3 luku
Opetus, tutkinnot sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta
9 §
Opetuksen ja tutkimuksen vapaus
Ammattikorkeakoululla on 4 §:ssä tarkoitettuja
tehtäviä suorittaessa opetuksen ja tutkimuksen
vapaus. Opetuksessa on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen
järjestämisestä annettuja säännöksiä ja
määräyksiä.
Ammattikorkeakoulun opetus on julkista. Perustellusta syystä pääsyä opetusta
seuraamaan voidaan rajoittaa.
10 §
Ammattikorkeakoulussa annettava opetus
Ammattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimiluvan
rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista
opettajankoulutusta. Lisäksi ammattikorkeakoulu voi järjestää tutkintojen
osia sisältävää koulutusta avoimena
ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina
sekä ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta aikuiskoulutusta. Ammattikorkeakoulu
antaa todistuksia ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista.
Ammattikorkeakoulun antamista todistuksista säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina
voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta
ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden.
Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille
maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja
muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutuksen
laajuudesta voidaan säätää valtioneuvoston
asetuksella.
11 §
Tutkinnot ja niiden perusteet
Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja
ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot
ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta
korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään
asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon
osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
osalta lyhenne ylempi AMK.
Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista
ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista
säädetään tarvittaessa valtioneuvoston
asetuksella.
12 §
Opetuksen maksuttomuus
Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat
opiskelijalle maksuttomia.
Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevilta
voidaan edellyttää kansainvälisten maksullisten
testien suorittamista. Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta
ammattikorkeakoulu saa periä maksuja. Julkisoikeudellisten
suoritteiden maksuista säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella noudattaen, mitä valtion
maksuperustelaissa (150/1992) säädetään
julkisoikeudellisten suoritteiden omakustannusarvosta.
Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta
perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä,
saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien
noudattaen, mitä korkolaissa (633/1982) säädetään.
Maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään
verojen ja maksujen täytäntöönpanosta
annetussa laissa (706/2007).
13 §
Tilauskoulutus
Ammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle
korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen
tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen
järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai
yksityinen yhteisö (tilauskoulutus).
Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen
kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan
unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa
tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin
kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille.
Tilauskoulutusta ei myöskään voida järjestää niille,
joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan
unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai
pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen
EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille.
Perheenjäsenten määrittelyyn sovelletaan
ulkomaalaislakia. Tilauskoulutukseen osallistuviin opiskelijoihin
sovelletaan tämän lain 25—27, 33—40
ja 57—61 §:ää.
Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä ammattikorkeakoulun
toimiluvassa määrättyyn koulutustehtävään.
Tilauskoulutus ei saa heikentää ammattikorkeakoulun
antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Ammattikorkeakoulun on perittävä tilauskoulutuksen
järjestämisestä vähintään
siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu.
14 §
Opetussuunnitelmat ja opintojen pituus
Ammattikorkeakoulu päättää opetussuunnitelmista.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan
vastata vähintään kolmen ja enintään
neljän lukuvuoden päätoimisia opintoja.
Erityisestä syystä tutkinto voi olla tätä pidempi.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien
opintojen tulee pituudeltaan vastata vähintään
yhden lukuvuoden ja enintään puolentoista vuoden
päätoimisia opintoja. Ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat
opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi
suorittaa opinnot mainitussa ajassa.
4 luku
Organisaatio
15 §
Ammattikorkeakoulun toimielimet
Ammattikorkeakoulun toimielimiä ovat hallitus ja toimitusjohtajana
toimiva rehtori. Ammattikorkeakoulussa tulee lisäksi olla
vähintään yksi tutkintolautakunta tai
vastaava toimielin.
Ammattikorkeakoulussa voi olla myös muita toimielimiä sen
mukaan kuin johtosäännössä määrätään.
16 §
Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on
osakeyhtiölaissa säädetyn lisäksi:
1) päättää ammattikorkeakoulun
toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta
ja ohjauksen periaatteista;
2) päättää ammattikorkeakoulun
toiminta- ja taloussuunnitelmista sekä talousarviosta ja
laatia tilinpäätös;
3) huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan
järjestämisestä;
4) vastata ammattikorkeakoulun varallisuuden hoidosta
ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt
toimivaltaa rehtorille;
5) hyväksyä ammattikorkeakoulun toiminnan ja
talouden kannalta merkittävät tai periaatteelliset
sopimukset ja antaa lausunnot ammattikorkeakoulua koskevissa periaatteellisesti
tärkeissä asioissa;
6) hyväksyä 42 §:n mukainen
opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävä sopimus
ammattikorkeakoulun puolesta;
7) valita rehtori ja erottaa rehtori;
8) hyväksyä johtosäännöt
ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä ja
toimintaa koskevat määräykset sekä päättää ammattikorkeakoulun toimintarakenteesta;
9) päättää ammattikorkeakouluun
valittavien opiskelijoiden määrästä.
Hallituksen tehtävänä on lisäksi
ottaa suoraan rehtorin alaisuudessa toimiva johtava henkilöstö,
jollei se ole siirtänyt tehtävää muulle ammattikorkeakoulun
toimielimelle.
Edellä 1 momentissa mainittuja hallituksen tehtäviä ei
voi siirtää yhtiökokouksen päätösvaltaan.
Osakeyhtiölain 5 luvun 2 §:n 2 momenttia osakkeenomistajien
oikeudesta päättää hallituksen
toimivaltaan kuuluva asia ja 6 luvun 7 §:ää asian
siirtämisestä yhtiökokoukselle ei sovelleta ammattikorkeakouluosakeyhtiössä.
17 §
Hallituksen kokoonpano
Ammattikorkeakoulun hallituksessa on vähintään
seitsemän ja enintään yhdeksän
jäsentä, joiden tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän
ja ammattikorkeakoulun tehtäviin liittyvää asiantuntemusta.
Hallituksessa tulee olla myös jäseniä,
joilla on työ- ja elinkeinoelämän käytännön
kokemusta ja tuntemusta. Rehtori ei voi olla hallituksen jäsen.
Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä,
joista toinen kuuluu henkilöstöön ja
toinen opiskelijoihin. Henkilöstöstä valittava
hallituksen jäsen valitaan vaaleilla. Henkilöstöön
kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään
tarkemmin johtosäännössä ja opiskelijoihin
kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään
tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä.
Yhtiökokous vahvistaa valinnat.
18 §
Rehtorin tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset
Rehtorin tehtävänä on
osakeyhtiölaissa toimitusjohtajalle säädettyjen
tehtävien lisäksi:
1) johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja päättää ammattikorkeakoulua
koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai
määrätty muun toimielimen tehtäväksi;
2) vastata ammattikorkeakoulun tehtävien taloudellisesta,
tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;
3) vastata hallituksessa käsiteltävien
asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta;
4) päättää henkilöstön
ottamisesta ja irtisanomisesta.
Rehtori voi siirtää henkilöstön
ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian ammattikorkeakoulun
muun toimielimen tai henkilöstöön kuuluvan
ratkaistavaksi. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja
käyttää puhevaltaa ammattikorkeakoulun
kaikkien toimielinten kokouksissa.
Rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän
on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin
tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito
sekä käytännössä osoitettu
hyvä johtamistaito. Rehtoriksi voidaan kuitenkin valita
ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, jos hänet
muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään.
Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän
hallitsee toimiluvan mukaisen ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielen.
Edellä 1 momentissa mainittuja rehtorin tehtäviä ei
voi siirtää yhtiökokouksen päätösvaltaan.
Osakeyhtiölain 5 luvun 2 §:n 2 momenttia osakkeenomistajien
oikeudesta päättää toimitusjohtajan
toimivaltaan kuuluva asia ja 6 luvun 7 §:ää asian
siirtämisestä yhtiökokoukselle ei sovelleta
ammattikorkeakouluosakeyhtiössä.
19 §
Tutkintolautakunta
Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten
ammattikorkeakoulussa voi olla yksi tai useampi tutkintolautakunta
tai vastaava muu toimielin.
Tutkintolautakuntaan tai vastaavaan muuhun toimielimeen kuuluu
puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla kaikilla
on henkilökohtainen varajäsen. Tutkintolautakunnan
puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän
henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun
hallitus.
Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla
yliopettaja tai lehtori. Tutkintolautakunnan muina jäseninä on
ammattikorkeakoulun opettajia ja vähintään
yksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija.
20 §
Johtosäännöt ja määräykset
Ammattikorkeakoulun toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään
ammattikorkeakoulun johtosäännössä ja
muissa vastaavissa ammattikorkeakoulun sisäisissä määräyksissä.
21 §
Hallintomenettely ja julkisuus
Ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan
hallintolakia (434/2003) julkisten hallintotehtävien
osalta. Hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan
kuitenkin kaikessa ammattikorkeakoulun toiminnassa. Mainitun lain
28 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohtaa sovelletaan ammattikorkeakouluun
sekä ammattikorkeakoulun muodostamaan kirjanpitolaissa (1336/1997)
tarkoitettuun konserniin kuuluvaan yhteisöön vain
asiassa, jossa ammattikorkeakoulun ja yhteisön edut ovat
ristiriidassa keskenään tai jossa asian tasapuolinen
käsittely sitä edellyttää.
Ammattikorkeakoulun toiminnan julkisuuteen ja ammattikorkeakoulun
opiskelijakunnan tämän lain mukaisen toiminnan
julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään mainitun
lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen
toiminnan julkisuudesta.
6 luku
Opiskelu ammattikorkeakoulussa ja opiskelijat
25 §
Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut:
1) lukion oppimäärän tai
ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa
laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;
2) vähintään kolmivuotisen
ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;
3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
(631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon,
erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon;
taikka
4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa
antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa
opiskelijaksi myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö,
jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät
tiedot ja taidot opintoja varten.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin
opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut soveltuvan
ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon
ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus
asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Vaadittavan työkokemuksen tulee olla kertynyt sen lukukauden alkuun
mennessä, jolloin koulutus alkaa. Käsi- ja taideteollisuusalalla,
viestintä- ja kuvataidealalla, teatteri- ja tanssialalla sekä musiikkialalla
työkokemuksen asemesta voidaan vaatia vastaavan pituinen
taiteellinen toiminta. Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen
tutkinnon suorittaneelta, joka on sittemmin suorittanut korkeakoulututkinnon,
voidaan vaadittavaksi työkokemukseksi hyväksyä myös
ennen korkeakoulututkinnon suorittamista saatu työkokemus
asianomaiselta alalta.
Ammatilliseen opettajankoulutukseen voidaan ottaa se, jolla
on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai
ammatillisen koulutuksen opettajan toimeen.
26 §
Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset
Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka
ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi
ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan
tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin
liittyviin käytännön tehtäviin
tai harjoitteluun, jos 33 §:ssä tarkoitettuihin
opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät
ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.
Opiskelijaksi ottamisen esteenä 33 §:ssä tarkoitettuihin
opintoihin on myös ammatillisesta koulutuksesta annetun
lain (630/1998) 32 §:n, ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohdan, tämän
lain 33 §:n tai yliopistolain (558/2009)
43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva
päätös, jos toisten terveyden ja turvallisuuden
suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.
Ammattikorkeakoulun tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto
siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia
ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy.
27 §
Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti
Jäljempänä 33 §:ssä tarkoitettuihin
opintoihin opiskelijaksi pyrkivän tulee ammattikorkeakoulun
pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin
edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot
sekä tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä.
Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada opiskelijaksi
ottamisen edellyttämät välttämättömät
tiedot opiskelijaksi pyrkivän opiskeluoikeuden peruuttamista
koskevasta päätöksestä ja sen
perusteluista toiselta ammattikorkeakoululta, yliopistolta ja koulutuksen
järjestäjältä.
28 §
Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen
Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu. Opiskelijat otetaan suorittamaan
ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Valittaessa opiskelijoita ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijavalinta
järjestetään korkeakoulujen yhteishaussa.
Korkeakoulujen yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa
opiskelijoita muuhun kuin tämän lain nojalla rahoitettavaan
koulutukseen tai otettaessa siirto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu
voi lisäksi päättää jättää yhteishaun
ulkopuolelle vieraskielisen koulutuksen sekä sellaisen
rajatulle kohderyhmälle suunnatun koulutuksen, johon hakevien
kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt
erikseen.
Ammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan
perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella
jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään
kuuluviin hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenmukaisia
valintaperusteita.
Osa haettavista opiskelupaikoista voidaan varata niille, jotka
eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän
mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon
johtavaa opiskelupaikkaa. Ammattikorkeakoulun tulee tällöin
turvata asianmukaiset hakeutumismahdollisuudet myös korkeakoulututkinnon
suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille henkilöille.
Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että näihin eri
hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen
eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman
erilaisiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eri henkilöryhmiin
kuuluvien osuus kaikista hakijoista, mahdollisuus siirtyä opintoihin
muutoin kuin yhteishaun kautta sekä muut näihin
rinnastettavat seikat.
Hakija voi korkeakoulujen yhteishaussa tulla hyväksytyksi
vain yhteen hakukohteeseen. Yhteishaussa käytetään
opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta
tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa
laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä.
Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä annetaan
tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
Opiskelijaksi hyväksytyn on ammattikorkeakoulun hyväksymisilmoituksessa
mainittavan määräajan kuluessa ilmoitettava
ammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta tai hän
menettää opiskelupaikkansa. Ammattikorkeakoulun
on viipymättä merkittävä tieto
opiskelupaikan vastaanottamisesta opiskelijavalintarekisteristä,
korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä
annetun
lain 1 §:ssä tarkoitettuun korkeakoulujen
hakurekisteriin.
29 §
Opiskelijaksi ilmoittautuminen
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa
vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla
ilmoittautua ammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet
merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi
ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla
ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissaolevaksi.
Opiskelija voi perustellusta syystä muuttaa ilmoitustaan
lukuvuoden aikana.
30 §
Opiskeluoikeus
Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon
tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat
opinnot asianomaisen opetussuunnitelman sekä ammattikorkeakoulun
tutkintosäännössä määrättyjen
perusteiden mukaisesti.
Kokopäiväopiskelijan on suoritettava 1 momentissa
tarkoitetut opinnot viimeistään yhtä vuotta
niiden laajuutta pidemmässä ajassa. Opiskelija
voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella
olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä aikaa
ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Muun opiskelijan 1
momentissa tarkoitettujen opintojen enimmäisajan perusteista määrätään
ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot on suoritettava viimeistään
vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, jollei
ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta.
Osa-aikaisesti suoritettaviksi tarkoitetut opettajankoulutusopinnot
on suoritettava kolmessa vuodessa.
31 §
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Ammattikorkeakoulu voi hyväksyä järjestyssäännöt
tai antaa muut järjestysmääräykset,
joilla edistetään sisäistä järjestystä,
opiskelun esteetöntä sujumista sekä ammattikorkeakouluyhteisön
turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja
muissa järjestysmääräyksissä voidaan
antaa ammattikorkeakouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden
kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön
järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä.
Lisäksi määräyksiä voidaan
antaa ammattikorkeakoulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta
ja liikkumisesta ammattikorkeakoulun tiloissa ja alueella.
32 §
Opiskeluoikeuden menettäminen
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 29 §:ssä säädetyllä tavalla,
menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen
opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa
niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta
uudelleen opiskeluoikeutta.
Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 30 §:n
2 momentissa säädetyssä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa,
jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle
lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.
33 §
Opiskeluoikeuden peruuttaminen
Kun opintoihin sisältyy alaikäisten
turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen
turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ammattikorkeakoulu voi peruuttaa
opiskeluoikeuden, jos:
1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti
opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden
osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan
opintoihin liittyvissä käytännön
tehtävissä tai harjoittelussa;
2) on ilmeistä, että opiskelija ei
terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään
täytä 26 §:n 1 momentin
mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai
3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen 26 §:n
2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta
päätöksestä, joka olisi voinut
estää hänen valintansa opiskelijaksi.
Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät
olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä,
ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen
alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen
rikoslain (39/1889) 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä,
20 luvussa, 21 luvun 1—3 tai 6 §:ssä,
31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4
a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.
Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista ammattikorkeakoulun on
selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa
tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen.
Opiskelija voidaan tämän suostumuksella siirtää ammattikorkeakoulun
sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset
hän täyttää.
Opinnoista, joihin tätä pykälää sovelletaan, säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
34 §
Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti
Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla
on 33 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu terveydentilaan
tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan
määrätä terveydentilan toteamiseksi
laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin
tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan
tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Ammattikorkeakoulu vastaa
määräämistään tarkastuksista
ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.
Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia
varten ammattikorkeakoulun osoittaman, ammattia itsenäisesti
harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen
lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus
tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen
tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä opiskelun
edellyttämien terveydentilavaatimusten johdosta.
Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arvioinnin
edellyttämät välttämättömät
tiedot opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja
sen perusteluista toiselta ammattikorkeakoululta, yliopistolta ja
koulutuksen järjestäjältä.
Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa
33 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden
arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain
(770/1993) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu
ote rikosrekisteristä, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa
tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä,
jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten
parissa työskentelyä.
Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada toiselta ammattikorkeakoululta
opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät
tiedot vireillä olevasta 33 §:ssä tarkoitetusta
opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä,
jos opiskelija on hakenut ammattikorkeakouluun siirto-opiskelijana.
Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten
estämättä velvollisuus antaa Sosiaali-
ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen
tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot
vireillä olevasta 33 §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden
peruuttamista koskevasta käsittelystä sekä opiskeluoikeuden
peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja
sen perusteluista.
35 §
Opiskeluoikeuden palauttaminen
Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus 33 §:n 1
momentin 2 kohdan perusteella, voi hakea ammattikorkeakoululta opiskeluoikeuden
palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa, jos hakija osoittaa,
ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole.
Opiskelijan tulee toimittaa ammattikorkeakoululle terveydentilaansa
koskevat lausunnot. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää ammattikorkeakoulun hallitus.
Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten
estämättä velvollisuus antaa Sosiaali-
ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen
tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot
opiskeluoikeuden palauttamista koskevasta päätöksestä ja
sen perusteluista.
36 §
Huumausainetestaus
Ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään
huumausainetestiä koskevan todistuksen,
jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija
on huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1
momentin 5 kohdassa tarkoitettujen huumausaineiden vaikutuksen alaisena
opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai
harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumausaineista.
Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen
on välttämätöntä opiskelijan
toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä,
jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta,
luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja
jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena
toimiminen:
1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen
henkeä tai terveyttä;
2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta;
3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen
tietojen suojaa tai eheyttä; tai
4) merkittävästi lisää ammattikorkeakoulun tai
sen ylläpitäjän tai harjoittelupaikan
hallussa olevien huumausaineiden laittoman kaupan ja leviämisen
riskiä.
Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan
ammattikorkeakoulun osoittaman laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa
todistusta, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty
testi huumausainelain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa
tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi,
sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä,
onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin
kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten,
että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.
Todistus on esitettävä ammattikorkeakoulun määräämässä kohtuullisessa
ajassa.
Jos opiskelijalta on tarkoitus vaatia tässä pykälässä tarkoitettu
huumausainetestiä koskeva todistus, ammattikorkeakoululla
on oltava opiskelijahuollon toimijoiden kanssa yhteistyössä laaditut
kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön
ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi.
Ammattikorkeakoulu vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta
huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista
kustannuksista.
Opiskelijalle tehtävään huumausainetestaukseen
sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain
(1383/2001) 19 §:ssä säädetään
työntekijän testauksesta.
37 §
Opintosuoritusten arviointi ja opintojen hyväksilukeminen
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta
opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua
arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen.
Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään
kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.
Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan ammattikorkeakoulun
päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen
muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa
oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon
kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija
saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti
lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia
opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
38 §
Kurinpito
Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus,
jos hän:
1) häiritsee opetusta;
2) käyttäytyy väkivaltaisesti
tai uhkaavasti;
3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo ammattikorkeakoulun
järjestystä;
4) kieltäytyy 36 §:ssä tarkoitetun
huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka
5) on 36 §:ssä tarkoitetun
selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita
muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin
siten, että hänen toimintakykynsä on
heikentynyt.
Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija
jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen
varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa ammattikorkeakoulusta
määräajaksi, enintään
yhdeksi vuodeksi.
Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti
tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen
henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan
määrätä poistumaan tilasta,
jossa opetusta annetaan, taikka ammattikorkeakoulun järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan
osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään
kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa
vaara, että toisen opiskelijan tai ammattikorkeakoulussa
tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus
kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan
käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen
liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan
häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Jos opiskelija kieltäytyy 34 §:n 1 momentissa tarkoitetuista
terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista,
häneltä voidaan pidättää oikeus
opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu niihin. Jos
opiskelija kieltäytyy 34 §:n 4 momentissa
tarkoitetusta rikosrekisteriotteen antamisesta, häneltä voidaan
pidättää oikeus opiskeluun siihen asti,
kunnes hän antaa sen nähtäväksi.
39 §
Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa
ja kurinpitoasiassa
Opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää ammattikorkeakoulun
hallitus. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen
tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys
ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.
Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää ammattikorkeakoulun
rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta
erottamisesta ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen asian ratkaisemista
on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti
yksilöitävä, hankittava tarpeellinen
selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa
kuulluksi.
Rehtori ja opettaja sekä harjoittelupaikan ohjaaja
voivat 38 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia
yhdessä tai erikseen ja toimenpiteet tulee kirjata. Hallitus
tekee 38 §:n 4 momentin mukaisen päätöksen.
Samalla kun opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskelijan määräaikaista
erottamisesta tai opiskelusta pidättämisestä päätetään,
on päätettävä päätöksen
täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla
olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.
40 §
Arkaluonteisten tietojen käsittely
Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa
koskevia 27 ja 34—36 §:n mukaisia tietoja saavat
käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät
päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeuden
peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta
taikka antavat lausuntoja mainituista asioista.
Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 33 §:n
2 momentin mukaista tietoa saavat käsitellä vain
ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen
opiskeluoikeuden peruuttamisesta.
Ammattikorkeakoulun tulee määritellä ne tehtävät,
joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä.
Ammattikorkeakoulun on säilytettävä arkaluonteiset
tiedot erillään muista henkilötiedoista.
Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi,
kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten
tehtävien edellyttämää perustetta,
kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua
tietojen merkitsemisestä rekisteriin.
Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia
(523/1999), jollei tässä laissa toisin
säädetä.
41 §
Opiskelijakunta
Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat
kuulua tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta voi
hyväksyä jäsenikseen myös muita
ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelijakunnan tarkoituksena
on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja
edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia
ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa
liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan
tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa
opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.
Opiskelijakunnan erityisenä tehtävänä on:
1) nimetä opiskelijoiden edustajat 4 luvussa tarkoitettuihin
ammattikorkeakoulun toimielimiin;
2) nimetä opiskelijoiden edustajat opintotukilain
(65/1994) 9 §:n mukaiseen ammattikorkeakoulun
opintotukilautakuntaan; sekä
3) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain (1326/2010)
17 §:ssä säädetyn opiskeluterveydenhuollon
ja sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 11—14 §:ssä säädettyjen
opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.
Opiskelijakunnan tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseen
soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan opiskelijakunnan
omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla,
joita opiskelijakunnalla on oikeus määrätä opiskelijakunnan
jäsenten suoritettavaksi.
Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnan
hallintoa varten on edustajisto ja hallitus. Opiskelijakunnan hallinnosta
määrätään tarkemmin
opiskelijakunnan säännöissä,
jotka vahvistaa rehtori. Opiskelijakunnan kielenä on ammattikorkeakoulun
toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli.
Opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan, yhdistyslakia (503/1989),
jollei tästä laista muuta johdu.
Opiskelijakunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen
saa hakea oikaisua päätöksen tehneeltä toimielimeltä.
Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään
hallintolaissa. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea
muutosta valittamalla.
Opiskelijakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon,
kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville.
7 luku
Ammattikorkeakoulun ohjaus ja rahoitus
42 §
Tavoitteiden asettaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu
sopivat määrävuosiksi kerrallaan ammattikorkeakoulun
toiminnalle asetettavista koulutus-, tutkimus-, kehittämis-
ja innovaatiotoiminnan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista
tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista.
Ammattikorkeakoulun puolesta sopimuksen allekirjoittavat hallituksen
puheenjohtaja ja rehtori.
Jos ammattikorkeakoulun määrällisiä tavoitteita
ei saada valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteensovitetuiksi,
opetus- ja kulttuuriministeriö voi kuultuaan ammattikorkeakoulua
yksittäisen ammattikorkeakoulun osalta päättää määrällisistä ja
laadullisista tavoitteista.
Ammattikorkeakoulun mahdollisuus toteuttaa tavoitteensa suomen
tai ruotsin kielellä turvataan.
43 §
Valtion rahoituksen määräytymisperusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille
rahoitusta tässä laissa säädettyjen
tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan
määrärahan rajoissa.
Edellisenä vuonna ammattikorkeakouluille osoitettua
1 momentissa tarkoitettua talousarvion määrärahaa
korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta ammattikorkeakouluindeksin vuotuista
kustannustason nousua vastaavasti. Ammattikorkeakouluindeksi muodostuu
yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille
perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan
laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan
ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella.
Ammattikorkeakouluille korvataan arvonlisäverolain
(1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin
koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin
liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin
sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille
aiheutuneista kustannuksista. Korvaus perustuu viimeksi toteutuneen
vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoitusta myöntäessään
asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun ammattikorkeakouluindeksin
laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta sekä 3
momentissa tarkoitettujen rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta
annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston
asetuksella. Laskennallisin perustein myönnettävän
rahoituksen perusteena olevista laskentakriteereistä säädetään
opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
44 §
Ammattikorkeakoulujen yhteisten menojen rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoittaa kaikkien
ammattikorkeakoulujen yhteisiä toimintoja valtion talousarvioon
otetun määrärahan rajoissa.
45 §
Seuranta ja raportointi
Ammattikorkeakoulun tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle
sen määräämät koulutuksen
ja tutkimuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja
muut seurannan ja ohjauksen edellyttämät tiedot
ministeriön päättämällä tavalla.
46 §
Maksatus
Toiminnan rahoitus maksetaan ammattikorkeakouluille tasasuurina
erinä joka kuukauden kolmantena pankkipäivänä.
47 §
Rahoituksen maksatuksen keskeytys
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi määrätä tässä laissa
tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi,
jos:
1) on ilmeistä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä rahoituksen
perusteena olevaa toimintaa, tai rahoituksen saaja olennaisessa
määrin toimii vastoin tämän
lain säännöksiä; tai
2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta
varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet tai ne
ovat olleet virheellisiä.
48 §
Maksetun rahoituksen palauttaminen
Ammattikorkeakoulun tulee viipymättä palauttaa
sille virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti maksettu
rahoitus. Ammattikorkeakoulun tulee palauttaa myös se rahoitusosuus,
jota ei voida käyttää sovitun mukaisesti.
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei koske laskennallisen perusteen mukaan myönnetyn toiminnan
rahoituksen ja toteutuneiden kustannusten välistä erotusta.
49 §
Takaisinperintä
Opetus- ja kulttuuriministeriön on määrättävä maksettu
rahoitus takaisin perittäväksi, jos ammattikorkeakoulu
on:
1) jättänyt palauttamatta rahoituksen,
joka 48 §:n mukaan on palautettava;
2) käyttänyt rahoitusta olennaisesti
muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty;
3) antanut opetus- ja kulttuuriministeriölle väärän
tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti
vaikuttamaan rahoituksen saantiin, määrään
tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; tai
4) muutoin 1—3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti
rikkonut rahoituksen käyttämistä koskevia
säännöksiä tai rahoituspäätökseen
otettuja ehtoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön on tehtävä takaisinperintää koskeva
päätös kahden vuoden kuluessa siitä,
kun sen tietoon on tullut seikka, jonka nojalla rahoituksen maksamisen
keskeyttämiseen tai lopettamiseen taikka rahoituksen perintään
voidaan ryhtyä. Päätös takaisinperinnästä on
tehtävä kuitenkin viimeistään
viiden vuoden kuluessa rahoituksen maksamisesta.
50 §
Korko ja viivästyskorko
Ammattikorkeakoulun on maksettava palautettavalle tai takaisin
perittävälle määrälle
rahoituksen maksupäivästä korkolain 3 §:n
2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.
Jos takaisin perittävää määrää ei
makseta viimeistään opetus- ja kulttuuriministeriön
asettamana eräpäivänä, sille
on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan
mukaan.
51 §
Kuittaus
Palautettava tai takaisin perittävä määrä korkoineen
voidaan periä siten, että se vähennetään ammattikorkeakoululle
myöhemmin maksettavasta tämän lain mukaisesta
rahoituksesta.
52 §
Muutoksenhaku rahoitusta koskevaan päätökseen
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta koskevaan
päätökseen, 47 §:n
mukaiseen rahoituksen maksatuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen,
49 §:n mukaiseen takaisinperintäpäätökseen
ja 51 §:n mukaiseen kuittausta koskevaan päätökseen
haetaan oikaisua ja muutosta noudattaen mitä valtionavustuslain
(688/2001) 34 §:ssä säädetään.
53 §
Täytäntöönpano
Päätös voidaan panna täytäntöön
muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin
määrää. Oikaisuvaatimuksen johdosta
annettu 49 §:ssä tarkoitettu takaisinperintäpäätös
on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään
verojen ja maksujen täytäntöönpanosta
annetussa laissa.
9 luku
Muutoksenhaku
57 §
Oikaisumenettely
Opiskelijaksi hakenut saa vaatia ammattikorkeakoulun toimielimeltä oikaisua
opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen
14 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on
ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen
perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi
vaatia oikaisua. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisuvaatimuksen
johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
Opiskelija saa vaatia ammattikorkeakoulun määräämältä toimielimeltä oikaisua
32 §:n mukaisesti annettuun opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan
päätökseen 14 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Opintosuorituksensa arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen
tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen
tyytymätön opiskelija saa vaatia siihen suullisesti
tai kirjallisesti oikaisua, arvostelusta sen suorittaneelta opettajalta
ja opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen
tehneeltä. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisuvaatimus
on tehtävä 14 päivän kuluessa
siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus
saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen
omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisuvaatimus
on tehtävä 14 päivän kuluessa
päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa
tarkoitetun oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen
tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua tutkintolautakunnalta
tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimielimeltä 14
päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään
hallintolaissa.
58 §
Muutoksenhaku ammattikorkeakoulun päätökseen
Päätökseen, joka koskee 33 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden
peruuttamista tai 35 §:ssä tarkoitettua
opiskeluoikeuden palauttamista, saa hakea muutosta valittamalla
opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan 14 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista
siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Muutoksenhausta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen säädetään
opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetussa laissa (956/2011).
Muuhun ammattikorkeakoulun hallintoasiassa antamaan päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka
tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka
sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään,
jollei muualla laissa toisin säädetä.
Valitus päätöksestä, joka
koskee opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskeluoikeuden palauttamista
ja 38 §:ssä tarkoitettua varoitusta, määräaikaista
erottamista ja opiskelusta pidättämistä,
tulee käsitellä kiireellisenä.
59 §
Opiskeluoikeuden peruuttamista ja kurinpitoa koskevan päätöksen
täytäntöönpano
Opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskelijan määräaikaista
erottamista ja opiskelusta pidättämistä koskeva
päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta
huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
60 §
Valituskiellot
Ammattikorkeakoulun päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla, jos se koskee:
1) hallituksen, rehtorin tai johtosäännössä määrätyn
toimielimen tekemää ammattikorkeakoulun toimielimen
valintaa;
2) johtosääntöä tai
muuta yleistä määräystä;
3) opetussuunnitelmaa taikka muuta opetuksen järjestelyä koskevaa
määräystä;
4) apurahaa tai avustusta.
Opintosuoritusten arvostelua ja hyväksilukemista koskevaan
oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla.
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka
koskee 28 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi
ottamista, 32 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden
menettämistä tai 38 §:ssä tarkoitettua
kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.
61 §
Valituslupa
Jollei muualla laissa toisin säädetä,
hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea
muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
10 luku
Erinäiset säädökset
62 §
Laadun arviointi
Ammattikorkeakoulu vastaa järjestämänsä koulutuksen
ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä.
Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa
ja niiden vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulun on myös osallistuttava
ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti
ja julkistettava järjestämänsä arvioinnin
tulokset.
Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen
arviointikeskuksesta
annetussa laissa (1295/2013).
63 §
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
Valtioneuvosto hyväksyy määrävuosiksi
kerrallaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman,
joka sisältää ammattikorkeakoulujen yleiset
kehittämistavoitteet. Tarkempia säännöksiä suunnitelmasta
annetaan valtioneuvoston asetuksella.
64 §
Ammattikorkeakoulujen yhteistyö
Ammattikorkeakoulut voivat sopia yhteisistä koulutus-
ja tutkimusyksiköistä ammattikorkeakoulujen toiminnan
yhteensovittamiseksi tai yhteisten hankkeiden, tutkimus- ja kehitystyön
tai muun yhteistoiminnan edistämiseksi.
Ammattikorkeakoululla voi olla lakisääteisiä tehtäviensä hoitoa
tukevia yhteisiä yksiköitä yliopistojen,
tutkimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten yhteisöjen
tai säätiöiden kanssa.
65 §
Tietojensaantioikeus
Ammattikorkeakoululla on tehtäviään hoitaessaan
oikeus saada valtion ja kunnan viranomaiselta koulutuksen suunnittelun
ja järjestämisen kannalta tarpeelliset tilastotiedot
ja muut vastaavat tiedot.
Ammattikorkeakoulun tulee pyynnöstä toimittaa
opetus- ja kulttuuriministeriölle sen määräämät
koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan
edellyttämät tiedot.
Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia
ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja
on tiedon haltijalla salassapitosäännösten
estämättä oikeus antaa:
1) ammattikorkeakoulun rehtorille ja ammattikorkeakoulun
turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun
turvallisuuden varmistamiseksi;
2) opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin
opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten;
3) opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille
opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin
tukitoimiin ohjaamista varten;
4) harjoittelusta vastaaville henkilöille
opiskelijan sekä harjoittelupaikan henkilöstön
ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi;
5) poliisille ja ammattikorkeakoulun edustajalle, joka
on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä,
välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi
tai jos opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan
vaaraksi muiden turvallisuudelle.
66 §
Varautumissuunnitelmat
Ammattikorkeakoulujen tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa
tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein
varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön
hoitaminen myös poikkeusoloissa sekä häiriö-
ja erityistilanteissa. Varautumissuunnitelmat sekä häiriö-
ja erityistilanteista laaditut tilannekuvaraportit on pyynnöstä toimitettava opetus-
ja kulttuuriministeriölle.
Varautumista valvoo opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jos varautumisessa havaitaan puutteita, opetus- ja kulttuuriministeriö voi
määrätä puutteiden korjaamisesta.
67 §
Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittaminen
Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamista ja kehittämistä varten
olevasta neuvottelukunnasta säädetään
yliopistolain 92 §:ssä.
68 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tällä lailla kumotaan ammattikorkeakoululaki
(351/2003), jäljempänä vanha
ammattikorkeakoululaki.
Tämän lain 28 §:n 4 momentissa
tarkoitettua mahdollisuutta varata osa aloituspaikoista hakijoille,
jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän
mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet
korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, sovelletaan hakijaan,
joka on ottanut opiskelupaikan vastaan keväällä 2014
tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa.
Tämän lain 33 §:n 2 momenttia
sovelletaan 31 päivän joulukuuta 2011
jälkeen opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevien
toimilupien voimassaolo päättyy tämän
lain tullessa voimaan.
Osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjän
toimilupa siirretään tämän lain
mukaiseksi osakeyhtiön toimiluvaksi 1 päivästä tammikuuta
2015. Jos ylläpitäjä ei ole toimittanut
opetus- ja kulttuuriministeriölle tämän
lain mukaista yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta ministeriön
määräämään
ajankohtaan mennessä, siirrettävä toimilupa
myönnetään määräaikaisena
yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen saattamiseksi
tämän lain mukaisiksi tai toistaiseksi voimassa
olevassa toimiluvassa asetetaan määräaika
puutteiden korjaamiseksi.
Muiden kuin osakeyhtiömuotoisten ylläpitäjien
tulee hakea osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa
ammattikorkeakoulutoimintaan.
Valtioneuvosto voi myöntää määräaikaisen toimiluvan
sellaiselle kuntayhtymälle, jolla on tämän
lain voimaan tullessa vanhan ammattikorkeakoululain mukainen toimilupa,
ja jolle ei tämän lain 7 §:n
mukaan myönnetä toimilupaa. Määräaikainen
lupa voidaan myöntää, jos se on tarpeen
ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloittaneiden
aseman turvaamiseksi, ammattikorkeakoulutoiminnan uudelleenjärjestämiseksi tai
muusta erityisestä syystä. Määräaikainen
toimilupa voi olla voimassa enintään 31 päivään joulukuuta
2016. Jos muu kuin osakeyhtiömuotoinen ylläpitäjä,
joka on hakenut osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa,
ei ole toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle tämän
lain mukaista yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta ministeriön
määräämään
ajankohtaan mennessä, toimilupa myönnetään
määräaikaisena yhtiöjärjestyksen
ja osakassopimuksen saattamiseksi tämän lain mukaisiksi
tai toistaiseksi voimassa olevassa toimiluvassa asetetaan määräaika
puutteiden korjaamiseksi.
Sen estämättä, mitä muualla
säädetään toimilupiin liittyvistä maksuista,
toimiluvan hakijalta ei peritä maksua niistä tämän
lain nojalla myönnettävistä toimiluvista,
joiden voimassaolo alkaa tämän lain tullessa voimaan.
Toimiluvan siirtämistä ja toimilupaa hakevan ammattikorkeakoulun
tulee huolehtia siitä, että tämän
lain mukainen ammattikorkeakoulu voi järjestäytyä ja
aloittaa kokonaisuudessaan toimintansa tämän lain
mukaisena ammattikorkeakouluna 1 päivänä tammikuuta
2015.
Sen estämättä, mitä 43 §:ssä säädetään,
siirtymäkaudella 2015—2016 otetaan huomioon vuoden
2014 rahoitusjärjestelmän mukaisiin opiskelijamääriin
ja yksikköhintoihin kohdistuneet rajaukset
ammattikorkeakoulukohtaisesti laskettavilla rahoituserillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää hakemuksesta
vuosina 2015 ja 2016 ammattikorkeakouluille rahoitusta arvonlisäverolain
30 §:ssä tarkoitettujen arvonlisäverojen
kattamiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö korvaa hakemuksesta
vuonna 2016 kertaluontoisesti ne yksikköhinnan korotukset,
joihin ammattikorkeakouluilla on ollut oikeus opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 §:n
2 momentin perusteella.