sellaisina kuin niistä ovat 19 §:n 1 momentti
ja 27 b §:n 1 momentti laissa 489/2000 ja 30 §:n
3 momentti laissa 933/2003, sekä
5 a §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kun on perusteltua syytä epäillä,
että Suomen aluemerellä tai talousvyöhykkeellä purjehtivalta
ulkomaiselta alukselta on Suomen talousvyöhykkeellä rikottu
tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä,
alusturvallisuuden valvontaviranomainen sekä rajavartioviranomainen
ja poliisi voivat vaatia alukselta tietoja aluksesta, aluksen rekisteröintisatamasta,
satamasta, jossa se on viimeksi käynyt, ja satamasta, jonne
se on matkalla, sekä muita tietoja sen toteamiseksi, onko
säännöksiä rikottu.
Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa alusturvallisuuden
valvontaviranomainen sekä rajavartioviranomainen ja poliisi
voivat tarkastaa aluksen, jos momentissa tarkoitettujen säännösten
rikkomisesta seuraa huomattava päästö,
joka aiheuttaa merkittävää meriympäristön
pilaantumista tai sen vaaraa, ja alus on kieltäytynyt antamasta
tietoja tai aluksen antamat tiedot ovat selvästi ristiriidassa
tosiasiallisen tilanteen kanssa ja olosuhteet muutoin antavat aihetta
tarkastukseen.
Alusturvallisuuden valvontaviranomainen sekä rajavartioviranomainen
ja poliisi voivat pysäyttää Suomen aluemerellä tai
talousvyöhykkeellä purjehtivan ulkomaisen aluksen,
jos on ilmeistä, että alukselta on Suomen talousvyöhykkeellä rikottu
tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä siten,
että päästöstä aiheutuu
Suomen rantaviivalle tai siihen liittyville eduille taikka Suomen
aluemeren tai talousvyöhykkeen luonnonvaroille
huomattavaa vahinkoa tai sen vaaraa.
Edellä 2—4 momentissa säädetyin
edellytyksin momenteissa tarkoitetut toimenpiteet voidaan kohdistaa
myös sellaiseen Suomen talousvyöhykkeellä purjehtivaan
ulkomaiseen alukseen, jolta epäillään
rikotun tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä Suomen
aluemerellä.
5 b §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ulkomaisen aluksen tarkastus tulee rajoittaa sellaisten todistusten
ja muiden asiakirjojen tarkastamiseen, joita alukselta Suomea sitovien kansainvälisten
sopimusten mukaan vaaditaan, tai aluksen muiden vastaavien asiakirjojen
tarkastamiseen. Aluksen saa tarkastaa tarkemmin vasta mainitun tarkastuksen
jälkeen ja silloinkin vain, jos on perusteltua syytä epäillä,
että aluksen tai sen varusteiden kunto poikkeaa olennaisesti
asiakirjojen tiedoista tai asiakirjojen tiedot eivät riitä vahvistamaan
tai todentamaan epäiltyä säännösten
rikkomista taikka aluksessa ei ole voimassa olevia vaadittavia todistuksia
tai asiakirjoja.
Vaikka 5 ja 5 a §:n mukaisesti suoritetuista tutkimuksista
ilmenisi, että ulkomaiselta alukselta on rikottu tätä lakia
tai sen nojalla annettuja säännöksiä,
aluksen tulee viipymättä antaa jatkaa matkaansa.
Jos meriympäristölle aiheutuu kohtuutonta vahingonvaaraa
siitä, että 5 a §:n 4 momentin nojalla
Suomen talousvyöhykkeellä pysäytetyn aluksen
annetaan jatkaa matkaansa, alusturvallisuuden valvontaviranomainen
voi kieltää matkan jatkamisen tai asettaa matkan
jatkamisen ehdoksi, että alus siirretään
lähimmälle sopivalle korjaustelakalle. Päätöksestä,
jolla matkan jatkaminen on kielletty tai tehty ehdolliseksi, on viipymättä ilmoitettava
aluksen lippuvaltiolle.
Tarkastuksen toimittamisesta ulkomaisella aluksella sekä aluksen
pysäyttämisestä ja käytön
rajoittamisesta on voimassa, mitä alusturvallisuuden valvonnasta
annetussa laissa säädetään.
5 c §
Jos on ilmeistä, että alukselta on Suomen
sisäisillä aluevesillä, aluemerellä tai
talousvyöhykkeellä rikottu tätä lakia
tai sen nojalla annettuja säännöksiä siten,
että Suomen rantaviivalle tai siihen liittyville eduille
taikka Suomen aluemeren tai talousvyöhykkeen luonnonvaroille
aiheutuu huomattavaa vahinkoa tai sen vaaraa, aluksen matkan jatkamisen
ehdoksi voidaan määrätä, että aluksen
puolesta on asetettava riittävä vakuus mahdollisen
korvausvelvollisuuden täyttämiseksi.
Vakuuden asettamisesta ja sen määrästä päättää Suomen
ympäristökeskus. Päätökseen
haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten
kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään. Päätöstä on
noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Hallinto-oikeuden päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla. Vakuuden tallettamisesta on
voimassa, mitä rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain
tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetussa
laissa (281/1931) säädetään.
Vakuus on palautettava sen asettajalle, kun edellytyksiä sen
pitämiselle ei enää ole.
Ulkomaisen aluksen matkan jatkamiselle asetetuista ehdoista
on viipymättä ilmoitettava aluksen lippuvaltiolle.
10 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Öljyn tai öljypitoisen seoksen päästäminen veteen
Suomen talousvyöhykkeellä ja suomalaisesta aluksesta
myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen
ulkopuolella on pääsääntöisesti
kielletty. Valtioneuvoston asetuksella säädetään
alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna
1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän
vuoden 1978 pöytäkirjan (SopS 51/1983)
määräysten mukaisista poikkeuksista tähän
kieltoon.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
19 §
Jos alusöljyvahinko on sattunut tai sen vaara uhkaa
Suomen vesialueella aavalla selällä tai talousvyöhykkeellä,
Suomen ympäristökeskus määrää torjunnan
suorittamisesta ja asettaa torjuntatöiden johtajan. Jos
vahinko on sattunut tai sen vaara uhkaa muualla, usean kunnan alueella taikka
jos vahinko tai vaara on niin suuri, ettei kuntaa kohtuudella voida
vaatia yksin huolehtimaan torjuntatöistä, torjuntatöiden
johtajana toimii aluepalopäällikkö. Jos
torjuntatoimet tällöin kestävät
pitkään tai siihen muuten on erityistä syytä,
Suomen ympäristökeskus voi määrätä torjuntatöiden
johtajasta toisin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
22 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Käsittelemättömän käymäläjäteveden
päästäminen aluksesta veteen Suomen talousvyöhykkeellä ja
suomalaisesta aluksesta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen
ulkopuolella sekä käsitellyn käymäläjäteveden
päästäminen veteen Suomen vesialueella
on pääsääntöisesti kielletty.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään alusten
aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna
1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän
vuoden 1978 pöytäkirjan määräysten
mukaisista poikkeuksista tähän kieltoon.
23 §
Kiinteän jätteen poistaminen aluksesta veteen
Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä on kielletty.
Kiinteän jätteen poistaminen veteen suomalaisesta
aluksesta on myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen
ulkopuolella kielletty.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna
1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän
vuoden 1978 pöytäkirjan määräysten
mukaisesta ruokajätteiden poistamista koskevasta poikkeuksesta
1 ja 2 momentissa säädettyihin kieltoihin.
27 b §
Aluksista Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä aiheutuvien,
muiden vahingollisten aineiden kuin öljyn aiheuttamien
ympäristövahinkojen (aluskemikaalivahinko)
torjuntatoimen ylin johto ja valvonta kuuluu ympäristöministeriölle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
28 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sen estämättä, mitä rikoslain
1 luvussa säädetään, 1 ja 2
momentissa tarkoitettujen säännösten
rikkomiseen sovelletaan Suomen lakia myös, kun teko on
tehty ulkomaiselta alukselta Suomen talousvyöhykkeellä.
28 a §
Ulkomaiseen alukseen kohdistuvasta 5 ja 5 a §:n
mukaisesta menettelystä on viipymättä ilmoitettava
aluksen lippuvaltiolle. Jos kyse on Suomen vesialueella tehdystä teosta,
vain oikeudenkäyntiin liittyvät tiedot on ilmoitettava.
28 b §
Tutkittaessa sellaista 28 §:n 1 momentissa tarkoitettua
rikoslain 48 luvun 1—4 §:ssä rangaistavaksi
säädettyä tekoa, josta luvun 10 §:n
mukaan rangaistuksena voidaan tuomita vain sakkoa, oikeus pakkokeinojen
käyttöön määräytyy luvun
1—4 §:ssä säädettyjen
rangaistusasteikkojen perusteella.
28 c §
Jos 28 §:ssä tarkoitettu teko on tehty ulkomaiselta
alukselta sen ollessa Suomen talousvyöhykkeellä,
rikosasiaa ei saa tutkia Suomessa ilman valtakunnansyyttäjän
syytemääräystä, ellei kysymyksessä ole
jokin rikoslain 1 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu
tapaus.
Jos ulkomainen alus ei ole tullut vapaaehtoisesti suomalaiseen
satamaan tai ollut vapaaehtoisesti ankkurissa Suomen vesialueella,
1 momentissa tarkoitetusta teosta saa nostaa syytteen vain, jos
päästöstä on aiheutunut huomattavaa vahinkoa
tai sen vaaraa Suomen rantaviivalle taikka siihen liittyville eduille
tai Suomen aluemeren tai talousvyöhykkeen luonnonvaroille.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta teosta ei saa nostaa
syytettä, jos aluksen lippuvaltio ryhtyy oikeudellisiin
toimiin rangaistuksen määräämiseksi
kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun esitutkinta on aloitettu
Suomessa. Kun lippuvaltion käynnistämät
oikeudelliset toimet on saatu päätökseen,
menettely Suomessa on päätettävä.
Syytteen 1 momentissa tarkoitetusta teosta saa nostaa 3 momentin
estämättä, jos teosta on aiheutunut Suomelle
rantavaltiona huomattavaa vahinkoa tai jos aluksen lippuvaltio on
toistuvasti laiminlyönyt velvollisuutensa panna tehokkaasti
täytäntöön velvoitteet, jotka
koskevat sen lipun alla purjehtivilta aluksilta tehtyjä aluksista aiheutuvan
meren pilaantumisen ehkäisemistä koskevien kansainvälisten
sopimusten vastaisia tekoja.
30 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen ympäristökeskus vastaa alusten päästöjen
valvonnasta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
Alueellisten ympäristökeskusten tehtävänä on
sen lisäksi, mitä 12 §:n 1 momentissa
säädetään, valvoa, että satamissa
on 14, 21 ja 26 §:ssä tarkoitetut laitteet jätteiden
vastaanottamiseen aluksista. Jätehuoltosuunnitelmia koskevien
säännösten noudattamisen valvonnasta
sekä ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisen
sataman jätehuoltosuunnitelman noudattamisesta säädetään
ympäristönsuojelulaissa. Satamien jätehuoltosuunnitelmien
noudattamista valvotaan muutoin jätehuollon valvonnan osana
siten kuin siitä säädetään
jätelaissa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.