Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on valmistelemassa Suomen osallistumista
Islannin ilmatilan valvontaan aseistetuin Hornet-hävittäjin.
Islanti on sotilasliitto Naton jäsen, ja sillä on
puolustussopimus voimassa Yhdysvaltojen kanssa. Eikö valvontatoiminta
ole pikemminkin Yhdysvaltojen tehtävä? Mitä me siellä teemme?
Mitä me sieltä saamme? Miksi Suomi tuhlaa Puolustusvoimien
niukkoja toimintaresursseja ja jakaa satoja lopputilejä?
Miten hallitus arvioi osallistumisen vaikuttavan Suomen liittoutumattomuuteen?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tämä pyyntö meidän osallistua
tähän ilmavalvontaan on tullut Islannista, ja
lähtökohtana on siis se, että jos osallistuisimme,
niin se olisi osa pohjoismaista puolustusyhteistyötä,
jota olemme harjoittaneet hyvin pitkään. Minun
arvioni on se, että tämä ei vaikuta meidän
sotilaalliseen liittoutumattomuuteemme. Mitä tulee näihin
kustannuksiin, niin on hyvä huomata, että me vuosittain
harrastamme hyvin aktiivista harjoitustoimintaa pohjoismaisesti
juuri akselilla Norja, Ruotsi ja Suomi, ja tämä olisi sitten
osa sitä toimintaa, joten tässä ei siis
olla leikkaamassa Puolustusvoimien toimintaa laajemmin, vaan tämä olisi
sitten osa sen vuoden harjoitustoimintaa, jos siihen mentäisiin — alleviivaan:
jos. (Mauri Pekkarinen: Olipa ohut vastaus!)
Jyrki Yrttiaho /vr:
Kysymys ei ole harjoitustoiminnasta, kysymys on selkeästi
Islannin ilmatilan valvonnasta, rotaatiosta, jota johtaa sotilasliitto
Nato. Aikooko hallitus todellakin päättää hankkeesta
ilman voimassa olevan lainsäädännön
mukaista eduskuntakäsittelyä pelkkänä ilmoitusmenettelynä?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Jos tähän päädyttäisiin
hallituksen keskuudessa, niin tietenkin, jos se edellyttää eduskunnan
käsittelyä, se tuodaan eduskunnan käsittelyyn.
Tästä on käyty keskustelua muun muassa
ulkoasiainvaliokunnan kanssa, myös puolustusvaliokunnan
kanssa. Tämä on minun ja ulkoministeri Tuomiojan
yhteinen asia. Tässä on siis semmoinen kuvio,
että voi olla hyvin mahdollista, että tämä meidän
tämmöinen mahdollinen osallistumisemme olisi osa
pohjoismaista puolustusharjoitustoimintaa, ja siinä tilanteessa arvio
on, että tämä ei vaadi lakimuutoksia
eikä sen johdosta vaadi suoranaista käsittelyä.
Mutta tietenkin tässä tilanteessa tämän
on oltava Suomen poliittinen tahto, että tänne
mennään. Ei tässä ole tarkoitus
millään tavalla edistää asiaa
ilman, että eduskunta myötävaikuttaa
siihen.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Ministeri Haglund sanoi, että lakimuutoksia
ei tarvita tähän Islannin ilmavalvontaoperaatioon
osallistumisessa. Onko kyse siis kansainvälisestä harjoituksesta,
ja tuleeko tämä asia ylipäätään
eduskuntaan missään muodossa käsiteltäväksi?
Ja toiseksi: minkälaista harjoitustoimintaa siellä meidän
Hornet-lentäjillemme ylipäätään
on tarjolla?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tästä käydään keskustelua.
Tosiaan tämä asia on edelleen osittain auki, minkä johdosta
tästä ei myöskään ole vielä tehty
päätöksiä eikä johtopäätöksiä.
Tämä on ensiksi hyvä huomata.
Tosiaan tilanne on se, että jos Suomen osallistuminen
rajoittuisi siihen harjoitustoimintaan, niin arvio, niin kuin tässä totesin,
on ollut se, että se ei edellyttäisi lakimuutoksia.
Mutta jos sitten se toiminta olisi laajempaa, osallistuttaisiin
niin sanottuihin tunnistuslentoihin ym., se ehdottomasti edellyttää eduskunnan
myötävaikutusta joko kansainvälisen sopimuksen
muodossa tai lakimuutoksen muodossa. Siinä tapauksessa
asia tietenkin tuodaan sitten eduskunnan käsittelyyn normaalin
kaavan mukaan.
Seppo Kääriäinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kyllä tässä on
kysymyksessä pohjoismaisen yhteistyön nimissä tehtävä uusi
askel Suomen puolustusvoimien toiminnassa ja Ilmavoimien toiminnassa,
kun hallitus lähtee valvomaan Nato-maan ilmatilaa. Kysymys
on ilmavalvonnasta — ei siis harjoittelusta, vaan ilmavalvonnasta.
Se on aivan uudenlainen tehtävä. Minä kysyn:
miten tämä sopii, herra puolustusministeri, puolustusvoimista
annettuun lakiin, jossa on määritelty hyvin tarkkaan,
mitkä ovat tänä päivänä Puolustusvoimien
tehtävät, yksi, kaksi ja kolme tehtävää.
Miten sopii niihin kolmeen tehtävään
tämä hanke, mitä olette nyt tässä eteenpäin ajamassa?
Toinen kysymys: milloin hallitus tekee tässä asiassa
omalta kohdaltaan päätöksen?
Ja kohta kolme: Kun tämä teidän hankkeenne mitä todennäköisimmin
vaatii lainsäädäntömuutoksia — ainakin
se on kansainvälinen sopimus — niin tehän
ette voi sivuuttaa eduskuntaa millään, kyllähän
teidän täytyy eduskunnan rooli tässä ottaa
ilman muuta huomioon. Oletteko aikeissa tuoda tämän
asian todella eduskunnan käsittelyyn?
Puolustusministeri Carl Haglund
Tosiaan, niin kuin tässä olen todennut jo
pariin kolmeen otteeseen, tietenkin asia tuodaan asianmukaiseen
käsittelyyn eduskunnassa, siitä ei ole mitään
epäilystäkään. Tämän
myös kerroin teille, kun olin ulkoasiainvaliokunnassa keskustelemassa
asiasta, ja myös puolustusvaliokunnassa tästä on
puhuttu.
Mitä tulee tähän toiminnan luonteeseen,
niin se on tosiaan edelleen osittain auki. Tämä on
se syy, minkä takia tässä ei ole edetty.
Uskoisin ja arvioisin, että tässä voidaan
tulla johtopäätökseen vielä tämän
kuun aikana tai ensi kuun alussa. Siinä tilanteessa sitten
tietenkin pitää arvioida juuri sitä,
mitä edustaja Kääriäinen kysyi,
eli sitä, millä tavalla se istuu muun muassa lakiin puolustusvoimista,
ja jos se edellyttää lakimuutoksia, niin silloin
ne käsitellään asianmukaisesti.
Pertti Salolainen /kok:
Arvoisa puhemies! Tämähän vaikuttaa
kovin uudelta asialta, mutta todellisuudessa se ei ole niinkään
uusi, koska Suomen ilmavoimat harjoittelee Nato-maan alueella eli
Norjan alueella yhdessä Ruotsin kanssa. Kysymys olisi siitä,
että tätä harjoitustoimintaa, jota jo
harjoitetaan Naton alueella Norjassa, harjoitettaisiin vielä sitten
Islannin alueella.
Mutta tämä koko kysymys voidaan jakaa kahteen
osaan: tällaiseen harjoitustoimintaan taikka sitten tällaiseen
tunnistustoimintaan. Jos tähän tunnistustoimintaan
mennään, niin silloin ymmärrykseni mukaan
kysymykseen tulevat lainsäädäntöhankkeet
myöskin Suomessa, ja sitähän täytyy
tehdä juridisesti, ja niin kai tehdäänkin juuri
parhaillaan.
Mutta voitteko valottaa hieman myöskin sitä, minkälainen
on ajattelu tällä hetkellä Ruotsissa, sillä Suomenhan
ei tule lähteä tähän harjoitukseen
ilman Ruotsia?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Edustaja Salolaisen käsitys asiasta
on täsmälleen oikea, juuri näin tämä asia
menee. Ruotsin hallituksen päätöksiä en
tietenkään voi tässä kuvata,
kun en niistä vastaa enkä tiedä. Mutta
lähtökohtana on juuri se, minkä totesitte, eli
jos — jos — osallistuisimme tähän,
niin lähtökohtana on se, että silloin
on Ruotsin myös osallistuttava. Tässä asiassa
on sen takia edettävä käsi kädessä Ruotsin
kanssa. Tässä pidetään säännöllistä yhteyttä,
ja minun käsitykseni on, että Ruotsi on valmistelemassa
tätä myönteisessä hengessä.
Pekka Haavisto /vihr:
Arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä ministerille.
Ensimmäinen tästä Ruotsi-yhteistyöstä:
Kun tässä valmistellaan päätöksiä yhdessä Ruotsin kanssa,
onko niin, että myöskin Ruotsin ja Suomen osallistuminen
tapahtuisi silloin samoissa puitteissa, että jos mennään
tunnistuslentotoimintaan saakka, tehdään sitä yhdessä Ruotsin kanssa,
vai voisiko käydä niin, että Tukholmassa ja
Helsingissä päädytään
niin kuin erilaisiin mandaatteihin, vaikka osallistutaan tähän
operaatioon?
Olisin myöskin kysynyt: Näkeekö ministeri mitään
riskejä tässä Islannin ilmavalvontatoiminnassa
tai tunnistuslentoihin osallistumisessa? Mikä voisi olla
semmoinen pahin skenaario, joka tällaisessa toiminnassa
voisi toteutua?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Teoriassa — vastauksena siihen ensimmäiseen
kysymykseen — voisimme päätyä eri
ratkaisuihin, mutta en näkisi sitä kovin tarkoituksenmukaisena,
joten pidän sitä epätodennäköisenä,
mutta mahdollisena.
Minä en näe tässä varsinaisia
riskejä. Nyt on hyvä muistaa, ihan niin kuin tässä edustaja
Salolainen totesi, että me harjoittelemme vuosittain kymmeniä,
kymmeniä ja kymmeniä kertoja yhdessä pohjoismaisessa
ilmatilassa, myös Nato-maa Norjan ja Nato-maa Tanskan kanssa,
joten siinä mielessä tämä ei
ole niin suurta dramatiikkaa tai myöskään
taloudellisesti kovin mittavaa. Mutta tämä on
tietenkin kiinnostava ja periaatteellisesti tärkeä asia.
Sen takia on hyvä, että tästä käydään
keskustelua.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tässä voidaan nähdä poliittinen,
taloudellinen, maanpuolustuksellinen, turvallisuuspoliittinen näkökulma.
Mikä on se kärki, jolla hallitus arvioi tätä ilmavalvontaa?
Mikä on se ensimmäinen syy?
Sitten kun puhutaan harjoitustoiminnasta, pohjoismaisen yhteistyön
voi ymmärtää, mutta entäpä sitten
tämä Nato? Nyt on kysymys Natosta Pohjoismaiden
puitteissa. Mikä olisi tilanne, jos Viro pyytäisi
Suomea osallistumaan sen ilmatilan valvontaan?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Suomi on pitkään osallistunut
pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön ja halunnut kehittää sitä.
Niin kuin te kaikki tiedätte, hallitus on myös
linjannut hallitusohjelmassaan, että pohjoismaista puolustusyhteistyötä syvennetään
ja
kehitetään, ja tämä on se linja
ja se tausta. On olemassa Stoltenbergin raportti, joka on varmaan
teille kaikille tuttu, meillä on pohjoismainen solidaarisuusjulistus.
Tämän pohjalta tämä asia on
mahdollisesti etenemässä. Pidän sitä hyvin
erilaisena asiana, jos Viro pyytäisi tätä apua, ja
henkilökohtaisesti en näkisi sitä kovin
tarkoituksenmukaisena enkä usko, että hallitus
valmistelisi osallistumista, jos semmoinen pyyntö tulisi.
Tuula Väätäinen /sd:
Arvoisa puhemies! Islannin ilmatilan valvonta aiheuttaa paljon
keskustelua ja kysymyksiä ja miettimistä. Sanoitte äsken,
että jos ilmatilavalvonta on sen laatuista, että tarvitaan
suomalaista lainsäädäntömuutosta, se
tulee eduskuntaan. No, tämä on tietysti ihan selvä asia.
Mutta entäs siinä tilanteessa, jos toiminta on
sen laatuista, että lakimuutoksia ei tarvita? Millä tavalla
ajattelette silloin, miten eduskunta osallistuu asian käsittelyyn,
päättämiseen, ja kuinka se tässä talossa
sitten juoksutetaan?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Niin kuin minä olen tässä maininnut, minä olen
käynyt ulkoasiainvaliokunnassa ja puolustusvaliokunnassa — ymmärtääkseni
kollega Tuomiojakin on käynyt. Tässä on
ainakin minun käsittääkseni kerrottu
ihan kaikki valmistelusta lähtien kaikille, jotka ovat
niitä tietoja halunneet, ja käymme mielellämme
uudestaan valiokunnissa, jos valiokunnat haluavat. Tässäkin voidaan
käydä pitkää vuoropuhelua. Mutta
muodollisesti, jos kysymys olisi siis vain harjoituksesta, päätöstä ei
tee eduskunta, vaan silloin päätöksen
tekee hallitus ja itse asiassa jopa puolustusministeriö.
Mutta tässä ei ole mitään salaista, tässä ei
ole mitään, mistä ei voi keskustella,
ja minä mielelläni kerron tässä salissa
ja myös muualla kaiken tiedon, minkä kansanedustajat haluavat.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Puhumme koko ajan tässä nyt
vähän termien sekamelskasta, harjoituksesta ja
valvonnasta. Nyt toivoisin tähän keskusteluun
johdonmukaisuutta siinä, mistä me puhumme. Ja
kun puhutaan vielä sitten tunnistamisesta, onko tässä salissa
tietoa, mitä tarkoittaa tunnistaminen ja tunnistuslento?
Voisiko se tarkoittaa mahdollisesti sitä, että suomalainen
sotilaskoneen kapteeni taikka lentäjä saadessaan
käskyn — ei suomalaiselta kenraalilta vaan Nato-maan
kenraalilta — joutuu toimimaan sen tehtävänannon
mukaisesti ja mahdollisesti siinä tilanteessa, että se
on vaikkapa ilmatilaa loukkaava venäläinen hävittäjäkone,
ampumaan sen alas? Näitten termien kanssa minä haluaisin
johdonmukaisuutta ja selkeyttä, ettei sekoiteta niitä,
kun selkeästi tiedetään, että kysymyksessä on
valvontayhteistyö, ei harjoittelu.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä havainto,
ja näissä minuutin vastauksissa ei ole helppo
hahmottaa tätä kokonaisuutta.
Tosiaan siihen hypoteettiseen kysymykseen, minkä esitätte,
vastaus on "ei". Eli siis se rakennelma ei ole semmoinen, että lähtökohtana
olisi semmoinen tilanne, missä mahdollisesti ajauduttaisiin
noin hypoteettisesti hirveään tilanteeseen.
On hyvä nähdä se kokonaisuus, missä kysymyksessä on
tosiaan se, että Islanti on pyytänyt, että osallistutaan
tähän ilmavalvontaan. Sitten on todettu, että vastuumaana
toimii Norja, joka on Nato-maa, jonka valvontavuorosta olisi siinä tapauksessa
kysymys. Sitten tähän on tuotu semmoinen ajatus,
että jotta vahvistettaisiin pohjoismaista säännöllistä puolustusyhteistyötä,
sen yhteydessä olisi tämmöinen pohjoismainen
puolustusharjoitus, jossa Ilmavoimat harjoittelisi. Tämä on
siis se, joka olisi sitä harjoitustoimintaa. Mutta jos
niihin tunnistuslentoihin, mihin viittaatte, mentäisiin,
niin silloin ei enää kysymys ole harjoitustoiminnasta.
Sen takia siinä harjoitustoiminnassa se tarkoittaisi käytännössä sitä,
että vain norjalaiset koneet hoitaisivat ne tunnistuslennot.
Jos taas niihin tunnistuslentoihin mennään, se
edellyttäisi, (Puhemies koputtaa) että lakimuutoksia
tehdään, niin kuin tässä on
todettu moneen otteeseen.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja viimeinen kysymys tähän aiheeseen.
Seppo Kääriäinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tähän harjoittelu- ja ilmavalvontakeskusteluun:
Sehän on selvä asia, että Suomi, Ruotsi
ja Norja harjoittelevat siellä pohjoisessa, ovat tehneet
sitä vuosia ja tekevät koko ajan, mutta tässä on
kysymys uudesta askeleesta: mennään siis suorittamaan
ilmavalvontaa Nato-jäsenmaan pyynnöstä,
sen alueelle tekemään sille ikään kuin
palvelus, kysymys on sen tehtävän toteuttamisesta
(Mauri Pekkarinen: Sen johdossa vielä!) — ja sitten
vielä sen johdossa.
Minä haluan jatkaa edustaja Haaviston tekemää kysymystä tästä pahasta
skenaariosta. Te ette oikein siihen vastannut, te ette usko pahoihin
skenaarioihin. Pitää olla mielessä, että mitä tahansa
voi tapahtua näissäkin yhteyksissä. Pitää olla
valmiina vastaus myös niihin hankaliin tilanteisiin. Oletteko
te käyneet läpi tulenkäyttösäännöt
niin, että ei varmaan ole sen osalta minkäänlaisia
heikkoja kohtia? Antakaa siihen edes jonkunlainen vastaus.
Puolustusministeri Carl Haglund
Tosiaan juuri näitä asioita käydään
hyvin tarkkaan läpi. Olette, edustaja Kääriäinen,
ihan oikeassa siinä, että vaikkakin muodollisesti
olisi mahdollisesti kyse harjoittelusta, niin käytännössä tai
poliittisesti merkitys on sen verran suurempi, — olette oikeassa
siinä — että tässä on
kysymys uudesta askeleesta, joka on askel syvempään
pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön.
Mitä tulee näihin mahdollisiin tulenkäyttöihin ja
muihin, niin jos me harjoitamme sitä harjoitustoimintaa,
mistä on lähtökohtaisesti kysymys, voi
olla jopa kyse koneista, jotka eivät ole aseistettuja jne.,
niin silloin se ei tietenkään tule kyseeseen.
Jos sitten niihin tunnistuslentoihin mennään,
niin silloin pitää tietenkin analysoida, ovatko
koneet aseistettuja jne. Kun suomalaiset hävittäjät
harjoittavat tunnistuslentotoimintaa tuolla Itämeren yläpuolella
kansainvälisessä ilmatilassa, ne ovat aseistettuja
koneita ja sielläkin törmäävät
muun muassa (Seppo Kääriäinen: Suomen
rajoilla! — Mauri Pekkarinen: Se on ihan eri asia!) — Suomen
rajoilla, mutta kansainvälisessä ilmatilassa — venäläisiin
koneisiin ja muihin, niin tämä on siinä mielessä ihan...
eivät siis törmää (Naurua) vaan
kohtaavat siellä muun muassa venäläisiä koneita.