1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat
opetusministeriön toimialaan, siten kuin jäljempänä säädetään.
Yliopistoja ovat:
1) Helsingin yliopisto;
2) Itä-Suomen yliopisto;
3) Jyväskylän yliopisto;
4) Lapin yliopisto;
5) Oulun yliopisto;
6) Tampereen yliopisto;
7) Turun yliopisto;
8) Vaasan yliopisto;
9) Åbo Akademi;
10) Lappeenrannan teknillinen yliopisto;
11) Svenska handelshögskolan;
12) Kuvataideakatemia;
13) Sibelius-Akatemia;
14) Teatterikorkeakoulu;
15) Aalto-yliopistona toimiva Aalto-korkeakoulusäätiö;
16) Tampereen teknillisenä yliopistona toimiva
TTY-säätiö.
Edellä 2 momentin 1—14 kohdassa tarkoitetut
yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia (julkisoikeudelliset
yliopistot). Aalto-yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon
(säätiöyliopistot) sovelletaan
tämän lain lisäksi säätiölakia
(109/1930).
Säätiöyliopistoihin sovelletaan tämän
lain säännöksiä paitsi 5, 13—22,
60, 64, 65 ja 67 §:ää, 8 ja
9 lukua sekä 88 §:ää.
2 §
Tehtävät
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata
tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa
tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa
opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään
hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia
vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten
ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Yliopistojen tulee järjestää toimintansa
siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa
ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso
eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.
3 §
Itsehallinto
Yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen
ja ylimmän opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus
sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.
Yliopistoille on varattava niitä koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa
tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.
4 §
Yliopistoyhteisöön kuuluminen
Yliopistoyhteisöön kuuluvat yliopiston opetus-
ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat.
5 §
Julkisoikeudellisten yliopistojen oikeuskelpoisuus
Julkisoikeudelliset yliopistot ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä.
Julkisoikeudelliset yliopistot voivat tehdä sitoumuksia,
saada nimiinsä oikeuksia sekä omistaa irtainta
ja kiinteää omaisuutta. Yliopisto voi harjoittaa
liiketoimintaa, joka tukee sen 2 §:ssä säädettyjen
tehtävien toteuttamista.
Julkisoikeudelliset yliopistot vastaavat sitoumuksistaan omilla
varoillaan sekä kantavat ja vastaavat tuomioistuimissa.
2 luku
Tutkimus ja opetus
6 §
Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus
Yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus.
Opettajan on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja
säännöksiä ja määräyksiä.
Yliopistojen opetus on julkista. Perustellusta syystä yleisön
pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa.
7 §
Tutkinnot ja muu koulutus sekä tutkintorakenne
Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja
sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia
jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös
täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta.
Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan alemman korkeakoulututkinnon
tai sitä vastaavan koulutuksen jälkeen. Ylempään
korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää valtioneuvoston
asetuksella säädettävillä aloilla myös
siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa,
jos se on tarkoituksenmukaista koulutusalaan liittyvien ammatillisten vaatimusten
kannalta. Tieteellinen, taiteellinen ja ammatillinen jatkotutkinto
suoritetaan ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä tasoltaan
vastaavan koulutuksen jälkeen.
Yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista,
opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista sekä siitä,
mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu),
säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella. Yliopistoissa suoritettavien korkeakoulututkintojen
asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta
yliopistojen kesken, erikoistumiskoulutusten aloista ja koulutusohjelmista
sekä siitä, mitä erikoistumiskoulutusten aloja
ja koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on, säädetään
yliopiston esityksestä opetusministeriön asetuksella.
8 §
Opetuksen maksuttomuus
Korkeakoulututkintoon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan
liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia,
jollei tässä laissa toisin säädetä.
Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevalta
voidaan edellyttää kansainvälisen maksullisen
testin suorittamista. Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta
yliopisto saa periä maksuja. Maksuista säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella noudattaen, mitä valtion
maksuperustelaissa (150/1992) säädetään
julkisoikeudellisten suoritteiden omakustannusarvosta.
Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta
perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä,
saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien
sen mukaan kuin korkolaissa (633/1982) säädetään.
Maksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä sen
mukaan kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta
annetussa laissa (706/2007) säädetään.
9 §
Tilauskoulutus
Yliopisto voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon
johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa
Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö,
suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen
yhteisö (tilauskoulutus).
Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen
kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan
yhteisön lainsäädännön
tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan
Euroopan unionin kansalaisiin. Tilauskoulutukseen osallistuvaan
sovelletaan 37, 45 ja 82—86 §:ää.
Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä sellaiseen
perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus.
Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saa heikentää yliopiston
antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Yliopiston on perittävä tilauskoulutuksen
järjestämisestä vähintään
siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu.
10 §
Koulutusohjelman maksullisuus
Yliopisto voi periä maksuja vieraskieliseen ylempään
korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta.
Maksujen perimisen edellytyksenä on, että yliopistolla
on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa
tukea maksullisiin maisteriohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden
opiskelua.
Maksua ei voida kuitenkaan periä Euroopan talousalueeseen
kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka
Euroopan yhteisön lainsäädännön
tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun
sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan
Euroopan unionin kansalaiseen. Maksua ei myöskään
voida periä siltä, jolla on ulkomaalaislaissa
(301/2004) säädetty oikeus pysyvään
oleskeluun Suomessa.
Maksullisista koulutusohjelmista säädetään opetusministeriön
asetuksella.
11 §
Opetus- ja tutkintokielet
Helsingin yliopiston, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian
ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja
ruotsi. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen sovelletaan
vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopistojen opetus-
ja tutkintokielestä säädetään
yliopistolain (645/1997) 9 §:ssä. Åbo
Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin
yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus-
ja tutkintokieli on ruotsi. Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on
suomi.
Yliopisto voi päättää lisäksi
muun kielen kuin 1 momentin mukaisen opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus-
ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.
12 §
Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden kouluttaminen
Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin
yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu
ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin
kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan
riittävä määrä maan tarpeisiin.
3 luku
Organisaatio
13 §
Julkisoikeudellisen yliopiston toimielimet
Julkisoikeudellisen yliopiston toimielimiä ovat hallitus,
rehtori ja yliopistokollegio. Yliopistolla voi olla myös
kansleri ja muita toimielimiä sen mukaan kuin
johtosäännössä määrätään.
14 §
Julkisoikeudellisen yliopiston hallitus
Julkisoikeudellisen yliopiston ylin päättävä toimielin
on hallitus.
Hallituksen tehtävänä on:
1) päättää yliopiston
toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta
ja ohjauksen periaatteista;
2) päättää yliopiston
toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta ja
laatia tilinpäätös;
3) vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä,
jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille;
4) huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan
järjestämisestä;
5) hyväksyä yliopiston toiminnan
kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset
ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa;
6) hyväksyä 48 §:n mukainen opetusministeriön
kanssa tehtävä sopimus yliopiston puolesta;
7) valita rehtori tai rehtorit ja päättää heidän työnjaostaan
sekä erottaa rehtori, jos siihen on tehtävän
luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja
perusteltu syy;
8) hyväksyä johtosäännöt
ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat
määräykset sekä päättää yliopiston
toimintarakenteesta;
9) tehdä opetusministeriölle ehdotus
yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta;
10) päättää yliopistoon
valittavien opiskelijoiden määrästä.
Hallituksen tehtävänä on lisäksi
ottaa suoraan rehtorin alaisuudessa toimiva johtava henkilöstö,
jollei se ole siirtänyt tehtävää muulle yliopiston
toimielimelle.
15 §
Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen kokoonpano
Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksessa on 7 tai 9—14
jäsentä. Yliopistokollegio päättää hallituksen
jäsenten lukumäärästä.
Hallituksessa tulee olla edustettuina seuraavat yliopistoyhteisön
ryhmät:
1) yliopiston professorit;
2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu
henkilöstö;
3) opiskelijat.
Kustakin 2 momentissa tarkoitetusta ryhmästä voi
olla jäseniä enintään puolet
näistä ryhmistä valittavien jäsenten
yhteenlasketusta määrästä. Yliopistokollegio
päättää eri ryhmiin kuuluvien
henkilöiden lukumäärästä.
Vähintään 40 prosenttia hallituksen
jäsenistä tulee olla muita kuin 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.
Heidän tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän
ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut hallituksen jäsenet
valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä sen
mukaan kuin tässä laissa säädetään
ja johtosäännössä määrätään,
ja 4 momentissa tarkoitetut jäsenet valitsee yliopistokollegio.
Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori,
vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi
hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä yliopistokollegion
jäsen tai varajäsen.
Hallitus valitsee yhden 4 momentissa tarkoitetuista jäsenistä puheenjohtajakseen
ja yhden varapuheenjohtajakseen.
16 §
Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen toimikausi, jäsenen
eroaminen ja vapauttaminen
Yliopistokollegio päättää asetettavan
julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen ja sen yksittäisten
jäsenten toimikauden pituuden. Toimikausi ei saa kuitenkaan
ylittää viittä vuotta.
Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään
ennen toimikautensa päättymistä.
Hallitus voi esittää hallituksen jäsenen
vapauttamista tehtävästään
tämän toimikauden kuluessa, jos jäsen
on tullut kykenemättömäksi hoitamaan
tehtäväänsä, toimellaan tai
laiminlyönnillään loukannut vakavasti
yliopiston etua tai jos siihen on muutoin erityisen painava syy. Päätöksen
hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään
tekee yliopistokollegio. Päätös tulee
noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen
toisin määrää.
17 §
Julkisoikeudellisen yliopiston rehtori
Julkisoikeudellisella yliopistolla on rehtori.
Rehtorin tehtävänä on:
1) johtaa yliopiston toimintaa ja päättää yliopistoa
koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai
määrätty muun toimielimen tehtäväksi;
2) vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta,
tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;
3) vastata siitä, että yliopiston
kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla
järjestetty;
4) vastata hallituksessa käsiteltävien
asioiden valmistelusta ja esittelystä;
5) vastata hallituksen päätösten
täytäntöönpanosta, jos johtosäännössä ei
toisin määrätä;
6) päättää henkilöstön
ottamisesta ja irtisanomisesta.
Rehtori saa ryhtyä yliopiston tehtävät
huomioon ottaen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus
on hänet siihen valtuuttanut tai jos hallituksen päätöstä ei
voida odottaa aiheuttamatta yliopiston toiminnalle olennaista haittaa.
Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman
pian annettava tieto toimista.
Rehtori voi siirtää henkilöstön
ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian yliopiston muun
toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtorilla on
oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa
yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa.
Yliopistolla voi olla vararehtoreita sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.
18 §
Julkisoikeudellisen yliopiston rehtorin valinta
Julkisoikeudellisen yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään
viiden vuoden määräajaksi. Rehtoriksi
valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut
tohtorin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin
tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito
sekä käytännössä osoitettu
hyvä johtamistaito. Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian
ja Teatterikorkeakoulun rehtoriksi valittavalta ei kuitenkaan vaadita
tohtorin tutkinnon suorittamista.
19 §
Julkisoikeudellisen yliopiston edustaminen
Rehtori edustaa julkisoikeudellista yliopistoa asiassa, joka
17 §:n nojalla kuuluu hänen tehtäviinsä.
Hallitus voi edustaa yliopistoa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Johtosäännössä voidaan määrätä,
että rehtorilla on myös muissa asioissa
oikeus edustaa yliopistoa tai että hallitus voi antaa oikeuden
jäsenelleen tai muulle nimetylle henkilölle. Hallitus
voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeuden yliopiston edustamiseen.
20 §
Julkisoikeudellisen yliopiston johdon huolellisuusvelvoite
Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen ja rehtorin on huolellisesti
toimien edistettävä yliopiston etua.
21 §
Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenen
ja rehtorin vastuu
Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenen
ja rehtorin on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään
tätä lakia tai muita säännöksiä rikkomalla
tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yliopistolle. Korvausvastuun
jakautumisesta säädetään vahingonkorvauslain (412/1974)
6 luvussa.
22 §
Julkisoikeudellisen yliopiston yliopistokollegio
Julkisoikeudellisessa yliopistossa on yliopistokollegio, johon
kuuluu enintään 50 jäsentä, joilla
on henkilökohtaiset varajäsenet.
Yliopistokollegiossa ovat edustettuina 15 §:n 2
momentissa tarkoitetut yliopistoyhteisön ryhmät.
Jokaisesta ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän
kuin puolet yliopistokollegion koko jäsenmäärästä.
Johtosäännössä määrätään
yliopistokollegion jäsenmäärästä,
toimikaudesta ja 15 §:n 2 momentin mukaisiin ryhmiin
kuuluvien henkilöiden lukumäärästä.
Yliopistokollegio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Yliopistokollegion tehtävänä on:
1) päättää hallituksen
jäsenmäärästä sekä hallituksen
ja sen jäsenten toimikauden pituudesta;
2) valita 15 §:n 4 momentissa tarkoitetut
jäsenet yliopiston hallitukseen;
3) vahvistaa 15 §:n 2 momentissa tarkoitettujen
yliopistoyhteisön ryhmien valinnat hallituksen jäseniksi;
4) vapauttaa hallituksen jäsen tehtävästään hallituksen
esityksen perusteella;
5) valita yliopiston tilintarkastajat;
6) vahvistaa yliopiston tilinpäätös
ja toimintakertomus sekä päättää vastuuvapauden
myöntämisestä hallituksen jäsenille
ja rehtorille;
7) päättää vahingonkorvauskanteen
nostamisesta hallituksen jäsentä, rehtoria ja
tilintarkastajaa vastaan;
8) päättää hallituksen jäsenen
vapauttamisesta tehtävästään
65 §:n 3 momentin mukaisesti.
23 §
Säätiöyliopiston toimielimet
Säätiöyliopiston toimielimiä ovat
hallitus, rehtori ja yliopiston yhteinen monijäseninen
hallintoelin.
Säätiöyliopistolla voi olla myös
muita toimielimiä. Nämä muut
toimielimet eivät voi käyttää merkittävää päätösvaltaa.
24 §
Säätiöyliopiston hallitus
Säätiöyliopiston hallituksen tehtävänä on päättää yliopiston
strategiasta, yliopiston toimintaa ja taloutta koskevista asioista
sekä muista laajakantoisista suunnitelmista. Lisäksi
hallitus valitsee rehtorin johtamaan yliopiston toimintaa.
Säätiöyliopiston hallituksessa on
seitsemän jäsentä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
mukaan lukien. Hallituksen on monipuolisesti edustettava säätiöyliopiston
toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän
ja elinkeinoelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeimman
tason asiantuntemusta. Hallituksen jäsenenä ei
voi olla yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi
hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä monijäsenisen
hallintoelimen jäsen.
Yliopiston yhteinen monijäseninen hallintoelin nimittää säätiöyliopiston
hallituksen jäsenet säätiöyliopiston
perustajia kuultuaan. Kolme jäsentä nimitetään
henkilöistä, jotka perustajat, Suomen valtiota
lukuun ottamatta, ovat asettaneet ehdolle siten kuin säätiön
säännöissä määrätään.
Näitä ehdokkaita tulee olla vähintään
kaksinkertainen määrä täytettäviin
paikkoihin nähden. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan
ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla muita kuin 15 §:n
2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.
25 §
Säätiöyliopiston rehtori
Säätiöyliopiston rehtorin tehtävänä on:
1) johtaa yliopiston toimintaa;
2) vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta
ja tuloksellisesta hoitamisesta;
3) vastata siitä, että yliopiston kirjanpito
on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty;
4) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta
ja esittelystä;
5) vastata hallituksen päätösten
täytäntöönpanosta, jos johtosäännössä ei
toisin määrätä;
6) päättää henkilöstön
ottamisesta ja irtisanomisesta.
Rehtori saa ryhtyä yliopiston tehtävät
huomioon ottaen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus
on hänet siihen valtuuttanut tai jos hallituksen päätöstä ei
voida odottaa aiheuttamatta yliopiston toiminnalle olennaista haittaa.
Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman
pian annettava tieto toimista.
Rehtori voi siirtää henkilöstön
ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian yliopiston muun
toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtorilla on
oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa
yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa.
Yliopistolla voi olla vararehtoreita sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.
26 §
Säätiöyliopiston yhteinen monijäseninen
hallintoelin
Säätiöyliopiston yhteisen monijäsenisen
hallintoelimen tehtävänä on, jollei se
ole siirtänyt tehtävää 27 §:n
2 momentin mukaiselle toimielimelle:
1) päättää opetussuunnitelmista
ja tutkintovaatimuksista;
2) päättää opiskelijoiden
valintaperusteista;
3) päättää opetukseen ja
tutkimukseen liittyvistä muista yleisistä säännöistä;
4) asettaa tarvittavat tutkinto-, arvostelu- ja oikaisuasioita
käsittelevät lautakunnat tai muut toimielimet
sekä määrätä niiden
puheenjohtajat, jäsenet ja varajäsenet; sekä
5) päättää hallituksen ja
sen jäsenten toimikauden pituudesta.
Monijäseniseen hallintoelimeen kuuluu enintään
50 jäsentä, ja siinä ovat edustettuina
ainoastaan 15 §:n 2 momentissa mainitut yliopistoyhteisön
ryhmät. Jokaisesta ryhmästä tulee olla
jäseniä vähemmän kuin puolet
hallintoelimen koko jäsenmäärästä.
Hallintoelimen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön
ryhmä.
Monijäsenisen hallintoelimen muista kuin 1 momentissa
säädetyistä tehtävistä,
jäsenten määrästä ja
valinnasta on lisäksi määräyksiä yliopiston
johtosäännössä.
27 §
Opetuksen, tutkimuksen sekä muiden toimintojen organisaatio
ja hallinto
Tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten
yliopisto voi jakaantua tiedekuntiin tai niihin rinnastettaviin
yksiköihin sen mukaan kuin yliopiston johtosäännössä määrätään.
Tiedekunnassa tai siihen rinnastettavassa yksikössä on
monijäseninen hallintoelin, jonka puheenjohtajana toimii
yksikön johtaja. Hallintoelimessä tulee olla edustettuina
15 §:n 2 momentissa tarkoitetut yliopistoyhteisön
ryhmät. Kustakin ryhmästä tulee olla
jäseniä vähemmän kuin puolet
hallintoelimen koko jäsenmäärästä.
Hallintoelimen jäsenten kokonaismäärästä ja
hallintoelimen tehtävistä määrätään
johtosäännössä. Hallintoelimen
jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön
ryhmä siten kuin johtosäännössä määrätään.
Yliopistossa voi olla myös muita kuin 1 momentissa
tarkoitettuja yksiköitä. Yliopistoilla voi olla
toisten yliopistojen kanssa yliopistokeskuksia tai muita yhteisiä yksiköitä sekä yhteisiä
yksiköitä ammattikorkeakoulujen,
tutkimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten yhteisöjen
tai säätiöiden kanssa.
Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten
yliopistossa voi olla yksi tai useampi tutkintolautakunta tai vastaava
muu toimielin. Tutkintolautakuntaan tai vastaavaan muuhun toimielimeen
kuuluu puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla
kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan
ja hänen varajäsenensä tulee olla professori.
Muista jäsenistä vähintään
puolet tulee olla yliopiston opettajia ja vähintään
yhden opiskelija.
28 §
Yliopiston johtosäännöt ja määräykset
Yliopiston toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään
yliopiston johtosäännössä ja muissa
vastaavissa yliopiston sisäisissä määräyksissä.
29 §
Monijäsenisen hallintoelimen päätöksenteko
Monijäsenisessä hallintoelimessä päätetään asiat äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja
on kannattanut. Äänestettäessä opiskelijan kurinpitoa
koskevasta asiasta äänten mennessä tasan
päätökseksi tulee lievempi mielipide.
Lukuun ottamatta Kuvataideakatemiaa, Sibelius-Akatemiaa ja Teatterikorkeakoulua,
opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet
tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus
taikka jotka on otettu professorin tehtävään.
Jos valitaan tai määrätään
yksi henkilö toimielimeen, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos
kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin
puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi
vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun
valittavia tai määrättäviä toimielimeen
on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Jos äänet
menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen
vaalin tulos ratkaistaan arvalla.
30 §
Hallintomenettely ja julkisuus
Yliopistossa ja ylioppilaskunnassa sovelletaan hallintolakia
(434/2003) niiden hoitaessa julkista hallintotehtävää.
Hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan
kuitenkin kaikessa yliopiston toiminnassa. Mainitun lain 28 §:n 1 momentin
5 ja 6 kohtaa sovelletaan yliopistoon sekä tämän
lain 63 §:ssä tarkoitettuun yliopistokonserniin
kuuluvaan yhteisöön vain asiassa, jossa yliopiston
ja yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään
tai jossa asian tasapuolinen käsittely sitä edellyttää.
Yliopiston ja ylioppilaskunnan toiminnan julkisuuteen sovelletaan,
mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999)
säädetään lain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
4 luku
Henkilöstö ja hallintokieli
31 §
Yliopiston henkilöstö
Yliopistossa on professoreita ja muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henkilöstöä
muiden
tehtävien hoitamista varten. Henkilöstön
kelpoisuusvaatimuksista ja valintamenettelystä määrätään
tarkemmin johtosäännössä.
32 §
Henkilöstön palvelussuhde
Yliopiston henkilöstön palvelussuhde on työsuhde.
Työntekijöihin ja palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan,
mitä laissa tai sen nojalla säädetään tai
määrätään ja mitä työehtosopimuksessa
ja työsopimuksessa sovitaan.
Työnantaja ei saa menetellä työsuhteessa
tavalla, joka voi vaarantaa 6 §:n mukaista tutkimuksen,
taiteen tai opetuksen vapautta. Sen lisäksi, mitä työsopimuksen
irtisanomisesta säädetään työsopimuslain
(55/2001) 7 luvussa ja työsopimuksen purkamisesta
mainitun lain 8 luvussa, yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöön
kuuluvan työntekijän työsopimusta ei
saa irtisanoa tai purkaa perusteella, johon vetoaminen loukkaisi
tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta.
33 §
Professorin tehtävät, valinta ja arvonimi
Professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai
taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta
ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua
alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Professorin tehtävä tulee asettaa julkisesti haettavaksi
otettaessa henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.
Professorin tehtävä voidaan täyttää kutsusta
haettavaksi julistamatta silloin, kun tehtävään
voidaan kutsua ansioitunut henkilö tai tehtävään
valitaan määräajaksi. Tehtävään
voidaan valita kutsusta vain henkilö, joka kiistatta täyttää kelpoisuusvaatimukset.
Hakijoiden ja tehtävään kutsuttavien
kelpoisuudesta ja ansioista on ennen valintaa pyydettävä lausunto
vähintään kahdelta asiantuntijalta, kun
henkilö valitaan toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään
kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen.
Asiantuntijan esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 27—29 §:ää.
Asiantuntijoiden valinnasta, toiminnasta ja tehtävästä määrätään
tarvittaessa johtosäännössä.
Yliopisto voi myöntää palveluksessaan
olevalle henkilölle oikeuden käyttää professorin
arvonimeä.
34 §
Rikosoikeudellinen virkavastuu
Yliopiston henkilöstön ja toimielimen jäsenen
rikosoikeudellisesta virkavastuusta säädetään
rikoslain (39/1889) 40 luvussa.
35 §
Kielitaitovaatimukset ja yliopiston hallintokieli
Opetus- ja tutkimushenkilöstöltä sekä muulta henkilöstöltä vaadittavasta
suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Åbo Akademin opettajalta vaadittavasta
kielitaidosta säädetään 78 §:ssä.
Yliopiston hallintokieli on suomi. Åbo Akademin ja
Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston
Svenska social- och kommunalhögskolanin hallintokieli on
kuitenkin ruotsi.
Jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea
tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään
kielellä.
5 luku
Opiskelijat
36 §
Opiskelijaksi ottaminen
Opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskelija otetaan suorittamaan
sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa,
jompaakumpaa näistä tutkinnoista tai jatkotutkintoa.
Yliopisto päättää opiskelijavalinnan
perusteista. Silloin, kun yliopisto opiskelijoiden määrän
rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita,
hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijat
voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin
ryhmiin. Tällöin yhdenmukaisia valintaperusteita
on sovellettava samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin.
Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan
yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa.
Opiskelijavalinta järjestetään päävalintojen osalta
yliopistojen yhteishaun avulla opiskelijavalintarekisteristä ja
ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998)
tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä käyttäen.
Opiskelijavalinnan toimittamisesta ja yhteishausta säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
37 §
Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai
sekä alempaan että ylempään
korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi
henkilö, joka on suorittanut:
1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa
laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;
2) vähintään kolmivuotisen
ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;
3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
(631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon,
erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon;
taikka
4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa
antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Mitä 1 momentissa säädetään
kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, koskee
myös kelpoisuutta ylempään korkeakoulututkintoon
johtavaan koulutukseen, jonka yliopisto järjestää siten,
ettei koulutukseen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.
Pelkästään ylempään
korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö,
joka on suorittanut:
1) soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon;
2) soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon; taikka
3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa
maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Yliopisto voi edellyttää, että 3
momentissa tarkoitettuihin ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin
opintoihin opiskelijaksi otettu henkilö suorittaa enintään
yhden vuoden opintoja edellyttävän määrän
täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien
valmiuksien saavuttamiseksi. Otettaessa opiskelija pelkästään
oikeustieteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin, 3 momentissa
tarkoitettu soveltuva tutkinto on oikeusnotaarin tutkinto tai sitä vastaava
ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden
vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin
opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on
suorittanut:
1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon;
2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon;
taikka
3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa
maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai
taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi
ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän
täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien
valmiuksien saavuttamiseksi.
Ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin
voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:
1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon;
taikka
2) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa
maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin
säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella.
Tässä pykälässä tarkoitettuihin
opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö,
jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät
tiedot ja valmiudet.
38 §
Opiskelupaikan vastaanottaminen
Opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen
valtakunnalliseen yhteishakuun kuuluvan korkeakoulututkintoon johtavan
opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Lukukaudella
tarkoitetaan syyslukukautta ja kevätlukukautta, jolloin
syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta
ja päättyy 31 päivänä joulukuuta
ja kevätlukukausi alkaa 1 päivänä tammikuuta
ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Opiskelijaksi hyväksytyn on yliopiston hyväksymisilmoituksessa
mainittavan määräajan kuluessa ilmoitettava
yliopistolle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei opiskelijaksi
hyväksytty tee ilmoitusta määräajassa,
hän menettää opiskelupaikkansa. Henkilön,
joka on hyväksytty useampaan kuin yhteen korkeakoulututkintoon
johtavaan koulutukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa,
tulee tehdä ilmoitus vain siihen koulutukseen, jossa hän
ottaa vastaan opiskelupaikan. Yliopiston on viipymättä merkittävä tieto
opiskelupaikan vastaanottamisesta yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteriin.
39 §
Lukuvuosi ja opiskelijaksi ilmoittautuminen
Yliopiston lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta
ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Opetusta annetaan yliopiston määrääminä ajanjaksoina.
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa
vastaan opiskelupaikan, tulee asianomaisen yliopiston
määräämällä tavalla
ilmoittautua yliopistoon, jonka jälkeen hänet
merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi
yliopiston määräämällä tavalla
ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi.
40 §
Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset
suorittamisajat
Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika
on:
1) kuvataiteen kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa
kolme ja puoli lukuvuotta; ja
2) muuhun alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa
koulutuksessa kolme lukuvuotta.
Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen
suorittamisaika on:
1) eläinlääketieteen lisensiaatin
tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta;
2) lääketieteen lisensiaatin tutkintoon
johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu
alempi korkeakoulututkinto, ja kuusi lukuvuotta, kun koulutukseen
ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa;
3) hammaslääketieteen lisensiaatin
tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi lukuvuotta, kun koulutukseen
kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja viisi lukuvuotta, kun koulutukseen
ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa;
4) musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkintoon
johtavassa koulutuksessa kaksi ja puoli lukuvuotta; ja
5) muuhun tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi
lukuvuotta.
Yliopiston tulee järjestää opetus
ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista
suorittaa päätoimisesti opiskellen säädetyssä tavoitteellisessa
suorittamisajassa.
41 §
Opiskeluoikeus
Opiskelijalla on oikeus suorittaa alempaan tai ylempään
korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopiston tutkintosäännössä ja
opetussuunnitelmassa määräämällä tavalla.
Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa
opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot
viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua
40 §:n mukaista tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään
alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla
on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta
sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään
ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla
opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään
kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu
vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittamisesta
taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä.
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään
neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija
on ilmoittautunut poissa olevaksi 39 §:n mukaisesti.
Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta,
jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa.
42 §
Opiskeluoikeuden jatkaminen
Yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle,
joka ei ole suorittanut opintojaan 41 §:ssä säädetyssä ajassa,
lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija
esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen
suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan
tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu
tutkinnon loppuun saattamiselle.
Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen
hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa
määrä ja laajuus sekä aikaisemmat
päätökset lisäajan myöntämisestä,
on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa.
Yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään
ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne.
43 §
Opiskeluoikeuden menettäminen
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 39 §:ssä säädetyllä tavalla
tai suorittanut opintojaan 41 §:ssä säädetyssä ajassa
tai 42 §:n mukaisessa lisäajassa, samoin kuin
opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen
loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa.
Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa
opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava
yliopistolta oikeutta päästä uudelleen
opiskelijaksi. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta 36 §:ssä tarkoitettuun
opiskelijavalintaan.
44 §
Opintosuoritusten arviointi ja opintojen hyväksilukeminen
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta
opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua
arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen.
Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään
kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.
Ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja
näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen
arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen
esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän
lausunnosta. Esitarkastajan, tarkastajan ja vastaväittäjän
esteellisyydestä säädetään hallintolaissa.
Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen
mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa
korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja
sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla
opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen
mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon
kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
45 §
Opiskelijan kurinpito
Opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan
kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä,
voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen
varoituksella tai erottamalla määräajaksi,
enintään yhdeksi vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta
varoituksesta päättää yliopiston
rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta
erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on
opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta
häntä syytetään, sekä varattava
hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.
46 §
Ylioppilaskunta
Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla
on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja
edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia
ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan
yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan
tehtävänä on osallistua 2 §:ssä säädetyn
yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla
opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.
Ylioppilaskunnan erityisenä tehtävänä on:
1) nimetä opiskelijoiden edustajat 3 luvussa tarkoitettuihin
yliopiston toimielimiin;
2) nimetä opiskelijoiden edustajat opintotukilain
(65/1994) 9 §:n mukaiseen yliopiston opintotukilautakuntaan;
sekä
3) osallistua tarvittaessa kansanterveyslain (66/1972)
14 §:ssä ja sairausvakuutuslain (1224/2004)
13 luvun 11—14 §:ssä säädettyjen opiskelijan
perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.
Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi
alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin
opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita,
kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen
myös muita yliopiston opiskelijoita.
Ylioppilaskunnan tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseen
soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan ylioppilaskunnan
omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla,
joita ylioppilaskunnalla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan
jäsenten suoritettaviksi. Jäsenmaksun vahvistaa
yliopiston rehtori, ja sen maksamista valvoo yliopisto.
Helsingin yliopiston, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian,
Teatterikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston ylioppilaskuntien kielinä ovat suomi
ja ruotsi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin
ylioppilaskuntien kieli on ruotsi. Muiden ylioppilaskuntien kieli
on suomi.
Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää hallitus
ja edustajisto. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus.
Ylioppilaskunnan muista toimielimistä ja toimielinten valinnasta
säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Ylioppilaskunnan hallinnosta määrätään
tarkemmin edustajiston hyväksymissä säännöissä,
jotka yliopiston rehtori vahvistaa.
Ylioppilaskunnan säännöissä määrätään
perusteet, joilla ylioppilaskunnan jäsen voidaan vapauttaa
kokonaan tai osittain jäsenmaksuvelvollisuudesta.
47 §
Osakunnat
Helsingin yliopistossa on suomen- ja ruotsinkielisiä osakuntia,
jotka vastaavat määrättyjä maan
alueita. Aalto-yliopistossa on ruotsinkielinen osakunta. Osakunnilla
on itsehallinto. Osakuntien tarkoituksena on tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä
harrastuksia
sekä edistää heidän sosiaalisia
olojaan.
Osakunnan jäsenistä, hallinnosta, taloudenpidosta
ja muusta toiminnasta sekä jäsenten velvollisuudesta
suorittaa maksuja osakunnalle määrätään
osakunnan säännöissä. Osakunnan säännöt
vahvistaa yliopiston rehtori. Helsingin yliopiston uuden osakunnan
perustamisesta ja toimivan osakunnan lakkauttamisesta päättää yliopiston
rehtori kuultuaan niitä osakuntia, joiden aluetta päätös
koskee. Helsingin yliopiston osakuntien jakamisesta, yhdistämisestä ja
osakunta-alueiden muutoksista päättävät
asianomaiset osakunnat. Päätöksen vahvistaa
yliopiston rehtori.
6 luku
Yliopistojen ohjaus ja rahoitus
48 §
Tavoitteiden asettaminen
Opetusministeriö ja yliopisto sopivat määrävuosiksi
kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan
kannalta keskeisistä määrällisistä ja
laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta
ja arvioinnista. Yliopiston puolesta sopimuksen allekirjoittavat
hallituksen puheenjohtaja ja rehtori.
Jos yliopistokohtaisia tavoitteita ei saada valtakunnallisesti
tai alakohtaisesti yhteensovitetuiksi, opetusministeriö voi
rahoituksen turvaamiseksi yksittäisen yliopiston osalta
päättää määrällisistä ja
laadullisista tavoitteista siltä osin kuin ne ovat yliopistolle
osoitettavan rahoituksen perusteena.
49 §
Valtion rahoituksen määräytymisperusteet
Opetusministeriö myöntää yliopistoille
rahoitusta tässä laissa säädettyjen
tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan
määrärahan rajoissa.
Edellisenä vuonna yliopistoille osoitettua 1 momentissa
tarkoitettua talousarvion määrärahaa
korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin
mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Yliopistoindeksi
muodostuu yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä.
Opetusministeriö myöntää yliopistoille
perusrahoitusta laskennallisin perustein, ottaen huomioon toiminnan
laajuus, laatu ja vaikuttavuus, sekä muiden koulutuksen
ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Opetusministeriö voi myös
myöntää yliopistoille tuloksellisuusrahoitusta
yliopiston tuloksellisen toiminnan perusteella.
Yliopistoille korvataan arvonlisäverolain (1501/1993)
39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin
sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen
liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien
arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.
Korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen
keskimääräisen arvonlisäverokertymän
perusteella.
Opetusministeriö voi rahoitusta myöntäessään
asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun yliopistoindeksin laskemisesta
ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta sekä 3 momentissa
tarkoitettujen rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta
säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella. Laskennallisin perustein myönnettävän
rahoituksen perusteena olevista laskentakriteereistä säädetään
opetusministeriön asetuksella.
50 §
Yliopistojen yhteisten menojen rahoitus
Opetusministeriö voi rahoittaa kaikkien yliopistojen
yhteisiä toimintoja valtion talousarvioon otetun
määrärahan rajoissa.
51 §
Seuranta ja raportointi
Yliopiston tulee toimittaa opetusministeriölle sen
määräämät koulutuksen
ja tutkimuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja
muut seurannan ja ohjauksen edellyttämät tiedot
ministeriön päättämällä tavalla.
52 §
Maksatus
Toiminnan rahoitus maksetaan yliopistoille tasasuurina erinä joka
kuukauden kolmantena pankkipäivänä.
Edellä 49 §:n 3 momentissa tarkoitettu tuloksellisuusrahoitus
maksetaan yliopistoille opetusministeriön päättämällä tavalla.
53 §
Rahoituksen maksatuksen keskeytys
Opetusministeriö voi määrätä tässä laissa
tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi,
jos:
1) on ilmeistä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä rahoituksen
perusteena olevaa toimintaa, tai rahoituksen saaja olennaisessa
määrin toimii vastoin tämän
lain säännöksiä; tai
2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta
varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet tai ne
ovat olleet virheellisiä.
54 §
Maksetun rahoituksen palauttaminen
Yliopiston tulee viipymättä palauttaa sille
virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti maksettu rahoitus.
Yliopiston tulee palauttaa myös se rahoitusosuus, jota
ei voida käyttää sovitun mukaisesti.
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei koske laskennallisen perusteen mukaan myönnetyn toiminnan
rahoituksen ja toteutuneiden kustannusten välistä erotusta.
55 §
Takaisinperintä
Opetusministeriön on määrättävä maksettu rahoitus
takaisin perittäväksi, jos yliopisto on:
1) jättänyt palauttamatta rahoituksen,
joka 54 §:n mukaan on palautettava;
2) käyttänyt rahoitusta olennaisesti
muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty;
3) antanut opetusministeriölle väärän
tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan
olennaisesti vaikuttamaan rahoituksen saantiin, määrään
tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; tai
4) muutoin 1—3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti
rikkonut rahoituksen käyttämistä koskevia
säännöksiä tai rahoituspäätökseen
otettuja ehtoja.
Opetusministeriön on tehtävä takaisinperintää koskeva
päätös kahden vuoden kuluessa siitä,
kun opetusministeriön tietoon on tullut seikka, jonka nojalla
rahoituksen maksamisen keskeyttämiseen tai lopettamiseen
taikka rahoituksen perintään voidaan ryhtyä.
Päätös takaisinperinnästä on
tehtävä kuitenkin viimeistään
viiden vuoden kuluessa rahoituksen maksamisesta.
56 §
Korko ja viivästyskorko
Yliopiston on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle
määrälle rahoituksen maksupäivästä korkolain
3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella
prosenttiyksiköllä.
Jos takaisin perittävää määrää ei
makseta viimeistään opetusministeriön
asettamana eräpäivänä, sille
on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n
3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
57 §
Kuittaus
Palautettava tai takaisin perittävä määrä korkoineen
voidaan periä siten, että se vähennetään yliopistolle
myöhemmin maksettavasta tämän lain mukaisesta
rahoituksesta.
58 §
Muutoksenhaku rahoitusta koskevaan päätökseen
Opetusministeriön rahoitusta koskevaan päätökseen,
53 §:n mukaiseen rahoituksen maksatuksen keskeyttämistä koskevaan
päätökseen, 55 §:n
mukaiseen takaisinperintäpäätökseen
ja 57 §:n mukaiseen kuittausta koskevaan päätökseen
haetaan oikaisua ja muutosta sen mukaan kuin valtionavustuslain
(688/2001) 34 §:ssä säädetään.
59 §
Täytäntöönpano
Päätös voidaan panna täytäntöön
muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin
määrää. Oikaisuvaatimuksen johdosta
annettu 55 §:ssä tarkoitettu takaisinperintäpäätös
voidaan panna täytäntöön verojen
ja maksujen täytäntöönpanosta
annetussa laissa säädetyssä järjestyksessä.
7 luku
Yliopiston talous
60 §
Julkisoikeudellisen yliopiston oma pääoma
Julkisoikeudellisella yliopistolla on oma pääoma,
joka muodostuu peruspääomasta, muusta omasta pääomasta
ja arvonkorotusrahastosta.
Peruspääoma on yliopistoon pysyvästi
sijoitettua pääomaa.
Muu oma pääoma on yliopistolle sen toiminnan
ylijäämästä osoitettua pääomaa
ja perustamisvaiheessa yliopistolle luovutettua valtion omaisuutta,
joka on siirretty sille muun oman pääoman ehdoin.
Arvonkorotusrahasto osoittaa suoritetun pysyvien vastaavien arvonkorotuksen
määrän. Muu oma pääoma
voidaan siirtää peruspääomaan.
61 §
Kirjanpito
Yliopiston kirjanpitoon sovelletaan kirjanpitolakia (1336/1997).
Kirjanpitolain mukainen tilikausi yliopistossa on kuitenkin kalenterivuosi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
yliopistoihin sovellettavista tuloslaskelma- ja tasekaavoista.
62 §
Liiketoimintaa koskevat tiedot
Jos yliopisto harjoittaa liiketoimintaa muutoin kuin erikseen
kirjanpitovelvollisen yksikön muodossa, tätä liiketoimintaa
koskevat tuloksellisuustiedot tulee esittää erikseen
tuloslaskelman muodossa tilinpäätöksen
liitetiedoissa toiminnoittain.
63 §
Yliopistokonserni
Yliopistolla voi olla välittömästi
sen 2 §:ssä säädettyjen
tehtävien toteuttamiseen liittyvässä yhdessä tai
useammassa kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä kirjanpitolain
1 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitettu määräysvalta.
Yritykset, joissa yliopistolla on määräysvalta,
ovat yliopiston tytäryrityksiä. Yliopisto ja sen
tytäryritykset muodostavat yliopistokonsernin.
Yliopiston konsernijohtoon kuuluvat yliopiston hallitus ja rehtori.
Konsernijohtoon voi lisäksi kuulua muuta yliopiston henkilöstöä,
joka on erikseen määrätty vastaamaan
konsernijohdolle kuuluvista tehtävistä. Konsernijohto
vastaa yliopistokonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä.
64 §
Julkisoikeudellisen yliopiston tilintarkastus
Julkisoikeudellisen yliopiston tilintarkastuksen toimittamiseen
sekä tilintarkastajien asemaan ja vastuuseen sovelletaan
tilintarkastuslakia (459/2007).
Yliopistokollegio valitsee yliopistolle johtosäännössä määrätyn
tarpeellisen määrän tilintarkastajia
ja varatilintarkastajia. Vähintään yhden tilintarkastajista
tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa
laissa (467/1999) tarkoitettu JHTT-tilintarkastaja tai JHTT-yhteisö ja
vähintään yhden tilintarkastuslaissa
tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö. Tilintarkastajien
toimikausi jatkuu toistaiseksi. Toimikausi päättyy
ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan
valinnasta päättävän yliopistokollegion
kokouksen päättyessä, jollei uutta tilintarkastajaa
valittaessa päätetä toisin.
Tilintarkastajat toimittavat yliopiston tilintarkastuksen ja
antavat tilintarkastuskertomuksen yliopistokollegiolle tilivuotta
seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.
65 §
Julkisoikeudellisen yliopiston tilinpäätöksen
hyväksyminen ja vahvistaminen sekä vastuuvapauden
myöntäminen
Julkisoikeudellisen yliopiston hallitus laatii yliopiston tilinpäätöksen.
Yliopistokollegio vahvistaa tilinpäätöksen
ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen
jäsenille ja rehtorille tilivuotta seuraavan kesäkuun
loppuun mennessä.
Jos yliopistokollegio ei myönnä vastuuvapautta
hallituksen jäsenelle tai rehtorille, se voi päättää vahingonkorvauskanteen
nostamisesta hallituksen jäsentä tai rehtoria
vastaan. Jos yliopistokollegio päättää nostaa
vahingonkorvauskanteen hallituksen jäsentä vastaan,
se voi samalla päättää hallituksen
jäsenen vapauttamisesta tehtävästään.
Hallituksen on tehtävä tilinpäätöksen
antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden
tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Jos tilikauden
tulos on tappiollinen eikä taseessa ole edellisten tilikausien ylijäämää sen
kattamiseen, hallituksen tulee tehdä suunnitelma siitä,
millä toimenpiteillä taloutta korjataan.
66 §
Tilinpäätöksen julkisuus
Yliopiston ja yliopistokonsernin vahvistettu tilinpäätös
liitetietoineen ja toimintakertomus ovat julkisia asiakirjoja.
67 §
Kanneoikeuden vanhentuminen julkisoikeudellisessa yliopistossa
Edellä 65 §:n 3 momentin tai tilintarkastuslain
51 §:n nojalla ajettava muuhun kuin rangaistavaan tekoon
perustuva kanne on nostettava viiden vuoden kuluessa sen tilikauden
päättymisestä, jona kanteen perusteena
oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena
olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin.
8 luku
Erityissäännökset Helsingin yliopistosta
68 §
Helsingin yliopiston kansleri
Helsingin yliopistolla on kansleri. Helsingin yliopiston kanslerin
tehtävänä on edistää tieteitä ja
yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa
yliopiston yleistä etua ja toimintaa.
Helsingin yliopiston kanslerilla on oikeus olla läsnä ja
käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Helsingin
yliopistoa koskevia asioita.
Kansleriksi valittavalta vaaditaan, että hän
on toiminut ansiokkaasti tieteen, taiteen tai yliopistolaitoksen
hyväksi. Kanslerin nimittämisestä ja tehtävistä määrätään
tarkemmin yliopiston johtosäännössä.
69 §
Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan
Helsingin yliopistoon kuuluu erillisenä yksikkönä Svenska
social- och kommunalhögskolan. Yksikössä on
monijäseninen hallintoelin ja rehtori. Monijäseninen
hallintoelin hyväksyy yksikköä koskevat
johtosäännöt.
Yksikön, monijäsenisen hallintoelimen ja rehtorin
tehtävistä säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yksikön johtosäännössä määrätään
monijäsenisen hallintoelimen ja rehtorin valitsemisesta
ja toimikaudesta sekä yksikön muusta hallinnosta.
70 §
Kansalliskirjasto
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto.
Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön
tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta.
Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota
kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille,
ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan
kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä.
Kansalliskirjaston tehtävistä säädetään muutoin
kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa
laissa (1433/2007).
71 §
Kansalliskirjaston johtokunta
Kansalliskirjastolla on johtokunta. Johtokunnassa on enintään
13 jäsentä, joille kaikille nimitetään
henkilökohtaiset varajäsenet. Helsingin yliopiston
hallitus nimittää johtokunnan jäsenet ja
varajäsenet sekä jäsenten keskuudesta
johtokunnan puheenjohtajan.
Opetusministeriö tekee Helsingin yliopiston hallitukselle
esityksen ministeriötä ja kirjastoja edustavista
jäsenistä ja heidän varajäsenistään kirjastoja
kuultuaan. Helsingin yliopiston ehdotuksesta hallitus nimittää johtokuntaan
yhtä monta jäsentä ja heidän
varajäsentään kuin opetusministeriön
esityksessä on. Lisäksi johtokuntaan nimitetään
enintään kolme jäsentä ja heille varajäsenet
opetusministeriön ja Helsingin yliopiston yhteisen ehdotuksen
perusteella.
Johtokunnan tehtävistä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
72 §
Luonnontieteellinen keskusmuseo
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii luonnontieteellinen
keskusmuseo. Luonnontieteellinen keskusmuseo vastaa luonnontieteellisten kansalliskokoelmien
säilyttämisestä, kartuttamisesta ja näytteillepanosta
sekä näihin liittyvästä tutkimuksesta
ja opetuksesta.
73 §
Valtiokalenteri
Helsingin yliopisto vastaa Suomen valtiokalenterin julkaisemisesta.
Yliopistolla on oikeus saada valtion viranomaisilta valtiokalenteria varten
tarvittavat tiedot maksutta.
74 §
Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori
Helsingin yliopistossa on ruotsinkielistä opetusta
varten vähintään 28 professorin tehtävää johtosäännöllä määrätyillä aloilla.
Svenska social- och kommunalhögskolanin professorin tehtävät
eivät sisälly mainittuihin professorin tehtäviin.
Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja
yhteensovittamista varten.
Yhden vararehtorin tulee olla 1 momentissa mainittuun tehtävään
otettu professori, jollei tällaiseen tehtävään
otettu henkilö ole rehtorina.
75 §
Helsingin yliopiston oikeudet ja omaisuus
Helsingin yliopistolla on oikeus yhden apteekin pitämiseen
Helsingin kaupungissa. Yliopistolla on edelleen myös ne
muut oikeudet, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja
ne tulot, jotka sillä on tämän lain voimaan
tullessa.
Yliopiston 1 momentissa tarkoitettuja varoja sekä lahjoitus-
ja testamenttivaroja hoidetaan erillään yliopiston
muusta kirjanpidosta. Varojen hoidosta päättää hallitus.
Yliopisto on 1 momentissa tarkoitettujen varojen osalta vapaa
veroista ja valtiolle maksettavista maksuista, jollei laissa jonkin
veron tai maksun osalta toisin säädetä.
9 luku
Erityissäännökset Åbo Akademista
76 §
Erityistehtävät
Åbo Akademin, jäljempänä akatemia,
tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön
koulutus- ja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa
huomioon maan kaksikielisyys.
Akatemian Vaasassa toimivat yksiköt muodostavat yhdessä yksikön,
jonka yhteisiä toimintoja johtaa monijäseninen
hallintoelin. Hallintoelimen puheenjohtajana toimii yksikön
rehtori. Monijäsenisen hallintoelimen ja rehtorin tehtävistä ja
valinnasta sekä hallintoelimen kokoonpanosta määrätään
yliopiston johtosäännössä.
77 §
Akatemian kansleri
Akatemialla on kansleri. Kanslerin tehtävänä on
edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta
sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa.
Kansleriksi valittavalta vaaditaan, että hän
on toiminut ansiokkaasti tieteen, taiteen tai yliopistolaitoksen
hyväksi. Kanslerin nimittämisestä ja tehtävistä määrätään
tarkemmin akatemian johtosäännössä.
78 §
Opettajalta vaadittava kielitaito
Akatemian opettajan tehtävään vaaditaan erinomainen
ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä kyky
ymmärtää suomen kieltä. Akatemia
päättää ruotsin ja suomen kielen
taidosta, joka tällaiseen tehtävään
vaaditaan ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.
Akatemiassa on kielilautakunta, jolle 1 momentissa tarkoitettu
ruotsin kielen taito voidaan osoittaa.
79 §
Opiskelijalta vaadittava kielitaito
Opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää, että hakijalla
on riittävä ruotsin kielen taito opintojen harjoittamiseen
tällä kielellä, jollei akatemia toisin
päätä.
80 §
Omaisuus
Akatemialla on edelleen ne muut oikeudet, etuudet ja vapaudet
sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sillä on tämän
lain voimaan tullessa.
Akatemian 1 momentissa tarkoitettuja varoja sekä lahjoitus-
ja testamenttivaroja hoidetaan erillään yliopiston
muusta kirjanpidosta. Varojen hoidosta päättää akatemian
hallitus.
81 §
Eräitä tehtäviä koskevat
säännökset
Ne professorin ja apulaisprofessorin virat, jotka perustettiin
akatemiaan 1 päivästä elokuuta 1981 lukien,
jäävät tehtävinä akatemiaan.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa
säädetään, akatemia saa hankittuaan
Stiftelsen för Åbo Akademi -nimisen säätiön
lausunnon asiasta muuttaa näiden tehtävien opetusalaa
ja tehtäväpiiriä sekä muuttaa
apulaisprofessorin tehtävän professorin tehtäväksi.
10 luku
Muutoksenhaku
82 §
Oikaisumenettely
Opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta
kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen
14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.
Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten
hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta
häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua.
Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa
kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
Opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden
menettämistä koskevaan päätökseen
14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan
opin- ja taidonnäytteen sekä syventäviin
opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen
arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä yliopiston
määräämälle hallintoelimelle
oikaisupyynnön opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Muun kuin 3 momentissa tarkoitetun opintosuorituksen arvosteluun
tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun
osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön
opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti
oikaisua, arvostelusta sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen
hyväksilukemisesta siitä päätöksen
tehneeltä. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on
tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta,
josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset
sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14
päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Tässä momentissa tarkoitetun oikaisupyynnön
johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön
voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta tai muulta siihen tehtävään
määrätyltä toimielimeltä 14
päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista.
83 §
Muutoksenhaku yliopiston päätökseen
Yliopiston hallintoasiassa antamaan päätökseen
haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä yliopiston
päätoimipaikka
sijaitsee, sen mukaan kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään,
jollei tässä laissa tai muualla laissa
toisin säädetä.
84 §
Valituskiellot
Yliopiston päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla, jos se koskee:
1) yliopiston toimielimen valintaa;
2) johtosääntöä tai
muuta yleistä määräystä;
3) opetussuunnitelmaa taikka muuta opetuksen järjestelyä koskevaa
määräystä;
4) 65 §:n mukaista vastuuvapauden myöntämistä tai
vahingonkorvauskanteen nostamista;
5) apurahaa tai avustusta.
Päätökseen, johon saa 82 §:n
mukaan hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisumenettelyssä annettuun
päätökseen haetaan muutosta valittamalla
hallinto-oikeudelta. Opintosuoritusten arvostelua ja hyväksilukemista
koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen
ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka
koskee 36 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, 43 §:ssä tarkoitettua
opiskeluoikeuden menettämistä tai 45 §:ssä tarkoitettua
opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.
85 §
Erottamispäätöksen täytäntöönpano
Opiskelijan määräaikaista erottamista
koskeva päätös voidaan panna täytäntöön
siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei
yliopisto tai hallinto-oikeus toisin määrää.
86 §
Muutoksenhaku ylioppilaskunnan ja osakunnan päätökseen
Ylioppilaskunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään. Lisäksi
ylioppilaskunnan jäsen saa hakea muutosta ylioppilaskunnan
toimielimen päätökseen sillä perusteella,
että päätös on syntynyt laista,
asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa
järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka
ylioppilaskuntaa koskevien määräysten
vastainen. Hallinto-oikeuden päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla.
Osakunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen
haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään. Hallinto-oikeuden
päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Ylioppilaskunnan ja osakunnan jäsenen katsotaan saaneen
päätöksestä tiedon, kun päätös on
asetettu yleisesti nähtäväksi.
11 luku
Erinäiset säännökset
87 §
Arviointi
Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista
toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Yliopistojen on myös
osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin
säännöllisesti. Yliopistojen tulee julkistaa
järjestämiensä arviointien tulokset.
Opetusministeriön yhteydessä toimii riippumattomana
asiantuntijaelimenä korkeakoulujen arviointineuvosto, josta
säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella.
88 §
Harjoittelukoulu
Yliopistoon, jossa järjestetään opettajankoulutusta,
kuuluu opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten
tarpeellinen määrä harjoittelukouluja,
joissa voidaan järjestää perusopetusta
ja esiopetusta sekä lukiokoulutusta. Harjoittelukoulun
oppilaat eivät ole yliopistoon kuuluvia opiskelijoita.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun opetuksen järjestämisessä ja
toiminnan lopettamisessa noudatetaan, mitä muualla säädetään
perusopetuksesta, esiopetuksesta ja lukiokoulutuksesta valtion oppilaitoksessa.
Samoja säännöksiä noudatetaan
päätettäessä harjoittelukoulun
laajentamisesta käsittämään
entistä useammille ikäkausille tarkoitettua opetusta
ja koulutusta sekä koulun toiminnan vastaavasta supistamisesta.
Toimintaa voidaan supistaa tai se voidaan lopettaa, kun tarve koulutuksen
järjestämiseen vähenee tai loppuu.
Harjoittelukoulussa on yliopiston asettama toimielin, jonka
jäseninä voi olla myös yliopistoon kuulumattomia
jäseniä. Harjoittelukoulussa on myös
johtava rehtori, joka vastaa koulun toiminnasta.
Harjoittelukoulun toiminnasta ja hallinnosta määrätään
tarkemmin yliopiston johtosäännössä.
89 §
Dosentit
Yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin
arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta
alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen
tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön
sekä hyvä opetustaito.
90 §
Varautumissuunnitelmat
Yliopistojen tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan
toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein
varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön
hoitaminen myös poikkeusoloissa sekä häiriö-
ja erityistilanteissa.
Varautumista valvoo opetusministeriö. Jos varautumisessa
havaitaan puutteita, opetusministeriö voi määrätä puutteiden
korjaamisesta.
91 §
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
Valtioneuvosto hyväksyy määrävuosiksi
kerrallaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman,
joka sisältää yliopistojen yleiset kehittämistavoitteet.
Tarkempia säännöksiä suunnitelmasta
annetaan valtioneuvoston asetuksella.
92 §
Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittaminen
Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamiseksi ja
kehittämiseksi on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on
tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja asioista, joilla on
olennaista merkitystä ruotsinkieliselle korkeakouluopetukselle.
Neuvottelukunnan tulee erityisesti seurata ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen
tarvetta ottaen huomioon koulutuksen kysyntä, työmarkkinoiden
vaatimukset ja alueelliset tarpeet.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joiden opetus- ja tutkintokieli
on ruotsi, nimeävät edustajansa neuvottelukuntaan.
Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Neuvottelukunnan toimikaudesta, kokoonpanosta ja toiminnasta
määrätään tarkemmin
työjärjestyksessä, jonka neuvottelukunta
hyväksyy itselleen.
93 §
Voimaantulo
Tämän lain voimaantulosta säädetään
erikseen lailla.