Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
EV 147/2012 vp - HE 99/2012 vp
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi opintotuen muutoksenhakulautakunnasta (HE 99/2012 vp).
Sivistysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (SiVM 7/2012 vp).
Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan opintotukilain (65/1994) 32 § sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1322/2003, 1080/2006, 390/2007 ja 1321/2010, sekä
muutetaan 5 a §:n 2 ja 4 momentti, 7 §:n 1, 6 ja 9 momentti, 9 a §:n 1 momentti, 14 §:n 3 momentti ja 14 a §:n 3 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 5 a §:n 2 ja 4 momentti laissa 345/2004, 7 §:n 1, 6 ja 9 momentti laissa 52/2011, 9 a §:n 1 momentti ja 14 a §:n 3 momentti laissa 408/2005 sekä 14 §:n 3 momentti laissa 792/2007, seuraavasti:
Päätoimiset opinnot
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille suunnatun oppimäärän mukaisina lukio-opintoina.
Ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavat opinnot ovat päätoimisia, jos oppilaitos on määritellyt ne päätoimisiksi. Korkeakouluopinnot voidaan katsoa päätoimisiksi myös, jos opintojen laajuus vastaa keskimäärin vähintään viittä opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Muut opinnot voidaan katsoa päätoimisiksi myös, jos opintojen laajuus vastaa 2 tai 3 momentissa tarkoitettuja päätoimisia opintoja. Opintotukea ei kuitenkaan myönnetä kokonaan etäopintoina järjestettäviin opintoihin.
Opintotukeen oikeuttava aika
Muissa opinnoissa kuin korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi.
Ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettavassa tutkinnossa opintotukeen oikeuttava aika määräytyy tässä pykälässä säädetyin perustein tutkinnon laajuuden perusteella.
Muussa oppilaitoksessa säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä opintotukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Säännönmukaisella opiskeluajalla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 31 §:n 1 momentin tai lukiolain 24 §:n 1 momentin mukaista pidentämätöntä suoritusaikaa taikka opetussuunnitelman mukaista suoritusaikaa, jos suoritusaikaa ei ole lainsäädännössä määritelty.
Opintotukilautakunnan tehtävät
Opintotukilautakunnan tehtävänä on:
1) seurata opintojen edistymistä ja antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto opintojen edistymisestä;
2) määritellä kesäaikana harjoitettavien opintojen riittävä laajuus;
3) antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto siitä, voidaanko enimmäisajan opintotukea saaneen opiskelijan opintotukeen oikeuttavaa aikaa pidentää 7 a §:ssä säädetyllä tavalla.
Asumislisä
Ulkomailla opiskelevalle myönnetään asumislisää samoin edellytyksin kuin Suomessa opiskelevalle. Ulkomailla opiskelevalla ja asuvalla on kuitenkin oikeus asumislisään sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään.
Asumislisän määrä
Asumislisän määrä on 210 euroa kuukaudessa, jos opiskelija opiskelee ja asuu ulkomailla. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää asumislisän määrästä maissa, joissa vuokrataso on alhainen.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 9 a §:n 1 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2013. Lain 32 §:n kumoaminen tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 7 §:n 6 momenttia sovelletaan, jos opiskelija on ottanut opiskelijavalinnassa opiskelupaikan vastaan tai ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevaksi kyseisissä opinnoissa 1 päivänä elokuuta 2013 tai myöhemmin. Ennen tätä ajankohtaa aloitettuihin opintoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
kumotaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) 3 a §:n 1 momentin 1 kohta ja 10 §, sellaisina kuin ne ovat, 3 a §:n 1 momentin 1 kohta laissa 1389/2007 ja 10 § laissa 346/2004, sekä
muutetaan 7 §:n 1 momentti ja 14 §, sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 1 momentti laissa 53/2011 ja 14 § laissa 365/2004, seuraavasti:
Myöntäminen ja maksaminen
Koulumatkatuen myöntää Kansaneläkelaitos. Kalenterikuukausi oikeuttaa koulumatkatukeen, jos siinä on vähintään 18 koulumatkatukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää.
Viittaussäännös
Jollei tässä laissa toisin säädetä, koulumatkatukea koskevassa asiassa noudatetaan, mitä opintotukilaissa säädetään opintotuen toimeenpanosta, tarkistamisesta ja keskeyttämisestä, takaisinperinnästä ja takaisinperintäsaatavan vanhentumisesta, itseoikaisusta, päätöksen poistamisesta, asiavirheen korjaamisesta, tietojen saamisesta, käytöstä ja luovuttamisesta, ulosmittaus- ja siirtokiellosta sekä rahoituksesta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Muutoksenhakulautakunnan tehtävä ja jäsenet
Tehtävä ja toimivalta
Opintotuen muutoksenhakulautakunta (muutoksenhakulautakunta) toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena opintotukilain (65/1994) sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) mukaisissa asioissa.
Muutoksenhakulautakunta toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Kokoonpano
Muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja, sivutoiminen varapuheenjohtaja ja neljä muuta sivutoimista jäsentä. Varapuheenjohtajalla ja muilla jäsenillä on kullakin henkilökohtainen varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös henkilökohtaiseen varajäseneen.
Jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.
Jäsenten kelpoisuus
Päätoimisen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla muun oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneita.
Muista jäsenistä kahden tulee olla perehtyneitä korkeakouluopintoihin ja kahden perusopetuksen jälkeisiin yleissivistäviin tai ammatillisiin opintoihin.
Päätoiminen puheenjohtaja
Valtioneuvosto nimittää opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä päätoimisen puheenjohtajan toistaiseksi.
Päätoiminen puheenjohtaja johtaa muutoksenhakulautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta, valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa sekä vastaa lautakunnan hallinnollisista asioista työjärjestyksessä tarkemmin määrätyllä tavalla.
Jäsenten nimittäminen
Valtioneuvosto nimittää opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä varapuheenjohtajan ja muut sivutoimiset jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jos sivutoimisen jäsenen paikka vapautuu kesken toimikauden, nimitetään uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Jäsenen oikeuteen pysyä tehtävässään sovelletaan, mitä tuomarinviran haltijasta säädetään.
Tuomarinvala ja -vakuutus
Päätoimisen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muun jäsenen on vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus, jollei hän ole tehnyt sitä jo aiemmin. Valan ja vakuutuksen antamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a ja 7 §:ssä.
Esittelijät
Muutoksenhakulautakunnassa on tarpeellinen määrä esittelijöitä. Esittelijällä on oltava muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.
2 luku
Asioiden käsittely muutoksenhakulautakunnassa
Asioiden ratkaiseminen
Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä jaostossa, yhden tuomarin kokoonpanossa tai täysistunnossa.
Muut asiat ratkaistaan täysistunnossa, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
Jaostot
Jaostossa on kolme jäsentä. Jaoston puheenjohtajana on päätoiminen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja muina jäseninä kaksi opintoihin perehtynyttä jäsentä. Muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja määrää jaostojen puheenjohtajat ja muut jäsenet.
Jaosto on päätösvaltainen, kun kaikki jaoston jäsenet ovat läsnä.
Puheenjohtajan ratkaistavat asiat
Päätoiminen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ratkaisee asiat, joissa on kysymys:
1) valituksen tai poistohakemuksen peruuttamisesta;
2) hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 2 momentin mukaisesta valituksen tai hakemuksen tutkimatta jättämisestä;
3) uuden selvityksen johdosta Kansaneläkelaitokselle tai opintotukilautakunnalle kokonaisuudessaan palautettavasta tai siirrettävästä asiasta; taikka
4) hakemuksesta, joka koskee tietojen tai asiakirjojen tiedoksisaantia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain (381/2007) nojalla tai pyynnöstä, joka koskee tiedon antamista asiakirjasta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiat voidaan ratkaista kuitenkin myös 9 §:ssä tarkoitetussa jaostossa, jos asian laatu sitä edellyttää.
Täysistunto
Jos lautakunnassa ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä lain soveltamisen kannalta muissa vastaavanlaisissa tapauksissa tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, päätoiminen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jaosto voi määrätä asian käsiteltäväksi täysistunnossa.
Täysistunto on päätösvaltainen, kun täysistunnon puheenjohtajana toimiva päätoiminen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä ovat läsnä.
Hallintolainkäyttölain soveltaminen
Asian käsittelyyn muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia, jollei erikseen toisin säädetä.
Mitä hallintolainkäyttölain 38 §:ssä säädetään suullisen käsittelyn toimittamisesta yksityisen asianosaisen pyynnöstä hallinto-oikeudessa, koskee suullisen käsittelyn toimittamista muutoksenhakulautakunnassa. Muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan myös asian käsittelyä ja selvittämistä koskevia hallintolainkäyttölain 37 ja 39—50 §:n säännöksiä sen estämättä, mitä mainitun lain 2 §:n 1 momentissa säädetään.
Muutoksenhakulautakunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa ei noudateta hallintolainkäyttölain 11 luvun säännöksiä ylimääräisestä muutoksenhausta. Päätöksen poistamista koskevaan menettelyyn sovelletaan muuten, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään valituksesta.
Käsittelyn julkisuus
Oikeudenkäynnin julkisuuteen muutoksenhakulautakunnassa ja muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanoon asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta, sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annettua lakia.
Päätöksen tiedoksianto
Muutoksenhakulautakunnan päätös voidaan antaa tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa postiosoitteeseen. Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu, jollei muuta näytetä.
3 luku
Erinäiset säännökset
Työjärjestys
Työskentelyn järjestämisestä muutoksenhakulautakunnassa määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jonka muutoksenhakulautakunnan täysistunto vahvistaa.
Voimaantulo
Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2012