3 luku
Velkajärjestelyn aloittaminen
9 a §
Velkajärjestelyn estyminen väliaikaisesta
syystä
Jos velallisella ei väliaikaisena pidettävästä syystä ole
maksuvaraa tai velallinen ei sellaisen syyn vuoksi kykene maksuvarallaan
maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää,
velkajärjestelyä ei voida myöntää.
Syyn väliaikaisuutta ja maksuvaran määrää arvioitaessa
on otettava huomioon erityisesti velallisen ansaintamahdollisuudet.
Syytä ei voida pitää väliaikaisena,
jos maksuvaran puuttuminen tai vähäisyys johtuu
työttömyydestä, joka on yhtäjaksoisesti
tai vähäisin keskeytyksin kestänyt yli
18 kuukautta.
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei sovelleta yksityisenä elinkeinon- tai ammatinharjoittajana elinkeinotoimintaa
harjoittavaan velalliseen. Elinkeinotoimintaa harjoittavaa velallista
koskevista velkajärjestelyn lisäedellytyksistä säädetään
7 luvussa.
10 §
Velkajärjestelyn yleiset esteet
Jollei 10 a §:stä muuta johdu,
velkajärjestelyä ei voida myöntää,
jos:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) velallinen on epäiltynä esitutkinnassa
tai syytteessä rikoksesta taikka hänen syykseen
on luettu rikos, ja hänelle voidaan määrätä rikoksen
perusteella maksuvelvollisuus, eikä velkajärjestelyn
myöntämistä voida pitää perusteltuna
velan määrä, rikoksen laatu, vahingon
kärsineen asema ja muut seikat huomioon ottaen;
3) merkittävänä pidettävää velkaa
on syntynyt elinkeinotoiminnassa, jossa on menetelty törkeän
sopimattomasti velkojia kohtaan tai laiminlyöty olennaisesti
muusta kuin maksukyvyttömyydestä johtuvasta syystä lakisääteisiä velvollisuuksia
tai joka on ollut pääasiallisesti keinottelunluonteista;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7) velkojen perusteesta ja syntyolosuhteista, velallisen
tavasta hoitaa talouttaan tai muista seikoista voidaan päätellä olevan
todennäköistä, että velallinen
on velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen
tai velallisen velkaantumiseen johtaneita toimia voidaan kokonaisuutena
arvioiden pitää piittaamattomina ja vastuuttomina
ottaen huomioon velallisen ikä, asema ja muut olosuhteet
sekä se, ovatko luotonantajat toimineet vastuullisesti;
8) velallinen on velkajärjestelyä varten
antanut taloudellisesta asemastaan vääriä tai
harhaanjohtavia tietoja, laiminlyönyt 6 §:ssä säädetyn
tietojenantovelvollisuutensa tai 7 §:ssä säädetyn
myötävaikutusvelvollisuutensa, rikkonut 12 §:ssä säädetyn
maksu- ja vakuudenasettamiskiellon tai muutoin menettelyllään
tai laiminlyönnillään vaikeuttanut velkajärjestelyä;
9) on perusteltua syytä olettaa, että velallinen ei
tulisi noudattamaan maksuohjelmaa;
10) velalliselle on aikaisemmin vahvistettu maksuohjelma;
tai
11) yksityishenkilöiden välisen merkittävän vahingonkorvauksen,
kauppahinnanpalautuksen tai muun vastaavan velan järjesteleminen olisi
kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta.
10 a §
Velkajärjestelyn myöntäminen yleisestä esteestä huolimatta
Velkajärjestely voidaan 10 §:ssä säädetystä esteestä huolimatta
myöntää, jos siihen on painavia syitä ottaen
erityisesti huomioon velallisen toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta
kulunut aika ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn
merkitys velallisen ja velkojien kannalta.
11 §
Velvollisuus selvittää mahdollisuus sovintoon
ja velkojien myötävaikutusvelvollisuus
Ennen velkajärjestelyn hakemista velallisen on selvitettävä mahdollisuudet
päästä velkojien kanssa sovintoratkaisuun
velkojensa järjestelemisestä, jollei se ole ilmeisen
tarpeetonta velallisen vähäisen maksukyvyn, velkojien
suuren lukumäärän, tuntemattomien velkojien
tai muun syyn vuoksi.
Velkojan tulee hyvän luotonanto- ja perintätavan
mukaisesti myötävaikuttaa sovinnon syntymiseen.
11 b §
Velkaselvittely
Velkajärjestelyn hakemista ja velkatilanteen selvittämistä varten
velkojan tulee kirjallisesti ilmoittaa velalliselle tämän
pyynnöstä:
1) saatavan peruste, eräpäivä ja
määrä pääomaan, korkoon
ja velkojen perimis- ja täytäntöönpanokuluihin
eriteltynä velallisen pyytämälle päivämäärälle
laskettuna (saldopäivä);
2) jos velkojalla on useita saatavia, niitä koskeva
tunnistetieto;
3) velan lopullisen vanhentumisen päivämäärä ja
peruste;
4) vakuusvelan määrä ja
annetut vakuudet;
5) velallisen lisäksi mahdolliset muut velasta vastuussa
olevat;
6) maksuyhteystiedot;
7) puhelinnumero;
8) sähköpostiosoite tai muu sähköisen
tiedonsiirron osoite, johon tässä laissa tarkoitetut
tiedoksiannot ja ilmoitukset toimitetaan (prosessiosoite)
tai postiosoite, jos velkoja ilmoittaa haluavansa käyttää postiosoitetta
prosessiosoitteena; ja
9) muut velallisen pyytämät tiedot,
jotka ovat tarpeen velkajärjestelyhakemuksen tai maksuohjelmaehdotuksen
laatimista varten.
12 a §
Elinkeinonharjoittajia koskevat poikkeukset maksukieltoon
Vakuusvelkojalla on 12 §:ssä säädetyn
kiellon estämättä oikeus saada maksu
velan ehtojen mukaisista, velkajärjestelyn alkamisen jälkeen erääntyvistä koroista
ja muista luottokustannuksista. Velkoja ei voi saattaa voimaan ehtoa
luottokustannusten ennenaikaisesta maksamisesta.
Edellä 12 §:ssä säädetyn
kiellon estämättä elinkeinotoimintaa
harjoittavan velallisen:
1) on maksettava työntekijöiden palkat
ja työstä aiheutuneiden kustannusten korvaukset velkajärjestelyn
alkamista edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta;
2) on maksettava ennen velkajärjestelyn alkamista
kertyneet työntekijöiden lomapalkat ja -korvaukset;
3) pankissa olevan luotollisen maksuliikennetilin tilisuhdetta
ja velalliselle tulevien maksujen ohjaamista tällaiselle
tilille voidaan jatkaa sekä lukea tilille kertyvät
suoritukset pankin tiliin liittyvän luottosaatavan lyhennykseksi.
12 b §
Vakuuden arvon suojaaminen velallisen harjoittaessa elinkeinotoimintaa
Vakuusvelkojalla on oikeus korvaukseen sellaisesta vakuusomaisuuden
arvon alenemisesta velkojan vahingoksi, joka johtuu omaisuuden käyttämisestä velallisen
elinkeinotoiminnassa 13 §:ssä tarkoitetun
perintäkiellon tai 21 §:ssä tarkoitetun
väliaikaisen perintäkiellon voimassaoloaikana.
Suoritettu korvaus luetaan vakuusvelan lyhennykseksi.
Velallisen on pidettävä velkajärjestelyn
piiriin kuuluvan velan vakuutena oleva, velallisen elinkeinotoiminnassa
käytettävä perintäkiellon alainen
omaisuus asianmukaisesti vakuutettuna vahingon varalta.
13 §
Perintäkielto ja turvaamistoimet
Velkajärjestelyn alettua velalliseen ei
saa kohdistaa toimenpiteitä maksukiellon piiriin kuuluvan
velan perimiseksi tai sen suorittamisen turvaamiseksi. Jo aloitettuja
toimenpiteitä ei saa jatkaa. Velalliseen ei tällaisen
velan osalta myöskään saa kohdistaa maksuviivästyksen
seuraamuksia. Tässä säädetyn
kiellon piiriin kuuluvat muun muassa seuraavat toimenpiteet:
1) esinevakuusoikeuteen perustuvien rahaksimuutto-
tai takaisinotto-oikeuksien käyttäminen tai muu
vakuuden hyödyntäminen maksun saamiseksi;
2) velan irtisanominen ja velan perustana olevan sopimuksen
irtisanominen tai purkaminen maksuviivästyksen vuoksi,
lukuun ottamatta tililuottoa koskevan sopimuksen irtisanomista tai purkamista
uuden velan epäämiseksi;
3) velallisella velkojalta olevan saatavan käyttäminen
velkojan saatavan kuittaamiseen lukuun ottamatta veronkantolaissa
(609/2005) tarkoitettua kuittausta;
4) velkajärjestelyn piiriin kuuluvan velan maksun
laiminlyöntiin perustuvan velalliselle haitallisen hallinnollisen
päätöksen tekeminen.
Kiellon vastainen toimi on tehoton. Jos vakuutena olevaa omaisuutta
on kiellon vastaisesti luovutettu, luovutuksensaaja voi kuitenkin
saada vilpittömän mielen suojan sen mukaan kuin erikseen
säädetään. Kielto ei estä velkojaa
panemasta vireille oikeudenkäyntiä tai muuta menettelyä oikeuden
säilyttämiseksi tai täytäntöönpanoperusteen
hankkimiseksi. Kielto ei myöskään estä velkojaa
hakemasta velallisen omaisuutta koskevaa viranomaisen päätöstä turvaamistoimenpiteestä
ja
päätöksen täytäntöönpanoa,
ellei 4 momentista muuta johdu.
Velallisen omaisuutta koskeva, ennen velkajärjestelyn
alkamista määrätty turvaamistoimi pysyy
voimassa, jollei tuomioistuin toisin määrää tai
4 momentista muuta johdu. Ennen turvaamistoimen peruuttamista tai
rajoittamista on toimenpidettä hakeneelle velkojalle varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
Velkajärjestelyn alettua velallisen elinkeinotoiminnassa
käyttämään omaisuuteen ei saa velkajärjestelyn
piiriin kuluvan velan perusteella kohdistaa viranomaisen päätökseen
perustuvaa turvaamistoimenpidettä. Ennen velkajärjestelyn
alkamista määrätty turvaamistoimenpide lakkaa
velkajärjestelyn alkaessa.
15 §
Poikkeuksen myöntäminen perintäkiellosta
Tuomioistuin voi vakuusvelkojan vaatimuksesta myöntää velkojalle
luvan 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen
oikeuksien käyttämiseen, jos:
1) vakuutena oleva omaisuus ei kuulu velallisen perusturvaan
eikä velallinen tarvitse sitä elinkeinotoiminnassaan,
paitsi jos on ilmeistä, että velallinen ei kykene
maksamaan velkojalle 29 §:n mukaan määräytyvää vakuusvelkaosuutta;
tai
2) vaatimuksen perusteena on 12 a §:n 1 momentissa
tai 12 b §:n 1 momentissa tarkoitettujen suoritusten taikka
12 b §:n 2 momentissa säädetyn vakuuttamisvelvollisuuden
laiminlyönti, joka ei ole merkitykseltään
vähäinen.
Päätöstä on noudatettava
muutoksenhausta huolimatta, jollei tuomioistuin toisin määrää. Omistusasunnon
rahaksimuuttoa voidaan vakuusvelkojan edellä tarkoitetusta
vaatimuksesta huolimatta lykätä 35 §:ssä säädetyin
edellytyksin.
17 §
Ulosmittauskielto
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos velalliselta ulosmitatun omaisuuden myynnistä on
kuulutettu ennen velkajärjestelyn alkamista, tuomioistuin
voi määrätä täytäntöönpanon
keskeytettäväksi ja myynnin peruutettavaksi, jos:
1) omaisuus kuuluu velallisen perusturvaan tai velallinen
tarvitsee sitä elinkeinotoiminnassaan; ja
2) on ilmeistä, että omaisuutta ei
velkajärjestelyssä ole käytettävä velkojen
suoritukseksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
18 §
Muu täytäntöönpano ja virka-apu
Velkajärjestelyn alettua ei saa panna täytäntöön
päätöstä velallisen häätämisestä hallinnassaan
olevasta huoneistosta, jota velallinen käyttää asuntonaan
tai jota pääasiallisesti käytetään velallisen
elinkeinotoiminnassa, jos häädön perusteena
on huoneistosta suoritettavan, ennen velkajärjestelyn alkamista
erääntyneen vuokran tai muun vastikkeen suorittamatta
jättäminen. Sama koskee asunto-osakeyhtiölain
(1599/2009) nojalla tehtyä päätöstä velallisen
asunnon ottamisesta yhtiön hallintaan. Tuomioistuin voi
kuitenkin velkojan vaatimuksesta sallia täytäntöönpanon,
jos sen estyminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon toimenpiteet,
joihin velkoja on ryhtynyt huoneiston osalta, tai jos on ilmeistä, että velallinen
ei kykene maksamaan velkajärjestelyn alkamisen jälkeen
erääntyviä vuokria tai muita vastikkeita.
Velkajärjestelyn alettua osamaksukaupasta annetussa
laissa (91/1966) tarkoitettuun tavaran takaisinottoon tai
tilitykseen saa antaa virka-apua vain, jos tavara ei kuulu velallisen
perusturvaan eikä velallinen tarvitse sitä elinkeinotoiminnassaan
tai jos velkojalle on annettu tämän lain 15 §:ssä säädetty
oikeus käyttää 13 §:n 1 momentin
1 kohdassa tarkoitettuja oikeuksiaan. Vastaavasti vireillä oleva
takaisinotto ja tilitys on keskeytettävä, kunnes
maksuohjelma vahvistetaan tai toisin määrätään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
19 §
Eräiden sopimusten asema
Velkajärjestelyn alettua velallinen voi irtisanoa vuokrasopimuksen
tai muun sopimuksen, jossa velallinen on vuokralaisena tai jonka
velallinen on kuluttajana tehnyt, päättymään
kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta sopimuksen kestoa tai
irtisanomista koskevien ehtojen estämättä.
Velallinen ei irtisanomisaikaan kohdistuvan vuokran tai muun vastikkeen
lisäksi ole velvollinen suorittamaan muuta korvausta sopimuksen
ennenaikaisen päättymisen vuoksi.
Edellä 1 momentista poiketen elinkeinotoimintaa harjoittavan
velallisen vuokraaman pääasiallisesti elinkeinotoiminnassa
käytettävän huoneiston vuokranantajalla
on oikeus korvaukseen sopimuksen ennenaikaisen päättymisen vuoksi.
Korvaus käsittää omaisuuden hallinnan palauttamisesta
aiheutuneet välttämättömät
kustannukset sekä kohtuullisen korvauksen muusta vahingosta,
jonka vuokranantaja osoittaa hänelle aiheutuvan. Korvaus
on velkajärjestelyn piiriin kuuluvaa velkaa.
Vuokrausluottosopimuksen osalta noudatetaan mitä yrityksen
saneerauksesta annetun lain 27 §:ssä säädetään.
Se, joka on ennen velkajärjestelyn alkamista tehdyllä sopimuksella
sitoutunut suoritukseen elinkeinotoimintaa harjoittavalle velalliselle mutta
jonka suoritus on velkajärjestelyn alkaessa täyttämättä,
on 12 §:n estämättä oikeutettu saamaan
maksun suorituksestaan, jos suoritusta voidaan pitää velallisen
toiminnan kannalta tavanomaisena.
20 §
Suhde konkurssiin
Jos silloin, kun hakemus velkajärjestelystä tehdään,
on vireillä myös hakemus velallisen asettamisesta
konkurssiin, konkurssihakemusta ei saa ratkaista ennen kuin päätös
velkajärjestelyn aloittamisesta on tehty. Samoin on meneteltävä,
jos velkajärjestelyä koskevan hakemuksen tultua
vireille, mutta ennen asian ratkaisemista, tehdään
hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin. Jos velkajärjestely
aloitetaan, konkurssihakemus raukeaa maksuohjelman tultua vahvistetuksi.
Jos hakemus velkajärjestelystä hylätään
tai asian käsittely päättyy muutoin kuin maksuohjelman
vahvistamiseen, konkurssihakemuksen käsittelyä on
jatkettava. Muutoksenhaun vaikutuksesta konkurssiin säädetään
tämän pykälän 2 momentissa ja
63 §:n 2 momentissa.
Jos velallinen on hakenut tai ilmoittaa hakevansa muutosta päätökseen,
jolla hakemus velkajärjestelystä on hylätty,
1 momentissa tarkoitettua tai myöhemmin vireille tullutta
velallisen konkurssiin asettamista koskevaa hakemusta käsittelevä tuomioistuin
voi velallisen vaatimuksesta lykätä päätöksen
antamista konkurssiin asettamisesta siihen saakka, kunnes valitus
on ratkaistu muutoksenhakutuomioistuimessa tai asian käsittely
muusta syystä lakkaa. Edellytyksenä on, että lykkäämiseen
on erityisen painava syy ottaen huomioon erityisesti ne perusteet,
joihin velallinen on valituksessaan vedonnut tai joihin hän
ilmoittaa vetoavansa. Lykkäämistä koskevaan
päätökseen ei saa hakea muutosta. Jos
velallinen asetetaan konkurssiin, tuomioistuin voi velallisen vaatimuksesta
määrätä, että konkurssipesä ei
saa myydä omaisuutta enempää kuin on
välttämätöntä tappioiden
välttämiseksi tai konkurssipesän hallinnosta
ja omaisuuden hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi ennen
kuin velkajärjestelyä koskeva päätös
on lainvoimainen tai asiassa toisin määrätään.
Konkurssissa olevan velallisen hakemusta velkajärjestelystä ei
voida ottaa tutkittavaksi ennen kuin konkurssissa on vahvistettu
pesäluettelo.
Velkajärjestelyn alettua velallinen voidaan velkojan
hakemuksesta asettaa konkurssiin vain, jos konkurssihakemus perustuu
velkajärjestelyn alkamisen jälkeen syntyneen velan
maksun laiminlyöntiin. Tällöin konkurssiin
asettamista voidaan velallisen vaatimuksesta lykätä enintään
kuukaudella, jos siihen on velkajärjestelyn jatkamisen
kannalta erityisen painava syy. Lykkäämistä koskevaan
päätökseen ei saa hakea muutosta. Jos
velallinen asetetaan konkurssiin, velkajärjestely raukeaa.
20 a §
Velkajärjestelyn alkamisen jälkeen syntynyt
velka
Jos velallinen asetetaan konkurssiin hakemuksesta, joka on tehty
ennen maksuohjelman päättymistä, velkajärjestelyn
aloittamisen ja maksuohjelman vahvistamisen välisenä aikana syntyneet
saatavat ja niille varojen tilittämiseen kertyvä korko
maksetaan konkurssissa velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun
lain (1578/1992) 3 §:ssä tarkoitettujen
saatavien jälkeen parhaalla etuoikeudella. Jos asian käsittely päättyy
muutoin kuin maksuohjelman vahvistamiseen, edellä mainittu
etuoikeus on velkajärjestelyn aloittamisen ja asian käsittelyn
päättymisen välisenä aikana
syntyneillä saatavilla ja niille varojen tilittämiseen
kertyvällä korolla, jos hakemus konkurssiin asettamisesta
on ollut vireillä velkajärjestelyn aloittamispäätöksen
ja asian käsittelyn päättymisen välisenä aikana
tai tehty kolmen kuukauden kuluessa asian käsittelyn päättymisestä.
Maksamatta oleva velallisen maksuosuus selvittäjän
palkkiosta ja korvauksesta sekä niille varojen tilittämiseen
kertyvä korko maksetaan kuitenkin ensin.
21 §
Väliaikainen kielto
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Päätökseen, jolla on määrätty
1 momentissa tarkoitettu väliaikainen kielto, ei saa erikseen hakea
muutosta. Jos tuomioistuin on hylännyt väliaikaista
kieltoa koskevan vaatimuksen, päätökseen
saa hakea erikseen muutosta vain, jos kieltoa on haettu velallisen
perusturvaan kuuluvan tai velallisen elinkeinotoiminnassa tarvitseman
omaisuuden rahaksimuuton estämiseksi. Velallisen muutoksenhakemus
on toimitettava muutoksenhakemuksen käsittelevälle
tuomioistuimelle viipymättä, ja valitus on otettava
tuomioistuimessa tutkittavaksi kiireellisesti. Tuomioistuimen on,
milloin aihetta on, varattava velkojille tilaisuus vastata valitukseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 §
Yleissäännös maksuohjelmasta tavallisten
velkojen osalta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos velallisen on 70 §:n nojalla suoritettava selvittäjän
saatava, maksuohjelman kesto pitenee neljä kuukautta. Maksuohjelman
kesto pitenee kuitenkin kuusi kuukautta, jos velallisen elinkeinotoiminnan
velat järjestellään 45 a §:n nojalla.
Jos velallisen osuus selvittäjän saatavasta kertyy
hänen maksuvarastaan maksuohjelman vahvistamisen jälkeen
edellä mainittua lyhyemmässä ajassa,
maksuohjelman kesto pitenee vain tämän ajan.
31 §
Tavallisten velkojen keskinäinen asema
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Viimesijaisesti maksuvara ja varat on osoitettava saldopäivän
ja maksuohjelman vahvistamisen välisenä aikana
kertyneille koroille sekä sellaisille veloille, jotka konkurssissa
ovat viimeiseksi suoritettavia. Jos saldopäivä on
aikaisempi kuin kuusi kuukautta ennen velkajärjestelyn aloittamista,
viimesijaisia ovat velkajärjestelyn aloittamisen ja maksuohjelman
vahvistamisen välisenä aikana kertyneet korot.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos velkajärjestelyn piiriin kuuluva velka vanhentuisi
ulosottokaaren (705/2007) 2 luvun 27 §:n tai velan
vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 13 a §:n
nojalla maksuohjelman aikana, velalle tuleva osuus maksuvarasta
ja varoista on velan lopullista vanhentumista seuraavan kalenterikuukauden
alusta lukien osoitettava muille velkojille. Maksuohjelmassa otetaan vastaavasti
huomioon sellaisen velan vanhentuminen, josta velkajärjestelyvelallinen
yhdessä jonkun toisen kanssa vastaa takauksen tai muun syyn
perusteella.
32 §
Tavallisten velkojen vähimmäiskertymä velallisen
omistaessa asuntonsa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tavallisten velkojen vähimmäiskertymään luetaan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) se kertymä, jonka viisi vuotta kestävä maksuohjelma
tuottaisi tavallisille velkojille, jos velallisen asumiskustannukset
arvioidaan sen mukaan, että hänen ja hänen
perheensä asuminen järjestetään
edullisimman saatavilla olevan vaihtoehdon mukaan.
35 a §
Lisäsuoritusvelvollisuus
Velalliselle vahvistetaan maksuohjelmassa velvollisuus maksaa
lisäsuorituksina velkojilleen maksuohjelman aikana saamistaan
tuloista ja varoista tässä pykälässä säädetty
määrä. Jäljempänä 3
momentissa tarkoitettua lisäsuoritusvelvollisuutta ei kuitenkaan
vahvisteta velalliselle, jonka tulojen ei voida olettaa kasvavan maksuohjelman
aikana 3 momentissa tarkoitettua määrää enempää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos velallisen tulot vähennettyinä lisääntyneillä työmatkakustannuksilla
ja muilla tulojen hankkimisesta velalliselle aiheutuneilla välittömillä lisämenoilla
kasvavat maksuohjelmaan merkittyihin tuloihin verrattuna kalenterivuoden
aikana vähintään 2 000 euroa,
velallisen on käytettävä velkojensa
suoritukseksi puolet 2 000 euroa ylittävästä osasta.
Näin laskettua määrää ei
kuitenkaan tarvitse käyttää velkojen suoritukseksi
siltä osin kuin velallinen on tarvinnut sitä muihin
välttämättömiin menoihinsa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kertaluonteiseen suoritukseen perustuva maksuvelvollisuus on
täytettävä kolmen kuukauden kuluessa
siitä, kun velallinen sai varat haltuunsa. Muilta osin
lisäsuoritusvelvollisuus on täytettävä seuraavan
kalenterivuoden aikana. Maksuohjelman päättymisvuodelta
lisäsuoritukset on kuitenkin maksettava samaan aikaan kuin viimeisen
kokonaisen kalenterivuoden lisäsuoritukset tai ohjelman
päättymistä seuraavien kuuden kuukauden
aikana riippuen siitä, kumman määräajan
perusteella lisäsuoritukset tulevat myöhemmin
maksettaviksi. Maksuajankohdasta voidaan määrätä toisin,
jos se on tarkoituksenmukaista lisäsuoritusten vähäisyyden
tai muun erityisen syyn vuoksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
38 a §
Maksuohjelman vahvistaminen yksinkertaistetussa menettelyssä
Jollei 3 momentissa tarkoitettua estettä ole, maksuohjelmaehdotus
voidaan 38 §:n 1 momenttia sekä 55—57 §:n
säännöksiä noudattamatta vahvistaa
maksuohjelmaksi, jos:
1) velkajärjestelyyn on 9, 9 a, 10, 10 a ja 11 §:n
mukaan edellytykset; ja
2) kaikki sellaiset tunnetut velkojat, joiden saatavat
ovat velkojien saatavien kokonaismäärästä yhteensä vähintään
80 prosenttia, ja jokainen velkoja, jonka saatavan määrä on
vähintään 5 prosenttia velkojien saatavien
kokonaismäärästä, on antanut
hyväksyntänsä maksuohjelmaehdotukselle
tai ei ole esittänyt sitä koskevaa väitettä.
Tuomioistuimelle on ohjelmaehdotuksen yhteydessä toimitettava
selvitys siitä, miten ja milloin niille velkojille, jotka
eivät ole hyväksyneet ehdotusta, on annettu tieto
ehdotuksesta ja varattu tilaisuus lausua siitä sekä ehdotusta
vastustaneiden velkojien kirjalliset lausumat. Tuomioistuimelle
on toimitettava myös velallisen lausuma kirjallisena.
Ehdotusta maksuohjelmaksi ei voida vahvistaa, ellei ehdotus
ole sitä vastustaneen velkojan osalta 25, 26, 29, 31 ja
46 a §:n mukainen, tai jos se muutoin poikkeaa siitä,
mitä velkojien yhdenvertaisesta kohtelusta tässä laissa
säädetään. Lisäksi
tuomioistuimen on aina tutkittava yksityisvelkojan 31 a §:n
mukainen vaatimus.
41 §
Maksuohjelman noudattaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Velallisella, jonka maksukyky on heikentynyt, on 1 momentin
estämättä oikeus lykätä kullekin
velkojalle tulevan maksun suorittamista maksuohjelman keston aikana
yhteismäärältään enintään
kolmen kuukauden maksuvelvollisuutta vastaavan, tai jos maksuohjelman
kesto tavallisten velkojen osalta on kolmea vuotta pidempi, enintään
viiden kuukauden maksuvelvollisuutta vastaavan määrän
osalta ilmoittamalla velkojalle lykkäyksestä.
Velallisen lykkäämä maksu erääntyy
maksuohjelman päättyessä.
45 §
Yksityistalouden velkojen järjestelyä koskevat lisäedellytykset
Yksityisenä elinkeinon- tai ammatinharjoittajana
toimivan velallisen yksityistalouden velat voidaan järjestellä tämän
lain mukaan vain, jos hänellä on maksuvaraa tavallisten
velkojen maksamiseen eikä 46 §:n 2 momentista
aiheudu estettä toiminnan jatkamiselle ja:
1) velallisella ei ole kyseisestä elinkeinotoiminnasta
aiheutuneita velkoja tai niitä on vähän;
2) kyseiseen elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja
on enemmän kuin vähän mutta niitä ei ole
erääntyneinä maksamatta ja velallinen
kykenee maksamaan elinkeinotoimintaan liittyvät velat toiminnasta
saatavilla tuloilla sitä mukaa kuin ne erääntyvät;
tai
3) velallisen elinkeinotoimintaan liittyvät
velat järjestellään tämän
lain mukaisesti.
Jos velallinen harjoittaa elinkeinotoimintaa avoimen
yhtiön tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti
vastuunalaisena yhtiömiehenä, hänen yksityistalouden
velkansa voidaan järjestellä tämän
lain mukaan vain, jos:
1) yhtiö on maksukykyinen eikä sitä uhkaa maksukyvyttömyys;
tai
2) yhtiön osalta on vireillä yrityksen
saneerauksesta annetussa laissa tarkoitettu menettely.
Velallisen aiemmin harjoittamaan elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja
pidetään yksityistalouden velkoina, jos kyseinen
elinkeinotoiminta on lopetettu ja velallisen velkavastuut on selvitetty.
45 a §
Elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyä koskevat
lisäedellytykset
Yksityisenä elinkeinon- tai ammatinharjoittajana
toimivan velallisen elinkeinotoimintaan liittyvät velat
voidaan järjestellä tämän lain
mukaan vain, jos:
1) velallisen yksityistalouden velat järjestellään
tämän lain mukaisesti;
2) velallisen elinkeinotoiminta on melko pienimuotoista
eikä sen tervehdyttäminen edellytä yritystoimintaa
koskevia järjestelyjä;
3) velallinen kykenee maksamaan menettelyn alkamisen
jälkeen syntyvät elinkeinotoimintaan liittyvät
velkansa toiminnasta saatavilla tuloilla sitä mukaa kuin
ne erääntyvät; ja
4) toiminnan jatkaminen ei aiheuta 46 §:n 1 momentissa
tarkoitettua luoton ottoa laajempaa velkaantumista.
Elinkeinotoimintaa avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön
henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä harjoittavan
velallisen elinkeinotoimintaan liittyvät velat voidaan
järjestellä tämän lain mukaan
vain, jos:
1) yhtiön osalta on vireillä yrityksen
saneerauksesta annetussa laissa tarkoitettu menettely; ja
2) kysymys on yhtiömiehen velasta, eivätkä 1 kohdassa
tarkoitetussa menettelyssä tehdyt toimenpiteet ulota vaikutuksiaan
yhtiömieheen.
Tämän lain mukaan ei voida järjestellä yhtiön velkaa.
45 b §
Elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyä koskeva
erityinen este
Elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja ei voida järjestellä tämän
lain mukaisesti, jos on perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen
pääasiallisena tarkoituksena on velkojien perintätoimien
estäminen tai muu velkojan oikeuden loukkaaminen.
46 §
Luoton ottaminen elinkeinotoiminnassa ja varallisuuden säilyttäminen
Edellä 45 §:ssä ja 45 a §:ssä tarkoitetussa
tapauksessa velallinen voi 7 §:n 1 momentissa säädetyn
kiellon estämättä ottaa kyseisen elinkeinotoiminnan
kannalta tarpeellista luottoa, jos se ei ole määrältään
tai ehdoiltaan epätavallista. Velallinen voi kuitenkin
ottaa määrältään tavallista
suuremman luoton, jos luoton ottaminen on tarkoituksenmukaista ottaen
huomioon toiminnasta maksuohjelman aikana velalliselle odotettavissa
oleva kertyvä tulo.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
46 a §
Maksuohjelman vahvistamisen este
Edellä 45 a §:ssä tarkoitetussa
tapauksessa maksuohjelmaa ei voida vahvistaa, jos velkoja saattaa
todennäköiseksi, että hänelle
maksuohjelman mukaan tuleva kertymä on arvoltaan pienempi
kuin mitä hän saisi velallisen konkurssissa ilman
velallisen omistusasunnon huomioon ottamista ja 20 a §:n
soveltamista.
49 §
Käsittelyjärjestys ja toimivaltaisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Velkajärjestelystä päättää se
tuomioistuin, joka on velallisen yleinen oikeuspaikka tai, jos velalliset
hakevat velkajärjestelyä yhdessä, se tuomioistuin,
joka on heistä jonkun yleinen oikeuspaikka. Edellä 45 §:n
2 momentin 2 kohdassa, 45 a §:n 2 momentissa ja 48 §:n
2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa velkajärjestelystä voi
päättää se tuomioistuin, jossa
saneerausmenettely on vireillä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
49 a §
Toimivaltainen tuomioistuin konkurssiin asettamista koskevassa
asiassa
Jos velallista koskeva konkurssihakemus on vireillä,
kun velkajärjestelyä koskeva hakemus tulee vireille
tai jos konkurssihakemus tulee vireille ennen kuin päätös
velkajärjestelyn aloittamisesta on tehty, konkurssihakemus
käsitellään siinä käräjäoikeudessa,
jossa velkajärjestelyhakemus on vireillä tai joka
on käsitellyt velkajärjestelyn aloittamista koskevan
asian. Sen käräjäoikeuden, jonne konkurssihakemus
on tehty, on siirrettävä konkurssihakemus velkajärjestelyhakemusta
käsittelevän tai sitä käsitelleen
käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Velkajärjestelyn aloittamisen ja maksuohjelman vahvistamisen
välisenä aikana tehtävä hakemus
velallisen asettamisesta konkurssiin käsitellään
siinä käräjäoikeudessa, joka
on päättänyt velkajärjestelyn
aloittamisesta.
Jos velallinen asetetaan konkurssiin, 1 tai 2 momentissa
tarkoitettu käräjäoikeus voi siirtää asian
siihen käräjäoikeuteen, joka muutoin on
toimivaltainen käsittelemään velallisen
konkurssia, jos se on tarkoituksenmukaista. Käräjäoikeuden
on samalla määrättävä pesänhoitaja.
52 §
Velkojien kuuleminen hakemuksesta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tuomioistuin voi hylätä hakemuksen velkojia
kuulematta, jos on ilmeistä, että hakemuksen tarkoituksena
on velallisen konkurssiin asettamisen viivästyttäminen.
52 a §
Velkojien kuuleminen hakemuksesta ja maksuohjelmaehdotuksesta
Jos hakemukseen on liitetty ehdotus maksuohjelmaksi
eikä 2 momentista muuta johdu, tuomioistuimen on:
1) annettava hakemus ja maksuohjelmaehdotus tiedoksi
velkojille;
2) asetettava määräpäivä,
johon mennessä velkojien on toimitettava tuomioistuimelle
kirjallinen lausuma velallisen hakemuksesta ja maksuohjelmaehdotuksesta
sekä mahdolliset väitteet ehdotukseen sisältyvistä veloista
uhalla, että lausumat ja väitteet muuten voidaan
jättää huomioon ottamatta; ja
3) annettava yksityisvelkojalle selvitys 31 a §:ssä tarkoitetusta
mahdollisuudesta vaatia maksuohjelman keston jatkamista.
Jos 38 a §:n 1 momentissa tarkoitetut hyväksynnät
maksuohjelmaehdotukselle on annettu kirjallisesti ja velallinen
on kuullut kaikkia velkojia, päätös velkajärjestelyn
aloittamisesta ja maksuohjelman vahvistamisesta voidaan tehdä velkojia
enempää kuulematta.
Mitä tässä pykälässä säädetään
velkojasta, koskee myös velallisen velan takaajaa, vakuuden
asettajaa ja kanssavelallista.
54 §
Päätös velkajärjestelyn
aloittamisesta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jollei 5 momentista muuta johdu, tuomioistuimen tulee
päättäessään velkajärjestelyn
aloittamisesta:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tuomioistuimen on, jollei 66 §:stä muuta
johdu eikä asiassa ole sovellettu 52 a §:ää,
viipymättä lähetettävä velkojille
sekä takaajille, vakuuden asettajille ja kanssavelallisille
jäljennös päätöksestä,
hakemuksesta ja velallisen ehdotuksesta maksuohjelmaksi sekä selvitys 31 a §:ssä tarkoitetusta
mahdollisuudesta vaatia maksuohjelman keston jatkamista.
Jos hakemukseen on liitetty ehdotus maksuohjelmaksi ja päätös
velkajärjestelyn aloittamisesta on tehty enintään
kuusi kuukautta maksuohjelmaehdotuksessa käytetyn saldopäivän jälkeen,
tuomioistuin asettaa 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun
määräpäivän vain, jos
se on tarpeellista maksuohjelmaehdotuksen tarkistamiseksi.
62 a §
Ilmoitukset ja tiedoksiantotapa
Maksuohjelmaa koskevan päätöksen
antamispäivä on ilmoitettava velalliselle, kaikille
velkojille, velallisen kotipaikan ulosottoviranomaiselle ja selvittäjälle,
jos sellainen on määrätty. Ilmoituksessa
on mainittava, onko maksuohjelmaehdotusta muutettu sen jälkeen,
kun ehdotus on toimitettu asiaan osallisille. Ilmoitusta ei kuitenkaan
tarvitse tehdä velkojalle, jonka saatava velalliselta on
vähäinen ja joka ei ole toimittanut lausumaa maksuohjelmaehdotuksesta.
Maksuohjelman muuttamista koskevan päätöksen antamispäivä on
ilmoitettava velalliselle ja niille velkojille, joille asiassa on
varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Maksuohjelman raukeamisesta on
ilmoitettava velalliselle, velallisen kotipaikan ulosottoviranomaiselle
sekä velkojille. Muutoksenhakutuomioistuin voi antaa ilmoittamisen
käräjäoikeuden tehtäväksi.
Tässä laissa tarkoitetut ilmoitukset ja tiedoksiannot
voidaan toimittaa sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä tai
postitse tavallisella kirjeellä, jollei tiedoksiantoa ole
tarpeen toimittaa vastaanottotodistusta tai saantitodistusta vastaan taikka
muuta riita-asioita varten säädettyä tiedoksiantotapaa
käyttäen. Velkojan prosessiosoitteena voidaan
käyttää sähköpostiosoitetta tai
muuta sähköisen tiedonsiirron osoitetta taikka
postiosoitetta, jonka velkoja on 11 b §:ssä tarkoitetussa
velkaselvittelyssä ilmoittanut velalliselle. Ilmoitus velkajärjestelyn
aloittamisesta voidaan tehdä ulosottoviranomaiselle myös
puhelimitse.
63 §
Muutoksenhaku
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos päätökseen, jolla velkajärjestelyä koskeva
hakemus on hylätty, on haettu muutosta ja velallinen on
asetettu konkurssiin ennen asian ratkaisemista muutoksenhakutuomioistuimessa, konkurssi
raukeaa, jos velkajärjestely aloitetaan. Jos velkajärjestely
aloitetaan muutoksenhakutuomioistuimen päätöksellä ja
tällöin on vireillä hakemus velallisen
asettamisesta konkurssiin, hakemus raukeaa maksuohjelman tultua vahvistetuksi.
64 §
Selvittäjän määrääminen
Velkajärjestelyssä voidaan määrätä selvittäjä,
jos se on velallisen taloudellisen aseman selvittämiseksi,
omaisuuden rahaksimuuton vuoksi tai muuten velkajärjestelyn
toteuttamiseksi tarpeen. Jos velallisen hakemukseen on liitetty
ehdotus maksuohjelmaksi, selvittäjä voidaan määrätä vain,
jos se on asian riitaisuuden tai epäselvyyden vuoksi tarpeen.
Selvittäjä voidaan määrätä myös
takaus- ja vakuusvastuun järjestelyssä. Lisäsuoritusten
vahvistamista koskevassa asiassa selvittäjä voidaan
määrätä, jos se on asian riitaisuuden
tai epäselvyyden vuoksi taikka muusta erityisestä syystä tarpeen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
66 §
Selvittäjän tehtävät
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos selvittäjän tietoon tulee seikka, joka
saattaa aiheuttaa velallisen hakemuksen hylkäämisen,
selvittäjän on saatettava asia tuomioistuimen
ratkaistavaksi. Jos selvittäjän tietoon tulee 60 §:ssä tarkoitettu
takaisinsaannin peruste, hänen on ilmoitettava siitä velkojille.
70 §
Selvittäjän palkkio ja kustannusten korvaaminen
Selvittäjällä on oikeus saada tehtävästään kohtuullinen
palkkio sekä korvaus hänelle aiheutuneista tehtävän
kannalta tarpeellisista kustannuksista. Jos selvittäjänä on
toiminut julkinen oikeusavustaja, palkkio ja korvaus suoritetaan
valtion oikeusaputoimistolle.
Velallisen on maksettava selvittäjän saatavasta
määrä, joka vastaa velallisen maksuvaraa enintään
maksuohjelman vahvistamisen tai muuttamisen jälkeen seuraavien
neljän kuukauden ajalta. Tämä maksuvelvollisuus
on myös silloin, kun selvittäjä on määrätty
lisäsuoritusten vahvistamista varten, jollei velallinen
osoita, että hänen maksuvaransa on selvästi
heikentynyt maksuohjelman vahvistamisen tai muuttamisen yhteydessä lasketusta
maksuvarasta. Tällöin velallisen on maksettava
selvittäjän saatavasta määrä,
joka vastaa velallisen maksuvaraa lisäsuorituksen vahvistamisen
jälkeen seuraavien neljän kuukauden ajalta. Jos
velalliseen sovelletaan 45 a §:ää, hänen
on kuitenkin maksettava selvittäjän saatavasta
määrä, joka vastaa velallisen maksuvaraa
enintään maksuohjelman vahvistamisen tai muuttamisen
jälkeen seuraavien kuuden kuukauden ajalta. Velallisen
maksuosuus voidaan ottaa myös velalliselle velkajärjestelyn
alkamisen jälkeen kertyneistä varoista.
Velallisen maksuosuuden ylittävä määrä selvittäjän
saatavasta määrätään
maksettavaksi valtion varoista. Jos hakemus hylätään,
saatava määrätään kokonaisuudessaan
maksettavaksi valtion varoista. Velallisen on tällöin
korvattava valtiolle sen varoista maksettu saatava, jos hakemuksen
hylkääminen on perustunut siihen, että velallinen
on laiminlyönyt menettelyyn liittyviä velvollisuuksiaan.
Lisäsuoritusten vahvistamista koskevassa asiassa voidaan
hakemuksen tehnyt velkoja määrätä korvaamaan
valtiolle sen varoista maksettu saatava, jos hakemus on ollut ilmeisen
perusteeton.
Jos selvittäjä on määrätty
huolehtimaan maksuohjelmassa vahvistetusta rahaksimuutosta, palkkio
ja kustannukset tästä tehtävästä otetaan kuitenkin
omaisuuden myyntihinnasta.
Jos velallinen asetetaan konkurssiin, 2 momentissa
tarkoitettu, maksamatta oleva palkkio ja korvaus sekä niille
varojen tilittämiseen kertyvä korko maksetaan
konkurssissa velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun
lain 3 §:ssä tarkoitettujen saatavien jälkeen
parhaalla etuoikeudella ja ennen tämän lain 20
a §:ssä tarkoitettuja saatavia.
Tarkempia säännöksiä selvittäjän
palkkiosta ja kustannusten korvauksesta annetaan oikeusministeriön
asetuksella.
Palkkion ja korvauksen maksatukseen sovelletaan, mitä tuomioistuimessa
kuullulle todistajalle valtion varoista maksettavista korvauksista säädetään.
87 a §
Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Silloin kun asiassa sovelletaan 45 a §:ää,
tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava Patentti-
ja rekisterihallitukselle kaupparekisteriin merkitsemistä varten
21 §:ssä tarkoitetun väliaikaisen kiellon
määräämisestä ja velkajärjestelyn aloittamisesta
sekä maksuohjelman vahvistamisesta ja asian käsittelyn
päättymisestä muun syyn vuoksi. Ilmoituksesta
annetaan tarkempia säännöksiä oikeusministeriön
asetuksella.
87 b §
Merkintä kaupparekisteriin elinkeinotoiminnan velkojen
järjestelystä
Jos elinkeinon- tai ammatinharjoittaja on merkitty kaupparekisteriin,
Patentti- ja rekisterihallituksen on 87 a §:ssä tarkoitetun
ilmoituksen perusteella tehtävä viipymättä kaupparekisteriin merkintä väliaikaisen
kiellon määräämisestä ja velkajärjestelyn
aloittamisesta sekä maksuohjelman vahvistamisesta ja asian
käsittelyn päättymisestä muun
syyn vuoksi. Merkinnästä tulee ilmetä päätöksen
tehnyt tuomioistuin sekä ajankohta, jolloin päätös
tehtiin.
