2 luku
Hallinto
7 §
Toimielimet
Finanssivalvonnan toimintaa ohjaa johtokunta.
Suomen Pankista annetun lain 10 §:ssä tarkoitetulla
pankkivaltuustolla on Finanssivalvonnassa hallintoon ja toiminnan
valvontaan kuuluvia tehtäviä sen mukaan kuin tässä laissa
säädetään.
8 §
Pankkivaltuusto
Pankkivaltuuston tehtävänä on:
1) valvoa Finanssivalvonnan toiminnan yleistä tarkoituksenmukaisuutta
ja tehokkuutta;
2) nimittää johtokunnan jäsenet ja
varajäsenet sekä määrätä yksi
jäsenistä puheenjohtajaksi ja yksi jäsenistä varapuheenjohtajaksi;
3) päättää johtokunnan jäsenen
ja varajäsenen pidättämisestä määräajaksi
tehtävästään;
4) nimittää ja erottaa johtokunnan esityksestä johtaja
sekä määrätä johtajan
sijainen;
5) päättää johtajan palkkauksen,
virkavapauden ja vuosiloman määräytymisen
perusteista sekä muista tämän virkasuhteen
ehdoista;
6) päättää varoituksen antamisesta
johtajalle ja johtajan pidättämisestä määräajaksi
virantoimituksesta;
7) vahvistaa johtokunnan esityksestä Finanssivalvonnalle
työjärjestys;
8) valvoa johtokunnan jäsenille 16 §:ssä säädetyn
ilmoitusvelvollisuuden noudattamista;
9) päättää johtokunnan jäsenille
maksettavista palkkioista.
9 §
Johtokunta
Finanssivalvonnan johtokuntaan kuuluu viisi jäsentä.
Yksi jäsenistä nimitetään
valtiovarainministeriön ehdotuksen perusteella, yksi sosiaali-
ja terveysministeriön ehdotuksen perusteella sekä yksi
Suomen Pankin ehdotuksen perusteella. Valtiovarainministeriön,
sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Pankin ehdotuksesta
nimitettäville jäsenille valitaan lisäksi
samassa järjestyksessä kullekin varajäsen.
Johtokuntaan valitaan lisäksi kaksi muuta jäsentä.
Johtokunnan jäsenellä ja varajäsenellä on
oltava hyvä perehtyneisyys finanssimarkkinoiden toimintaan.
Johtokunnan jäsen ja varajäsen eivät
saa kuulua valvottavan, ulkomaisen valvottavan eikä 4 §:n
6 momentissa tarkoitetun eläkelaitoksen hallitukseen, edustajistoon,
isäntiin tai tilintarkastajiin eikä olla niiden
palveluksessa. Johtokunnan jäsenen ja varajäsenen
esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003)
säädetään.
Johtokunnan toimikausi on kolme vuotta.
Johtokunta on päätösvaltainen kolmen
jäsenen tai varajäsenen ollessa läsnä.
Läsnä olevista yhden on oltava puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni tai 10 §:n 1 momentin
5 kohdassa tarkoitettua asiaa ratkaistaessa lievempi mielipide.
Jos johtokunnan jäsen tai varajäsen on syytteessä rikoksesta
tai tutkimuksen alaisena rikoksesta, hänet voidaan määrätä syytteen
tai tutkimuksen ajaksi pidätettäväksi
tehtävästään ja menettämään
palkkioetunsa.
10 §
Johtokunnan tehtävät
Johtokunnalla on seuraavat finanssimarkkinoiden valvontaa
koskevat tehtävät:
1) asettaa erityiset tavoitteet Finanssivalvonnan toiminnalle
ja päättää sen toimintalinjoista sekä ohjata
ja valvoa näiden tavoitteiden toteutumista ja toimintalinjojen
noudattamista;
2) hyväksyä lain nojalla annettavat määräykset
sekä ne ohjeet, joita se ei ole siirtänyt johtajan
hyväksyttäväksi;
3) päättää Finanssivalvonnan
kansainvälisessä yhteistyössä noudatettavista
periaatteista;
4) huolehtia finanssimarkkinoita valvovien viranomaisten yhteistyön
kehittämisestä;
5) tuomita maksettavaksi Finanssivalvonnan asettama uhkasakko
ja päättää 4 luvun mukaisista
muista hallinnollisista seuraamuksista.
Johtokunnalla on seuraavat Finanssivalvonnan hallintoa
koskevat tehtävät:
1) päättää Finanssivalvonnan
valvontamaksuista ja toimenpidemaksuista sekä käsitellä 70 §:ssä tarkoitettu
suunnitelma;
2) hyväksyä 67 §:ssä tarkoitetut
valvontasopimukset ja niiden edellyttämistä valvontatehtävistä ulkomaiselta
ETA-valvontaviranomaiselta perittävä tai sille
maksettava korvaus siltä osin kuin Finanssivalvonta tällaisilla
sopimuksilla ottaa hoitaakseen tai luovuttaa sellaisia tehtäviä, jotka
eivät perustu Euroopan unionin lainsäädännössä edellytettyihin
yhteistyövelvoitteisiin;
3) käsitellä Finanssivalvonnan vuotuinen talousarvio
ja alistaa se Suomen Pankin johtokunnan vahvistettavaksi;
4) esittää pankkivaltuuston vahvistettavaksi Finanssivalvonnan
työjärjestys;
5) hyväksyä Finanssivalvonnan tarvitsemien palvelujen
kilpailuttamista koskevat periaatteet;
6) tehdä pankkivaltuustolle esitys johtajan nimittämisestä ja
erottamisesta, johtajan sijaisen määräämisestä sekä johtajan
pidättämisestä virantoimituksesta;
7) nimittää ja irtisanoa johtajaa lukuun ottamatta
Finanssivalvonnan ylimmät virkamiehet;
8) päättää nimittämänsä virkamiehen
virantoimituksesta pidättämisestä ja
varoituksen antamisesta;
9) ratkaista sellaiset Finanssivalvonnan sisäistä hallintoa
koskevat asiat, jotka määrätään työjärjestyksessä sen
ratkaistaviksi;
10) toimittaa vuotuinen kertomus Finanssivalvonnan toiminnasta
pankkivaltuustolle;
11) antaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran
vuodessa, pankkivaltuustolle kertomus Finanssivalvonnan toiminnalle
asetetuista tavoitteista ja niiden toteutumisesta mukaan lukien
arvio valvonnassa odotettavista muutoksista, niiden vaikutuksesta
valvontamaksukertymään sekä odotettavissa
olevien muutosten edellyttämistä toimenpiteistä;
12) kuulla vuosittain finanssimarkkinoilla toimivien edustajia
valvonnalle asetetuista tavoitteista ja niiden toteutumisesta samoin
kuin 3 kohdassa tarkoitetusta talousarviosta ja 11 kohdassa
tarkoitetusta arviosta.
Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään,
johtokunta ratkaisee ne laajakantoiset ja periaatteellisesti merkittävät
asiat, jotka johtaja saattaa sen käsiteltäviksi.
Johtokunnan oikeudesta ottaa ratkaistavakseen johtajan päätettäväksi
kuuluva asia säädetään 13 §:ssä.
Johtokunnalle 1 momentin 2 kohdan mukaan kuuluvaa päätösvaltaa
voidaan työjärjestyksessä siirtää johtajalle
merkitykseltään vähäisissä asioissa.
11 §
Johtaja
Finanssivalvonnan päällikkönä on
johtaja. Johtajan toimikausi on viisi vuotta.
Kelpoisuusehtona johtajan virkaan on virkaan soveltuva ylempi
korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys finanssimarkkinoihin
ja käytännössä osoitettu johtamistaito.
Johtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa toimii
pankkivaltuuston tähän tehtävään
määräämä Finanssivalvonnan
virkamies.
Jos johtaja on syytteessä rikoksesta tai tutkimuksen
alaisena rikoksesta, hänet voidaan määrätä syytteen
tai tutkimuksen ajaksi pidätettäväksi
virantoimituksesta ja menettämään palkkioetunsa.
12 §
Johtajan tehtävät
Johtajan tehtävänä on:
1) johtaa Finanssivalvonnan toimintaa ja tehdä muut
kuin johtokunnalle kuuluvat Finanssivalvonnan päätökset;
2) vastata siitä, että Finanssivalvonnalle
kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
sekä johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti;
3) vastata johtokunnassa käsiteltävien asioiden
asianmukaisesta valmistelusta;
4) pitää johtokunta tietoisena Finanssivalvonnan
toiminnan kautta tietoon tulleista finanssimarkkinoiden kehitykseen
vaikuttavista seikoista sekä vastata muista johtokunnalle
annettavista selvityksistä;
5) nimittää ja irtisanoa muut kuin ylimmät
Finanssivalvonnan virkamiehet;
6) päättää nimittämänsä virkamiehen
virantoimituksesta pidättämisestä ja
varoituksen antamisesta.
13 §
Johtajalle kuuluvien päätösten käsittely
johtokunnassa
Päätökset, jotka johtaja
aikoo tehdä, on ennen niiden tekemistä saatettava
tiedoksi johtokunnalle, jos ne koskevat:
1) toimiluvan myöntämistä valvottavalle,
toimiluvan peruuttamista, toimiluvan mukaisen toiminnan rajoittamista,
ulkomaisen ETA-sivuliikkeen lakkauttamista tai sen toiminnan rajoittamista
tai osuuspankkien yhteenliittymän purkamista taikka, jos
asiasta päättäminen kuuluu muulle viranomaiselle,
toimiluvan peruuttamista tai toiminnan rajoittamista koskevaa esitystä;
2) valvottavien sääntöjen vahvistamista,
kun asia on laajakantoinen tai periaatteellisesti merkittävä;
3) valvottavan velvoittamista ryhtymään toimenpiteisiin
tekemänsä päätöksen
täytäntöönpanon tai toteuttamansa
toimenpiteen tai menettelyn peruuttamiseksi taikka oikaisun aikaansaamiseksi;
4) valvottavan varojen jakamisen rajoittamista;
5) lisäpääomavaatimuksen asettamista
valvottavalle;
6) valvottavan johdon toiminnan määräaikaista
rajoittamista; tai
7) finanssimarkkinoiden yleistä kehitystä koskevien
merkittävien kannanottojen antamista julkisuuteen.
Johtokunta voi jäsenen vaatimuksesta ottaa käsiteltäväkseen
1 momentissa mainitun asian. Johtokunta voi ottaa asian ratkaistavakseen,
jos se voi merkittävästi vaikuttaa finanssimarkkinoiden
vakauteen tai muuten merkittävästi finanssimarkkinoiden
kehitykseen taikka aiheuttaa merkittäviä häiriöitä rahoitusjärjestelmän toiminnassa.
Jos päätös on tehtävä kiireellisesti, johtaja
voi ratkaista asian edellä tässä momentissa
sanotun estämättä. Johtajan päätös
on tällöin saatettava jälkikäteen
johtokunnan tietoon.
Johtajan tehtävistä voidaan antaa tarkempia määräyksiä työjärjestyksessä.
Johtajalle 12 §:n mukaan kuuluvaa ratkaisuvaltaa
voidaan työjärjestyksessä antaa myös
Finanssivalvonnan muulle virkamiehelle.
14 §
Virkamiehiin sovellettavat säännökset
Finanssivalvonnan virkamiehiin, virkoihin ja virkasuhteisiin
sovelletaan soveltuvin osin, mitä Suomen Pankin virkamiehistä annetussa
laissa säädetään.
15 §
Riippumattomuus
Finanssivalvonnan virkamiehen on tehtävässään
oltava valvottavasta, ulkomaisesta valvottavasta ja muusta finanssimarkkinoilla
toimivasta riippumaton eikä hän saa kuulua valvottavan, ulkomaisen
valvottavan eikä muun finanssimarkkinoilla toimivan hallintoneuvostoon,
hallitukseen, edustajistoon, isäntiin tai tilintarkastajiin
eikä olla valvottavan, ulkomaisen valvottavan tai muun
finanssimarkkinoilla toimivan palveluksessa. Mitä tässä pykälässä säädetään valvottavasta,
sovelletaan myös 4 §:n 6 momentissa tarkoitettuun
eläkelaitokseen.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden
esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään.
16 §
Ilmoitusvelvollisuus
Johtokunnan jäsenen ja varajäsenen,
johtajan sekä johtokunnan päätöksellä virkaan
nimitettävän virkamiehen on ennen virkaan nimittämistä annettava
selvitys:
1) elinkeinotoiminnastaan;
2) omistuksestaan yrityksissä ja merkittävästä muusta
varallisuudestaan;
3) veloistaan, takauksistaan ja muista vastuusitoumuksistaan;
4) Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista
sivutoimistaan;
5) muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa
hänen edellytyksiään hoitaa virkaan kuuluvia
tehtäviä.
Mitä 1 momentissa säädetään,
sovelletaan myös sellaiseen virkaan nimitettävään,
jolla virkatehtävissään on muutoin kuin
satunnaisesti pääsy finanssimarkkinoita taikka
yksityisten yhteisöjen tai henkilöiden taloudellista
asemaa tai liikesalaisuutta koskeviin salassa pidettäviin
tietoihin. Pankkivaltuusto määrää johtokunnan
esityksestä, mitkä ovat tässä tarkoitettuja
virkoja.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu selvitysvelvollisuus
koskee myös henkilöä, joka nimitetään
virkasuhteeseen hoitamaan 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun
virkaan kuuluvia tehtäviä.
Virkamiehen on viivytyksettä ilmoitettava selvityksen
sisältämissä tiedoissa tapahtuneista olennaisista
muutoksista, korjattava niissä havaitsemansa puutteet sekä tarvittaessa
täydennettävä antamaansa selvitystä.
Hänen on tarvittaessa myös muutoin Finanssivalvonnan
pyynnöstä annettava tietoja 1 momentissa
tarkoitetuista seikoista. Pankkivaltuusto antaa määräykset
selvityksen antamisen tavasta.
Finanssivalvonnan johtokunnan jäsenen ja varajäsenen
sekä Finanssivalvonnan virkamiehen on ilmoitettava Finanssivalvonnan
johtokunnan pitämään luetteloon valvottavalta
tai ulkomaiselta valvottavalta saamastaan luotosta taikka valvottavan
tai ulkomaisen valvottavan hänen puolestaan myöntämästä takauksesta
tai muusta vastuusitoumuksesta.
Jos Finanssivalvonnan johtokunnan jäsenellä,
varajäsenellä tai virkamiehellä on julkisen kaupankäynnin
kohteena olevia osakkeita, osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita,
tällaisiin arvopapereihin oikeuttavia arvopapereita tai
sellaisia arvopapereita, joiden arvo määräytyy
edellä tarkoitettujen arvopaperien arvon perusteella, hänen
on ilmoitettava niitä koskevat arvopaperimarkkinalain 5
luvun 5 a §:ssä tarkoitetut
tiedot Finanssivalvonnan johtokunnan pitämään
luetteloon.
Selvityksen sisältämät tiedot 1 momentin
1—3 kohdassa tarkoitetuista seikoista ovat salassa pidettäviä.
Jokaisella on kuitenkin oikeus saada tietoja 6 momentissa tarkoitetusta
luettelosta.
17 §
Työjärjestys
Finanssivalvonnassa noudatettavasta asioiden käsittelystä,
päätöksenteosta ja virkamiesten tehtävistä sekä Finanssivalvonnan
muusta sisäisestä hallinnosta annetaan tarkempia
määräyksiä työjärjestyksessä
3 luku
Valvontavaltuudet
Tietojensaanti- ja tarkastusvaltuudet
18 §
Oikeus saada tietoja valvottavalta ja muulta finanssimarkkinoilla
toimivalta
Valvottavan ja muun finanssimarkkinoilla toimivan on salassapitosäännösten
estämättä ilman aiheetonta viivytystä toimitettava
Finanssivalvonnalle sen pyytämät tiedot ja selvitykset, jotka
ovat tarpeen Finanssivalvonnalle laissa säädetyn
tehtävän hoitamiseksi. Vastaava velvollisuus on
sillä, jolla on kirjanpitolain (1136/1997) 1 luvun
5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta
valvottavassa tai muussa finanssimarkkinoilla toimivassa tai joka
on valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan määräysvallassa.
Finanssivalvonta voi antaa määräyksiä valvottavan
taloudellista asemaa, omistajia, sisäistä valvontaa
ja riskienhallintaa, hallinto- ja valvontaelinten jäseniä ja
toimihenkilöitä sekä toimipaikkoja koskevien
tietojen samoin kuin 3 §:n 3 momentin 3—5 kohdassa
tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisten tietojen
säännöllisestä toimittamisesta
Finanssivalvonnalle.
Finanssivalvonnan oikeudesta saada tietoja valvontamaksun määräämiseksi
säädetään Finanssivalvonnan
valvontamaksusta annetussa laissa.
19 §
Oikeus saada tietoja muulta henkilöltä
Finanssivalvonnalla on salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada seuraavilta henkilöiltä kaikki
niiden hallussa olevat valvottavaa tai muuta finanssimarkkinoilla
toimivaa koskevat sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeen Finanssivalvonnalle
laissa säädetyn valvontatehtävän
hoitamiseksi:
1) valvottavan ja muun finanssimarkkinoilla toimivan tilintarkastajalta;
2) valvottavassa tai muussa finanssimarkkinoilla toimivassa
kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua
määräysvaltaa käyttävän
tilintarkastajalta;
3) valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan määräysvallassa
olevan tilintarkastajalta.
Mitä 1 momentissa säädetään
tilintarkastajasta, sovelletaan myös muuhun henkilöön,
joka on lain perusteella velvollinen liittämään
laatimansa lausunnon tai muun asiakirjan arvopaperimarkkinalain
2 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun esitteeseen
tai joka on antanut suostumuksensa tällaisen lausunnon
tai muun asiakirjan liittämiseen esitteeseen.
Finanssivalvonnalla on salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada yksilöityä valvontatointa
varten valvonnan kannalta välttämättömiä tietoja
muulta kuin edellä tässä pykälässä tarkoitetulta,
jolla voidaan perustellusta syystä olettaa olevan valvontatoimen
kannalta tarpeellista tietoa.
20 §
Oikeus saada tietoja sakko- ja rikosrekisteristä
Finanssivalvonnalla on oikeus saada sakon täytäntöönpanosta
annetun lain (672/2002) 46 §:ssä tarkoitetusta
sakkorekisteristä tiedot, jotka ovat tarpeen valvottavan
omistajan, hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan tai palveluksessa
olevan laissa säädetyn luotettavuuden selvittämiseksi.
Finanssivalvonnan oikeudesta saada tietoja rikosrekisteristä säädetään
rikosrekisterilaissa (770/1993).
21 §
Markkinoiden väärinkäyttöön
liittyvä erityinen tietojensaantioikeus
Finanssivalvonnalla on salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada valvottavalta
ja muulta finanssimarkkinoilla toimivalta sekä näiden
hallituksen jäseneltä, toimitusjohtajalta ja palveluksessa
olevalta tiedot, jotka ovat tarpeen markkinoiden väärinkäyttöä taikka
julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena
olevan arvopaperin arvoon vaikuttavien tietojen julkistamista
tai muiden julkista kaupankäyntiä tai monenkeskistä kaupankäyntiä koskevien
arvopaperimarkkinalain tai sen nojalla annettujen säännösten
noudattamisen valvomiseksi, jos tiedot liittyvät:
1) julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin
kohteena olevaan arvopaperiin;
2) julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin
kohteeksi haettuun arvopaperiin;
3) arvopaperiin, jonka arvo määräytyy
julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin
kohteena olevan arvopaperin perusteella;
4) edellä 1—3 kohdassa tarkoitetun arvopaperin
liikkeeseenlaskijaan;
5) edellä 1—3 kohdassa tarkoitetulla arvopaperilla
tehtyihin liiketoimiin tai toimeksiantoihin.
Finanssivalvonnalla on 1 momentissa tarkoitettu oikeus
saada yksilöityä liiketointa koskevia 1 momentissa
tarkoitetun valvonnan kannalta välttämättömiä tietoja
myös siltä:
1) joka toimii valvottavan ja muun finanssimarkkinoilla toimivan
lukuun tai puolesta;
2) joka on osallinen sellaiseen liiketoimeen tai toimeksiantoon,
joka koskee 1 momentissa tarkoitettua arvopaperia;
3) jolla muuten voidaan perustellusta syystä olettaa
olevan 1 momentissa tarkoitettua tietoa.
Mitä tässä pykälässä sanotaan
arvopaperista, koskee myös kaupankäynnistä vakioiduilla
optioilla ja termiineillä annetun lain mukaista
vakioitua optiota ja termiiniä, vakioituun optioon tai
termiiniin rinnastettavaa johdannaissopimusta sekä muuta
johdannaissopimusta, johon sovelletaan arvopaperimarkkinalain säännöksiä.
Mitä tässä pykälässä säädetään
julkisesta kaupankäynnistä ja monenkeskisestä kaupankäynnistä,
koskee vastaavasti niitä vastaavaa kaupankäyntimenettelyä toisessa
ETA-valtiossa.
22 §
Kutsuminen kuultavaksi
Finanssivalvonnalla on oikeus tarvittaessa kutsua kuultavaksi
18, 19 ja 21 §:ssä tarkoitetun oikeushenkilön
edustaja tai sen palveluksessa oleva henkilö taikka mainituissa
pykälissä tarkoitettu luonnollinen henkilö.
Kuulemiseen sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään
asian suullisesta käsittelystä. Kutsun noudattamatta jättämisen
perusteella ei voida määrätä 4
luvussa tarkoitettua uhkasakkoa eikä muuta mainitussa luvussa
tarkoitettua hallinnollista seuraamusta.
23 §
Tietojensaantioikeus muussa yrityksessä kuin valvottavassa
Mitä edellä tässä luvussa
säädetään valvottavasta, sovelletaan
myös sellaiseen muuhun suomalaiseen yritykseen, joka kuuluu
valvottavan kanssa samaan ryhmittymään, jonka
ryhmävalvonnasta Finanssivalvonta vastaa taikka joka on valvottavan
osakkuusyritys tai, jos valvottava on eläkesäätiö tai
eläkekassa, eläkesäätiön
tai eläkekassan perustanut työnantaja. Finanssivalvonnalla
on lisäksi salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada valvottavalta
tämän kanssa samaan ryhmittymään
kuuluvaa ulkomaista yritystä ja valvottavan ulkomaista
osakkuusyritystä koskevat vastaavat tiedot siinä laajuudessa
kuin on tarpeen Finanssivalvonnalle laissa säädetyn
valvontatehtävän hoitamiseksi.
Ulkomaista ETA-sivuliikettä koskevasta tietojensaantioikeudesta
säädetään 60 §:ssä,
ulkomaiseen ryhmittymään kuuluvaa suomalaista yritystä koskevasta
tietojensaantioikeudesta 63 §:ssä ja
sellaiseen ryhmittymään kuuluvaa ulkomaista yritystä koskevasta
tietojensaantioikeudesta, jonka ryhmävalvonnasta
Finanssivalvonta vastaa, 64 §:ssä.
24 §
Tarkastusoikeus
Finanssivalvonnalla on salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada tarkastettavakseen valvottavan
ja muun finanssimarkkinoilla toimivan toimipaikassa tämän
toimintaa ja hallintoa koskevat asiakirjat ja muut tallenteet sekä tietojärjestelmät
siinä laajuudessa kuin on tarpeen Finanssivalvonnalle laissa
säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi.
Finanssivalvonnalla on oikeus saada valvottavalta maksutta
tarpeelliset jäljennökset tässä pykälässä tarkoitetuista
asiakirjoista ja muista tallenteista.
Mitä 1 momentissa säädetään
valvottavasta ja muusta finanssimarkkinoilla toimivasta, koskee myös
yritystä, joka valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla
toimivan asiamiehenä tai sijoituspalveluyrityksistä annetun
lain 32 §:ssä tarkoitettuna sidonnaisasiamiehenä taikka
muuten valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan toimeksiannosta
hoitaa tämän liiketoimintaan, kirjanpitoon, tietojärjestelmään
taikka riskienhallintaan tai sisäiseen valvontaan liittyviä tehtäviä.
Finanssivalvonnalla on lisäksi salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada 19, 21 ja 23 §:ssä tarkoitetuilta
henkilöiltä ja yrityksiltä tarkastettavakseen
asiakirjat ja tallenteet, jotka sisältävät
mainituissa pykälissä tarkoitettuja tietoja.
Ulkomaista ETA-sivuliikettä koskevasta tarkastusoikeudesta
säädetään 60 §:ssä,
ulkomaiseen ETA-ryhmittymään kuuluvaa suomalaista yritystä koskevasta
tarkastusoikeudesta 63 §:ssä ja sellaiseen ryhmittymään
kuuluvaa ulkomaista yritystä koskevasta tarkastusoikeudesta,
jonka ryhmävalvonnasta Finanssivalvonta vastaa, 64 §:ssä.
25 §
Oikeudenkäyntiasiamiehiä ja oikeudenkäyntiavustajia
sekä asianajajia koskeva poikkeus tietojensaanti- ja tarkastusoikeudesta
Poiketen siitä, mitä edellä tässä luvussa
säädetään, Finanssivalvonnalla
ei ole oikeutta saada asianajajista annetussa laissa (496/1958)
tarkoitetulta asianajajalta tai hänen apulaiseltaan asianajajan
asiakasta koskevia tietoja, asiakirjoja tai tallenteita eikä tarkastaa
niitä eikä muultakaan henkilöltä oikeudenkäyntiasiamies-
tai oikeudenkäyntiavustajatehtävien
hoitamisen yhteydessä saatuja tietoja, asiakirjoja
tai tallenteita eikä tarkastaa niitä. Oikeudenkäyntiasiamies- ja
oikeudenkäyntiavustajatehtäviksi luetaan varsinaisten
oikeudenkäyntiin liittyvien tehtävien lisäksi
oikeudellinen neuvonta, joka koskee asiakkaan oikeudellista
asemaa esitutkinnassa rikoksen johdosta tai asian muussa oikeudenkäyntiä edeltävässä
käsittelyvaiheessa
taikka oikeudenkäynnin käynnistämistä tai
sen välttämistä.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa
säädetään, Finanssivalvonnalla
on oikeus saada asianajajalta tai hänen apulaiseltaan asianajajan
asiakasta koskevia 21 §:ssä tarkoitettuja tietoja,
asiakirjoja ja tallenteita sekä tarkastaa niitä 24 §:n
3 momentin mukaisesti.
Toimilupavalvottavaa ja siihen rinnastettavaa valvottavaa koskevat
toimivaltuudet
26 §
Toimiluvan peruuttaminen ja siihen rinnastettava toiminnan määrääminen
lopetettavaksi
Finanssivalvonta voi peruuttaa valvottavan toimiluvan
tai, jos muu viranomainen on toimivaltainen toimilupaviranomainen,
esittää tälle toimiluvan peruuttamista,
jos finanssimarkkinoiden valvonnalle 1 §:ssä säädettyjen
tavoitteiden toteutumista ei voida riittävästi
turvata rajoittamalla valvottavan toimintaa 27 §:n
mukaisesti tai muilla tämän lain mukaisilla toimenpiteillä ja:
1) toimiluvan myöntämiselle tai toiminnan aloittamiselle
säädettyjä olennaisia edellytyksiä ei
enää ole;
2) valvottava ei ole kyennyt sille asetetussa määräajassa
suorittamaan talletuspankin toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä annetun
lain (1509/2001) 11 §:ssä tarkoitetussa
toimenpidesuunnitelmassa, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta
annetun lain 25 §:ssä tarkoitetussa ryhmittymän
vakavaraisuuden tervehdyttämissuunnitelmassa taikka vakuutusyhtiölain
11 luvun 25 tai 26 §:ssä, 26 luvun 12
tai 13 §:ssä, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun
lain 20 §:ssä, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun
lain 46 §:ssä taikka vakuutusyhdistyslain
12 luvun 6 b §:ssä tai 12 a
luvun 7 tai 8 §:ssä tarkoitetussa taloudellisen
aseman tervehdyttämissuunnitelmassa tai lyhyen aikavälin
rahoitussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä taikka
jos tällaisen suunnitelman toteuttaminen on laiminlyöty; tai
3) valvottava on törkeästi laiminlyönyt
noudattaa 33 tai 48 §:ssä säädettyä kieltoa.
Finanssivalvonta voi peruuttaa valvottavan toimiluvan
tai esittää toimiluvan peruuttamista myös,
jos:
1) valvottavan toiminnassa on olennaisesti rikottu finanssimarkkinoita
koskevia säännöksiä tai viranomaisen
niiden nojalla antamia määräyksiä,
toimiluvan ehtoja tai valvottavan toimintaa koskevia sääntöjä;
2) valvottava on lopettanut toimintansa yli kuuden kuukauden
ajaksi tai se on asetettu selvitystilaan;
3) valvottavan liiketoimintaa ei ole aloitettu 12 kuukaudessa
toimiluvan myöntämisestä; tai
4) toimilupaa haettaessa on annettu olennaisesti vääriä tai
puutteellisia tietoja sääntelyn ja valvonnan kannalta
merkityksellisistä seikoista.
Finanssivalvonnan on ennen 1 momentissa ja 2 momentin 1 kohdassa
tarkoitetun päätöksen tekemistä varattava
valvottavalle kohtuullinen määräaika
puutteen korjaamiselle, jollei toimiluvan peruuttaminen välittömästi
ole välttämätöntä finanssimarkkinoiden
valvonnalle 1 §:ssä säädettyjen
tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi.
Finanssivalvonnan on peruutettava ulkomaisen luottolaitoksen
Suomessa olevan sivuliikkeen, hypoteekkiyhdistyksen, vakuutusyhtiön, ulkomaisen
vakuutusyhtiön Suomessa olevan sivuliikkeen, sijoituspalveluyrityksen,
ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen Suomessa olevan sivuliikkeen,
rahastoyhtiön, ulkomaisen rahastoyhtiön Suomessa
olevan sivuliikkeen ja säilytysyhteisön hakemuksesta
sille myöntämänsä toimilupa,
jos tällainen valvottava ei enää harjoita toimiluvan
alaista toimintaa ja on sillä perusteella hakenut toimiluvan
peruuttamista. Osakeyhtiömuotoisen luottolaitoksen toimiluvan
peruuttamisesta luottolaitoksen hakemuksesta säädetään
liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista
annetussa laissa (1501/2001), säästöpankin
toimiluvan peruuttamisesta säästöpankin
hakemuksesta säästöpankkilaissa (1502/2001)
ja osuuskuntamuotoisen luottolaitoksen toimiluvan peruuttamisesta
luottolaitoksen hakemuksesta osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista
luottolaitoksista annetussa laissa.
Finanssivalvonnan on peruutettava valvottavalle myöntämänsä toimilupa,
kun valvottava on asetettu konkurssiin, määrätty
selvitystilaan rekisteriviranomaisen tai tuomioistuimen lainvoimaisella
päätöksellä taikka selvitysmiehet
ovat antaneet selvitystilaa koskevan lopputilityksen.
Finanssivalvonnan on peruuttaessaan toimiluvan valvottavalta,
joka toimii myös toisessa ETA-valtiossa, ilmoitettava päätöksestään
isäntävaltion valvontaviranomaiselle.
Ulkomaisen ETA-sivuliikkeen toiminnan kieltämisestä säädetään
61 §:ssä ja muusta kuin ETA-valtiosta olevan luottolaitoksen
edustuston toimintaoikeuksien peruuttamisesta ulkomaisen luotto-
ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetussa laissa.
Mitä tässä pykälässä säädetään
toimiluvan peruuttamisesta, sovelletaan myös vakuutusyhdistyksen
toiminnan määräämiseen lopetettavaksi. Mitä 1
momentin 3 kohdassa ja 2 momentin 1 kohdassa säädetään
toimiluvan peruuttamisesta, sovelletaan myös eläkesäätiön
ja vakuutuskassan toiminnan määräämiseen
lopetettavaksi.
27 §
Toimiluvan mukaisen toiminnan rajoittaminen
Finanssivalvonta voi rajoittaa määräajaksi valvottavan
toimiluvan mukaista toimintaa tai, jos muu viranomainen on toimivaltainen
toimilupaviranomainen, esittää tälle
toimiluvan mukaisen toiminnan rajoittamista, jos:
1) 26 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa
säädetyt toimiluvan peruuttamisedellytykset täyttyvät; tai
2) valvottavan hoidossa on muuten todettu taitamattomuutta tai
varomattomuutta ja on ilmeistä, että toiminnan
jatkaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinoiden valvonnalle 1 §:ssä säädettyjen
tavoitteiden toteutumisen.
Jos asiantilaa ei ole saatu korjatuksi määräajassa,
Finanssivalvonta voi määräajan päättymisen
jälkeen muuttaa toimiluvan ehtoja toiminnan pysyväksi
rajoittamiseksi.
Valvottavan ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa voidaan lisäksi
rajoittaa tai sivuliikkeen toiminnan jatkaminen kieltää,
jos valvottava on laiminlyönyt noudattaa, mitä sen
velvollisuudeksi on isäntävaltiossa säädetty.
Tässä pykälässä tarkoitettuun
päätökseen sovelletaan, mitä 26 §:n
3 ja 6 momentissa säädetään.
Mitä tässä pykälässä säädetään
toiminnan rajoittamisesta, sovelletaan myös vakuutusyhdistyksen
sääntöjen mukaisen toiminnan rajoittamiseen.
Vakuutusedustuksen kieltämisestä säädetään
vakuutusedustuksesta annetussa laissa.
Ulkomaisen ETA-sivuliikkeen toiminnan rajoittamisesta säädetään
tämän lain 61 §:ssä.
Vakuutusyhtiön, ulkomaisen vakuutusyhtiön, vakuutusyhdistyksen,
eläkesäätiön ja vakuutuskassan
omaisuuden luovutusta ja panttausta koskevasta kiellosta ja kiellosta
suorittaa vakuutuksenottajille vakuutuksen takaisinostoarvo säädetään
erikseen.
28 §
Johdon toiminnan määräaikainen rajoittaminen
Finanssivalvonta voi määräajaksi,
enintään viideksi vuodeksi, kieltää henkilöä toimimasta toimilupavalvottavan
hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä,
toimitusjohtajana tai toimitusjohtajan sijaisena taikka muuna ylimpään
johtoon kuuluvana, jos:
1) tämä on osoittanut tehtävänsä hoidossa
ilmeistä taitamattomuutta tai varomattomuutta ja on ilmeistä,
että se voi vaarantaa vakavasti finanssimarkkinoiden valvonnalle
1 §:ssä säädettyjen
tavoitteiden toteutumisen; tai
2) hän ei täytä niitä ammattitaito-
ja luotettavuusvaatimuksia, jotka laissa on erikseen säädetty.
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee vastaavasti vakuutusyhdistystä, eläkesäätiötä ja
vakuutuskassaa sekä luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen,
vakuutusyhtiön, vakuutusyhdistyksen ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymän
omistusyhteisöä, osuuspankkien yhteenliittymän
keskusyhteisöä ja arvopaperimarkkinalain 3 luvun 16 §:n
5 momentissa tarkoitettua yhteisöä. Mitä 1
momentissa säädetään toimitusjohtajasta
ja tämän sijaisesta, koskee vastaavasti eläkesäätiön asiamiestä ja
tämän sijaista.
29 §
Asiamiehen asettaminen
Finanssivalvonta voi asettaa asiamiehen valvomaan toimilupavalvottavan
toimintaa, jos toimilupavalvottavan asiain hoidossa on esiintynyt taitamattomuutta,
varomattomuutta tai väärinkäytöksiä taikka
muu erityinen syy sitä edellyttää. Finanssivalvonta
voi asettaa asiamiehen myös valvomaan toimilupavalvottavan
omaisuuden rahaksi muuttoa, jos valvottava on asetettu selvitystilaan
tai konkurssiin.
Finanssivalvonta määrää asiamiehelle
valvottavan varoista maksettavan palkkion. Palkkion tulee vastata
alan yleistä palkkiotasoa. Finanssivalvonnan on maksettava
palkkio, jota ei saada perityksi valvottavalta.
Asiamiehellä on tehtävässään
18, 19, 24 ja 32 §:n mukaiset oikeudet. Asiamies
toimii rikosoikeudellisella virkavastuulla hoitaessaan tämän
lain mukaisesti annettuja julkisoikeudellisia hallintotehtäviä.
Asiamiehen tehtäviä hoidettaessa aiheutettuun
vahinkoon sovelletaan, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974)
säädetään.
Asiamiehellä on oltava tehtävän laatuun
ja laajuuteen nähden riittävä finanssitoiminnan
ja oikeudellisten asioiden tuntemus. Asiamiehen riippumattomuuteen
sovelletaan, mitä tämän lain 15 §:ssä säädetään.
Mitä tässä pykälässä säädetään,
koskee vastaavasti vakuutusyhdistystä, eläkesäätiötä,
vakuutuskassaa ja työttömyyskassaa sekä sijoitusrahastolain
11 §:n 2 momentissa tarkoitettua säilytysyhteisönä toimivaa
sivuliikettä.
30 §
Varojen jakamisen rajoittaminen
Jos Finanssivalvonta katsoo, ettei toimilupavalvottava ole tilinpäätöksessään
merkinnyt varojaan oikeaan arvoon taikka kirjanpito ei muutoin anna
oikeaa ja riittävää kuvaa valvottavan taloudellisesta
asemasta, Finanssivalvonta voi rajoittaa tämän
voitonjakokelpoisten varojen käyttöä muuhun
tarkoitukseen kuin valvottavan vakavaraisuuden vahvistamiseen sekä muuta
varojen jakamista osakkeen- tai osuudenomistajille, jos varojen
jakaminen voisi vaarantaa vakavasti finanssimarkkinoiden valvonnalle
1 §:ssä säädettyjen
tavoitteiden toteutumisen.
31 §
Tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuus
Toimilupavalvottavan tilintarkastajan on viipymättä ilmoitettava
Finanssivalvonnalle valvottavaa koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka
hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan
ja jonka voidaan katsoa:
1) olennaisesti rikkovan valvottavan toimilupaedellytyksiä tai
toiminnan harjoittamista koskevia säännöksiä tai
niiden nojalla annettuja määräyksiä;
2) vaarantavan valvottavan toiminnan jatkumisen; tai
3) johtavan tilintarkastuskertomuksessa muun kuin tilintarkastuslaissa
(459/2007) tarkoitetun vakiomuotoisen lausunnon tai tilintarkastuslain 15 §:n
4 momentissa tarkoitetun huomautuksen esittämiseen.
Toimilupavalvottavan tilintarkastaja on myös velvollinen
ilmoittamaan Finanssivalvonnalle 1 momentissa tarkoitetusta
seikasta tai päätöksestä, jonka
hän saa tietoonsa suorittaessaan tehtäväänsä valvottavan
kanssa samaan ryhmittymään tai konserniin kuuluvassa
yhteisössä.
Vilpittömässä mielessä toimineelle
tilintarkastajalle ei aiheudu vastuuta tämän pykälän mukaisista
toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta
vahingosta.
Mitä tässä pykälässä säädetään,
sovelletaan lisäksi vakuutusyhdistykseen, eläkesäätiöön,
vakuutuskassaan ja työttömyyskassaan sekä Maatalousyrittäjien
eläkelaitokseen ja Merimieseläkekassaan.
32 §
Koollekutsumis- ja läsnäolo-oikeus
Finanssivalvonnan edustajalla on oikeus olla läsnä toimilupavalvottavan
päätös- ja hallintovaltaa käyttävien
elinten kokouksissa sekä oikeus kutsua ne koolle
tarvittaessa. Finanssivalvonnan edustajalla on oikeus käyttää kokouksissa
puhevaltaa ja saada pöytäkirjaan merkityksi ne
huomautukset, joihin hän katsoo olevan aihetta.
Mitä 1 momentissa säädetään,
sovelletaan myös vakuutusyhdistykseen, eläkesäätiöön,
vakuutuskassaan ja työttömyyskassaan.
Mitä 1 momentissa säädetään,
sovelletaan myös sijoitusrahastolaissa tarkoitettuun rahasto-osuuden
omistajien ja edustajiston kokoukseen.
Yleiset toimivaltuudet
33 §
Toimeenpanokielto ja oikaisukehotus
Finanssivalvonta voi kieltää valvottavan tai muun
finanssimarkkinoilla toimivan tekemän päätöksen
tai valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan suunnitteleman
toimenpiteen toteutuksen taikka velvoittaa valvottavan tai muun
finanssimarkkinoilla toimivan lopettamaan toiminnassaan soveltamansa
menettelyn, jos päätös, toimenpide tai
menettely on ristiriidassa valvottavaan tai muuhun finanssimarkkinoilla
toimivaan sovellettavien finanssimarkkinoita koskevien säännösten
tai niiden nojalla annettujen määräysten,
toimiluvan ehtojen taikka valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla
toimivan toimintaa koskevien sääntöjen
kanssa. Finanssivalvonnan on kieltäessään
valvottavaa tai muuta finanssimarkkinoilla toimivaa jatkamasta menettelyään
varattava tälle kohtuullinen määräaika
menettelyn korjaamiseksi, jollei se vaaranna vakavasti finanssimarkkinoiden
valvonnalle 1 §:ssä säädettyjen
tavoitteiden toteutumista.
Jos valvottava tai muu finanssimarkkinoilla toimiva on pannut
1 momentissa tarkoitetun päätöksen täytäntöön
tai toteuttanut 1 momentissa tarkoitetun muun toimenpiteen, Finanssivalvonta
voi velvoittaa valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan
ryhtymään kohtuullisessa määräajassa
toimenpiteisiin päätöksen täytäntöönpanon
taikka toimenpiteen peruuttamiseksi tai oikaisun aikaansaamiseksi.
Jos tässä momentissa tarkoitettu Finanssivalvonnan
päätös vaikuttaa merkittävästi
valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan sopimuspuolen
tai muun ulkopuolisen henkilön asemaan, tämän momentin
soveltamisen edellytyksenä on, että päätöksen
täytäntöönpano taikka toimenpiteen toteuttaminen
voisi vaarantaa vakavasti finanssimarkkinoiden valvonnalle 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden
toteutumisen.
Mitä tässä pykälässä säädetään
valvottavan tekemästä päätöksestä,
sovelletaan vastaavasti sijoitusrahastolaissa tarkoitetun rahasto-osuuden
omistajien ja edustajiston kokouksen tekemään
päätökseen.
Tämän pykälän
sijasta sovelletaan:
1) kieltoon, joka koskee 45 §:ssä tarkoitettua markkinointia
tai sopimusehtojen käyttöä taikka muuta
menettelyä asiakassuhteessa, mitä 48 ja 49 §:ssä säädetään;
2) kieltoon, joka koskee arvopaperien markkinointia tai hankintaa
taikka kieltoa jatkaa julkista kaupankäyntiä tai
monenkeskistä kaupankäyntiä arvopapereilla,
mitä arvopaperimarkkinalain 7 luvun 2 §:ssä säädetään;
3) ulkomaiseen ETA-sivuliikkeeseen, mitä 61 §:ssä säädetään,
jollei 1 kohdasta muuta johdu.
34 §
Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen
Finanssivalvonta voi valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla
toimivan valvonnan kannalta tarpeellisen, erityistä asiantuntemusta
vaativan asian selvittämiseksi käyttää tilintarkastajaa tai
muuta ulkopuolista asiantuntijaa. Tällä on tehtävässään
18, 19, 23 ja 24 §:n mukaiset oikeudet ja hän
toimii rikosoikeudellisella virkavastuulla hoitaessaan tämän
lain mukaisesti annettuja julkisoikeudellisia hallintotehtäviä.
Asiantuntijan tehtäviä hoidettaessa aiheutettuun
vahinkoon sovelletaan, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään.
Asiantuntijalla on oltava tehtävän laatuun
ja laajuuteen nähden riittävä finanssitoiminnan, kirjanpidon
ja oikeudellisten asioiden tuntemus. Asiantuntijan riippumattomuuteen
sovelletaan, mitä 15 §:ssä säädetään.
Finanssivalvonta voi määrätä asiantuntijan palkkion
maksettavaksi valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan
yhteisön tai säätiön
varoista, jos asiantuntijan käyttämiselle on erityinen,
valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan yhteisön
tai säätiön toiminnasta johtuva syy.
Palkkion tulee vastata alan yleistä palkkiotasoa. Finanssivalvonnan
on maksettava palkkio, jota ei saada perityksi valvottavalta tai muulta
finanssimarkkinoilla toimivalta yhteisöltä tai
säätiöltä.
35 §
Liiketapahtumien kirjaamista koskevien määräysten
antaminen
Finanssivalvonta voi antaa valvottavalle ja sen kanssa samaan
konserniin kuuluvalle rahoituslaitokselle ja vakuutusalan yritykselle
valvonnan kannalta tarpeellisia teknisiä määräyksiä liiketapahtumien
kirjaamisesta juoksevaan kirjanpitoon sekä taseen ulkopuolisten
vastuiden kirjaamisesta poiketen siitä, mitä kirjanpitolain
2 luvun 4—10 §:ssä ja niiden nojalla
annetuissa säännöksissä säädetään.
Arvopaperimarkkinavalvontaan liittyvät erityiset valvontavaltuudet
36 §
Tutkimuksen ilmaisukielto
Finanssivalvonta voi kieltää sitä,
joka on läsnä Finanssivalvonnan toimeenpanemassa
tarkastuksessa tai jolta Finanssivalvonta on pyytänyt tietoja
tai selvityksiä sellaisessa asiassa, joka voi johtaa rikoksen
tai rikkomuksen tutkimiseen, antamasta tarkastuksesta tai pyytämistään
tiedoista ja selvityksistä tietoa sille, johon tutkimus kohdistuu,
tai muulle henkilölle. Kielto on annettava kirjallisena.
Kiellon edellytyksiin ja voimassaoloon sovelletaan, mitä esitutkintalain (449/1987)
48 §:ssä säädetään.
Rangaistus 1 momentissa säädetyn kiellon rikkomisesta
tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n
mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta.
37 §
Kansainvälisten tilinpäätösstandardien
noudattamisen valvonta
Finanssivalvonta valvoo, että sellaiset kirjanpitovelvolliset,
jotka ovat kirjanpitolain tai muun lain nojalla velvollisia noudattamaan
tilinpäätöksessään
kirjanpitolain 7 a luvussa tarkoitettuja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS-kirjanpitovelvollinen),
noudattavat mainittuja standardeja. Mitä tässä pykälässä säädetään
tilinpäätöksestä, sovelletaan
vastaavasti toimintakertomukseen, tilinpäätöstiedotteeseen, osavuosikatsaukseen
ja vuosikatsaukseen.
Jos IFRS-kirjanpitovelvollinen on Finanssivalvonnan käsityksen
mukaan laatinut tilinpäätöksensä virheellisesti,
Finanssivalvonta voi kehottaa IFRS-kirjanpitovelvollista oikaisemaan virheen.
Oikaisukehotuksesta on käytävä ilmi, että IFRS-kirjanpitovelvollinen
voi pyytää asiasta kirjanpitolautakunnan
lausunnon niin kuin 3 momentissa säädetään.
Jos IFRS-kirjanpitovelvollinen katsoo, ettei se ole menetellyt
oikaisukehotuksen kohteena olevassa asiassa siihen sovellettavien
säännösten vastaisesti, IFRS-kirjanpitovelvollinen
voi kuukauden kuluessa oikaisukehotuksen tiedoksisaannista pyytää asiasta
kirjanpitolautakunnan lausunnon.
Finanssivalvonta voi 38 §:ssä tarkoitetulla uhkasakolla
velvoittaa IFRS-kirjanpitovelvollisen noudattamaan oikaisukehotusta.
Finanssivalvonta ei saa tehdä tällaista päätöstä ennen 3 momentissa
tarkoitetun lausunnon antamista tai, jos kirjanpitovelvollinen ei
pyydä lausuntoa, ennen 3 momentissa säädetyn
määräajan päättymistä.
Finanssivalvonta voi kuitenkin tehdä päätöksen
edellä sanotun estämättä, jos
lausuntoa ei ole annettu neljän kuukauden kuluessa oikaisukehotuksen
tiedoksi antamisesta IFRS-kirjanpitovelvolliselle.
Finanssivalvonta voi antaa tämän pykälän noudattamisen
valvonnan kannalta tarpeellisia määräyksiä IFRS-kirjanpitovelvolliselle
tilinpäätöksen ja siihen liittyvien asiakirjojen
säännöllisestä toimittamisesta
Finanssivalvonnalle.
Mitä 18, 19 ja 24 §:ssä säädetään
muuta finanssimarkkinoilla toimivaa koskevasta Finanssivalvonnan
tietojensaanti- ja tarkastusoikeudesta, sovelletaan myös
IFRS-kirjanpitovelvollisen tytäryritykseen. Mitä 24 §:n
2 momentissa säädetään
muun finanssimarkkinoilla toimivan toimeksiannosta toimivasta yrityksestä,
sovelletaan myös yritykseen, joka IFRS-kirjanpitovelvollisen
tytäryrityksen toimeksiannosta hoitaa tämän
kirjanpitoon liittyviä tehtäviä.
4 luku
Hallinnolliset seuraamukset
38 §
Uhkasakko
Jos valvottava tai muu finanssimarkkinoilla toimiva toiminnassaan
laiminlyö noudattaa finanssimarkkinoita koskevia säännöksiä tai
niiden nojalla annettuja määräyksiä,
Finanssivalvonnan 33 §:n nojalla antamaa toimeenpanokieltoa
tai muuta Finanssivalvonnan lain nojalla antamaa määräystä tai
kieltoa, toimilupansa ehtoja tai toimintaansa koskevia sääntöjä,
Finanssivalvonta voi uhkasakolla velvoittaa valvottavan tai muun
finanssimarkkinoilla toimivan täyttämään velvollisuutensa,
jos laiminlyönti ei ole vähäinen. Mitä tässä momentissa
säädetään, sovelletaan lisäksi
rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun
ryhmittymään kuuluvaan muuhun yritykseen, joka laiminlyö noudattaa,
mitä sen velvollisuudeksi mainitussa laissa tai sen nojalla
annetuissa määräyksissä säädetään.
Finanssivalvonta voi uhkasakolla velvoittaa 18, 19 ja 21—24 §:ssä tarkoitetun
täyttämään mainituissa pykälissä säädetyn
velvollisuutensa, jos laiminlyönti ei ole vähäinen.
Uhkasakkoa ei saa asettaa luonnolliselle henkilölle
tässä laissa säädetyn tietojenantovelvollisuuden
tehosteeksi silloin, kun henkilöä on aihetta epäillä rikoksesta
ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena
olevaan asiaan, eikä 22 §:ssä säädetyn
velvollisuuden täyttämiseksi.
Uhkasakon tuomitsemisesta päättää Finanssivalvonta,
jollei muualla laissa erikseen toisin säädetä.
Uhkasakon asettamiseen ja tuomitsemiseen sovelletaan muilta osin
uhkasakkolakia (1113/1990).
Tämän pykälän sijasta sovelletaan
uhkasakkoon, joka koskee 45 §:ssä tarkoitettua
markkinointia, sopimusehtojen käyttöä tai
muuta menettelyä asiakassuhteessa, mitä 48 ja
49 §:ssä säädetään.
39 §
Rikemaksu
Finanssivalvonta voi määrätä rikemaksun
sille, joka:
1) laiminlyö arvopaperimarkkinalain 4 luvun 18 §:ssä säädetyn
ilmoitusvelvollisuuden;
2) laiminlyö tai rikkoo arvopaperimarkkinalain 5 luvun
4, 5 a tai 6—11 §:ssä taikka sijoitusrahastolain
99 tai 100 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden
tai velvollisuuden pitää rekisteriä taikka
niitä vastaavan vakioitua optiota tai termiiniä koskevan
velvollisuuden;
3) rikkoo sijoitusrahastolain 11 luvussa säädettyjä tai
sijoitusrahaston säännöissä määrättyjä varojen
sijoittamista koskevia rajoituksia; tai
4) laiminlyö arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 c §:ssä tarkoitetun
vuosikoosteen julkistamisen.
Oikeushenkilölle määrättävä rikemaksu
on vähintään 500 euroa ja enintään
10 000 euroa. Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu on
vähintään 50 euroa ja enintään
1 000 euroa. Rikemaksu määrätään
maksettavaksi valtiolle.
40 §
Julkinen huomautus
Finanssivalvonta voi antaa valvottavalle ja muulle finanssimarkkinoilla
toimivalle julkisen huomautuksen, jos tämä tahallaan
tai huolimattomuudesta menettelee finanssimarkkinoita koskevien
säännösten tai niiden nojalla annettujen määräysten
vastaisesti. Valvottavalle huomautus voidaan antaa myös,
jos valvottava tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee toimilupansa
ehtojen tai toimintaansa koskevien sääntöjen vastaisesti
eikä asia kokonaisuutena harkiten anna aihetta ankarampiin
toimenpiteisiin.
Julkinen huomautus voidaan antaa myös muulle
kuin 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle, jos tämä laiminlyö tai
rikkoo muulla kuin rikoslain 51 luvussa säädetyllä tavalla
arvopaperimarkkinalakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä:
1) markkinoiden väärinkäytöstä;
2) julkisen kaupankäynnin tai sitä toisessa ETA-valtiossa
vastaavan kaupankäynnin kohteena olevan taikka tällaisen
kaupankäynnin kohteeksi haetun arvopaperin arvoon vaikuttavien
tietojen julkistamisesta;
3) monenkeskisen kaupankäynnin kohteena meklarilistalla
olevan arvopaperin arvoon vaikuttavien tietojen julkistamisesta;
4) arvopaperin tarjoamiseen tai 2 kohdassa tarkoitetun kaupankäynnin
kohteeksi ottamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta;
taikka
5) julkisesta ostotarjouksesta tai tarjousvelvollisuudesta.
Julkinen huomautus voidaan antaa 2 momentissa tarkoitetulle
henkilölle myös, jos tämä laiminlyö tai
rikkoo arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin
kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja
direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY,
jäljempänä direktiivi 2003/71/EY,
täytäntöönpanosta annettuja
Euroopan yhteisöjen komission asetuksia.
Luonnolliselle henkilölle julkinen huomautus voidaan
antaa, jos tämä menettelee häntä henkilökohtaisesti
velvoittavien säännösten tai määräysten
vastaisesti.
Julkista huomautusta ei voida antaa, jos valvottava, muu finanssimarkkinoilla
toimiva tai muu 2 momentissa tarkoitettu henkilö on välittömästi
virheen tai laiminlyönnin havaittuaan oma-aloitteisesti
ryhtynyt asiassa riittäviin korjaaviin toimenpiteisiin
eikä virhe tai laiminlyönti ole vakava tai toistuva.
Julkinen huomautus julkistetaan Finanssivalvonnan päättämällä tavalla.
Jos virhe tai laiminlyönti on vähäinen,
Finanssivalvonta voi päättää,
että huomautusta ei julkisteta.
Julkisesta huomautuksesta tiedotettaessa on käytävä ilmi,
onko sen antamista koskeva päätös lainvoimainen.
Jos muutoksenhakuviranomainen kumoaa päätöksen,
Finanssivalvonnan on tiedotettava muutoksenhakuviranomaisen päätöksestä vastaavalla
tavalla kuin se on tiedottanut julkisen huomautuksen antamisesta.
Määrättäessä julkinen
huomautus 45 §:ssä tarkoitettua markkinointia,
sopimusehtojen käyttöä tai muuta menettelyä asiakassuhteessa koskevassa
asiassa noudatetaan, mitä 48 ja 49 §:ssä säädetään.
Mitä tässä pykälässä säädetään,
ei vaikuta Finanssivalvonnan velvollisuuteen tuottaa ja jakaa tietoa
toiminnastaan siten kuin siitä erikseen säädetään.
41 §
Julkinen varoitus
Finanssivalvonta voi antaa 40 §:ssä mainitulle
julkisen varoituksen, jos mainitussa pykälässä tarkoitettu
menettely tai laiminlyönti on jatkuvaa tai toistuvaa taikka
muuten niin moitittavaa, ettei julkista huomautusta ole pidettävä riittävänä.
Julkiseen varoitukseen sovelletaan muuten, mitä 40 §:ssä säädetään
julkisesta huomautuksesta.
42 §
Seuraamusmaksu
Finanssivalvonta voi julkisen varoituksen antamisen
lisäksi määrätä valvottavan
ja muun finanssimarkkinoilla toimivan oikeushenkilön maksamaan
seuraamusmaksun, jos tämä tahallaan tai huolimattomuudesta:
1) laiminlyö tai rikkoo muulla kuin rikoslain 51 luvussa
tai arvopaperimarkkinalain 8 luvussa säädetyllä tavalla
arvopaperimarkkinalain 1 luvun 2 b §:ää,
2 tai 6 luvun säännöksiä tai
niiden nojalla annettuja säännöksiä arvopaperien
markkinoinnista, liikkeeseenlaskusta, tarjoamisesta tai tiedonantovelvollisuudesta
taikka julkisista ostotarjouksista tai tarjousvelvollisuudesta;
2) laiminlyö tai rikkoo muulla kuin rikoslain 51 luvussa
säädetyllä tavalla arvopaperimarkkinalain
5 luvun 2 tai 12 §:n säännöksiä taikka mainitun
luvun 15 §:n nojalla annettuja säännöksiä;
tai
3) laiminlyö tai rikkoo muulla kuin rikoslain 51 luvussa
säädetyllä tavalla direktiivin 2003/71/EY
täytäntöönpanosta annettuja
Euroopan yhteisöjen komission asetuksia.
Seuraamusmaksu voidaan määrätä myös muulle
kuin 1 momentissa tarkoitetulle, joka laiminlyö tai rikkoo
muulla kuin rikoslain 51 luvussa säädetyllä tavalla
1 momentissa tarkoitettuja arvopaperimarkkinalakia tai sen nojalla
annettuja säännöksiä:
1) sisäpiirintiedon käytöstä tai
kurssin vääristämisestä;
2) julkisen kaupankäynnin tai sitä toisessa ETA-valtiossa
vastaavan kaupankäynnin kohteena olevan taikka tällaisen
kaupankäynnin kohteeksi haetun arvopaperin arvoon vaikuttavien
tietojen julkistamisesta;
3) monenkeskisen kaupankäynnin kohteena meklarilistalla
olevan arvopaperin arvoon vaikuttavien tietojen julkistamisesta;
4) arvopaperin tarjoamiseen tai 2 kohdassa tarkoitetun kaupankäynnin
kohteeksi ottamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta;
taikka
5) julkisesta ostotarjouksesta tai tarjousvelvollisuudesta.
Seuraamusmaksu voidaan määrätä muulle kuin
1 momentissa tarkoitetulle myös, jos tämä laiminlyö tai
rikkoo direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta
annettuja Euroopan yhteisöjen komission asetuksia.
Seuraamusmaksun määräämisen
edellytyksenä on lisäksi, että menettely
tai laiminlyönti on jatkuvaa, toistuvaa tai suunnitelmallista
taikka muuten niin moitittavaa, ettei varoitusta yksin ole pidettävä riittävänä,
eikä teko tai laiminlyönti kokonaisuutena arvioiden
anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin.
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään
arvopaperista, koskee vastaavasti vakioituja optioita ja termiinejä.
43 §
Seuraamusmaksun määräämisen
muut edellytykset
Seuraamusmaksua ei voida määrätä,
jos samaa rikkomusta koskeva asia on vireillä esitutkinnassa,
syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa rikosasiana.
Seuraamusmaksua määrättäessä on
otettava huomioon menettelyn laatu, laajuus ja suunnitelmallisuus
sekä menettelyllä tavoiteltu hyöty ja sillä aiheutettu
vahinko. Oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu
on vähintään 500 euroa ja enintään
200 000 euroa, kuitenkin enintään 10 prosenttia
oikeushenkilön seuraamusmaksun määräämistä edeltävän
tilikauden liikevaihdosta. Luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu
on vähintään 100 euroa ja enintään 10 000
euroa.
Seuraamusmaksu määrätään
maksettavaksi valtiolle.
44 §
Rikemaksun ja seuraamusmaksun täytäntöönpano
ja palauttaminen
Rikemaksun ja seuraamusmaksun täytäntöönpanosta
huolehtii Oikeusrekisterikeskus. Täytäntöönpanosta
säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella.
Oikeusrekisterikeskus palauttaa hakemuksesta jo maksetun seuraamusmaksun,
jos samasta teosta, jonka perusteella seuraamusmaksu on määrätty,
tuomitaan rangaistus rikoslain 51 luvun 1—5 §:n
perusteella.
6 luku
Ulkomaisten valvottavien ja niiden Suomessa olevien sivuliikkeiden
valvonta ja yhteistyö ulkomaan valvontaviranomaisten kanssa
Yleiset periaatteet
50 §
Yleinen yhteistyövelvoite ja toiminta arvopaperimarkkinavalvonnan
yhteysviranomaisena
Finanssivalvonnan on toimittava yhteistyössä ulkomaisten
ETA-valvontaviranomaisten kanssa.
Finanssivalvonta toimii rahoitusvälineiden markkinoista
sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY
ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston
direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY
56 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa tarkoitettuna yhteysviranomaisena.
51 §
Markkinoiden väärinkäyttöön
liittyvä erityinen yhteistyö
Finanssivalvonnan on ilmoitettava tietoonsa tullut markkinoiden
väärinkäyttö ja epäilys
sellaisesta sen ETA-valtion valvontaviranomaiselle, jonka alueella
kyseistä toimintaa harjoitetaan tai jossa rahoitusvälineet,
joihin toiminta vaikuttaa, ovat julkista kaupankäyntiä vastaavan
kaupankäynnin kohteina tai on haettu tällaisen
kaupankäynnin kohteiksi.
Finanssivalvonnan on ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen pyynnöstä tutkittava
markkinoiden väärinkäyttö. Pyynnön
esittäneen viranomaisen henkilöstöön
kuuluva saa osallistua tutkimukseen.
52 §
Tietojenvaihto
Finanssivalvonnan on toimitettava ulkomaisille ETA-valvontaviranomaisille
kaikki hallussaan olevat valvonnan kannalta olennaiset tiedot, jotka
voivat helpottaa näiden viranomaisten harjoittamaa valvontaa.
Tiedot on toimitettava vähintään siinä laajuudessa
kuin kutakin valvottavaa koskevissa direktiiveissä edellytetään.
Vakuutusyhtiöiden toimilupaedellytyksiin olennaisesti vaikuttavat
tiedot on toimitettava vastaavassa laajuudessa. Tietojenvaihdosta
ryhmävalvonnassa säädetään
lisäksi erikseen 65 §:ssä.
53 §
Valvontayhteistyöstä kieltäytyminen
Finanssivalvonta voi kieltäytyä valvontayhteistyöstä ulkomaisen
ETA-valvontaviranomaisen kanssa vain, jos:
1) yhteistyö vaarantaisi Suomen itsemääräämisoikeuden,
turvallisuuden tai yleisen järjestyksen;
2) yhteistyöpyyntö koskee henkilöä,
jota koskeva yhteistyöpyynnössä tarkoitettua
asiaa koskeva oikeudenkäynti on vireillä Suomessa;
tai
3) Suomessa on annettu lainvoimainen päätös,
joka koskee yhteistyöpyynnön kohteena olevaa henkilöä ja
tekoa.
Finanssivalvonnan on ilmoitettava kieltäytymisestä ja
sen perusteista pyynnön esittäneelle viranomaiselle.
54 §
Muusta kuin toisesta ETA-valtiosta olevan ulkomaisen valvottavan
valvonta ja yhteistyö muun kuin ETA-valtion valvontaviranomaisen
kanssa
Finanssivalvonnan on oltava tarkoituksenmukaisessa
yhteistyössä sellaisen muun kuin ETA-valtion Finanssivalvontaa
vastaavan valvontaviranomaisen kanssa:
1) jonka valvonnassa oleva yritys on perustanut tai aikoo perustaa
sivuliikkeen tai edustuston Suomeen;
2) johon valvottava on perustanut tai aikoo perustaa sivuliikkeen;
3) jossa suomalaisen yrityksen liikkeeseen laskemia arvopapereita
on julkista kaupankäyntiä tai monenkeskistä kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin
kohteena; tai
4) jonka valvonnassa olevan yrityksen liikkeeseen laskemia arvopapereita
on Suomessa julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin
kohteena.
Finanssivalvonnan oikeuteen saada tietoja ulkomaisen luottolaitoksen,
ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen ja ulkomaisen rahastoyhtiön Suomessa
olevalta edustustolta ja tarkastaa niitä sovelletaan, mitä 18
ja 24 §:ssä säädetään.
Yhteistyöstä Sveitsin vakuutustarkastuksesta vastaavan
viranomaisen kanssa säädetään
vakuutusyhtiölaissa ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa
laissa.
Yhteistyö isäntävaltion valvontaviranomaisen kanssa
55 §
Sivuliikkeen perustamista ja muuta palvelujen tarjoamista toiseen
ETA-valtioon koskeva ilmoitusvelvollisuus
Finanssivalvonnan velvollisuudesta ilmoittaa isäntävaltion
valvontaviranomaiselle valvottavan sivuliikkeen perustamisesta isäntävaltioon ja
palvelujen tarjoamisesta isäntävaltioon sivuliikettä perustamatta
säädetään luottolaitostoiminnasta
annetussa laissa, sijoituspalveluyrityksistä annetussa
laissa, sijoitusrahastolaissa ja vakuutusyhtiölaissa. Lisäeläkkeiden
tarjoamisesta toisessa ETA-valtiossa säädetään
eläkesäätiölaissa ja vakuutuskassalaissa
sekä vakuutusedustuksesta toisessa ETA-valtiossa vakuutusedustuksesta
annetussa laissa. Finanssivalvonnan velvollisuudesta ilmoittaa toisen
ETA-valtion valvontaviranomaiselle arvopaperipörssin toiminnasta
toisessa ETA-valtiossa säädetään arvopaperimarkkinalaissa.
56 §
Suomalaisen valvottavan toisessa ETA-valtiossa olevan sivuliikkeen
tarkastaminen
Finanssivalvonnan oikeuteen tarkastaa luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen,
rahastoyhtiön ja vakuutusyhtiön toisessa
ETA-valtiossa olevan sivuliikkeen toimintaa sovelletaan, mitä 24 §:ssä säädetään.
Finanssivalvonnan on ennen tarkastuksen tekemistä ilmoitettava
siitä isäntävaltion valvontaviranomaiselle.
57 §
Toisen ETA-valtion lainsäädännön
noudattamisen valvonta
Toisen ETA-valtion valvontaviranomaisen ilmoitettua, että valvottava
tai muu finanssimarkkinoilla toimiva ei noudata toiminnassaan kyseisen
valtion lainsäädäntöä tarjotessaan
siellä palveluja, Finanssivalvonnan on ryhdyttävä tarpeellisiin
3 ja 4 luvun mukaisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että säännösten
vastainen toiminta lopetetaan. Finanssivalvonnan on ilmoitettava
kyseisen valtion valvontaviranomaiselle toimenpiteistä,
joihin se on ryhtynyt.
58 §
Yhteistyö toimiluvan peruuttamisessa ja toiminnan rajoittamisessa,
vakuutuskannan luovutuksessa, konkurssiin tai selvitystilaan asettamisessa
ja omaisuuden asettamisessa panttaus- ja luovutuskieltoon
Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava
isäntävaltion valvontaviranomaiselle toiseen ETA-valtioon
sijoittautuneen tai siellä palveluja tarjoavan luottolaitoksen,
sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön ja vakuutusyhtiön
konkurssin tai selvitystilan aloittamista koskevasta päätöksestä ja
konkurssin tai selvitystilan vaikutuksista sekä toimiluvan
peruuttamista tai toiminnan rajoittamista koskevasta päätöksestä samoin kuin
omaisuuden asettamisesta panttaus- ja luovutuskieltoon.
Finanssivalvonnan on toimittava riittävässä yhteistyössä isäntävaltion
valvonta- ja muiden viranomaisten ja selvittäjien kanssa.
Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava
muusta kuin ETA-valtiosta olevan ulkomaisen luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen,
rahastoyhtiön tai vakuutusyhtiön konkurssin aloittamista
koskevasta päätöksestä ja konkurssin vaikutuksista
sekä tällaisen yrityksen Suomessa olevan sivuliikkeen
toimiluvan peruuttamista koskevasta päätöksestä niiden
muiden ETA-valtioiden valvontaviranomaisille, joihin tällainen yritys
on perustanut sivuliikkeen tai joissa se tarjoaa palveluja.
Edellä tässä pykälässä tarkoitettu
vakuutusyhtiötä koskeva ilmoitus on tehtävä kaikkien ETA-valtioiden
vakuutusvalvonnasta vastaaville viranomaisille.
Yhteistyöstä isäntävaltion
viranomaisen kanssa vakuutuskannan luovutuksessa ja asetettaessa
vakuutusyhtiön omaisuutta panttaus- ja luovutuskieltoon
säädetään vakuutusyhtiölaissa.
Ulkomaisten ETA-sivuliikkeiden ja muiden ulkomaisten valvottavien
valvonta ja yhteistyö kotivaltion valvontaviranomaisen
kanssa
59 §
Ulkomaisen ETA-sivuliikkeen ja muun ulkomaisen ETA-valvottavan
toimintaa koskevien ehtojen ilmoittaminen kotivaltion valvontaviranomaiselle
Finanssivalvonnan on ilmoitettava ulkomaiselle ETA-sivuliikkeelle
tai jos kyseessä on ulkomainen ETA-vakuutusyhtiö,
sen valvonnasta vastaavalle viranomaiselle, kahden kuukauden kuluessa
siitä, kun se on saanut sivuliikkeeltä tai ulkomaiselta
ETA-valvontaviranomaiselta ilmoituksen ulkomaisen ETA-sivuliikkeen
toiminnan aloittamisesta Suomessa tai tällaisen toiminnan
merkittävistä muutoksista, sivuliikkeen toimintaa
ja valvonnan toteuttamista koskevat vaatimukset ja ne yleisen edun
vaatimat ehdot, joita ulkomaisen ETA-valvottavan on Suomessa toimiessaan
noudatettava. Mitä tässä momentissa säädetään,
ei sovelleta ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeen perustamiseen Suomeen.
Lisäeläketoiminnan aloittamisesta Suomessa säädetään
ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa
laissa.
Mitä tässä pykälässä säädetään,
sovelletaan myös toisessa ETA-valtiossa toimiluvan saaneen
rahastoyhtiön palvelujen tarjoamiseen Suomessa sivuliikettä perustamatta.
60 §
Ulkomaisen ETA-sivuliikkeen tarkastaminen sekä tietojensaanti
ulkomaiselta ETA-sivuliikkeeltä ja muulta ulkomaiselta
valvottavalta
Kotivaltion valvontaviranomainen voi toimivaltansa puitteissa
tarkastaa itse tai edustajansa välityksellä ulkomaisen
ETA-sivuliikkeen toimintaa ulkomaisen ETA-valvottavan valvonnan kannalta
tarpeellisessa laajuudessa, jos se on ennen tarkastuksen aloittamista
ilmoittanut siitä Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonnalla
on oikeus osallistua tarkastukseen.
Finanssivalvonta voi kotivaltion valvontaviranomaisen pyynnöstä tarkastaa
ulkomaisen ETA-sivuliikkeen toimintaa. Finanssivalvonnan tietojensaanti-
ja tarkastusoikeuteen sovelletaan tällöin, mitä 3
luvussa säädetään valvottavaa koskevasta
Finanssivalvonnan tietojensaanti- ja tarkastusoikeudesta ja 34 §:ssä oikeudesta
käyttää ulkopuolista asiantuntijaa sekä 38 §:ssä oikeudesta
asettaa uhkasakko tietojensaanti- ja tarkastusoikeuden tehostamiseksi.
Finanssivalvonnalla on lisäksi oikeus saada muualla
laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi
tarpeelliset tiedot ulkomaiselta ETA-sivuliikkeeltä ja
suorittaa siinä tarkastuksia niin kuin 3 luvussa säädetään,
käyttää tarkastuksessa ulkopuolista asiantuntijaa
niin kuin 34 §:ssä säädetään
sekä asettaa 38 §:ssä tarkoitettu uhkasakko
tietojensaanti- ja tarkastusoikeuden tehostamiseksi. Mitä edellä tässä momentissa
säädetään ETA-sivuliikkeestä,
koskee vastaavasti ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen
Suomessa olevaa kiinteää toimipaikkaa.
Finanssivalvonnalla on oikeus saada tässä laissa
ja muualla laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi
tarpeelliset tiedot ulkomaiselta ETA-lisäeläkelaitokselta
sekä sellaiselta ulkomaiselta valvottavalta, joka tarjoaa
Suomeen palveluja sivuliikettä perustamatta.
Finanssivalvonta voi antaa ulkomaiselle ETA-sivuliikkeelle ja
3 momentissa tarkoitetulle ulkomaiselle ETA-lisäeläkelaitokselle
määräyksiä 3 §:n
3 momentin 3 ja 5 kohdassa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseksi
tarpeellisten tietojen säännöllisestä toimittamisesta
Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonta voi lisäksi antaa määräyksiä muiden
18 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tietojen säännöllisestä toimittamisesta Finanssivalvonnalle,
jos se on tarpeen Finanssivalvonnalle 67 §:ssä tarkoitetun
sopimuksen nojalla kuuluvien tehtävien hoitamiseksi.
61 §
Ulkomaiseen ETA-sivuliikkeeseen ja muuhun ulkomaiseen ETA-valvottavaan
ja toisen ETA-valtion valvonnassa olevaan säänneltyyn
markkinaan kohdistuvasta toimenpiteestä ilmoittaminen
sekä ulkomaisen ETA-sivuliikkeen ja muun ulkomaisen ETA-valvottavan
toiminnan rajoittaminen ja kieltäminen
Jos ulkomainen ETA-sivuliike laiminlyö noudattaa 59 §:ssä tarkoitettuja
yleisen edun vaatimia ehtoja taikka mitä sivuliikkeen velvollisuudeksi
on finanssimarkkinoita koskevassa Suomen laissa tai sen nojalla
annetuissa säännöksissä tai
määräyksissä tai sen toimintaa
koskevissa säännöissä säädetty
tai määrätty, Finanssivalvonta voi kehottaa
sivuliikettä korjaamaan asian määräajassa.
Jos 1 momentissa tarkoitettua kehotusta ei noudateta, Finanssivalvonnan
on ilmoitettava asiasta valvottavan kotivaltion valvontaviranomaiselle.
Jos kotivaltion valvontaviranomaisen toimenpiteet osoittautuvat
riittämättömiksi ja sivuliike jatkaa
1 momentissa tarkoitettujen säännösten tai
määräysten vastaista menettelyä,
Finanssivalvonta voi ilmoitettuaan asiasta valvottavan kotivaltion
valvontaviranomaiselle antaa sivuliikkeelle 40 §:ssä tarkoitetun
julkisen huomautuksen tai 41 §:ssä tarkoitetun
julkisen varoituksen taikka 38 tai 48 §:ssä säädetyn
uhkasakon uhalla kieltää sivuliikettä jatkamasta
säännösten ja määräysten
vastaista menettelyä taikka kieltää sivuliikkeen
toiminnan jatkamisen kokonaan tai osittain. Finanssivalvonta voi
lisäksi uhkasakon uhalla kieltää vakuutustoimintaa
harjoittavaa sivuliikettä luovuttamasta tai panttaamasta valvottavan
Suomessa olevaa omaisuutta ja kieltää sivuliikettä suorittamasta
vakuutuksen takaisinostoarvoa vakuutuksenottajille, kunnes asia on
korjattu.
Sen estämättä, mitä 3
momentissa säädetään, Finanssivalvonta
voi ryhtyä 3 momentissa mainittuihin toimenpiteisiin välittömästi,
jos:
1) sivuliike laiminlyö noudattaa sitä koskevia finanssimarkkinoita
koskevia säännöksiä tai niiden
nojalla annettuja määräyksiä tai
sivuliikkeen toimintaa koskevia sääntöjä ja
toimenpiteisiin ryhtyminen on välttämätöntä yleisen
edun turvaamiseksi; tai
2) sivuliike laiminlyö noudattaa sellaisia sitä koskevia
säännöksiä tai niiden nojalla
annettuja määräyksiä tai sivuliikkeen
toimintaa koskevia sääntöjä,
joiden valvonnasta Finanssivalvonta vastaa muun lain perusteella.
Finanssivalvonnan on ilmoitettava ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle
ja tarvittaessa Euroopan yhteisöjen komissiolle toimenpiteistä,
joihin se on ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettujen säännösten,
määräysten, sääntöjen
tai ehtojen vastaisen toiminnan lopettamiseksi.
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään,
sovelletaan soveltuvin osin myös ulkomaiseen ETA-lisäeläkelaitokseen
ja ulkomaiseen valvottavaan, joka tarjoaa Suomeen palveluja perustamatta
sivuliikettä.
Mitä tässä pykälässä sanotaan
ulkomaisesta valvottavasta, sovelletaan myös toisen ETA-valtion
valvonnassa olevaan Suomessa toimivaan arvopaperimarkkinalaissa
tarkoitettua arvopaperipörssiä vastaavaan julkisen
kaupankäynnin järjestäjään.
8 luku
Erinäiset säännökset
71 §
Oikeus ja velvollisuus luovuttaa tietoja
Sen lisäksi, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään,
Finanssivalvonnalla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten
estämättä tietoja:
1) sosiaali- ja terveysministeriölle, valtiovarainministeriölle,
Valtion vakuusrahastolle ja muulle finanssimarkkinoita valvovalle
tai niiden toimivuudesta vastaavalle viranomaiselle niiden tehtävien
hoitamista varten;
2) Suomen tai muun ETA-valtion syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle
rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi;
3) toisen ETA-valtion finanssimarkkinoita valvovalle viranomaiselle
sekä muulle toisen ETA-valtion finanssimarkkinoiden toimivuudesta
vastaavalle viranomaiselle;
4) kirjanpitolautakunnalle kirjanpitolain 8 luvun 2 §:n
3 momentissa tarkoitetun lausuntomenettelyn yhteydessä siinä laajuudessa
kuin on tarpeen tämän lain 37 §:ssä säädetyn
valvontatehtävän täyttämiseksi;
5) arvopaperimarkkinalain 6 luvun 17 §:ssä tarkoitetulle
Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnalle;
6) Suomen tai muun ETA-valtion viranomaiselle, jonka tehtävänä on
osallistua toimilupavalvottavan tai sitä vastaavan ulkomaisen
valvottavan selvitystila- tai konkurssimenettelyyn taikka muuhun
vastaavaan menettelyyn;
7) Suomen tai muun ETA-valtion viranomaiselle, joka on vastuussa
toimilupavalvottavan tai sitä vastaavan ulkomaalaisen valvottavan
selvitystila- tai konkurssimenettelyyn taikka muuhun vastaavaan
menettelyyn osallisina olevien toimielinten valvonnasta;
8) Suomen tai muun ETA-valtion viranomaiselle, joka on vastuussa
valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan lakisääteisiä tilintarkastuksia
suorittavien henkilöiden valvonnasta;
9) ETA-valtion riippumattomille vakuutusmatemaatikoille, jotka
suorittavat vakuutusyhtiöiden laillisuusvalvontaa, ja näiden
vakuutusmatemaatikoiden valvonnasta vastuussa olevalle toimielimelle;
10) ETA-valtion viranomaiselle tai toimielimelle, joka on lain
mukaan vastuussa yhtiöoikeuden noudattamisen seurannasta
ja rikkomusten tutkimisesta;
11) Suomen tai muun ETA-valtion keskuspankille ja muulle toimielimelle,
jolla on rahapoliittisena viranomaisena samanlainen tehtävä, sekä muulle
maksujärjestelmien valvonnasta vastuussa olevalle viranomaiselle;
12) muun valtion kuin ETA-valtion tässä momentissa
tarkoitetulle viranomaiselle tai toimielimelle.
Finanssivalvonnalla on oikeus luovuttaa vain sellaisia tietoja,
jotka ovat tarpeen kunkin 1 momentissa mainitun viranomaisen tehtävien
suorittamiseksi, ja jos tietoja luovutetaan ulkomaan viranomaiselle,
edellyttäen että niitä koskee kyseisten
tietojen osalta vastaava salassapitovelvollisuus kuin Finanssivalvontaa.
Finanssivalvonnalla on oikeus salassapitosäännösten
estämättä luovuttaa valvottavaa, ulkomaista
valvottavaa ja muuta finanssimarkkinoilla toimivaa koskevia tietoja
kyseisen valvottavan, ulkomaisen valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla
toimivan tilintarkastajalle.
Finanssivalvonnalla on oikeus ilmoittaa valvottaville ja ulkomaisille
ETA-sivuliikkeille, jos samalla velallisella havaitaan olevan niiltä huomattavia
sitoumuksia tai velvoitteita taikka jos on syytä epäillä jonkin
niiden asiakkaan toiminnan aiheuttavan niille vahinkoa. Lisäksi
Finanssivalvonnalla on oikeus antaa valvottavia ja ulkomaisia valvottavia
koskevia tietoja arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetulle julkisen
kaupankäynnin järjestäjälle
ja selvitysyhteisölle, kaupankäynnistä vakioiduilla
optioilla ja termiineillä annetussa laissa tarkoitetulle
optioyhteisölle ja arvo-osuusjärjestelmästä annetussa
laissa tarkoitetulle arvopaperikeskukselle sekä muuta finanssimarkkinoilla
toimivaa ja muita henkilöitä koskevia tietoja
julkisen kaupankäynnin järjestäjälle,
jos tietojen antaminen on välttämätöntä niille
säädetyn valvontatehtävän tai
niiden harjoittaman selvitystoiminnan luotettavuuden turvaamiseksi.
Finanssivalvonta ei saa luovuttaa toisen valtion valvonta- tai
muulta viranomaiselta taikka toisessa valtiossa suoritetussa tarkastuksessa saatuja
salassa pidettäviä tietoja edelleen, ellei tiedon
antanut viranomainen taikka sen ulkomaan, jossa tarkastus on suoritettu,
muu asianomainen valvontaviranomainen ole antanut siihen nimenomaista
suostumusta. Näitä tietoja voidaan käyttää ainoastaan
tämän lain mukaisten tehtävien hoitamiseen
tai niihin tarkoituksiin, joita varten suostumus on annettu.
Finanssivalvonnan on viipymättä annettava valtiovarainministeriölle,
sosiaali- ja terveysministeriölle ja Suomen Pankille hallussaan
olevat tiedot asioista, jotka Finanssivalvonnan arvion mukaan saattavat
vaikuttaa merkittävästi finanssimarkkinoiden vakauteen
tai muuten merkittävästi finanssimarkkinoiden
kehitykseen tai aiheuttaa merkittäviä häiriöitä rahoitusjärjestelmän
toiminnassa.
Mitä tässä pykälässä säädetään
toisen valtion viranomaisesta, sovelletaan vastaavasti yhteisöön
tai laitokseen, joka kotimaassaan lain mukaan hoitaa vastaavia tehtäviä kuin
mitä Finanssivalvonnalle on tässä tai
muussa laissa säädetty.
72 §
Vakuutus- ja eläkelaitoksia ja vakuutusedustajia koskevien
tilastotietojen julkisuus
Sen estämättä, mitä asiakirjojen
salassa pitämisestä säädetään,
Finanssivalvonta voi julkaista vakuutus- ja eläkelaitosten
sekä vakuutusedustajien toiminnasta, asemasta ja kehityksestä tilastoja
ja niihin verrattavia tietoja, jotka on laadittu yhtäläisen
perusteen mukaan kaikista vakuutus- tai eläkelaitoksista
taikka vakuutusedustajista.
73 §
Muutoksenhaku
Finanssivalvonnan päätökseen haetaan
muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Finanssivalvonnan päätöksistä,
jotka voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi,
säädetään erikseen.
Finanssivalvonnalla on oikeus hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeuden
päätökseen, jolla hallinto-oikeus on
muuttanut tai kumonnut Finanssivalvonnan tekemän päätöksen.
Finanssivalvonnan päätös voidaan
panna täytäntöön lainvoimaa
vailla olevana. Jos päätöksestä valitetaan,
päätöstä noudatetaan toistaiseksi,
jollei muutoksenhakuviranomainen toisin päätä tai
asiasta muualla laissa toisin säädetä.
Muutoksenhausta päätökseen, joka
koskee Finanssivalvonnan johtokunnan jäsentä tai
virkamiehen virkasuhdetta, säädetään
erikseen.
74 §
Maksujen täytäntöönpano
Tämän lain perusteella maksettavaksi tuomittu
uhkasakko ja tämän lain nojalla määrätty
rikemaksu, seuraamusmaksu ja toimenpidemaksu korkoineen saadaan
periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin
verojen ja maksujen täytäntöönpanosta
annetussa laissa (706/2007) säädetään.
Rikemaksu ja seuraamusmaksu saadaan kuitenkin panna täytäntöön
vain lainvoimaisen päätöksen perusteella.