sellaisina kuin niistä ovat 18 §:n 1 momentti
ja 20 § laissa 411/2005, 26 § osaksi
mainitussa laissa 411/2005 sekä 41 ja 42 a § laissa
413/2005, ja
3 §
Ammattikorkeakoulun itsehallinto ja jäsenet
Ammattikorkeakoululla on sisäisissä asioissaan
itsehallinto.
Ammattikorkeakouluun kuuluvat sen jäseninä päätoimiset
opettajat, muu päätoiminen henkilöstö ja
tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Siitä,
kuka on päätoiminen, säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
4 §
Ammattikorkeakoulujen tehtävät
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on
antaa työelämän ja sen kehittämisen
vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin
perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin,
tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta
palvelevaa sekä työelämää ja
aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon
ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista
toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen
tulee edistää elinikäistä oppimista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 §
Koulutustehtävä
Ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä määrätään,
sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään,
ammattikorkeakoulun toimiala, ammattikorkeakoulun opetuskieli ja
sijaintipaikat.
Luvan ammattikorkeakoulun koulutustehtävän
muuttamiseen, joka koskee sijaintipaikkoja, antaa opetusministeriö.
9 §
Laadunarviointi
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on
vastata järjestämänsä koulutuksen
ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä.
Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa
ja niiden vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulun on myös osallistuttava ulkopuoliseen
toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin
säännöllisesti ja julkistettava järjestämänsä arvioinnin
tulokset.
Opetusministeriön yhteydessä toimii riippumattomana
asiantuntijaelimenä korkeakoulujen arviointineuvosto, josta
säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella.
11 §
Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori. Hallituksessa ovat
lisäksi edustettuina ammattikorkeakoulun muu johto, päätoimiset
opettajat, muu päätoiminen henkilöstö ja
tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat sekä elinkeino-
ja muun työelämän edustajat.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 §
Rehtori, vararehtori ja muu ylin johto
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ammattikorkeakoulussa voi olla yksi tai useampi vararehtori
sen mukaan kuin ammattikorkeakoulun ylläpitäjä päättää.
Vararehtorit ja muun ylimmän johdon nimittää tai
ottaa ammattikorkeakoulun ylläpitäjä.
17 §
Ammattikorkeakoulussa annettava opetus
Ammattikorkeakoulussa annetaan sille määrätyn
koulutustehtävän rajoissa korkeakoulututkintoon
johtavaa opetusta, ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta aikuiskoulutusta
sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta. Osa tutkintotavoitteisesta
opetuksesta voidaan järjestää työpaikoilla.
Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille
maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle
kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja
varten. Koulutuksen laajuudesta säädetään tarvittaessa
valtioneuvoston asetuksella.
18 §
Tutkinnot ja niiden perusteet
Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja
ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot
ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta
korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
20 §
Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:
1) lukion oppimäärän tai
ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa
laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;
2) ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat
aikaisemmat opinnot sen mukaan kuin opetusministeriön asetuksella
tarkemmin säädetään;
3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
(631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon,
erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
sen mukaan kuin opetusministeriön asetuksella tarkemmin
säädetään; tai
4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa
antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa
opiskelijaksi myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö,
jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät
tiedot ja taidot opintoja varten.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin
opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on
suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan
korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään
kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon
suorittamisen jälkeen. Vaadittavan työkokemuksen
tulee olla kertynyt sen lukukauden alkuun mennessä, jolloin
koulutus alkaa. Käsi- ja taideteollisuusalalla, viestintä-
ja kuvataidealalla, teatteri- ja tanssialalla ja musiikkialalla työkokemuksen
asemesta voidaan vaatia vastaavan pituinen taiteellinen toiminta.
Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneelta,
joka on sittemmin suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon, voidaan
vaadittavaksi työkokemukseksi hyväksyä myös
ennen korkeakoulututkinnon suorittamista saatu työkokemus
asianomaiselta alalta.
21 §
Opiskelijamäärä
Ammattikorkeakoulu päättää ammattikorkeakouluun
vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä,
jollei 8 §:n 3 momentista muuta johdu.
22 §
Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen
Ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen
järjestämisestä päättää ammattikorkeakoulu.
Hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijat voidaan
erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin.
Tällöin yhdenmukaisia valintaperusteita on sovellettava
ryhmään kuuluviin hakijoihin.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta järjestetään
yhteishaun avulla opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä
annetussa
laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä käyttäen,
jollei valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä.
Opiskelijavalinnan toimittamisesta ja yhteishausta säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu sen mukaan kuin valtioneuvoston
asetuksella tarvittaessa säädetään.
Opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
valtakunnalliseen yhteishakuun kuuluvan korkeakoulututkintoon johtavan
opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Lukukaudella
tarkoitetaan syyslukukautta ja kevätlukukautta, jolloin
syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta
ja päättyy 31 päivänä joulukuuta ja
kevätlukukausi alkaa 1 päivänä tammikuuta
ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Opiskelijaksi hyväksytyn on ammattikorkeakoulun hyväksymisilmoituksessa
mainittavan määräajan kuluessa ilmoitettava
ammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei
opiskelijaksi hyväksytty tee ilmoitusta määräajassa,
hän menettää opiskelupaikkansa. Henkilön,
joka on hyväksytty useampaan kuin yhteen korkeakoulututkintoon
johtavaan koulutukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa,
tulee tehdä ilmoitus vain siihen koulutukseen, jossa hän
ottaa vastaan opiskelupaikan.
Opiskelijaksi hakenut voi hakea ammattikorkeakoulun hallitukselta
kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valinnan
tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa opiskelijaksi
valitun vahingoksi. Menettelytavasta säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
23 §
Opiskelijaksi ilmoittautuminen
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa
vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla
ilmoittautua ammattikorkeakouluun, jonka jälkeen hänet
merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi
ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla
ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi.
Opiskelija voi perustellusta syystä muuttaa läsnä-
tai poissaoloilmoitustaan lukuvuoden aikana.
26 §
Opetuksen maksuttomuus
Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat
opiskelijalle maksuttomia.
Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevilta
voidaan edellyttää kansainvälisten maksullisten
testien suorittamista. Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta
ammattikorkeakoulu saa periä maksuja. Maksuista säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella noudattaen, mitä valtion
maksuperustelaissa (150/1992) säädetään
julkisoikeudellisista suoritteista.
Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta
perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä,
saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien
siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään.
Maksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten
kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta
annetussa laissa (706/2007) säädetään.
26 b §
Koulutusohjelman maksullisuus
Ammattikorkeakoulu voi 26 §:n estämättä periä maksuja
ammattikorkeakoululle vahvistettuun ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan
vieraskieliseen koulutusohjelmaan hyväksytyltä.
Maksujen perimisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoululla
on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa
tukea maksulliseen koulutusohjelmaan osallistuvien opiskelusta johtuvia
kustannuksia.
Maksua ei voida kuitenkaan periä Euroopan talousalueeseen
kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka
Euroopan yhteisön lainsäädännön
tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun
sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan
Euroopan unionin kansalaiseen. Maksua ei myöskään
voida periä siltä, jolla on ulkomaalaislaissa
(301/2004) säädetty oikeus pysyvään
oleskeluun Suomessa.
27 §
Opintosuoritusten arviointi ja oikaisumenettely
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta
opintosuoritukseensa. Menettelytavasta säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen
tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen
tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen
suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta
tai hyväksilukemisesta päätöksen
tehneeltä opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14
päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin
opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden
soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Opiskelija, joka on tyytymätön 2 momentissa tarkoitettuun
päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti
oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän
kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.
Tutkintolautakunnan tehtävistä ja kokoonpanosta
säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella.
29 §
Opettajat ja muu henkilöstö
Ammattikorkeakoulussa on yliopettajan ja lehtorin virkoja ja
toimia.
Ammattikorkeakoulussa voi olla tuntiopettajia ja luennoitsijoita.
Ammattikorkeakoulu nimittää tai ottaa ammattikorkeakoulun
henkilöstön rehtoria, vararehtoria ja muuta ylintä johtoa
lukuun ottamatta.
30 §
Opettajien kelpoisuusvaatimukset ja tehtävät
Ammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään
tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
31 §
Kunnallisen ja yksityisen ammattikorkeakoulun henkilöstön
asema
Kunnallisen ammattikorkeakoulun virkoihin ja viranhaltijoihin
noudatetaan, mitä kuntalaissa (365/1995) ja kunnallisesta
viranhaltijasta annetussa laissa (304/2003) säädetään,
jollei tässä laissa toisin säädetä.
Yksityisen ammattikorkeakoulun työntekijöihin
noudatetaan, mitä työsopimuslaissa (55/2001)
säädetään, jollei tässä laissa
toisin säädetä.
Ammattikorkeakoulun päätökseen, joka
koskee virkasuhteeseen ottamista taikka virkasuhteen irtisanomista
tai purkamista haetaan muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään.
Ammattikorkeakoulun päätökseen, joka
koskee työsuhteeseen ottamista taikka työsuhteen
irtisanomista tai purkua, sovelletaan työsopimuslakia.
41 §
Hallintomenettely ja julkisuus
Hoidettaessa julkista hallintotehtävää ammattikorkeakoulussa
tai ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa sovelletaan hallintolakia (434/2003).
Hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan
kaikessa ammattikorkeakoulun toiminnassa. Hallintolain 28 §:n
1 momentin 5 ja 6 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta ammattikorkeakouluun
kuuluvaan yhteisöön, paitsi kun kysymys on sellaisesta
asiasta, jossa ammattikorkeakoulun ja siihen kuuluvan yhteisön
edut ovat ristiriidassa keskenään tai kun asian
tasapuolinen käsittely sitä edellyttää.
Ammattikorkeakoulun ja sen ylläpitäjän
sekä ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan tämän lain
mukaisen toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään
lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan
julkisuudesta.
42 §
Muutoksenhaku
Ammattikorkeakoulun hallintoasiassa antamaan päätökseen
haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun
päätoimipaikka sijaitsee, ja muutoin siten kuin
hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Päätökseen, johon saa 22, 25 tai
27 §:n mukaan hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen
haetaan muutosta valittamalla 1 momentissa tarkoitettuun hallinto-oikeuteen.
Opintosuoritusten arviointia ja muualla suoritettujen opintojen
tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemista
koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen
ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
42 a §
Opiskelijakunta
Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua
ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat.
Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös
muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita.
Opiskelijakunnan tehtävänä on valita
opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin
12 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin monijäsenisiin
toimielimiin sekä osallistua ammattikorkeakoulun muuhun
toimintaan.
Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta
osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja
kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan tehtävänä on
myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja
edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia
ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan
yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään.
Opiskelijakunnan tehtävien toteuttamisesta aiheutuvat
menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saatavilla
tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakunnalla
on oikeus määrätä jäsentensä suoritettaviksi.
Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnan
hallintoa varten on edustajisto ja hallitus. Opiskelijakunnan hallinnosta
määrätään tarkemmin
opiskelijakunnan säännöissä,
jotka vahvistaa rehtori.
Opiskelijakunnan 2 momentin nojalla tekemään
päätökseen haetaan muutosta siten kuin 42 §:ssä säädetään
muutoksenhausta ammattikorkeakoulun tekemään päätökseen.
Opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan, mitä yhdistyslaissa
(503/1989) säädetään,
jollei tästä laista muuta johdu.
43 a §
Varautumissuunnitelmat
Ammattikorkeakoulujen tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa
tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin
toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman
häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa
sekä häiriö- ja erityistilanteissa. Varautumissuunnitelmat
sekä häiriö- ja erityistilanteista laaditut
tilannekuvaraportit on pyynnöstä toimitettava opetusministeriölle.
Varautumista valvoo opetusministeriö. Jos varautumisessa
havaitaan puutteita, opetusministeriö voi antaa ohjeistusta
puutteiden korjaamisesta.
43 b §
Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittaminen
Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamista ja kehittämistä varten
olevasta neuvottelukunnasta säädetään
yliopistolain ( / ) 92 §:ssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Lain 26 b § on voimassa 31 päivään
joulukuuta 2014.
Sen estämättä, mitä 22 §:n
3 momentissa säädetään, opiskelijan
oikeuteen ottaa vastaan opiskelupaikka sovelletaan tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä 31
päivään heinäkuuta 2010.