Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Ruoka on äärimmäisen
tärkeä keskustelunaihe; vaihdetaan näkökulmaa:
Suomalainen kuluttaja haluaa syödä suomalaista
ruokaa, ruokaa, josta tiedämme, miten se on tuotettu, missä se
on tuotettu, josta tiedämme sen varman alkuperän,
ruokaa, jolla on kasvot. Suomalainen viljelijä, suomalainen
ruuantuottaja, haluaa tuottaa tätä ruokaa. Tällä hetkellä viljelijät
elävät äärimmäisen
suuressa kannattavuusongelmassa, kannattavuuskriisissä,
ja tämä on aiheuttanut sen, että meidän ruuan
omavaraisuusasteemme on huolestuttavalla tavalla lähtenyt
alenemaan. Tilanne on siis koko lailla dramaattinen. Kysymys: mitä hallitus aikoo
tehdä, jotta tämä suomalaisten kuluttajien ja
suomalaisten tuottajien toive toteutuu ja että meillä on
suomalaista ruokaa, suomalaista työtä?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Arvoisa herra puhemies! Toivottavasti edustaja Leppä on
sataprosenttisen oikeassa siinä, että suomalaiset
kuluttajat haluavat syödä suomalaista ruokaa,
koska siitähän tämä kaikki lähtee
liikkeelle. Mutta ei se nyt ole ihan koko totuus, koska esimerkiksi
juustojen kulutuksesta 50 prosenttia on ulkomaisia juustoja.
Kyllä niillä kuluttajien valinnoilla on aika
paljon merkitystä siellä kaupoissa, ja toivottavasti suomalaiset
valitsevat niitä suomalaisia tuotteita, koska me kuitenkin
tuomme muistaakseni noin 3,5 miljardilla eurolla elintarvikkeita
Suomeen ja viemme vain vähän yli miljardilla eurolla
elintarvikkeita maailmalle. Eli jos pystyisimme tätä kuilua
vähän kaventamaan, niin se olisi koko kansantalouden
etu ja toivottavasti sitten siinä koko ketjussa koituisi
kaikkien ketjun osapuolten hyväksi, myös niitten
alkutuottajien, jotka ovat tänä päivänä todella
heikossa tilanteessa, johtuen jo pelkästään
tästä tämän vuoden huonosta
sadosta ja heikoista säistä.
Mutta toivon, että tulevaisuudessa suomalaista ruokaa
arvostetaan entistä enemmän. Tietysti tällä lähiruoka-
ja luomuruokaohjelmalla tähdätään
osittain tähän suuntaan ja monilla muillakin toimenpiteillä,
että suomalaiset tuottajat pystyisivät tulevaisuudessakin
tuottamaan kotimaista ruokaa. Yhtenä hyvänä esimerkkinä ovat
esimerkiksi broilerintuottajat, jotka ovat omilla kuvillaan ja nimillään
monissa tuotteissa jo tänä päivänä:
ne viestivät siitä, mistä suomalainen
ruoka on peräisin.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Ei se nyt kyllä näinkään
voi olla, että hallitus sysää tämän ongelman
kokonaisuudessaan kuluttajien vastuulle. Kyllä hallituksella
on myös vastuu tästä tilanteesta ja suomalaisen
ruuantuotannon turvaamisesta. Suomalainen viljelijä on
tällä hetkellä kolmen vajeen loukussa.
Yhden vajeen ovat aiheuttaneet selkeästi hallituksen omat
toimenpiteet: mittavat leikkaukset — jotka muuten pitävät
sisällään sosiaaliturvan leikkauksia,
joita ei hallituksen pitänyt tehdä — ja
taksojen korotukset. Toinen vaje tulee siitä, että markkinoilta
saatava hinta ei seuraa niitä jatkuvasti nousevia kustannuksia,
joita viljelijöille tulee. Kolmas on jo ministerinkin mainitsema
kesän säät, tulvat siinä huippuna,
jotka ovat aiheuttaneet mittavia vahinkoja ja kustannusten nousuja.
Teidän hallitusohjelmanne, jossa mainitaan kaikkea mahdollista hyvää suomalaiselle
ruuantuotannolle, on erinomaisen hyvä, mutta käytännön
toimenpiteet eivät ole. Keskusta ei tätä hyväksy.
Oletteko valmiita perumaan näitä tehtyjä korotuksia
ja leikkauksia, vai mikä on se tapa, jolla nyt hallitus
aikoo tähän huutoonsa vastata? Näin ei
voi jatkua. Vai oletteko valmiita muuttamaan hallitusohjelmaanne
toisenlaiseksi, vastaamaan niitä todellisia tekoja, joita
te suomalaisen ruuantuotannon eteen teette? (Jouni Backman: Paljonko
varjobudjetissa oli näihin?)
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Herra puhemies! Jos lähtisi vähän
kauempaa vastaamaan tähän edustaja Lepän
kysymykseen: on selvä, että tässä on
kaikkien syytä miettiä vähän
pidemmälle siinä, miten suomalainen maatalous
tulevaisuudessa pärjää, ei pelkästään sen
takia, mikä on tämän hetken satotilanne
tai mikä muu on menossa, vaan siihen liittyy tietysti monia
asioita, se, miten tulee käymään EU:n maatalousuudistuksessa,
millä tavalla muuten voidaan vahvistaa suomalaisen maatalouden
asemaa, siihen liittyy monia asioita.
Mitä tulee sitten näihin leikkauksiin tai,
sanotaan, budjettisäästöihin, niin tietysti
tässä tilanteessa, kun tänäkin
vuonna valtio velkaantuu yli 9 miljardia euroa lisää,
on selvää, että joka puolelta leikataan.
Ei ole mukava esitellä niitä leikkauksia, mutta
valitettavasti niitäkin pitää tehdä. Esimerkiksi
tästä kansallisen tuen säästöstä, mikä on
ensi vuoden budjetissa 33 miljoonaa euroa, noin 20 miljoonaa euroa
johtuu tehdystä 141-ratkaisusta — se,
paljonko meidän pitää alentaa Etelä-Suomessa
maataloustukia aiemman sopimuksen perusteella ja miten se heijastuu
myös pohjoiselle tukialueelle — ja sitten loppu,
noin 13 miljoonaa euroa, on sitä ylimääräistä säästöä.
Nämä sinänsä ovat ikäviä säästöjä,
mutta ne eivät tätä kokonaiskuvaa ratkaise.
Kuitenkin pitkässä juoksussa — no, nyt
meni jo minuutti yli — uskon kuitenkin suomalaiseen maatalouteen.
Lasse Hautala /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedämme, tänä vuonna
runsaista sateista johtuvat satovahingot ja tulvavahingot tulevat
vaikuttamaan merkittävästi maatalouden kannattavuuteen.
On tullut paljon tuhoa maataloustuotannolle, maatalousrakennuksille
ja tiestölle. Alustavien arvioiden mukaan nämä vahingot saattavat
nousta 20:een, jopa 30 miljoonaan euroon. Kysynkin maa- ja metsätalousministeriltä:
aikooko
maa- ja metsätalousministeriö esittää vielä tämän
vuoden lisäbudjetissa lisää määrärahaa
maatalouden satovahinkojen ja tulvavahinkojen korvaukseen, niin
että vahingoista kärsineet voisivat saada nämä korvaukset
mahdollisimman nopeasti?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Arvoisa herra puhemies! Hallituksella oli tänään
tämän vuoden kolmas lisätalousarvio.
Siinä siirrettiin vuodelta 2010 käyttämättä olevia satovahinkorahoja
vähän yli miljoona euroa käyttöön,
ja tulvavahinkorahoja taisi olla reippaat puoli miljoonaa. Näillä päätöksillä meillä
on käytössä tällä hetkellä reilut
11 miljoonaa euroa satovahinkoihin ja reippaat 3 miljoonaa euroa tulvavahinkoihin.
No, ne nyt eivät riitä alkuunkaan. Tällä hetkellä on
tietysti laskenta päällä siitä,
kuinka paljon niitä vahinkoja on. Lopullista määrää ei
kukaan pysty tietämään, koska tulvavahinkoja
voi tulla tänä vuonna vielä lisää ja
osittain satokin on vielä korjaamatta. Mutta maanantaina
kun hallitus keskusteli tästä tilanteesta lisätalousarvioneuvotteluissa,
silloin yhdessä todettiin, että tähän
aiheeseen palataan viimeistään joulukuun alussa,
kun hallitus lähettää eduskunnalle täydennyskirjeen
ensi vuoden talousarvioon. Jos siinä vaiheessa tiedetään
tarkat luvut, niin sitten ne siihen esitetään;
jos ei, niin sitten palataan heti tammikuussa siihen. Joka tapauksessa
korvauksia päästään maksamaan
vasta ensi vuoden puolella.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Pia Viitaselle:
keskusta ei ole kannattanut ruuan arvonlisäveron nostoa, älkää jakako
väärää tietoa.
Toisekseen, ministeri Koskinen, minäkin uskon siihen,
että suomalaisella maataloudella on tulevaisuutta, mutta
sitä ei ole ilman, että tehdään
konkreettisia ratkaisuja. On hyvä, että olette
kartoittamassa näitä satovahinkorahoituksia, mutta
suomalainen viljelijä on tänä päivänä todella
kustannuskriisissä, se on se kaikkein suurin ongelma. Elinkeinon
kannattavuus on heikentynyt — sikatalous kertoo siitä selkeästi:
meillä on pudonnut 4—5 prosenttia sianlihan tuotanto
ja omavaraisuus selkeästi alle 100 prosentin. Kyllä se
kaikkein suurin kysymys on nyt se, että samalla kun te
hoidatte satovahinkoja, mikä on tärkeä asia,
haette todella keinoja, millä elinkeinon kannattavuus korjataan.
Minun kysymykseni kuuluukin: Aiotteko antaa tuottaja- ja toimialaorganisaatioita
koskevaa lainsäädäntöä,
jolla mahdollistetaan se, mitä te vastauksissanne, molemmat ministerit,
sekä Ihalainen että Koskinen, olette korostaneet:
saadaan ketju saman neuvottelupöydän ääreen
jakamaan sitä arvonlisää, joka siinä ketjussa
syntyy, yhdessä? Se ei tapahdu käskyttämällä,
siihen tarvitaan lainsäädäntöä.
Oletteko sen valmis tuomaan tänne?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Herra puhemies! Ensinnäkin sikatalous on ehkä se
heikoin tuotannonala tällä hetkellä.
Tietysti siihen ei mikään muu ratkaisu auta kuin
se, että tuottajahinta nousee. Onneksi meillä yksi
lihatalo syksyllä sentään ilmoitti, että vähän
nostaa hintaa, mutta voi olla, että muut eivät
pysty seuraamaan perässä. Valitettavaa on se,
että Suomessa tuottajahinta on huomattavasti alhaisempi kuin
muualla Euroopassa, ja se on kyllä tietysti aika käsittämätöntä.
Voi sanoa, että aina tulee huonolle tuulelle, jos maanantaisin
katsoo markkinakatsausta, mikä on hintatilanne.
Tuottaja- ja toimialaorganisaatiolakien valmistelu ei ole tällä hetkellä menossa
sen takia, että EU:n maatalousuudistukseen sisältyy
se, että tämmöiset tulisivat velvoittavaksi
lainsäädännöksi kaikkiin EU-maihin.
Me katsomme nyt sitten sen, kun se aikanaan päätetään.
Jos se tulee 2014 alusta voimaan, niin kuin pitäisi tulla,
niin sen jälkeen me saamme sitten suoraan niistä EU-säädöksistä sen
mallin, millä tavalla niitä toteutetaan.
Tällä hetkellä Suomessa niitä on
muutama hedelmä- ja vihannesalalla, ja myös maidossa
tämän tyyppinen olisi ollut mahdollista toukokuusta
lähtien, mutta yhtään hakemusta ei ole
vielä tullut.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk:
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, meillä ei ole
aikaa odottaa niin kauan, että se tulee sieltä EU:sta.
Jos teillä on poliittista tahtoa, se voidaan saada aivan
hyvin voimaan. Ranskassa se toimii jo, siellä niitä on
kymmenittäin, eli kysymys on poliittisen tahdon puutteesta.
Onko hallituksella sitä vai ei?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Herra puhemies! Niin kuin äsken totesin, näistä syistä meillä ei
ole valmistelua päällä: katsomme, minkä tyyppinen
lainsäädäntö tulee EU:sta, ja
sitten otamme sen käyttöön Suomessa.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Hankintalain mukaan lähiruoka ei
ole suoraan kilpailuttamisen vertailukriteeri. Tämä johtaa
kuntatalouden vääristymiin esimerkiksi Turun seudulla, missä hankinnat
tehdään keskitetysti hankintarenkaalla. Kuluttajat
saavat ruokansa yhä kauempaa, ja välilliset kustannukset
jatkavat nousuaan. Elintarvikkeita toimitetaan ulkomailta, vaikka niitä olisi
lähellä saatavilla. Kysyn asianomaiselta ministeriltä:
Mitä hallitus aikoo tehdä, että lähiruuan
kokonaistaloudelliset vaikutukset huomioitaisiin tarjouskilpailun
alhaisimman hinnan sijasta, ja miten laadukas ja ravintoarvoltaan
hyvälaatuinen ruoka turvataan kasvaville nuorille päiväkodeissa
ja kouluissa, vanhuksille hoitolaitoksissa? Miten hallitus varmistaa
sen, että paikalliset tuottajat saavat kasvattamiaan elintarvikkeita
helpommin kaupan hyllyille ja kunnallisiin ruokaloihin?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Herra puhemies! Minä voin aloittaa vastaamisen, mutta
hankintalaki varsinaisesti ei kuulu maa- ja metsätalousministeriön
toimialaan.
Suomesta jo löytyy tällä hetkellä monia
kuntia, jotka toimivat hyvinä esimerkkeinä siinä,
miten he ovat omassa hankintatoiminnassaan huomioineet lähiruuan,
vaikkapa Kiuruvesi, tai Etelä-Savostakin päin
löytyy monia esimerkkejä. Kysymys tässä on
vähän, voi sanoa, paikallisella tasolla siitä poliittisesta
tahdosta, minkä tyyppisiä ohjeita annetaan hankintaorganisaatiolle,
koska kilpailutuksessa voidaan ottaa huomioon laatuasioita, siinä voidaan
ottaa terveysasioita, siinä voidaan ottaa tuoreusasioita
ja monia muita seikkoja eikä pelkästään
hintaa. Mutta voi olla, että kaikissa kunnissa ei välttämättä ole
hankintaosaamista tai halutaan sitten hankkia suurempia määriä kerralla
eikä käydä monia kilpailutusprosesseja
yhtä aikaa läpi.
Mutta minä toivon nyt, kun on kohta kunnallisvaalit — tulee
uusia, hyviä valtuutettuja, ja vanhat, kokeneet voivat
jatkaa — että kunnissakin, jokaisessa, mietitään
sitä, millä tavalla omassa kunnassa hankintoja
tehdään, jotta huomioitaisiin lähiruoka
mahdollisimman hyvin.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Kyllä valtuutetut ovat jo valtuustoaloitteita
tästä tehneet. Haluaisin lisätä siihen
ministerin mainitsemaan listaan Pohjois-Pohjanmaalta kunnan nimeltä Vaala,
joka hyvin onnistuneesti käytti hankintalakia hyväkseen.
Ministerit Ihalainen ja Urpilainen, tässä hiljattain
te nakkasitte pallon kunnille tässä hankintalain
käytössä. Mutta kyllä minä myös
toivon hallitukselta tukea siihen, että kunnat ja ne uudet valtuutetut
tätä osaavat käyttää.
Mutta, ministeri Koskinen, te mainitsitte näistä huonoista
säistä. Säät ovat vaihdelleet
suuresti, on ollut liian kuivaa ja liian sateista koko maailmassa.
Tämä nostaa maailmanmarkkinahintoja, ja sekin
vaikuttaa Suomen ruuan hintaan. Elintarvikeomavaraisuutemme on painumassa alle
100 prosentin. Minä haluaisin nyt kuulla hallituksen toimenpiteitä siihen,
että tämä elintarvikeomavaraisuuden lasku
saadaan pysähtymään ja omavaraisuus lisääntymään.
Ja millä tavalla Suomi aikoo viedä tätä Euroopan
unionissa yleisen maatalouspolitiikan uudistuksessa eteenpäin?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Herra puhemies! On kohtuullisen haastavaa yrittää vastata
minuutissa noin laajaan kysymykseen. Mutta sanotaan, että Euroopan
unionin pöydissä tietysti keskustellaan tästä tilanteesta
monestakin vinkkelistä. Yksi on tietysti se, miten vaikuttavat
nämä maailmanlaajuiset sääolosuhteet
eurooppalaiseen ruuantuotantoon ylipäätään,
liittyen vaikka sitten rehuihin tai vaikkapa siihen, missä sitten
tuotetaan energiaa. Samalla tavalla myös mietitään
sitä, että kun maailmassa väkiluku kasvaa,
voidaanko ajatella niin, että kun tehdään
maatalouspolitiikan uudistusta, se huomioi myös sen, että Euroopalla
voisi olla vientimahdollisuuksia tulevaisuudessa yhä enemmän ja
sitä kautta se tukisi eurooppalaista maataloustuotantoa
joka puolella Eurooppaa, jopa Suomessakin. Ja on monia muitakin
asioita, mitä siellä pöydissä on:
mietitään, miten tämä eurooppalainen
maatalous menee suhteessa tulevaisuuteen. Jos piirtää vähän
pidemmän kaaren, niin voi ajatella sillä tavalla,
että ennen, ehkä 20 vuotta sitten, puhuttiin siitä,
miten pitäisi rajoittaa tuotantoa, kun on ylituotantoa.
Tänä päivänä ei enää puhuta
siitä vaan pikemminkin on huoli siitä, miten turvataan
omavaraisuus ja huoltovarmuus niin Suomessa kuin koko Euroopassa.
Janne Sankelo /kok:
Arvoisa puhemies! Uutisista kuulimme, että Ruotsissa
on myyty sikaa nautana, taisi olla vielä väriaineilla
höystettynä. Mielestäni se korostaa kotimaisen
tuotannon turvallisuutta ja tärkeyttä. Nyt kun
tässäkin keskusteltiin siitä, että ruuan
hinta on noussut, niin tuottajillahan tämä nousu
ei ole näkynyt, ja monista puheenvuoroista kuulimme, että tilanne
on hankala. Näitten julkisten hankintojen osalta on puhuttu
siitä hintakriteeristä. Nostaisin tässä esille erityisesti
nämä suomalaiset eläinsuojelukriteerit,
jotka olisivat aika merkittävä osa tätä kilpailua.
Kysyisinkin: miten hallitus aikoo toimia siinä asiassa,
että suomalaisen hankinnan osana merkittävästi
tulisivat nämä eläinsuojelukriteerit esille?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Herra puhemies! Edustaja Sankelon esiin ottama asia on hyvä asia,
varmaan pitää sitä miettiä.
En osaa suoralta kädeltä sanoa, kun en ole juristi,
miten sitten upotetaan noihin hankintalakeihin nämä tämäntyyppiset
kriteerit. (Tuija Brax: Kyllä juristit osaavat!) Mutta
varmaan ne sinne pystytään jollakin tavalla laittamaan,
jos kerran halua on.
Kuitenkin on hyvä, että eläinten
hyvinvoinnista puhutaan ja siihen kiinnitetään
huomiota. Mutta osittain se konkretisoituisi myös sitä kautta, että tuotteissa
selvemmin näkyisivät tuottajien nimet, osoitteet
ja kuvat. Silloin myös kuluttajalla olisi mahdollisuus
käydä paikan päällä toteamassa,
millä tavalla tuotantoa harjoitetaan ja millä tavalla
eläimiä hoidetaan. Se varmaan vahvistaisi uskoa
ja luottamusta tähän koko ketjuun.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Harvoin kuulee hallitukselta niin ponnettomia
vastauksia kuin vastauksenne kysymykseen suomalaisen ruuan tulevaisuudesta.
Kaupan osuus ruokakassin hinnasta on historiallisen korkea, viljelijän
osuus ruuan hinnasta on historiallisen alhainen. Suomalaiset arvostavat
reilua kauppaa. Reilussa kaupassa viljelijä saa oikeudenmukaisen
osuuden ruuan hinnasta. Ministeri, te sanotte, että reilun
kaupan lakia ei ole tulossa ennen kuin EU:ssa joku asia liikahtaa.
Te sanotte, että ette peru viljelijöitten tukileikkauksia, ette
peru myöskään sosiaaliturvan heikennyksiä. Suomalaista
ruokaa ei muuten lautaselle ilmesty edes ministerien eteen tarjoilijan
tuomana, ellei suomalainen viljely ole kannattavaa. Teettekö te ylipäänsä mitään,
jotta suomalaista ruokaa olisi tulevaisuudessa saatavana? (Välihuutoja)
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Herra puhemies! Nyt on aika vaikea asetella sanojaan niin,
että pystyisi samanlaiseen retoriikkaan kuin edustaja Tiilikainen — hämäläinen
kieli ei taida ihan taipua tuohon. Kyllä tässä päivittäin
tehdään töitä suomalaisen ruuan
eteen. Viimeisimmäksi, ennen tätä kyselytuntia,
tapasin tuottajaliittojen puheenjohtajia, ja tapaamisessa käytiin
läpi ajankohtaisia asioita liittyen niin tulvatilanteeseen,
satovahinkoihin kuin lietelannan levityksiin, investointeihin ja
myös siihen, millä tavalla pankit tällä hetkellä pystyvät rahoittamaan
maataloutta. Joka päivä tässä koetetaan
tehdä töitä niin paljon kuin ehditään
ja osataan.