Suna Kymäläinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Syksyn aikana on käyty paljon
tärkeää keskustelua koulujen turvallisuudesta.
Uutisia koulujen työrauhaongelmista on tullut paljon, ja
viime päivinä esillä on ollut valitettava
tapaus Keravalla, jossa koulussa on ollut mukana teräase. Jokaisen
koulun pitää olla jokaiselle oppilaalle hyvä koulu
ja erityisesti turvallinen koulu. Kysynkin opetusministeri Jukka
Gustafssonilta: miten hallitus aikoo turvata työrauhan
kouluissa?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! On todella tärkeää,
että me rakennamme turvallista, laadukasta ja hyvää peruskoulua
lapsillemme, ja siihen ei kerta kaikkiaan sovi se, että sinne
tuodaan puukkoja ja että niitä jotenkin vielä sitten
otettaisiin esille. Puukot eivät kuulu kouluun, ne pitää saada
sieltä pois.
Olen viime keväänä jo pyytänyt
Opetushallitukselta asiantuntijaselvitystä, millä eri
keinoin voimme parantaa koulujen työrauhaa ja myöskin saada
opettajille parempia työkaluja puuttua niin työrauhakysymykseen,
kurinpito-ongelmiin kuin myöskin osana esimerkiksi tällaisten
vaarallisten esineitten tuontiin kouluun. Yksi asia, jota nyt myöskin
oman ministeriöni virkamiehet selvittävät,
on se tärkeä yksityiskohta, voimmeko antaa opettajille
mahdollisuuden esimerkiksi mennä lapsen tai nuoren koululaukulle
jossain vakavassa tilanteessa tai tarkistaa se jo etukäteen,
jos on jotain epäiltävää. (Puhemies
koputtaa) Olen käsitellyt tätä asiaa
sivistyspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja saanut kannustusta
tehdä näihin kysymyksiin liittyviä perusopetuslain
parannuksia, ja mahdollisuuksieni mukaan tuon ne (Puhemies koputtaa)
jo tämän syksyn aikana eduskuntaan.
Suna Kymäläinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Helsingin Sanomat nosti sunnuntaina
voimakkaasti esiin myös lapset, joilla on vakavia sosiaalisia
ja psyykkisiä ongelmia. Valitettavasti näistä ongelmista
aiheutuu myös työrauhaongelmia koulussa. Miten
tämä asia otetaan huomioon koulurauhan edistämisessä,
ja miten voidaan huomioida, että kasvavat lapset saavat
kurin ohella myös tarvitsemansa tuen? Arvoisa ministeri,
miten siis varmistetaan, että myös ongel- mien
taustalla oleviin syihin puututaan?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Tämäkin on erittäin
vakava ja tärkeä asia. Se oli hyvin ansiokas,
joskin dramaattinen, kirjoitus Helsingin Sanomissa koskien lapsia,
joilla on kohtuullisen vakavia ongelmia koulunkäynnin suhteen.
Tämä ongelma on sen tyylinen, että sitä ei
yksin koulun keinoin ja toimin ratkaista, vaan se vaatii tietoista,
hyvää yhteistyötä sosiaali-
ja terveysviranomaisten kanssa. Kun lapsilla on todella vakavia
ongelmia, pitää voida tehdä yhteistyötä sosiaali-
ja terveysviranomaisten kanssa. Tätä ongelmaa
siis ei yksin kouluissa ratkaista, ja sen takia on erittäin
tärkeää — ja nythän
käydään kunnallisvaaleja ja valitaan
uudet valtuustot — että myöskin resursoidaan
ja kiinnitetään huomiota riittävästi
siihen, että kouluilla on käytettävissä riittävästi
koulukuraattoreja, terveydenhoitajia, lääkäreitä,
(Puhemies koputtaa) psykiatreja eli tätä moniammatillista
henkilökuntaa.
Kari Tolvanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Olen täysin samaa mieltä siitä,
että nämä ennalta estävät,
pehmeät keinot ovat ne tärkeimmät, näin
pitääkin olla, mutta Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n
tekemän kyselyn mukaan tällä hetkellä 71
prosenttia opettajista pitää koulujen työrauhaa
selvästi heikentyneenä. Työturvallisuuslaki
kuitenkin vaatii takaamaan opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle
muun muassa turvallisen työympäristön
ilman väkivalta- ja uhkatilanteita. Sellaisia tilanteita
on tietojeni mukaan koulussa kuitenkin paljon enemmän kuin mitä virallisissa
tilastoissa ilmoitetaan, eli ne ovat siis piilossa. Tämä vaikeuttaa
paljon ongelman tunnistamista ja myös sen ratkaisemista.
Kysynkin: mihin toimenpiteisiin opetusministeri ryhtyy, että väkivalta-
ja uhkatilanteet raportoidaan työnantajalle lain vaatimalla
tavalla ja että työnantaja ryhtyy riittäviin
toimenpiteisiin työturvallisuuden takaamiseksi?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Tiedän tämän opettajien
ammattijärjestön tekemän tutkimuksen
ja sen kyselyn, jota koskevan tiedon olen saanut jo viime kevättalvena.
Se oli se yksi kimmoke ja syy, minkä takia vastuullisena
opetusministerinä halusin käynnistää nämä asiantuntijatoimenpiteet
Opetushallituksessa ja omassa ministeriössäni
jo hyvin varhain. Ja kuten sanoin, meillä on valmisteilla
perusopetuslain muutokset, ja tässä yhteydessä ilman
muuta täytyy kiinnittää huomiota myöskin tähän
ongelmaan, jonka nostitte esille, niin että opettajilla,
koulun rehtorilla, koulun henkilöstöllä on
velvollisuus ja oikeus puuttua tilanteisiin ja ryhtyä tarvittaviin
toimenpiteisiin sosiaaliviranomaisille, tarvittaessa vaikkapa poliiseille,
raportoimiseksi.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri kertoi tuossa selvittävänsä asiaa sen
suhteen, onko opettajilla oikeuksia puuttua oppilaiden kouluun tuomiin
esineisiin. Minusta on päivänselvää,
että jos tällaista havaitaan, niin opettajalla
tulee olla heti oikeus poistaa tällaiset vieraat esineet,
vahingoittavat esineet, oppilaalta välittömästi.
Nyt kysyn, kun jäi vähän epäselväksi,
mitä mieltä ministeri itse on tästä asiasta.
Aiotteko tuoda tällaisen esityksen tänne eduskuntaan?
Se vaatii tietysti ensisijaisesti sen, että ministerillä on
joku kanta tähän asiaan.
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Eikö se kanta nyt jo tullut selville? Valmistelen
siihen lakiesitystä, ja sitä asiaa asiantuntijat
selvittävät. Minun oma tahtotilani on se, että opettajalla
tulee olla mahdollisuus puuttua tilanteeseen, jos opetustilanteessa
luokkahuoneessa hän arvioi, että esimerkiksi oppilaan
koululaukussa on vaarallisia esineitä. Opettajalla tulee
olla mahdollisuus puuttua siihen tilanteeseen joko yksin siinä tai
menemällä oppilaan kanssa rehtorin työhuoneeseen,
jolloin katsotaan sitten se tilanne yhdessä. Korostaisin
kuitenkin sitä, että normaalitilanteessa, jos
opettajalla on luonnikas ja hyvä suhde oppilaaseen ja jos
opettaja sanoo, että katsotaan, mitä siellä koululaukussa
on, oppilas antaa sieltä kyllä tarvittaessa opettajalle
sitten sen esineen tai tavaran, joka siellä on.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja viimeinen kysymys tähän aiheeseen.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Viime aikoina kansalaiskeskustelussa
on paljon perätty yhteisöllisyyden ja yhteisökasvatuksen perään.
Kun muistelemme omia lapsuus- ja nuoruusaikoja, niin voimme sanoa,
että tämän päivän lapset
ja nuoret ovat menettäneet paljon sellaista, mitä meillä oli.
Monet asiat, monimutkaisetkin asiat, ovat lopulta yksinkertaisia.
Tuon esimerkin siitä, mitä ei enää ole.
Oli koulujen talonmiehet, jotka olivat yhteisön jäseniä,
eräänlaisia yhteisökasvattajia, lapsille
ja nuorille turvallisia aikuisia, aikuisen malleja, joihin sai tukeutua.
Onko opetusministeriössä pohdittu tätä vaihtoehtoa,
että kouluissa kannustettaisiin palkkaamaan uudelleen talonmiehiä,
turvallisia aikuisia, jotka ovat yhteisössä luotettavia
aikuisia, turvallisen aikuisen esimerkkejä?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! En näe mitään estettä nykylainsäädännön
ja nykykäytännön mukaan sille, että jos hyväksi
nähdään, niin koulujen yhteydessä on
talonmies, talonmies-vahtimestari. Monasti he voivat olla myöskin
hyvin monikäyttöisiä, osaavia ihmisiä.
Ja olen kysyjän kanssa ihan samaa mieltä sitä,
että kouluissa tarvitaan aikuisia, ja tässä mielessä kannustan
kuntia mahdollisuuksien mukaan toimimaan tällä tavalla.