3 luku
Kansallisen ohjelman hallinnointi
5 §
Vastuuviranomainen
Sisäministeriö toimii horisontaaliasetuksen 25
artiklassa tarkoitettuna kansallisen ohjelman vastuuviranomaisena.
Vastuuviranomainen vastaa kansallisen ohjelman ja kansallisen toimeenpano-ohjelman
täytäntöönpanosta ja hallinnoinnista.
Lisäksi vastuuviranomainen hoitaa ne tehtävät,
joista säädetään Euroopan unionin
lainsäädännössä ja
tässä laissa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vastuuviranomaisen
tehtävistä.
6 §
Tarkastusviranomainen
Sisäministeriö toimii horisontaaliasetuksen 25
artiklassa tarkoitettuna kansallisen ohjelman tarkastusviranomaisena.
Tarkastusviranomainen hoitaa ne tehtävät, joista
Euroopan unionin lainsäädännössä ja
tässä laissa säädetään.
Tarkastusviranomaistehtävä on erotettava 5 §:ssä tarkoitetusta
vastuuviranomaistehtävästä siten, että näiden
viranomaisten toiminnan riippumattomuus voidaan varmistaa.
Tarkastusviranomainen vastaa myös horisontaaliasetuksen
26 artiklassa tarkoitetun tarkastuselimen tehtävistä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarkastusviranomaisen
tehtävistä.
7 §
Yhteistyö
Kansallinen ohjelma ja kansallinen toimeenpano-ohjelma valmistellaan,
pannaan täytäntöön ja niitä seurataan
sekä arvioidaan yhteistyössä sisäasioiden
rahaston tavoitteiden kannalta keskeisten ministeriöiden
ja muiden viranomaisten, yhdistysten ja järjestöjen
sekä muiden vastaavien tahojen kanssa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteistyöstä eri
tehtäviä hoidettaessa.
8 §
Seurantakomitea
Valtioneuvosto asettaa kansalliselle ohjelmalle seurantakomitean.
Seurantakomiteassa ovat edustettuina ne 7 §:n
1 momentissa tarkoitetut tahot, joilla on keskeinen merkitys sisäasioiden
rahaston tavoitteiden kannalta. Vastuuviranomainen päättää muutoksista
seurantakomitean jäsenistössä.
Seurantakomitean tehtävänä on
osallistua kansallisen ohjelman ja kansallisen toimeenpano-ohjelman
valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan
ja arviointiin. Erityisesti seurantakomitea:
1) osallistuu kansallisen ohjelman ja kansallisen toimeenpano-ohjelman
valmisteluun sekä seuraa ja arvioi niiden tuloksellisuutta;
2) käsittelee ehdotuksia tuettaviksi hankkeiksi
ja tuettavaksi toiminnaksi;
3) käsittelee ehdotuksen teknisen avun käyttöä koskevaksi
suunnitelmaksi.
Seurantakomitean jäseneen tämän toimiessa tässä laissa
tarkoitetuissa tehtävissä sovelletaan rikosoikeudellista
virkavastuuta koskevia säännöksiä.
Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa
(412/1974).
Seurantakomitean toimikausi päättyy, kun Euroopan
komissio on hyväksynyt horisontaaliasetuksen 54 artiklassa
tarkoitetun lopullisen täytäntöönpanokertomuksen.
Toimikautta voidaan jatkaa, jos seurantakomitean tehtävien
hoitaminen sitä vaatii.
Seurantakomitean työjärjestyksessä määrätään
seurantakomitean kokouksista, asian käsittelystä seurantakomiteassa
sekä sen mahdollisuudesta kuulla asiantuntijoita. Sisäministeriö vahvistaa
työjärjestyksen.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä seurantakomitean
asettamisesta, tehtävistä, kokoonpanosta ja toimikaudesta.
4 luku
Tukimenettely
9 §
Tuen saaja
Tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle ja
yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle. Tuki hankkeen
tai toiminnan toteuttamiseen myönnetään
yhdelle tuen saajalle.
Tuki yhteiseen erityistoimeen voidaan myöntää päätoteuttajalle.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tuen
saajasta.
10 §
Uudelleensijoittamistuki ja siirtotuki
Uudelleensijoittamistukea ja siirtotukea voidaan myöntää kansallisessa
toimeenpano-ohjelmassa määriteltyjä tavoitteita
edistäviin hankkeisiin ja edistävään
toimintaan tämän lain mukaisesti.
11 §
Tukilajit
Tuki voidaan myöntää erityistukena
tai toimintatukena.
Erityistuki voidaan myöntää hanketukena
kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- tai kehittämishankkeeseen,
aineellisen tai aineettoman hyödykkeen hankintaan taikka
muuhun tarkoitukseltaan rajattuun hankkeeseen.
Toimintatuki voidaan myöntää tiettyyn
osaan tuen saajan toiminnasta. Toimintatukena voidaan myöntää vain
operatiivista tukea, uudelleensijoittamistukea ja siirtotukea.
12 §
Tuen myöntämisen yleiset edellytykset
Tuen myöntämisen edellytyksenä on,
että tuettava hanke tai toiminta on kansallisen ohjelman
ja kansallisen toimeenpano-ohjelman mukainen ja se edistää Euroopan
unionin lainsäädännössä,
kansallisessa ohjelmassa ja kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa
asetettuja tavoitteita.
Edellä 1 momentista poiketen uudelleensijoittamistuen
ja siirtotuen myöntämisen edellytyksenä on,
että tuettava hanke tai toiminta on kansallisen ohjelman
ja kansallisen toimeenpano-ohjelman mukainen ja se edistää kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa
asetettuja tavoitteita.
Tuettavan hankkeen tai toiminnan tarkoituksena ei saa olla välittömän
taloudellisen edun tuottaminen tuen saajalle.
Tuen saajalla tulee olla riittävät taloudelliset ja
muut edellytykset toteuttaa hanke tai toiminta. Tuen saajalla on
lisäksi oltava edellytykset vastata hankkeella aikaan saadun
tai tuetun toiminnan jatkuvuudesta tuen myöntämisen
päätyttyä, ellei se hankkeen tai toiminnan
luonteen vuoksi ole tarpeetonta.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tuen
myöntämisen edellytyksistä.
13 §
Tuen siirtäminen toiselle tuettavan hankkeen tai toiminnan
toteuttamista varten
Vastuuviranomainen voi päättää,
että tuen saaja voi siirtää osan hankkeen
tai toiminnan toteuttamista varten myönnetystä tuesta
sellaiselle julkisoikeudelliselle tai yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle,
joka täyttää tässä laissa
tuen saajalle asetetut edellytykset. Tuen saajan käyttöön
tulee kuitenkin jäädä merkittävä osuus tuesta.
Siirron saajan tulee itse osallistua hankkeesta aiheutuvien kustannusten
kattamiseen, jollei tukea ole myönnetty operatiivisena
tukena, uudelleensijoittamistukena tai siirtotukena.
Edellytyksenä on lisäksi, että tuen
siirtäminen on hankkeen tai toiminnan toteuttamisen kannalta
tarkoituksenmukaista.
Tuen saajan on ennen siirron tekemistä siirron saajan
kanssa laadittavin sopimuksin varmistettava, että siirron
saaja täyttää tuen myöntämiselle,
maksamiselle ja tarkastamiselle asetetut edellytykset ja että siirron
saaja noudattaa tuen käytölle asetettuja ehtoja.
Jos tuki peritään takaisin, tuen saaja vastaa
tuen takaisin maksamisesta vastuuviranomaiselle. Tuen saaja vastaa vastuuviranomaiselle
siitä, että hanke tai toiminta toteutetaan asianmukaisesti
ja että ehtoja noudatetaan.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tuen
siirtämisen edellytyksistä ja menettelystä.
14 §
Hyväksyttävät kustannukset
Tukea voidaan myöntää tuettavasta
hankkeesta tai toiminnasta aiheutuviin, vastuuviranomaisen hyväksymän,
tuettavaa hanketta tai toimintaa koskevan talousarvion ja suunnitelman
mukaisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, jotka täyttävät
horisontaaliasetuksen 17 artiklassa tarkoitetut edellytykset. Kustannuksiin
ei sovelleta horisontaaliasetuksen 17 artiklan 2 kohdan a alakohtaa,
jos tuki myönnetään uudelleensijoittamistukena
tai siirtotukena.
Talousarvioon merkittyjen tukikelpoisten kustannusten on oltava
yhtä suuret kuin talousarvioon merkityt tuettavan hankkeen
tai toiminnan tulot.
Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka ovat syntyneet
ennen tukipäätöksen tekemistä,
jollei perustellusta syystä muuta johdu. Tukea ei kuitenkaan
myönnetä kustannuksiin, jotka ovat syntyneet ennen
hakemuksen vireilletuloa.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä kustannusten
tukikelpoisuudesta ja hyväksyttävyydestä sekä siitä,
milloin ennen tukipäätöksen tekemistä syntyneisiin
kustannuksiin voidaan perustellusta syystä myöntää tukea.
15 §
Tuen määrä ja tukimuodot
Tuki myönnetään horisontaaliasetuksen
16 ja 18 artiklassa tarkoitetuin tavoin prosentuaalisena osuutena
tuettavan hankkeen tai toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista
tosiasiallisesti syntyneisiin ja maksettuihin kustannuksiin, vakioyksikkökustannuksiin
tai kiinteämääräiseen rahoitukseen
perustuen taikka kertakorvauksena.
Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien hyväksyttävien
kustannusten täyttä määrää.
Hakijan tulee itse osallistua hankkeesta aiheutuvien kustannusten
kattamiseen.
Edellä 2 momentista poiketen operatiivinen tuki, uudelleensijoittamistuki
ja siirtotuki voivat kattaa tuettavan hankkeen tai toiminnan hyväksyttävät
kustannukset kokonaisuudessaan.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tuen
määrästä, tukimuodoista, niiden
määräytymisen perusteista, käyttökohteista
ja kustannusten kattamiseen käytettävästä rahoituksesta.
16 §
Tuen hakeminen
Tukea haetaan vastuuviranomaiselta sähköisesti
27 §:ssä tarkoitetussa tietojärjestelmässä. Tuen
hakemiselle voidaan asettaa hakuaika. Hakemuksesta on käytävä ilmi
oikeat ja riittävät tiedot tuen hakijasta, hakemuksen
kohteena olevasta hankkeesta tai toiminnasta, hankkeen tai toiminnan
yhteydestä kansalliseen ohjelmaan ja kansalliseen toimeenpano-ohjelmaan,
haetun tuen määrästä, tuen käyttötarkoituksesta
sekä muista seikoista, jotka vastuuviranomainen tarvitsee
hakemuksen ratkaisemiseksi.
Hakemukseen on sisällytettävä tuettavaa
hanketta tai toimintaa koskeva talousarvio ja suunnitelma ja liitettävä muut
tuen myöntämisen edellytysten arvioinnin kannalta
välttämättömät asiakirjat
ja selvitykset. Hakemukseen on liitettävä selvitys
hankkeen yhteisrahoituksesta, jollei tukea myönnetä operatiivisena
tukena, uudelleensijoittamistukena tai siirtotukena.
Jos tukea on tarkoitus siirtää, tästä on
ilmoitettava hakemuksessa. Hakemuksessa on yksilöitävä ne
tahot, joille tukea on tarkoitus siirtää sekä siirrettäväksi
ehdotettu osuus.
Hakemuksen allekirjoitukseen sovelletaan, mitä vahvasta
sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista
annetussa laissa (617/2009) säädetään
henkilön yksilöimisestä ja tunnistamisesta.
Hakemuksen voi myös täyttää automaattisen tietojenkäsittelyn
avulla vastuuviranomaisen hyväksymälle lomakkeelle.
Allekirjoitettu hakemus liitteineen on toimitettava vastuuviranomaiselle.
Hakemus tulee vireille, kun se on tehty 27 §:ssä tarkoitetussa
tietojärjestelmässä siten, että se
on vastuuviranomaisen saatavilla tai lomakkeella automaattisen tietojenkäsittelyn
avulla tehty hakemus on saapunut vastuuviranomaiselle.
Tarkempia säännöksiä tuen
hakemisesta, hakuajasta, hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja
asiakirjoissa esitettävistä seikoista annetaan valtioneuvoston
asetuksella.
17 §
Tuen myöntäminen
Vastuuviranomainen päättää tuen
myöntämisestä.
Tukipäätöksestä on käytävä ilmi
myönnetyn tuen määrä, tukimuoto,
tuen alkamis- ja päättymispäivä,
tässä laissa säädetyt tuen ehdot
sekä tuen maksatuksen ja takaisinperinnän edellytykset.
Lukuun ottamatta uudelleensijoittamistukea ja siirtotukea päätöksestä on
lisäksi käytävä ilmi ne Euroopan
unionin lainsäädännössä asetetut ehdot
ja edellytykset, jotka olennaisesti ja välittömästi
vaikuttavat tuen käyttöön ja maksamiseen.
Tukipäätöksellä hyväksytään
tuettavaa hanketta tai toimintaa koskeva talousarvio ja suunnitelma.
Tarkempia säännöksiä tuen
myöntämisestä annetaan valtioneuvoston
asetuksella.
18 §
Tuen käyttö ja kirjanpito
Tuen käyttämisestä tavaroiden ja
palveluiden hankintaan sekä urakalla teettämiseen
sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa
(348/2007) säädetään.
Tuen saajan on esitettävä selvitys hankinnan toteuttamisesta
mainitussa laissa edellytetyllä tavalla.
Tuen saajan on pidettävä tuettavasta hankkeesta
tai toiminnasta kirjaa. Kirjanpito on järjestettävä osaksi
tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) tai, jos tuen saajaan
sovelletaan valtion talousarviosta annetun lain (423/1988)
2 lukua, mainitun luvun ja hyvän kirjanpitotavan mukaista
kirjanpitoa siten, että tuettavan hankkeen tai toiminnan
kirjanpito voidaan vaikeudetta tunnistaa ja erottaa muusta kirjanpidosta.
Jos tuen saaja ei ole toiminnastaan kirjanpitovelvollinen, on
tuettavaa hanketta tai toimintaa koskeva kirjanpito järjestettävä noudattaen
soveltuvin osin, mitä kirjanpitolaissa säädetään.
Tuen saaja on velvollinen säilyttämään
kaiken tuettavaan hankkeeseen tai toimintaan liittyvän
kirjanpitoaineiston ja muun aineiston niin, että tuen käytön
valvonta on mahdollista. Aineisto on säilytettävä kymmenen
vuotta tukipäätöksessä vahvistetusta
tuen päättymispäivästä.
Tarkempia säännöksiä tuen
käytöstä, kirjanpidon järjestämisestä ja
asiakirjojen säilyttämisestä annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
19 §
Maksatuksen hakeminen
Tuen maksatusta haetaan vastuuviranomaiselta sähköisesti
27 §:ssä tarkoitetussa tietojärjestelmässä.
Hakemukseen on liitettävä tuen maksatuksen edellytysten
arvioinnin kannalta välttämättömät
asiakirjat ja selvitykset.
Maksatuksen hakemiselle voidaan asettaa määräaika.
Maksatushakemuksen allekirjoittamiseen ja maksatuksen hakemiseen
muutoin kuin tietojärjestelmässä sovelletaan,
mitä hakemuksen allekirjoittamisesta ja laatimisesta säädetään
16 §:n 4 ja 5 momentissa.
Tarkempia säännöksiä maksatuksen
hakemisesta, määräajasta, hakemukseen
liitettävistä asiakirjoista ja asiakirjoissa esitettävistä seikoista
annetaan valtioneuvoston asetuksella.
20 §
Tuen maksatus
Vastuuviranomainen päättää tuen
maksatuksesta. Tuen maksatuksen edellytyksenä on, että tuen
saaja on noudattanut tuen ehtoja.
Tukea maksetaan erissä. Tukea voidaan maksaa ennakkoon,
jos tämä on tuen saajan aseman ja tuettavan hankkeen
tai toiminnan toteutuksen kannalta perusteltua.
Tarkempia säännöksiä maksatuksen
edellytyksistä, siinä noudatettavasta menettelystä ja ennakkoa
koskevasta menettelystä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
21 §
Maksettavan tuen määrä
Tukea maksetaan seuraavista määristä pienin:
1) tukipäätökseen merkitty
tuen enimmäiseuromäärä;
2) määrä, joka saadaan kertomalla
hyväksyttävät kustannukset tukipäätökseen
merkityllä tuen prosentuaalisella osuudella;
3) määrä, joka saadaan vähentämällä hyväksyttävistä kustannuksista
muu julkinen tai yksityinen rahoitus ja tuotto.
Edellä 1 momentista poiketen kertakorvauksena myönnettynä tukena
maksetaan tukipäätökseen merkitty tuen
enimmäiseuromäärä.
Tarkempia säännöksiä siitä,
mitä pidetään maksettavan tuen määrään
vaikuttavana muuna julkisena tai yksityisenä rahoituksena
ja tuottona annetaan valtioneuvoston asetuksella.
5 luku
Valvontamenettely
22 §
Vastuuviranomaisen tarkastusoikeus
Vastuuviranomaisella on oikeus suorittaa tuen myöntämiseen,
maksamiseen ja käyttöön liittyvien edellytysten
ja ehtojen noudattamisen valvomiseksi tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia.
Jos tukea on 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla siirretty
muulle taholle, on vastuuviranomaisella oikeus tarkastaa myös
tämän taloutta ja toimintaa tuen myöntämiseen,
maksamiseen ja käyttöön liittyvien edellytysten
ja ehtojen noudattamisen valvomiseksi.
Vastuuviranomainen voi päätöksellään
valtuuttaa toisen viranomaisen, jolla on tässä laissa tarkoitettujen
tarkastusten tekemiseen tarvittava asiantuntemus, tai riippumattoman
tilintarkastajan suorittamaan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen.
Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (459/2007)
tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa
(467/1999) tarkoitettu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tilintarkastuksesta
päävastuullinen tilintarkastaja.
Tilintarkastajaan sovelletaan tämän toimiessa
tässä laissa tarkoitetuissa tehtävissä rikosoikeudellista
virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta
säädetään vahingonkorvauslaissa.
Tarkastuksen asianmukaista suorittamista varten viranomaisella
tai tilintarkastajalla on oikeus päästä tuettavan
hankkeen tai toiminnan ja tuen käytön kannalta
merkityksellisiin rakennuksiin, toimitiloihin tai paikkoihin ja
tarkastaa näitä sekä tuen saajan olosuhteita,
tietojärjestelmiä ja asiakirjoja. Tarkastusta
ei kuitenkaan saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen
käytettävissä tiloissa. Tarkastusta suorittavalla
on oikeus ottaa asiakirjat ja muu tuen käyttöön
liittyvä aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen asianmukainen
suorittaminen tätä edellyttää.
Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003)
39 §:ssä säädetään.
Edellä 1 ja 2 momentissa mainituilla viranomaisilla
on oikeus saada poliisi-, tulli- ja ulosottoviranomaisilta korvauksetta
virka-apua tarkastuksen suorittamisessa.
23 §
Tarkastusviranomaisen tarkastusoikeus
Tarkastusviranomaisella on oikeus suorittaa kansallisen ohjelman
varojen käyttöön liittyviä vastuuviranomaiseen
kohdistuvia tarkastuksia sekä tähän tehtävään
liittyen tarkastaa myös yksittäisiä tuen
saajia siten kuin Euroopan unionin lainsäädännössä ja
tässä laissa säädetään.
Yksittäistä tuettavaa hanketta tai toimintaa tarkastettaessa
tarkastusoikeus koskee hanketta tai toimintaa ja sen rahoitusta
kokonaisuudessaan. Jos tukea on siirretty muulle taholle, kohdistuu
edellä mainittu tarkastusoikeus myös siirron saajaan.
Tarkastusviranomainen voi päätöksellään valtuuttaa
toisen viranomaisen, jolla on tässä laissa tarkoitettujen
tarkastusten tekemiseen tarvittava asiantuntemus, tai riippumattoman
tilintarkastajan suorittamaan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen.
Tilintarkastajaan, tarkastuksen suorittamiseen ja virka-apuun sovelletaan,
mitä 22 §:n 2—5 momentissa
säädetään.
24 §
Yhteistä erityistoimea koskevat tarkastukset muissa
valtioissa
Suomen toimiessa yhteisessä erityistoimessa toimintaa
ohjaavana valtiona vastuuviranomaisen on huolehdittava siitä,
että osallistuvan valtion vastuuviranomainen, tällaista
tehtävää hoitava muu taho tai riippumaton
tilintarkastaja suorittaa osatoteuttajaan kohdistuvan, 22 §:n 1 momentissa
tarkoitetun tarkastuksen kyseisessä valtiossa.
Suomen toimiessa yhteisessä erityistoimessa toimintaa
ohjaavana valtiona tarkastusviranomainen voi päätöksellään
valtuuttaa osallistuvan valtion tarkastusviranomaisen, tällaista
tehtävää hoitavan muun tahon tai riippumattoman tilintarkastajan
suorittamaan osatoteuttajaan kohdistuvan, 23 §:n
1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen kyseisessä valtiossa.
Riippumattomalla tilintarkastajalla on oltava tehtävän
hoitamisen kannalta riittävä ammattitaito.
Yhteiseen erityistoimeen myönnetyn tuen käyttöön
liittyvään tarkastusoikeuteen, oikeuteen saada
tietoja, tietojen luovuttamiseen, tarkastusta suorittavan henkilön
oikeuksiin, tarkastettavan velvollisuuksiin, kustannusten tarkastamiseen
ja riippumattoman tilintarkastajan kelpoisuusehtoihin sovelletaan
sen osallistuvan valtion lainsäädäntöä,
jossa tarkastus suoritetaan, sekä Euroopan unionin lainsäädäntöä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteisen
erityistoimen tarkastuksessa noudatettavasta menettelystä.
25 §
Yhteisen erityistoimen osatoteuttajan tarkastus
Suomen toimiessa yhteisessä erityistoimessa osallistuvana
valtiona voi vastuuviranomainen toimintaa ohjaavan valtion kirjallisesta
pyynnöstä suorittaa Suomen kansalliseen ohjelmaan kirjatun
yhteisen erityistoimen osatoteuttajaan kohdistuvan tarkastuksen.
Tarkastukseen sovelletaan 22 §:ää.
6 luku
Erinäiset säännökset
26 §
Tietojen saanti ja luovuttaminen
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään
salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, on vastuuviranomaisella
ja tarkastusviranomaisella salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada maksutta toiselta
viranomaiselta tai julkista tehtävää hoitavalta
tuen hakijaa tai saajaa, tämän taloudellista asemaa
ja liike- tai ammattitoimintaa, julkisista varoista myönnettyä rahoitusta
tai muuta tuen kannalta merkittävää olosuhdetta
koskevia, tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömiä tietoja.
Edellä 1 momentissa mainituilla tiedon saantiin oikeutetuilla
viranomaisilla on salassapitosäännösten
estämättä oikeus luovuttaa toiselle viranomaiselle
tai julkista tehtävää hoitavalle taikka
Euroopan unionin toimielimelle sellaisia tässä laissa
säädettyä tehtävää hoidettaessa
saatuja, tuen saajaa koskevia tietoja, jotka ovat tarpeen viranomaiselle
tai julkista tehtävää hoitavalle tai
toimielimelle säädetyn tarkastustehtävän
hoitamiseksi tai sen valvomiseksi, että Euroopan unionin
lainsäädäntöä on noudatettu.
Edellä 1 ja 2 momentin perusteella saatuja tietoja
ei saa käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen,
johon niitä on pyydetty.
27 §
Sisäasioiden rahastojen tietojärjestelmä
Sisäasioiden rahastojen tietojärjestelmää pidetään
Euroopan unionin lainsäädännössä ja
tässä laissa säädettyjen kansallista
ohjelmaa ja kansallista toimeenpano-ohjelmaa koskevien tehtävien
hoitamista varten. Tietojärjestelmää ylläpidetään
automaattisen tietojenkäsittelyn avulla. Tietojärjestelmän
rekisterinpitäjä on sisäministeriö.
Tietojärjestelmään voidaan merkitä sen
käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot
kansallisesta toimeenpano-ohjelmasta, tuen hakijasta, tuettavasta
hankkeesta tai toiminnasta, tukipäätöksestä,
tuen maksatuksesta, suoritetuista tarkastuksista ja takaisinperinnästä.
Lisäksi tietojärjestelmään merkitään
Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetyt
kansallista ohjelmaa, sen hallinnointia ja valvontaa koskevat tiedot.
Tietojärjestelmään sisältyvät
henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetut henkilötiedot
on poistettava viimeistään viiden vuoden kuluttua
siitä, kun Euroopan komissio on suorittanut kansallisen
ohjelman viimeisen Euroopan unionin rahoitusosuuden maksun. Henkilötietojen
käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä henkilötietolaissa säädetään.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tietojärjestelmään
talletettavista muista tiedoista kuin henkilötiedoista.
28 §
Tekninen apu
Teknistä apua voidaan käyttää horisontaaliasetuksen
20 artiklassa säädetyin tavoin siinä tarkoitettuun
toimintaan. Tekninen apu voi kattaa toiminnan hyväksyttävät
kustannukset kokonaisuudessaan.
Kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa voidaan kohdentaa turvapaikka-,
maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 17 ja 18 artiklassa tarkoitetuista
määrärahoista enintään
sanotun asetuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu prosentuaalinen
osuus käytettäväksi teknisenä apuna
noudattaen, mitä 1 momentissa säädetään.
Vastuuviranomainen päättää vuosittain
teknisen avun käyttöä koskevasta suunnitelmasta, seuraa
teknisen avun kokonaiskäyttöä sekä laatii
teknistä apua koskevat selvitykset.
Tekniseen apuun ei sovelleta tukimenettelyä koskevia
4 luvun säännöksiä lukuun ottamatta 14 §:n
1, 2 ja 4 momenttia ja 15 §:n 1 ja 4 momenttia.
Tarkastusviranomainen tarkastaa teknisen avun käyttöä siten
kuin 23 §:ssä säädetään.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä teknisen
avun käyttöä koskevan suunnitelman vahvistamisessa
noudatettavasta menettelystä.
29 §
Eräät yhteisiä erityistoimia koskevat
täytäntöönpanojärjestelyt
Sisäministeriö voi asioissa, jotka eivät
kuulu lainsäädännön alaan tai
ole muutoin merkitykseltään huomattavia taikka
jotka eivät muutoin vaadi eduskunnan suostumusta, sopia
tavanomaisina pidettävistä yhteisen erityistoimen
hallinnointitehtävien täytäntöönpanoa
koskevista tarpeellisista järjestelyistä muiden
valtioiden vastuuviranomaisten tai valtioiden tällaista
tehtävää hoitavien muiden tahojen kanssa.
30 §
Muutoksenhaku
Vastuuviranomaisen päätökseen saa
vaatia oikaisua vastuuviranomaiselta siten kuin hallintolaissa säädetään.
Vastuuviranomaisen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka
koskee tuen maksatuksen keskeyttämistä tai takaisinperintää,
saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten
kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Muutoin hallinto-oikeuden päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus
myöntää valitusluvan.
31 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tukea voidaan myöntää sellaisiin
ennen tukipäätöksen tekemistä syntyneisiin
kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1 päivänä tammikuuta
2014 tai sen jälkeen ja joita koskeva hakemus tulee vireille
viimeistään 31 päivänä joulukuuta
2015.