Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Elintarvikkeiden hinnat nousevat jatkuvasti.
Tä-mä kiihdyttää inflaatiota,
joka Tilastokeskuksen mukaan oli syyskuussa 3,4 prosenttia. Jo nyt kauppakassin
hinta Suomessa on Euroopan kärkipäätä.
Yksi keskeisimmistä syistä on korkea arvonlisäverotus.
Kun hallitus on nyt päättänyt nostaa
arvonlisäveroa, ruuan hinta kallistuu edelleen ensi vuonna.
Korotuksista kärsivät erityisesti pienituloiset.
Pienituloisen ruokakassiin sujahtaa yhä useammin ravintoarvoltaan
huonolaatuinen mutta hinnaltaan halvin vaihtoehto. Samaan aikaan
asiantuntijat ja tutkimukset kannustavat suosimaan terveellistä vaihtoehtoa,
luomu- ja lähiruokaa, joihin ei pienituloisella ole varaa.
Kysyisin valtiovarainministeri Urpilaiselta: Suomessa ruokaa verotetaan
Tanskaa lukuun ottamatta ankarammin kuin muissa vanhoissa EU-maissa,
joten miksi arvonlisäveroprosentin korotusesityksessä ruuan
veronkorotusta ei voitu jättää pois?
Ja mitä hallitus aikoo sanoa niille pienituloisille, joiden
asemaa ruuan hinnannousu entisestään kurjistaa?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Me kaikki kansanedustajat täällä salissa — ja
uskon, että myöskin tätä kyselytuntia
seuraavat aktiiviset kansalaiset — tiedämme, kuinka
haastavassa taloustilanteessa me tällä hetkellä olemme.
Hallitus on asettanut tavoitteen valtion velkasuhteen taittamisesta,
ja jotta tuohon tavoitteeseen päästään,
meidän tulee tehdä myöskin valitettavia,
vaikeitakin talousratkaisuja, niin menosäästöjä kuin
veronkorotuksia rakenneuudistusten lisäksi. Osana tätä kokonaisuutta
hallitus on nostamassa arvonlisäveroa 1 prosenttiyksiköllä.
Mutta se, miten me huomioimme pienituloiset ihmiset tämän
ratkaisun yhteydessä, on se, että me teemme sosiaaliturvaan
indeksitarkistukset jo ensi vuoden alussa. Tällä tarkistuksella
pyrimme huomioimaan sen korotuksen, joka arvonlisäveroon
tehdään, ja huolehtimaan myöskin oikeudenmukaisuudesta.
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Viimeaikaisten selvitysten mukaan entistä isompi
osa ruuan hinnasta menee eri toimijoille alkutuotannon ja kuluttajan
välisellä matkalla. Maanviljelijät ja
muut tuottajat eivät nykyisellään saa tuotteistaan
riittävää katetta vaan joutuvat myymään
tuotteitaan jopa tappiolla. Lisäksi kaupan kilpailun puute
pitää kuluttajahinnat korkealla, mikä vähentää kuluttajien
ostovoimaa. Nyt ruuan myyntihinnat ovat Euroopan kalleimmat mutta
tuottajien saama hinta on Euroopan alhaisimpien joukossa. Kaupan
keskittyminen näkyy joka puolella Suomea. Isompien ryhmien
ketjut hallitsevat markkinoita lähes 80 prosentin siivulla, mistä on
luonnollisesti seurannut kuluttajahintojen raju nousu. Kysyisin
asianomaiselta ministeriltä: kun pelkkä julkinen
paine ei selvästikään riitä korjaamaan
markkinoiden vääristynyttä tilannetta,
miten varmistatte, että tulevasta kilpailulain muutoksesta
saadaan sellainen, että sillä aidosti parannetaan
kilpailun edellytyksiä ja tuottajien elinehtoja?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Hallitus on käsitellyt terveen kilpailun toimenpideohjelmaa.
Siinä on monta kohtaa. Yksi niistä on nimenomaan
päivittäistavarakaupan keskittymisen tuomat haasteet.
Niin kuin täällä kävi ilmi,
80 prosenttia päivittäistavarakaupasta on kahden
ketjun hallinnassa. Nyt on ajateltu, että terveen kilpailun
näkökulmasta tehtäisiin kilpailulainsäädäntöön
tämmöinen määräävää markkina-asemaa
koskeva muutos, joka mahdollistaisi kilpailuviranomaisille tukevammat
mahdollisuudet puuttua epäkohtiin, jos huomataan, että muita
toimijoita, pienempiä toimijoita, ei kohdella tasapuolisesti
ja yhdenvertaisesti, niin että muun muassa hyllyillä on
mahdollisuus olla myöskin heidän tuotteitaan.
Tämä esitys on nyt lausuntokierroksella, ja hallituksen
on tarkoitus tuoda se vielä tämän syksyn
aikana tänne eduskunnan käsittelyyn. Se tuo uusia
mahdollisuuksia puuttua terveellä tavalla tähän
keskittyneen päivittäistavarakaupan kilpailuun.
Sen tervehdyttämiseen on selviä tarpeita.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kaikki ennusteet viittaavat siihen,
että elintarvikkeiden hinnat kohoavat heti ensi vuoden
alusta. Ennakoidaan reilun 3 prosentin korotusta. Alvin korotus
on osa tuota korotuksen aiheuttajaa, mutta todellisuudessa alvin
osuuskin on kerrannaisvaikutuksineen huomattavasti suurempi kuin
se 1 prosentti, mikä korotuksena näkyy. On myös huomattava,
että alvi kasvattaa aina tuloeroja. Kysynkin ministeri
Urpilaiselta: Kun te ennen viime eduskuntavaaleja, yleensä vasemmisto
yhdessä, vakuutitte, että arvonlisäveroa
ei koroteta, mikä on saanut teidät perumaan nuo
lupauksenne? Ei riitä, että vastaatte, että jostain
on saatava tuloja lisää. Elintarvikkeiden ja lääkkeiden
jättäminen korotuksen ulkopuolelle olisi ollut
vähävaraisille perheille ja eläkeläisille
huomattavasti parempi vaihtoehto. On muistettava myös,
että myös diabeetikot ja yleensä erikoisruokavaliota tarvitsevat
tulevat tämän nahoissansa tuntemaan. Mitä vastaatte?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Luulen, että edustaja Mäkipään ohella
moni muu suomalainen tietää, että minun tavoitteenani
neuvotteluissa ei ollut arvonlisäveron korottaminen, (Välihuutoja — Ben
Zyskowicz: Enhän minä, mutta kun ne muut! — Mauri Pekkarinen:
Missä pääministeri on?) mutta me jouduimme
tekemään kompromisseja, ja tämä hallitus
on osoittanut päätöksentekokykynsä monessa
vaikeassa asiassa, niin myöskin tässä yh-teydessä,
jolloin joudumme etsimään valtiolle lisää verotuloja,
jotta valtion velkaantuminen pystytään taittamaan.
Tämä on kokonaisuus. Arvonlisäveron 1
prosenttiyksikön korotus on yksi osa sitä kokonaisuutta.
Siellä on toki muitakin osia, kuten esimerkiksi se, että verotuksen
progressiivisuus lisääntyy. Ylipäänsä verotuksen
oikeudenmukaisuus lisääntyy sitä kautta,
kun se periaate, että jokainen maksaa veronsa maksukyvyn mukaan,
hallituksen toimien seurauksena näkyy verotuksessa entistä paremmin.
Yksi konkreettinen esimerkki tästä on muun muassa
solidaarisuusveron nouseminen, eli yli 100 000 euroa vuodessa
ansaitsevat maksavat ensi vuonna entistä enemmän
veroa.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Ministeri täällä vastasi,
että sitä kompensoidaan sosiaalietuuksien tarkistamisella
nimenomaan pienituloisille, mutta aiotte jättää nimenomaan
pieni- ja keskituloisilta ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistukset
tekemättä. Lisäksi jätätte
lapsilisien indeksitarkistukset tekemättä ettekä aio
sitoa opintotukia indeksiin. Arvoisa ministeri, millä perusteella
haluatte nimenomaan jättää alv:n korotuksen — joka
koskee myös ruokaa — vaikutukset pahimmoillaan
kärsittäviksi opiskelijoille, pienituloisille
ja lapsiperheille?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Edustaja unohtaa nyt sen, että hallituksen
esitykseen sisältyy myös työtulovähennyksen
nosto, ja se tarkoittaa nimenomaan verotuksen keventymistä pienillä ansiotuloilla
eläville
palkansaajille. Samoin olemme nostamassa myöskin kuntaveron
perusvähennystä, ja myöskin tämä on
veronkevennys kaikista pienituloisimmille ihmisille. Mitä tulee
indeksiin sitomiseen, niin hallitus on tehnyt myöskin päätöksen
sitoa opintotuen indeksiin vaalikauden loppupuolella.
Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa puhemies! Suomessa ruuan hinta on noussut vauhdikkaimmin koko
Euroopassa. Hinnannousuun on vaikuttanut muun muassa arvonlisäveron
korotus sekä isojen kauppaketjujen valta markkinoilla.
Yksi olennainen syy hinnannousuun on kotimaisen maatilatuotannon
kannattamattomuuden lisääntyminen, kotimaisen
ruuan hinta kun on noussut EU:n tiukkojen säädösten
myötä, joita eivät tunnollisen Suomen
lisäksi läheskään kaikki EU-maat
noudata. Tällöin suomalaiset ruuantuottajat jäävät
alakynteen markkinoilla ja kuluttajat pulittavat kotimaisesta ruuasta
hävyttömiä hintoja. Kysyisin maa- ja
metsätalousministeri Koskiselta: eikö nyt jo olisi
korkea aika tehdä jotain sen eteen, että kotimaisen
elintarviketuotannon kilpailukyky säilyisi ja tämän
seurauksena ruuan hinta pysyisi kaikkien kansalaisten kukkarolle sopivana?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Arvoisa herra puhemies! Voi tässä olla ehkä kaksikin
osiota tietysti: Tällä hetkellä ruuan
hintaan vaikuttaa se, että maailmanmarkkinahinnat ovat
nousseet. Se näkyy tietysti monissa maatalouden kustannuksissa,
niin öljyn hinnassa, lannoitteiden hinnoissa kuin muissakin
vastaavissa. Samoin maailmalla on erittäin huono satovuosi,
joka näkyy sitten siinä, että rehun hinta
tulee nousemaan tulevaisuudessa vielä kovempiin lukuihin
kuin missä se tällä hetkellä on
ollut. Huono sato tällä hetkellä tietää sitä,
että Suomessa valkuaisomavaraisuus alenee entisestäänkin. Tämä on
selkeä haaste meille tulevaisuutta ajatellen.
Ongelmaan tietysti auttaisi se — aihe, mistä täällä on
keskusteltu jo tänään ja aiemminkin — että tässä elintarvikeketjussa
se alkutuottaja saisi vähän enemmän osuutta
itselleen verrattuna näihin muihin ketjun osiin, koska
sitä kautta myös tuottajat selviytyisivät
tulevaisuudessa paljon paremmin. Tähän osittain
tähtää se ministeri Ihalaisen täällä vastauksessaan
mainitsema kilpailulain muuttaminen. Riittääkö se
vai ei, sitä ei vielä tietysti kukaan tiedä,
mutta toivottavasti suomalaiset kuluttajat käyttäytymisessään,
ja kun tekevät kaupassa ostoksia, harrastavat kotimaista ruokaa
ja sitä kautta tilanne paranisi.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! SDP on johdonmukainen: Se viime vaalikaudella
vastusti jyrkästi keskustan johdolla toteutettua ruuan
ja ravintolatuotteitten, ravintolaruuan, arvonlisäverotuksen
merkittävää keventämistä.
Nyt kun SDP on hallituksessa, se on ensi töikseen tietysti
nostamassa kaikkien tuotteitten, mutta nyt sitten myöskin
ruuan, arvonlisäveroa. Kysyn: Eikö vaihtoehtona
hallituksella missään vaiheessa ollut se, että ruuan,
lääkkeitten, majoituksen, liikenteen — näiden
asioiden, hyödykkeitten, jotka ovat välttämättömyyshyödykkeitä — arvonlisäveroa
ei olisi nostettu ja näitten vähemmän
tärkeitten, monta kertaa ylellisyyshyödykkeittenkin,
arvonlisäveroa olisi nostettu vaikka 1:tä prosenttiyksikköä suuremmalla
korotuksella? Eikö tämä olisi ollut oikeudenmukaisempaa?
Alistettiinko tässä nyt muutkin hallitusryhmät
tähän SDP:n tahtoon, joka ei halua, että Suomessa
ruuan ja ravintolaruuan verotus olisi edes lähempänä sitä tasoa,
mikä muissa läntisissä maissa on?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Hallitus on hyvin tarkkaan valmistautunut
niin budjettiriihiin kuin myöskin kehysriiheen viime talvena,
jolloin jouduimme tekemään merkittäviä ratkaisuja,
jotta voimme pelastaa hyvinvointivaltion rahoituksen, huolehtia
siitä, että valtion velkaantuminen voidaan tulevaisuudessa
taittaa ja myöskin yhteiskuntarakenteita uudistaa niin,
että kykenemme vastaanottamaan ne isot haasteet, joita
meillä tulevaisuudessa on.
Totta kai kävimme läpi erilaisia vaihtoehtoja, mutta
uskomme, että tämä lopputulos, tämä kokonaisuus,
johon päädyimme, joka pitää sisällään
monia eri verolajeja — muun muassa sen, että ansiotuloverotuksen
inflaatiotarkistukset jätetään tekemättä,
arvonlisävero nousee 1 prosenttiyksiköllä,
suurten perintöjen verotus kiristyy, suurten eläkkeiden
verotus kiristyy, siellä on monia eri elementtejä — on
hyvä. Sillä on myöskin mahdollisimman
vähän negatiivisia työllisyysvaikutuksia,
ja se on myöskin sosiaalisesti oikeudenmukainen. (Mauri
Pekkarinen: Köyhää lyödään!)
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kun hallitukselta kysyttiin tästä arvonlisäveron
korottamisesta, niin te, ministeri Urpilainen, pääministerin
sijainen Urpilainen, vastasitte suunnilleen niin, että "kyllähän
minä, mutta kun ei noi muut". Se kertoo siitä,
millä tavoin te kannatte vastuuta yhteisesti harjoitetusta
politiikasta. (Sosialidemokraattien ryhmästä:
Ohhoh!)
Mutta kun te sanoitte, että te ette olisi alvia korottanut
1:tä prosenttiyksikköä, ja kun se tuottaa 700
miljoonaa euroa vuodessa eli paljon, paljon enemmän kuin
nämä teidän hellimänne niin
sanotut solidaarisuusverot, (Kari Rajamäki: Rahoitusmarkkinavero!)
niin kertokaa nyt samalla sitten meille ja Suomen kansalle, mistä te
olisitte leikannut 700 miljoonaa euroa vuodessa tai mitä palkansaajien
verotusta te olisitte korottanut 700 miljoonan euron edestä vuodessa,
kun tämä alvin korotus ei kuulemma teille maistunut.
(Timo Soini: Mikä on hallituksen linja?)
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Nyt taisi arvostamallani kansanedustaja Zyskowiczilla
olla kuulossa hieman vikaa. Minä vastasin siihen kysymykseen,
miksi olen ollut hyväksymässä arvonlisäveron
korotuksen, ja kannan siitä totta kai vastuun niin kuin koko
hallitus. Sanoin, että en ole ollut oma-aloitteisesti esittämässä neuvotteluissa
arvonlisäveron korotusta, mutta kokonaisuutena, osana tätä ratkaisua,
jonka hallitus yhdessä on maaliskuun kehysriihessä hyväksynyt,
tätä ratkaisua myöskin puolustan, niin
kuin olen tehnyt tähän asti. (Ben Zyskowicz: Ja
sitten vastaus kysymykseen: mistä te olisitte ne 700 miljoonaa
leikannut?)
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Palaisin tähän alkuperäiseen
kysymykseen kaupan asemasta. Jokainen meistä voi nähdä,
että kauppaketjut uusiutuvat ja uudistuvat, meillä rakennetaan
kovaa vauhtia uusia marketteja. Kauppa keskittyy, ja nämä suuret
kauppaketjut sanelevat hintatason, jota kaikkien pienempien on noudatettava.
Eikö hallituksella ole mitään keinoa puuttua
tähän tilanteessa, jossa kansalaisten ostovoima
selvästi hiipuu ja heikkenee? Eikö ole kohtuutonta,
että yksi osapuoli esimerkiksi ruokaketjussa kuorii kermat
päältä, tuottajat eivät saa
osuuttaan ja myös jalostavat yritykset joutuvat tyytymään
entistä pienempään osaan? Eikö ole
olemassa hallituksella mitään keinoa, jolla ne ihmiset,
joidenka ostovoima on heikko, pääsisivät
osallisiksi siitä, että kauppa tyytyisi pienempään
osuuteen?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä tuli
kerrottua, me olemme nyt tarttuneet nimenomaan päivittäistavarakaupan
keskittymisen tuomiin haasteisiin ja terveemmän kilpailun
järjestämiseen sinne ja työvälineisiin,
joilla niihin voidaan puuttua. Tähän liittyy sellainenkin
kylkiäinen, että noin 90 prosenttia Alkon myymälöistä on
myös jostain syystä näissä kahden
ketjun tiloissa, ja se on johtanut siihen, että sillä on
semmoinen 10 prosentin vaikutus myös niitten kauppojen
myyntiin. Alkokin tietysti voisi vuokralaisena miettiä,
onko tämän aina välttämättä mentävä näin.
Mutta tämähän ei pääty
tähän, vaan tässähän puhutaan
nyt teollisuuden ja kaupan välisistä suhteista,
ja Kilpailuvirasto parasta aikaa myös selvittää,
miten sen alkutuottajan ja teollisuuden väliset suhteet
pitää järjestää, mitä siellä pitäisi tehdä terveemmän
kilpailun aikaansaamiseksi, koska ne tuottajat todennäköisesti
ovat heikommassa asemassa suhteessa myös siihen teollisuuteen.
Tämä työ on nyt menossa ja työn
alla, ja kyllä sitäkin ketjua pitää katsoa,
ei vain tämän teollisuuden ja kaupan välistä suhdetta.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä on varsin mielenkiintoista.
Nimittäin vaikka kuinka, arvoisa keskusta, lukisin tätä teidän
vaihtoehtobudjettianne, mistä eilen pitkään
keskusteltiin, niin täällä te ette esitä vaihtoehtoa
sille, että ruuan arvonlisäveroa ei korotettaisi.
(Välihuutoja) Missä tässä teidän
vaihtoehtobudjetissanne on teidän esityksenne? Tällaista
esitystä keskusta ei ole tehnyt. Tämä on
vaikea kysymys, minä ymmärrän hyvin.
Esimerkiksi perussuomalaisten taholta, jotka aloittivat keskustelun,
täällähän muun muassa ennen
eduskuntavaaleja puheenjohtaja Soini totesi, että arvonlisäveroon
prosentti lisää, 750 miljoonaa jnp. Eli eivät
nämä yksinkertaisia kysymyksiä ole. Jokainen,
puhemies, meistä ymmärtää, että kompromisseja
täytyy tehdä.
Tässä budjetissa lisätään
oikeudenmukaisuutta solidaarisuusveroilla, (Eduskunnasta: Kysymys!)
miljoonaperinnöt pistetään isommalle
verolle jne. Kysymys kuuluu, arvoisa ministeri Urpilainen, (Puhemies
koputtaa) kun kyse on kokonaisuudesta: mikä on tämän
veroratkaisun vaikutus tulonjakoihin?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Kuten moneen kertaan täällä on
todettu, tämä hallituksen talouspoliittinen linja
on hyvin oikeudenmukainen. Vaikka me joudumme tekemään
vaikeita ratkaisuja, joita monessa muussakin Euroopan maassa joudutaan
tekemään, niin sanoisin, että tämä on
kyllä kansainvälisestikin aika ainutlaatuinen
talouspoliittinen linja ja myös kehyspäätös
ja budjettiesitys siinä mielessä, että näillä toimenpiteillä,
joita hallitus on yhdessä linjannut, kavennetaan tuloeroja
hiukan, ei kovin suuressa määrin, mutta joka tapauksessa
suunta on oikea, eli tuloerot kapenevat.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä on hallituksen
kyselytunti, mutta ilmeisesti edustaja Viitanen varautuu jo seuraavaan
hallitukseen ja kyseli perussuomalaisilta. Kiitos siitä, se
on merkittävä tunnustus, (Välihuutoja — Vasemmalta:
Ette te uskalla kuitenkaan!) se on todella merkittävä tunnustus.
Olen puolueen kanssa siitä nöyrästi kiitollinen.
Mutta kun hallitus ei voinut armahtaa ihmisiä lääkkeiden
ja ruuan arvonlisäveron alentamisella tai paikallaan pitämisellä,
niin olisiko edes mahdollista ajatella, että te sitten
täsmällisesti, kun on allergisia ihmisiä ja
keliakiasta kärsiviä ihmisiä, tekisitte
tämmöisen kohdennetun avun edes heille? (Erkki
Virtanen: Sitä ollaan juuri tekemässä!)
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Minulla on semmoinen muistikuva, että ensi
vuoden budjettiesitykseen sisältyy pieni korotus keliakiatukeen.
Muistan, että tämä oli budjettiriihessä esillä,
ja muistaakseni sitä ei ole kertaakaan korotettu sinä aikana,
kun tuota tukea on maksettu. Mutta nyt tuo korotus ensi vuoden budjettiin
sisältyy, ja tätä kautta pyrimme helpottamaan
niiden ihmisten tilannetta, jotka keliakiaa sairastavat ja joutuvat
myöskin kalliimpia elintarvikkeita tästä syystä ostamaan.