Täysistunnon pöytäkirja 99/2012 vp

PTK 99/2012 vp

99. TORSTAINA 18. LOKAKUUTA 2012 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Islannin ilmatilan valvonta

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on valmistelemassa Suomen osallistumista Islannin ilmatilan valvontaan aseistetuin Hornet-hävittäjin. Islanti on sotilasliitto Naton jäsen, ja sillä on puolustussopimus voimassa Yhdysvaltojen kanssa. Eikö valvontatoiminta ole pikemminkin Yhdysvaltojen tehtävä? Mitä me siellä teemme? Mitä me sieltä saamme? Miksi Suomi tuhlaa Puolustusvoimien niukkoja toimintaresursseja ja jakaa satoja lopputilejä? Miten hallitus arvioi osallistumisen vaikuttavan Suomen liittoutumattomuuteen?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tämä pyyntö meidän osallistua tähän ilmavalvontaan on tullut Islannista, ja lähtökohtana on siis se, että jos osallistuisimme, niin se olisi osa pohjoismaista puolustusyhteistyötä, jota olemme harjoittaneet hyvin pitkään. Minun arvioni on se, että tämä ei vaikuta meidän sotilaalliseen liittoutumattomuuteemme. Mitä tulee näihin kustannuksiin, niin on hyvä huomata, että me vuosittain harrastamme hyvin aktiivista harjoitustoimintaa pohjoismaisesti juuri akselilla Norja, Ruotsi ja Suomi, ja tämä olisi sitten osa sitä toimintaa, joten tässä ei siis olla leikkaamassa Puolustusvoimien toimintaa laajemmin, vaan tämä olisi sitten osa sen vuoden harjoitustoimintaa, jos siihen mentäisiin — alleviivaan: jos. (Mauri Pekkarinen: Olipa ohut vastaus!)

Jyrki Yrttiaho /vr:

Kysymys ei ole harjoitustoiminnasta, kysymys on selkeästi Islannin ilmatilan valvonnasta, rotaatiosta, jota johtaa sotilasliitto Nato. Aikooko hallitus todellakin päättää hankkeesta ilman voimassa olevan lainsäädännön mukaista eduskuntakäsittelyä pelkkänä ilmoitusmenettelynä?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Jos tähän päädyttäisiin hallituksen keskuudessa, niin tietenkin, jos se edellyttää eduskunnan käsittelyä, se tuodaan eduskunnan käsittelyyn. Tästä on käyty keskustelua muun muassa ulkoasiainvaliokunnan kanssa, myös puolustusvaliokunnan kanssa. Tämä on minun ja ulkoministeri Tuomiojan yhteinen asia. Tässä on siis semmoinen kuvio, että voi olla hyvin mahdollista, että tämä meidän tämmöinen mahdollinen osallistumisemme olisi osa pohjoismaista puolustusharjoitustoimintaa, ja siinä tilanteessa arvio on, että tämä ei vaadi lakimuutoksia eikä sen johdosta vaadi suoranaista käsittelyä. Mutta tietenkin tässä tilanteessa tämän on oltava Suomen poliittinen tahto, että tänne mennään. Ei tässä ole tarkoitus millään tavalla edistää asiaa ilman, että eduskunta myötävaikuttaa siihen.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri Haglund sanoi, että lakimuutoksia ei tarvita tähän Islannin ilmavalvontaoperaatioon osallistumisessa. Onko kyse siis kansainvälisestä harjoituksesta, ja tuleeko tämä asia ylipäätään eduskuntaan missään muodossa käsiteltäväksi? Ja toiseksi: minkälaista harjoitustoimintaa siellä meidän Hornet-lentäjillemme ylipäätään on tarjolla?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tästä käydään keskustelua. Tosiaan tämä asia on edelleen osittain auki, minkä johdosta tästä ei myöskään ole vielä tehty päätöksiä eikä johtopäätöksiä. Tämä on ensiksi hyvä huomata.

Tosiaan tilanne on se, että jos Suomen osallistuminen rajoittuisi siihen harjoitustoimintaan, niin arvio, niin kuin tässä totesin, on ollut se, että se ei edellyttäisi lakimuutoksia. Mutta jos sitten se toiminta olisi laajempaa, osallistuttaisiin niin sanottuihin tunnistuslentoihin ym., se ehdottomasti edellyttää eduskunnan myötävaikutusta joko kansainvälisen sopimuksen muodossa tai lakimuutoksen muodossa. Siinä tapauksessa asia tietenkin tuodaan sitten eduskunnan käsittelyyn normaalin kaavan mukaan.

Seppo  Kääriäinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä on kysymyksessä pohjoismaisen yhteistyön nimissä tehtävä uusi askel Suomen puolustusvoimien toiminnassa ja Ilmavoimien toiminnassa, kun hallitus lähtee valvomaan Nato-maan ilmatilaa. Kysymys on ilmavalvonnasta — ei siis harjoittelusta, vaan ilmavalvonnasta. Se on aivan uudenlainen tehtävä. Minä kysyn: miten tämä sopii, herra puolustusministeri, puolustusvoimista annettuun lakiin, jossa on määritelty hyvin tarkkaan, mitkä ovat tänä päivänä Puolustusvoimien tehtävät, yksi, kaksi ja kolme tehtävää. Miten sopii niihin kolmeen tehtävään tämä hanke, mitä olette nyt tässä eteenpäin ajamassa?

Toinen kysymys: milloin hallitus tekee tässä asiassa omalta kohdaltaan päätöksen?

Ja kohta kolme: Kun tämä teidän hankkeenne mitä todennäköisimmin vaatii lainsäädäntömuutoksia — ainakin se on kansainvälinen sopimus — niin tehän ette voi sivuuttaa eduskuntaa millään, kyllähän teidän täytyy eduskunnan rooli tässä ottaa ilman muuta huomioon. Oletteko aikeissa tuoda tämän asian todella eduskunnan käsittelyyn?

Puolustusministeri  Carl  Haglund

Tosiaan, niin kuin tässä olen todennut jo pariin kolmeen otteeseen, tietenkin asia tuodaan asianmukaiseen käsittelyyn eduskunnassa, siitä ei ole mitään epäilystäkään. Tämän myös kerroin teille, kun olin ulkoasiainvaliokunnassa keskustelemassa asiasta, ja myös puolustusvaliokunnassa tästä on puhuttu.

Mitä tulee tähän toiminnan luonteeseen, niin se on tosiaan edelleen osittain auki. Tämä on se syy, minkä takia tässä ei ole edetty. Uskoisin ja arvioisin, että tässä voidaan tulla johtopäätökseen vielä tämän kuun aikana tai ensi kuun alussa. Siinä tilanteessa sitten tietenkin pitää arvioida juuri sitä, mitä edustaja Kääriäinen kysyi, eli sitä, millä tavalla se istuu muun muassa lakiin puolustusvoimista, ja jos se edellyttää lakimuutoksia, niin silloin ne käsitellään asianmukaisesti.

Pertti Salolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämähän vaikuttaa kovin uudelta asialta, mutta todellisuudessa se ei ole niinkään uusi, koska Suomen ilmavoimat harjoittelee Nato-maan alueella eli Norjan alueella yhdessä Ruotsin kanssa. Kysymys olisi siitä, että tätä harjoitustoimintaa, jota jo harjoitetaan Naton alueella Norjassa, harjoitettaisiin vielä sitten Islannin alueella.

Mutta tämä koko kysymys voidaan jakaa kahteen osaan: tällaiseen harjoitustoimintaan taikka sitten tällaiseen tunnistustoimintaan. Jos tähän tunnistustoimintaan mennään, niin silloin ymmärrykseni mukaan kysymykseen tulevat lainsäädäntöhankkeet myöskin Suomessa, ja sitähän täytyy tehdä juridisesti, ja niin kai tehdäänkin juuri parhaillaan.

Mutta voitteko valottaa hieman myöskin sitä, minkälainen on ajattelu tällä hetkellä Ruotsissa, sillä Suomenhan ei tule lähteä tähän harjoitukseen ilman Ruotsia?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Edustaja Salolaisen käsitys asiasta on täsmälleen oikea, juuri näin tämä asia menee. Ruotsin hallituksen päätöksiä en tietenkään voi tässä kuvata, kun en niistä vastaa enkä tiedä. Mutta lähtökohtana on juuri se, minkä totesitte, eli jos — jos — osallistuisimme tähän, niin lähtökohtana on se, että silloin on Ruotsin myös osallistuttava. Tässä asiassa on sen takia edettävä käsi kädessä Ruotsin kanssa. Tässä pidetään säännöllistä yhteyttä, ja minun käsitykseni on, että Ruotsi on valmistelemassa tätä myönteisessä hengessä.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä ministerille.

Ensimmäinen tästä Ruotsi-yhteistyöstä: Kun tässä valmistellaan päätöksiä yhdessä Ruotsin kanssa, onko niin, että myöskin Ruotsin ja Suomen osallistuminen tapahtuisi silloin samoissa puitteissa, että jos mennään tunnistuslentotoimintaan saakka, tehdään sitä yhdessä Ruotsin kanssa, vai voisiko käydä niin, että Tukholmassa ja Helsingissä päädytään niin kuin erilaisiin mandaatteihin, vaikka osallistutaan tähän operaatioon?

Olisin myöskin kysynyt: Näkeekö ministeri mitään riskejä tässä Islannin ilmavalvontatoiminnassa tai tunnistuslentoihin osallistumisessa? Mikä voisi olla semmoinen pahin skenaario, joka tällaisessa toiminnassa voisi toteutua?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Teoriassa — vastauksena siihen ensimmäiseen kysymykseen — voisimme päätyä eri ratkaisuihin, mutta en näkisi sitä kovin tarkoituksenmukaisena, joten pidän sitä epätodennäköisenä, mutta mahdollisena.

Minä en näe tässä varsinaisia riskejä. Nyt on hyvä muistaa, ihan niin kuin tässä edustaja Salolainen totesi, että me harjoittelemme vuosittain kymmeniä, kymmeniä ja kymmeniä kertoja yhdessä pohjoismaisessa ilmatilassa, myös Nato-maa Norjan ja Nato-maa Tanskan kanssa, joten siinä mielessä tämä ei ole niin suurta dramatiikkaa tai myöskään taloudellisesti kovin mittavaa. Mutta tämä on tietenkin kiinnostava ja periaatteellisesti tärkeä asia. Sen takia on hyvä, että tästä käydään keskustelua.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä voidaan nähdä poliittinen, taloudellinen, maanpuolustuksellinen, turvallisuuspoliittinen näkökulma. Mikä on se kärki, jolla hallitus arvioi tätä ilmavalvontaa? Mikä on se ensimmäinen syy?

Sitten kun puhutaan harjoitustoiminnasta, pohjoismaisen yhteistyön voi ymmärtää, mutta entäpä sitten tämä Nato? Nyt on kysymys Natosta Pohjoismaiden puitteissa. Mikä olisi tilanne, jos Viro pyytäisi Suomea osallistumaan sen ilmatilan valvontaan?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Suomi on pitkään osallistunut pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön ja halunnut kehittää sitä. Niin kuin te kaikki tiedätte, hallitus on myös linjannut hallitusohjelmassaan, että pohjoismaista puolustusyhteistyötä syvennetään ja kehitetään, ja tämä on se linja ja se tausta. On olemassa Stoltenbergin raportti, joka on varmaan teille kaikille tuttu, meillä on pohjoismainen solidaarisuusjulistus. Tämän pohjalta tämä asia on mahdollisesti etenemässä. Pidän sitä hyvin erilaisena asiana, jos Viro pyytäisi tätä apua, ja henkilökohtaisesti en näkisi sitä kovin tarkoituksenmukaisena enkä usko, että hallitus valmistelisi osallistumista, jos semmoinen pyyntö tulisi.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Islannin ilmatilan valvonta aiheuttaa paljon keskustelua ja kysymyksiä ja miettimistä. Sanoitte äsken, että jos ilmatilavalvonta on sen laatuista, että tarvitaan suomalaista lainsäädäntömuutosta, se tulee eduskuntaan. No, tämä on tietysti ihan selvä asia. Mutta entäs siinä tilanteessa, jos toiminta on sen laatuista, että lakimuutoksia ei tarvita? Millä tavalla ajattelette silloin, miten eduskunta osallistuu asian käsittelyyn, päättämiseen, ja kuinka se tässä talossa sitten juoksutetaan?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Niin kuin minä olen tässä maininnut, minä olen käynyt ulkoasiainvaliokunnassa ja puolustusvaliokunnassa — ymmärtääkseni kollega Tuomiojakin on käynyt. Tässä on ainakin minun käsittääkseni kerrottu ihan kaikki valmistelusta lähtien kaikille, jotka ovat niitä tietoja halunneet, ja käymme mielellämme uudestaan valiokunnissa, jos valiokunnat haluavat. Tässäkin voidaan käydä pitkää vuoropuhelua. Mutta muodollisesti, jos kysymys olisi siis vain harjoituksesta, päätöstä ei tee eduskunta, vaan silloin päätöksen tekee hallitus ja itse asiassa jopa puolustusministeriö. Mutta tässä ei ole mitään salaista, tässä ei ole mitään, mistä ei voi keskustella, ja minä mielelläni kerron tässä salissa ja myös muualla kaiken tiedon, minkä kansanedustajat haluavat.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Puhumme koko ajan tässä nyt vähän termien sekamelskasta, harjoituksesta ja valvonnasta. Nyt toivoisin tähän keskusteluun johdonmukaisuutta siinä, mistä me puhumme. Ja kun puhutaan vielä sitten tunnistamisesta, onko tässä salissa tietoa, mitä tarkoittaa tunnistaminen ja tunnistuslento? Voisiko se tarkoittaa mahdollisesti sitä, että suomalainen sotilaskoneen kapteeni taikka lentäjä saadessaan käskyn — ei suomalaiselta kenraalilta vaan Nato-maan kenraalilta — joutuu toimimaan sen tehtävänannon mukaisesti ja mahdollisesti siinä tilanteessa, että se on vaikkapa ilmatilaa loukkaava venäläinen hävittäjäkone, ampumaan sen alas? Näitten termien kanssa minä haluaisin johdonmukaisuutta ja selkeyttä, ettei sekoiteta niitä, kun selkeästi tiedetään, että kysymyksessä on valvontayhteistyö, ei harjoittelu.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä havainto, ja näissä minuutin vastauksissa ei ole helppo hahmottaa tätä kokonaisuutta.

Tosiaan siihen hypoteettiseen kysymykseen, minkä esitätte, vastaus on "ei". Eli siis se rakennelma ei ole semmoinen, että lähtökohtana olisi semmoinen tilanne, missä mahdollisesti ajauduttaisiin noin hypoteettisesti hirveään tilanteeseen.

On hyvä nähdä se kokonaisuus, missä kysymyksessä on tosiaan se, että Islanti on pyytänyt, että osallistutaan tähän ilmavalvontaan. Sitten on todettu, että vastuumaana toimii Norja, joka on Nato-maa, jonka valvontavuorosta olisi siinä tapauksessa kysymys. Sitten tähän on tuotu semmoinen ajatus, että jotta vahvistettaisiin pohjoismaista säännöllistä puolustusyhteistyötä, sen yhteydessä olisi tämmöinen pohjoismainen puolustusharjoitus, jossa Ilmavoimat harjoittelisi. Tämä on siis se, joka olisi sitä harjoitustoimintaa. Mutta jos niihin tunnistuslentoihin, mihin viittaatte, mentäisiin, niin silloin ei enää kysymys ole harjoitustoiminnasta. Sen takia siinä harjoitustoiminnassa se tarkoittaisi käytännössä sitä, että vain norjalaiset koneet hoitaisivat ne tunnistuslennot. Jos taas niihin tunnistuslentoihin mennään, se edellyttäisi, (Puhemies koputtaa) että lakimuutoksia tehdään, niin kuin tässä on todettu moneen otteeseen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Seppo  Kääriäinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän harjoittelu- ja ilmavalvontakeskusteluun: Sehän on selvä asia, että Suomi, Ruotsi ja Norja harjoittelevat siellä pohjoisessa, ovat tehneet sitä vuosia ja tekevät koko ajan, mutta tässä on kysymys uudesta askeleesta: mennään siis suorittamaan ilmavalvontaa Nato-jäsenmaan pyynnöstä, sen alueelle tekemään sille ikään kuin palvelus, kysymys on sen tehtävän toteuttamisesta (Mauri Pekkarinen: Sen johdossa vielä!) — ja sitten vielä sen johdossa.

Minä haluan jatkaa edustaja Haaviston tekemää kysymystä tästä pahasta skenaariosta. Te ette oikein siihen vastannut, te ette usko pahoihin skenaarioihin. Pitää olla mielessä, että mitä tahansa voi tapahtua näissäkin yhteyksissä. Pitää olla valmiina vastaus myös niihin hankaliin tilanteisiin. Oletteko te käyneet läpi tulenkäyttösäännöt niin, että ei varmaan ole sen osalta minkäänlaisia heikkoja kohtia? Antakaa siihen edes jonkunlainen vastaus.

Puolustusministeri Carl Haglund

Tosiaan juuri näitä asioita käydään hyvin tarkkaan läpi. Olette, edustaja Kääriäinen, ihan oikeassa siinä, että vaikkakin muodollisesti olisi mahdollisesti kyse harjoittelusta, niin käytännössä tai poliittisesti merkitys on sen verran suurempi, — olette oikeassa siinä — että tässä on kysymys uudesta askeleesta, joka on askel syvempään pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön.

Mitä tulee näihin mahdollisiin tulenkäyttöihin ja muihin, niin jos me harjoitamme sitä harjoitustoimintaa, mistä on lähtökohtaisesti kysymys, voi olla jopa kyse koneista, jotka eivät ole aseistettuja jne., niin silloin se ei tietenkään tule kyseeseen. Jos sitten niihin tunnistuslentoihin mennään, niin silloin pitää tietenkin analysoida, ovatko koneet aseistettuja jne. Kun suomalaiset hävittäjät harjoittavat tunnistuslentotoimintaa tuolla Itämeren yläpuolella kansainvälisessä ilmatilassa, ne ovat aseistettuja koneita ja sielläkin törmäävät muun muassa (Seppo Kääriäinen: Suomen rajoilla! — Mauri Pekkarinen: Se on ihan eri asia!) — Suomen rajoilla, mutta kansainvälisessä ilmatilassa — venäläisiin koneisiin ja muihin, niin tämä on siinä mielessä ihan... eivät siis törmää (Naurua) vaan kohtaavat siellä muun muassa venäläisiä koneita.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.

​​​​