puolella Suomea. Isompien ryhmien ketjut hallitsevat markkinoita lähes 80 prosentin siivulla, mistä on luonnollisesti seurannut kuluttajahintojen raju nousu. Kysyisin asianomaiselta ministeriltä: kun pelkkä julkinen paine ei selvästikään riitä korjaamaan markkinoiden vääristynyttä tilannetta, miten varmistatte, että tulevasta kilpailulain muutoksesta saadaan sellainen, että sillä aidosti parannetaan kilpailun edellytyksiä ja tuottajien elinehtoja?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on käsitellyt terveen kilpailun toimenpideohjelmaa. Siinä on monta kohtaa. Yksi niistä on nimenomaan päivittäistavarakaupan keskittymisen tuomat haasteet. Niin kuin täällä kävi ilmi, 80 prosenttia päivittäistavarakaupasta on kahden ketjun hallinnassa. Nyt on ajateltu, että terveen kilpailun näkökulmasta tehtäisiin kilpailulainsäädäntöön tämmöinen määräävää markkina-asemaa koskeva muutos, joka mahdollistaisi kilpailuviranomaisille tukevammat mahdollisuudet puuttua epäkohtiin, jos huomataan, että muita toimijoita, pienempiä toimijoita, ei kohdella tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti, niin että muun muassa hyllyillä on mahdollisuus olla myöskin heidän tuotteitaan. Tämä esitys on nyt lausuntokierroksella, ja hallituksen on tarkoitus tuoda se vielä tämän syksyn aikana tänne eduskunnan käsittelyyn. Se tuo uusia mahdollisuuksia puuttua terveellä tavalla tähän keskittyneen päivittäistavarakaupan kilpailuun. Sen tervehdyttämiseen on selviä tarpeita.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kaikki ennusteet viittaavat siihen, että elintarvikkeiden hinnat kohoavat heti ensi vuoden alusta. Ennakoidaan reilun 3 prosentin korotusta. Alvin korotus on osa tuota korotuksen aiheuttajaa, mutta todellisuudessa alvin osuuskin on kerrannaisvaikutuksineen huomattavasti suurempi kuin se 1 prosentti, mikä korotuksena näkyy. On myös huomattava, että alvi kasvattaa aina tuloeroja. Kysynkin ministeri Urpilaiselta: Kun te ennen viime eduskuntavaaleja, yleensä vasemmisto yhdessä, vakuutitte, että arvonlisäveroa ei koroteta, mikä on saanut teidät perumaan nuo lupauksenne? Ei riitä, että vastaatte, että jostain on saatava tuloja lisää. Elintarvikkeiden ja lääkkeiden jättäminen korotuksen ulkopuolelle olisi ollut vähävaraisille perheille ja eläkeläisille huomattavasti parempi vaihtoehto. On muistettava myös, että myös diabeetikot ja yleensä erikoisruokavaliota tarvitsevat tulevat tämän nahoissansa tuntemaan. Mitä vastaatte?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Luulen, että edustaja Mäkipään ohella moni muu suomalainen tietää, että minun tavoitteenani neuvotteluissa ei ollut arvonlisäveron korottaminen, (Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Enhän minä, mutta kun ne muut! — Mauri Pekkarinen: Missä pääministeri on?) mutta me jouduimme tekemään kompromisseja, ja tämä hallitus on osoittanut päätöksentekokykynsä monessa vaikeassa asiassa, niin myöskin tässä yh-teydessä, jolloin joudumme etsimään valtiolle lisää verotuloja, jotta valtion velkaantuminen pystytään taittamaan. Tämä on kokonaisuus. Arvonlisäveron 1 prosenttiyksikön korotus on yksi osa sitä kokonaisuutta. Siellä on toki muitakin osia, kuten esimerkiksi se, että verotuksen progressiivisuus lisääntyy. Ylipäänsä verotuksen oikeudenmukaisuus lisääntyy sitä kautta, kun se periaate, että jokainen maksaa veronsa maksukyvyn mukaan, hallituksen toimien seurauksena näkyy verotuksessa entistä paremmin. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on muun muassa solidaarisuusveron nouseminen, eli yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevat maksavat ensi vuonna entistä enemmän veroa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri täällä vastasi, että sitä kompensoidaan sosiaalietuuksien tarkistamisella nimenomaan pienituloisille, mutta aiotte jättää nimenomaan pieni- ja keskituloisilta ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistukset tekemättä. Lisäksi jätätte lapsilisien indeksitarkistukset tekemättä ettekä aio sitoa opintotukia indeksiin. Arvoisa ministeri, millä perusteella haluatte nimenomaan jättää alv:n korotuksen — joka koskee myös ruokaa — vaikutukset pahimmoillaan kärsittäviksi opiskelijoille, pienituloisille ja lapsiperheille?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja unohtaa nyt sen, että hallituksen esitykseen sisältyy myös työtulovähennyksen nosto, ja se tarkoittaa nimenomaan verotuksen keventymistä pienillä ansiotuloilla eläville palkansaajille. Samoin olemme nostamassa myöskin kuntaveron perusvähennystä, ja myöskin tämä on veronkevennys kaikista pienituloisimmille ihmisille. Mitä tulee indeksiin sitomiseen, niin hallitus on tehnyt myöskin päätöksen sitoa opintotuen indeksiin vaalikauden loppupuolella.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Suomessa ruuan hinta on noussut vauhdikkaimmin koko Euroopassa. Hinnannousuun on vaikuttanut muun muassa arvonlisäveron korotus sekä isojen kauppaketjujen valta markkinoilla. Yksi olennainen syy hinnannousuun on kotimaisen maatilatuotannon kannattamattomuuden lisääntyminen, kotimaisen ruuan hinta kun on noussut EU:n tiukkojen säädösten myötä, joita eivät tunnollisen Suomen lisäksi läheskään kaikki EU-maat noudata. Tällöin suomalaiset ruuantuottajat jäävät alakynteen markkinoilla ja kuluttajat pulittavat kotimaisesta ruuasta hävyttömiä hintoja. Kysyisin maa- ja metsätalousministeri Koskiselta: eikö nyt jo olisi korkea aika tehdä jotain sen eteen, että kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukyky säilyisi ja tämän seurauksena ruuan hinta pysyisi kaikkien kansalaisten kukkarolle sopivana?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Voi tässä olla ehkä kaksikin osiota tietysti: Tällä hetkellä ruuan hintaan vaikuttaa se, että maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet. Se näkyy tietysti monissa maatalouden kustannuksissa, niin öljyn hinnassa, lannoitteiden hinnoissa kuin muissakin vastaavissa. Samoin maailmalla on erittäin huono satovuosi, joka näkyy sitten siinä, että rehun hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa vielä kovempiin lukuihin kuin missä se tällä hetkellä on ollut. Huono sato tällä hetkellä tietää sitä, että Suomessa valkuaisomavaraisuus alenee entisestäänkin. Tämä on selkeä haaste meille tulevaisuutta ajatellen.

Ongelmaan tietysti auttaisi se — aihe, mistä täällä on keskusteltu jo tänään ja aiemminkin — että tässä elintarvikeketjussa se alkutuottaja saisi vähän enemmän osuutta itselleen verrattuna näihin muihin ketjun osiin, koska sitä kautta myös tuottajat selviytyisivät tulevaisuudessa paljon paremmin. Tähän osittain tähtää se ministeri Ihalaisen täällä vastauksessaan mainitsema kilpailulain muuttaminen. Riittääkö se vai ei, sitä ei vielä tietysti kukaan tiedä, mutta toivottavasti suomalaiset kuluttajat käyttäytymisessään, ja kun tekevät kaupassa ostoksia, harrastavat kotimaista ruokaa ja sitä kautta tilanne paranisi.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! SDP on johdonmukainen: Se viime vaalikaudella vastusti jyrkästi keskustan johdolla toteutettua ruuan ja ravintolatuotteitten, ravintolaruuan, arvonlisäverotuksen merkittävää keventämistä. Nyt kun SDP on hallituksessa, se on ensi töikseen tietysti nostamassa kaikkien tuotteitten, mutta nyt sitten myöskin ruuan, arvonlisäveroa. Kysyn: Eikö vaihtoehtona hallituksella missään vaiheessa ollut se, että ruuan, lääkkeitten, majoituksen, liikenteen — näiden asioiden, hyödykkeitten, jotka ovat välttämättömyyshyödykkeitä — arvonlisäveroa ei olisi nostettu ja näitten vähemmän tärkeitten, monta kertaa ylellisyyshyödykkeittenkin, arvonlisäveroa olisi nostettu vaikka 1:tä prosenttiyksikköä suuremmalla korotuksella? Eikö tämä olisi ollut oikeudenmukaisempaa? Alistettiinko tässä nyt muutkin hallitusryhmät tähän SDP:n tahtoon, joka ei halua, että Suomessa ruuan ja ravintolaruuan verotus olisi edes lähempänä sitä tasoa, mikä muissa läntisissä maissa on?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on hyvin tarkkaan valmistautunut niin budjettiriihiin kuin myöskin kehysriiheen viime talvena, jolloin jouduimme tekemään merkittäviä ratkaisuja, jotta voimme pelastaa hyvinvointivaltion rahoituksen, huolehtia siitä, että valtion velkaantuminen voidaan tulevaisuudessa taittaa ja myöskin yhteiskuntarakenteita uudistaa niin, että kykenemme vastaanottamaan ne isot haasteet, joita meillä tulevaisuudessa on.

Totta kai kävimme läpi erilaisia vaihtoehtoja, mutta uskomme, että tämä lopputulos, tämä kokonaisuus, johon päädyimme, joka pitää sisällään monia eri verolajeja — muun muassa sen, että ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistukset jätetään tekemättä, arvonlisävero nousee 1 prosenttiyksiköllä, suurten perintöjen verotus kiristyy, suurten eläkkeiden verotus kiristyy, siellä on monia eri elementtejä — on hyvä. Sillä on myöskin mahdollisimman vähän negatiivisia työllisyysvaikutuksia, ja se on myöskin sosiaalisesti oikeudenmukainen. (Mauri Pekkarinen: Köyhää lyödään!)

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun hallitukselta kysyttiin tästä arvonlisäveron korottamisesta, niin te, ministeri Urpilainen, pääministerin sijainen Urpilainen, vastasitte suunnilleen niin, että "kyllähän minä, mutta kun ei noi muut". Se kertoo siitä, millä tavoin te kannatte vastuuta yhteisesti harjoitetusta politiikasta. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Ohhoh!)

Mutta kun te sanoitte, että te ette olisi alvia korottanut 1:tä prosenttiyksikköä, ja kun se tuottaa 700 miljoonaa euroa vuodessa eli paljon, paljon enemmän kuin nämä teidän hellimänne niin sanotut solidaarisuusverot, (Kari Rajamäki: Rahoitusmarkkinavero!) niin kertokaa nyt samalla sitten meille ja Suomen kansalle, mistä te olisitte leikannut 700 miljoonaa euroa vuodessa tai mitä palkansaajien verotusta te olisitte korottanut 700 miljoonan euron edestä vuodessa, kun tämä alvin korotus ei kuulemma teille maistunut. (Timo Soini: Mikä on hallituksen linja?)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Nyt taisi arvostamallani kansanedustaja Zyskowiczilla olla kuulossa hieman vikaa. Minä vastasin siihen kysymykseen, miksi olen ollut hyväksymässä arvonlisäveron korotuksen, ja kannan siitä totta kai vastuun niin kuin koko hallitus. Sanoin, että en ole ollut oma-aloitteisesti esittämässä neuvotteluissa arvonlisäveron korotusta, mutta kokonaisuutena, osana tätä ratkaisua, jonka hallitus yhdessä on maaliskuun kehysriihessä hyväksynyt, tätä ratkaisua myöskin puolustan, niin kuin olen tehnyt tähän asti. (Ben Zyskowicz: Ja sitten vastaus kysymykseen: mistä te olisitte ne 700 miljoonaa leikannut?)

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Palaisin tähän alkuperäiseen kysymykseen kaupan asemasta. Jokainen meistä voi nähdä, että kauppaketjut uusiutuvat ja uudistuvat, meillä rakennetaan kovaa vauhtia uusia marketteja. Kauppa keskittyy, ja nämä suuret kauppaketjut sanelevat hintatason, jota kaikkien pienempien on noudatettava. Eikö hallituksella ole mitään keinoa puuttua tähän tilanteessa, jossa kansalaisten ostovoima selvästi hiipuu ja heikkenee? Eikö ole kohtuutonta, että yksi osapuoli esimerkiksi ruokaketjussa kuorii kermat päältä, tuottajat eivät saa osuuttaan ja myös jalostavat yritykset joutuvat tyytymään entistä pienempään osaan? Eikö ole olemassa hallituksella mitään keinoa, jolla ne ihmiset, joidenka ostovoima on heikko, pääsisivät osallisiksi siitä, että kauppa tyytyisi pienempään osuuteen?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä tuli kerrottua, me olemme nyt tarttuneet nimenomaan päivittäistavarakaupan keskittymisen tuomiin haasteisiin ja terveemmän kilpailun järjestämiseen sinne ja työvälineisiin, joilla niihin voidaan puuttua. Tähän liittyy sellainenkin kylkiäinen, että noin 90 prosenttia Alkon myymälöistä on myös jostain syystä näissä kahden ketjun tiloissa, ja se on johtanut siihen, että sillä on semmoinen 10 prosentin vaikutus myös niitten kauppojen myyntiin. Alkokin tietysti voisi vuokralaisena miettiä, onko tämän aina välttämättä mentävä näin.

Mutta tämähän ei pääty tähän, vaan tässähän puhutaan nyt teollisuuden ja kaupan välisistä suhteista, ja Kilpailuvirasto parasta aikaa myös selvittää, miten sen alkutuottajan ja teollisuuden väliset suhteet pitää järjestää, mitä siellä pitäisi tehdä terveemmän kilpailun aikaansaamiseksi, koska ne tuottajat todennäköisesti ovat heikommassa asemassa suhteessa myös siihen teollisuuteen. Tämä työ on nyt menossa ja työn alla, ja kyllä sitäkin ketjua pitää katsoa, ei vain tämän teollisuuden ja kaupan välistä suhdetta.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on varsin mielenkiintoista. Nimittäin vaikka kuinka, arvoisa keskusta, lukisin tätä teidän vaihtoehtobudjettianne, mistä eilen pitkään keskusteltiin, niin täällä te ette esitä vaihtoehtoa sille, että ruuan arvonlisäveroa ei korotettaisi. (Välihuutoja) Missä tässä teidän vaihtoehtobudjetissanne on teidän esityksenne? Tällaista esitystä keskusta ei ole tehnyt. Tämä on vaikea kysymys, minä ymmärrän hyvin.

Esimerkiksi perussuomalaisten taholta, jotka aloittivat keskustelun, täällähän muun muassa ennen eduskuntavaaleja puheenjohtaja Soini totesi, että arvonlisäveroon prosentti lisää, 750 miljoonaa jnp. Eli eivät nämä yksinkertaisia kysymyksiä ole. Jokainen, puhemies, meistä ymmärtää, että kompromisseja täytyy tehdä.

Tässä budjetissa lisätään oikeudenmukaisuutta solidaarisuusveroilla, (Eduskunnasta: Kysymys!) miljoonaperinnöt pistetään isommalle verolle jne. Kysymys kuuluu, arvoisa ministeri Urpilainen, (Puhemies koputtaa) kun kyse on kokonaisuudesta: mikä on tämän veroratkaisun vaikutus tulonjakoihin?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kuten moneen kertaan täällä on todettu, tämä hallituksen talouspoliittinen linja on hyvin oikeudenmukainen. Vaikka me joudumme tekemään vaikeita ratkaisuja, joita monessa muussakin Euroopan maassa joudutaan tekemään, niin sanoisin, että tämä on kyllä kansainvälisestikin aika ainutlaatuinen talouspoliittinen linja ja myös kehyspäätös ja budjettiesitys siinä mielessä, että näillä toimenpiteillä, joita hallitus on yhdessä linjannut, kavennetaan tuloeroja hiukan, ei kovin suuressa määrin, mutta joka tapauksessa suunta on oikea, eli tuloerot kapenevat.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hallituksen kyselytunti, mutta ilmeisesti edustaja Viitanen varautuu jo seuraavaan hallitukseen ja kyseli perussuomalaisilta. Kiitos siitä, se on merkittävä tunnustus, (Välihuutoja — Vasemmalta: Ette te uskalla kuitenkaan!) se on todella merkittävä tunnustus. Olen puolueen kanssa siitä nöyrästi kiitollinen.

Mutta kun hallitus ei voinut armahtaa ihmisiä lääkkeiden ja ruuan arvonlisäveron alentamisella tai paikallaan pitämisellä, niin olisiko edes mahdollista ajatella, että te sitten täsmällisesti, kun on allergisia ihmisiä ja keliakiasta kärsiviä ihmisiä, tekisitte tämmöisen kohdennetun avun edes heille? (Erkki Virtanen: Sitä ollaan juuri tekemässä!)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minulla on semmoinen muistikuva, että ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy pieni korotus keliakiatukeen. Muistan, että tämä oli budjettiriihessä esillä, ja muistaakseni sitä ei ole kertaakaan korotettu sinä aikana, kun tuota tukea on maksettu. Mutta nyt tuo korotus ensi vuoden budjettiin sisältyy, ja tätä kautta pyrimme helpottamaan niiden ihmisten tilannetta, jotka keliakiaa sairastavat ja joutuvat myöskin kalliimpia elintarvikkeita tästä syystä ostamaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

​​​​