sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 3 momentin
suomenkielinen sanamuoto laissa 627/2009, 149 § laissa
1097/2008, 179 §:n 1 momentin
9 kohta ja 3 momentti laissa 1292/2006 ja 182 §:n
2 momentti laissa 1274/2006, sekä
9 §
Urheilijan vakuuttaminen
Tätä lakia ei sovelleta urheilemiseen. Urheilemista
koskevasta eläketurvasta säädetään
urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa
(276/2009).
12 §
Vanhuuseläkkeen määrä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Varhennusvähennystä ei tehdä, jos
työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain
6 luvun 9 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun lisäpäiväoikeuden
perusteella saava työntekijä jää vanhuuseläkkeelle
62 vuoden iässä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 §
Vanhuuseläkkeen alkaminen
Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke alkaa
sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona työntekijä on
täyttänyt vanhuuseläkkeen tai varhennetun
vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän
ja lopettanut työn, jonka perusteella hän hakee
vanhuuseläkettä. Lykätty vanhuuseläke
ja 12 §:n 3 momentissa tarkoitettu varhennusvähennyksellä vähentämätön
vanhuuseläke alkaa eläkkeen hakemista seuraavan kalenterikuukauden
alusta. Muu vanhuuseläke kuin lykätty vanhuuseläke
ja edellä tarkoitettu varhennusvähennyksellä vähentämätön
vanhuuseläke voidaan myöntää myös
takautuvasti, ei kuitenkaan ilman pätevää syytä pidemmältä ajalta
kuin eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneeltä kolmelta
kuukaudelta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
24 §
Osa-aikaeläkkeen muuttuminen vanhuuseläkkeeksi
Jos osa-aikaeläkkeellä oleva työntekijä ei
hae vanhuuseläkettä 68 vuotta täytettyään,
osa-aikaeläke muutetaan 68 vuoden iässä osa-aikaeläkkeen
suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Osa-aikaeläkkeen
suuruista vanhuuseläkettä ei muunneta elinaikakertoimella.
Kun työntekijä hakee vanhuuseläkettä,
vanhuuseläke lasketaan uudelleen ja muunnetaan 82 §:n
mukaisesti elinaikakertoimella.
92 §
Eläkkeestä vähennettävät
etuudet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos tämän lain mukaiseen eläkkeeseen
tai ensisijaiseen etuuteen on lisätty kertakorotus, ensisijaista
etuutta vähennettäessä eläke
tai ensisijainen etuus otetaan huomioon kertakorotettuna.
94 §
Ensisijaisen etuuden tai eläkkeen muutoksen vaikutus
eläkkeen määrään
Ensisijaisen etuuden vähentämistä eläkkeestä tarkistetaan,
jos eläkkeensaajalle myönnetään uusi
ensisijainen etuus tai jos ensisijaisen etuuden tai tämän
lain mukaisen eläkkeen määrä muuttuu
muusta syystä kuin indeksitarkistuksen tai kertakorotuksen
vuoksi. Eläkkeen määrä tarkistetaan
myös, jos tämän lain mukaisesta eläkkeestä on
vähennetty ensisijainen etuus ja eläkkeensaajalle
myönnetään muu työeläke.
Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei
kuitenkaan vähennetä tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain tai
sotilastapaturmalain mukaista päivärahaa tai ansionmenetyskorvausta,
jos se on myönnetty osatyökyvyttömyyseläkkeen
aikana sattuneen tapaturman tai liikennevahingon perusteella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
120 §
Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai
työttömyyskassalle
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Eläkelaitos maksaa takautuvasti myöntämänsä eläkkeen
1 momentissa säädetyllä tavalla Kansaneläkelaitokselle
myös silloin, kun eläkelaitos:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos työntekijä on saanut opintotukilain (65/1994)
mukaista opintorahaa tai asumislisää samalta ajalta,
jolta hänelle myönnetään takautuvasti
muuta kuin osatyökyvyttömyyseläkettä, eläkelaitoksen
on Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta maksettava takautuvasti
maksettava eläke Kansaneläkelaitokselle siltä osin
kuin se vastaa määrältään
samalta ajalta maksettua opintotukea.
149 §
Ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuudesta
vapauttamisen edellytykset
Eläketurvakeskus voi hakemuksesta vapauttaa ulkomaisen
työnantajan velvollisuudesta järjestää tämän
lain mukainen eläketurva työntekijälle,
jonka tämä työnantaja lähettää Suomeen työhön
yli kahdeksi vuodeksi tai jonka työskentely lähetettynä työntekijänä Suomessa
jatkuu ennalta arvaamattomista syistä yli kaksi vuotta. Vapautus
myönnetään enintään
viideksi vuodeksi Suomessa työskentelyn alkamisesta.
Edellytyksenä lähetetyn työntekijän
vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että:
1) työntekijään ei sovelleta
Suomen lainsäädäntöä EU:n
sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen sovellettavaa
lainsäädäntöä koskevien
määräysten perusteella;
2) työntekijä ei kuulu Suomen sosiaaliturvalainsäädännön
alaisuuteen välittömästi ennen Suomessa
työskentelyn alkamista; ja
3) työnantaja on järjestänyt
työntekijälle Suomessa tehtävän
työn ajalta eläketurvan.
Työnantajan on esitettävä selvitys
2 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta eläketurvasta.
179 §
Eläkelaitoksen vastuu yhteisesti kustannettavista
etuuksista
Eläkelaitokset, mukaan lukien Merimieseläkekassa,
vastaavat yhteisesti seuraavista kuluista siltä osin kuin
niitä ei saada muualta kustannetuiksi:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7) 174 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista
siirroista aiheutuvat kustannukset;
8) vajaus, joka syntyy sen vuoksi, että työnantaja
on 155 §:n perusteella vapautettu vakuutusmaksusta;
9) merimieseläkelain 159 §:n 1 momentin 1—7
kohdassa tarkoitetut, mainittuun lakiin perustuvan eläketurvan
aiheuttamien kulujen osuudet; ja
10) osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi
24 §:n perusteella muutetun eläkkeen ne osat,
jotka ylittävät 174 §:n ja merimieseläkelain
154 §:n mukaisen määrän;
tällöin eläkkeen kustannuksen katsotaan
kokonaan määräytyvän sen eläkelain
mukaan, jonka perusteella osa-aikaeläke on myönnetty.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Eläkelaitosten osuus 1 momentin 1, 2 ja 10 kohdan
mukaisista vanhuuseläkekuluista, lukuun ottamatta
työkyvyttömyyseläkkeen yhteydessä kertasuorituksina
maksettujen vanhuuseläkkeiden kuluja, sekä 8 kohdan
mukaisista kuluista määräytyy yhteisesti
kustannettaviin kuluihin tarkoitettujen varojen mukaisessa suhteessa.
Eläkelaitosten osuus 1 momentin 1 kohdan mukaisista
työkyvyttömyyseläkekuluista, 1 momentin
2 kohdan mukaisista muista kuin vanhuuseläkekuluista, edellä mainituista
1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisista työkyvyttömyyseläkkeen
yhteydessä kertasuorituksina maksettujen vanhuuseläkkeiden
kuluista sekä 1 momentin 3—5 kohdan mukaisista
kuluista määräytyy eläkelaitoksessa
vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa. Eläkelaitosten osuus
1 momentin 6 ja 7 kohdan mukaisista kuluista määräytyy
siten kuin 4 momentin mukaisissa laskuperusteissa on tarkemmin määritelty. Eläkelaitoksen
osuus 1 momentin 9 kohdan mukaisista vastaavista
kuluista määräytyy kuten 1 momentin
mukaiset yhteisesti kustannettavat kulut. Määrättäessä eläkelaitoksen
osuutta sanotuista kustannuksista otetaan huomioon myös siirtymämaksu,
joka on määritelty siirtymämaksusta muutettaessa
valtion virastoja, laitoksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi
annetussa laissa (1341/1992).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
182 §
Työttömyysvakuutusrahaston maksu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työttömyysvakuutusrahaston maksun perusteena
ovat 1 momentissa luetelluissa eläkelaitoksissa vakuutettuina
olleiden etuudensaajien 74 §:n 3 momentin 2, 3 ja 6 kohdassa
tarkoitettujen etuuksien perusteena olevat työ- ja ansiotulot,
joihin lisätään työntekijän
työeläkevakuutusmaksun määrä.
Työttömyysvakuutusrahaston maksu määrätään
siten, että se arvion mukaan vastaa määrää,
joka saataisiin, jos mainituista työ- ja ansiotuloista
suoritettaisiin tämän lain mukaista keskimääräistä vakuutusmaksua vastaava
maksu. Keskimääräisessä vakuutusmaksussa
ja työntekijän työeläkevakuutusmaksussa
ei tällöin oteta huomioon 53 vuotta täyttäneiden
työntekijöiden korotettua maksua.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2011.
Eläkehakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille ennen
1 päivää tammikuuta 2011, sovelletaan lain
13 §:n 1 momenttia sellaisena kuin se oli voimassa
31 päivänä joulukuuta 2010.
Lain 182 §:n 2 momenttia sovelletaan
ensimmäisen kerran vuoden 2011 työttömyysvakuutusrahaston
maksua määrättäessä.
Työttömyysvakuutusrahaston maksun perusteena ovat
myös 182 §:n 1 momentissa luetelluissa eläkelaitoksissa
vakuutettuina olleiden etuudensaajien 74 §:n 3
momentin 4 ja 5 kohdassa, sellaisina kuin ne olivat voimassa
31 päivänä joulukuuta 2009, tarkoitettujen
etuuksien perusteena olevat työ- ja ansiotulot, kun työttömyysvakuutusrahaston
maksua määrätään ajalta,
jolle on myönnetty 4 tai 5 kohdassa tarkoitettua
etuutta ennen 1 päivää tammikuuta 2010.