3 luku
Etuuden saamisen yleiset rajoitukset
1 §
Ikä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sen estämättä, mitä 1 momentissa
säädetään, työttömyysetuutta
myönnetään henkilölle sen kalenterikuukauden
jälkeen, jona hän täyttää 65 vuotta,
jos hänen työntekonsa on estynyt 1 luvun 5 §:n
1 momentin 14 kohdassa, 4 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
tai 1 a §:ssä mainituista syistä taikka
jos hänet on kokoaikaisesti lomautettu. Työttömyysetuus
myönnetään enintään sen
kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 68
vuotta.
7 §
Yritysomaisuuden myyntivoiton vaikutus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan enintään
24 kuukauden ajalle. Myyntivoittoa ei kuitenkaan jaksoteta, jos
yritystoiminta on kestänyt enintään 18
kuukautta tai jos yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma
vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään
20 000 euroa. Taseen puuttuessa käytetään
omaisuusluetteloa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 luku
Työttömyyspäivärahan saamisen
edellytykset
2 §
Palkansaajan oikeus työttömyyspäivärahaan
Ansiopäivärahaan on oikeus palkansaajakassan
jäsenellä (vakuutettu), joka on ollut
vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa
ja joka vakuutettuna ollessaan on täyttänyt työssäoloehdon.
Peruspäivärahaan on oikeus työnhakijalla, joka
täyttää työssäoloehdon.
3 §
Palkansaajan työssäoloehto
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy,
kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden
aikana (tarkastelujakso) ollut vähintään
26 kalenteriviikkoa 4 §:ssä tarkoitetussa työssä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Palkansaajan työssäoloehtoon luettava työ
Palkansaajan työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot,
joina henkilö on ollut vakuutuksenalaisessa työaikaa
ja palkkaa koskevat edellytykset täyttävässä työssä.
Työssäoloehtoon luetaan myös sellaiset
täydet kalenteriviikot, joina henkilö on ollut
60 vuotta täytettyään työ- ja elinkeinotoimiston
julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun
lain 11 luvun 1 §:n 2 momentin
perusteella järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa.
Kukin kalenteriviikko luetaan työssäoloehtoon
vain kerran.
Työaikaa koskevat edellytykset täyttyvät,
kun henkilön työaika yhdessä tai useammassa
työssä on yhteensä vähintään
18 tuntia tai kun jaksotyössä työsopimuksen
mukainen säännöllinen työaika
on tasoittumisjakson aikana keskimäärin yhteensä vähintään
18 tuntia kalenteriviikossa. Työaikaan ei lueta sitä työaikaa,
joka on säästetty työaikapankkiin.
Palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun palkka
on työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta,
kokoaikatyön palkan on oltava vähintään
1 134 euroa kuukaudessa.
Työssäoloehtoon ei lueta työtä,
jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa
saadessaan. Työssäoloehtoon ei myöskään
lueta aikaa, jolta henkilölle on maksettu työ-
tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 §
Yrittäjän oikeus työttömyyspäivärahaan
Ansiopäivärahaan on oikeus yrittäjäkassan
jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 edellistä kuukautta
ja joka vakuutettuna ollessaan on täyttänyt yrittäjän
työssäoloehdon.
Peruspäivärahaan on oikeus yrittäjällä,
joka on täyttänyt yrittäjän
työssäoloehdon.
7 §
Yrittäjän työssäoloehto
Yrittäjän työssäoloehto
täyttyy, kun henkilö lähinnä edellisten
48 kuukauden aikana (tarkastelujakso) on työskennellyt
vähintään 15 kuukautta yrittäjänä.
Työssäoloehtoon luetaan sellaiset kuukaudet, joina
henkilön yrittäjän eläkelain
tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen työtulo
taikka työntekijän eläkelain mukainen työansio
on ollut yhteensä vähintään
1 000 euroa kuukaudessa. Työssäoloehtoon luetaan
vähintään neljä kuukautta kestäneet
työskentelyjaksot, ja kukin yrittäjänä työskennelty
jakso luetaan yrittäjän työssäoloehtoon
vain kerran. Työssäoloehtoon ei lueta työtä,
jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa
saadessaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 §
Yrittäjälle hyväksi luettavat vakuutuskaudet
Jos yrittäjäkassan jäsen kassasta
erottuaan kuukauden kuluessa liittyy toiseen yrittäjäkassaan,
jäsenen hyväksi luetaan hänen työssäoloaikansa
ja vakuutettunaoloaikansa edellisessä yrittäjäkassassa.
Peruspäivärahassa yrittäjän
työssäoloehtoon luetaan lähinnä 28
edellisen kuukauden aikana tehty palkansaajan työssäoloehtoon
luettava työ.
13 §
Omavastuuaika
Työttömyyspäivärahaa maksetaan
sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana
työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä viittä täyttä työpäivää vastaavan
ajan enintään kahdeksan peräkkäisen
kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan kerran 6 luvun
7 §:ssä säädettyä työttömyyspäivärahan
enimmäisaikaa kohti.
Omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta, jos päivärahakauden
enimmäisaika alkaisi vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan
alkamisesta ja jos omavastuuaika on asetettu edellisen päivärahakauden
enimmäisajan alkaessa.
Omavastuupäiviksi ei lueta niitä päiviä,
joina henkilö ei täytä ansio- tai peruspäivärahan
saamiselle 2 luvussa säädettyjä edellytyksiä tai
joilta henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan
2 a tai 3 luvussa tarkoitettujen rajoitusten vuoksi taikka oikeutta
soviteltuun työttömyyspäivärahaan
4 luvun 3 §:ssä säädettyjen työaikarajojen
ylittymisen vuoksi. Omavastuuaikaan luetaan kuitenkin 3 luvun
3 §:n 4 momentissa tarkoitettu sairausvakuutuksen päivärahan ja
kuntoutusrahan omavastuuaika. Omavastuupäiviksi luetaan
myös ne päivät, joilta henkilölle
on maksettu työttömyysetuutta 10 luvun perusteella.
Henkilöllä on 1—3 momentista huolimatta
oikeus työttömyyspäivärahaan,
jos työnteon estymisen syynä on sellainen
työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta
hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa
ja jos hän muutoin täyttää työttömyyspäivärahan
saamisen edellytykset.
6 luku
Työttömyyspäivärahan määrä ja
kesto
1 §
Työttömyyspäivärahan määrä
Peruspäiväraha on 31,36 euroa päivältä.
Peruspäivärahan korotusosa on 4,59 euroa päivältä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 §
Ansiopäivärahan ansio-osa ja korotettu ansio-osa
Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja
perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen
perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan
osalta 20 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen
on enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena
olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään
mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.
Korotettu ansio-osa on 65 prosenttia päiväpalkan
ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin
105-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan
ylittävältä päiväpalkan
osalta 37,5 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen
on tällöin enintään yhtä suuri
kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka,
kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella
ja korotusosalla korotetun perusosan suuruinen.
Muunnettaessa kuukautta kohti laskettua palkkaa päiväpalkaksi
tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän
21,5 työpäivää.
3 §
Ansiopäivärahan ansio-osan maksuajan lyhentäminen
Ansiopäivärahan saajalle, joka ei ole ollut työssä yhteensä vähintään
kolmea vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden
alkamista, ansiopäiväraha maksetaan päivärahakauden
enimmäisajan 100 viimeiseltä päivältä sen
suuruisena kuin se maksettaisiin peruspäivärahana.
Jos ansiopäivärahan saajalle on 250 ensimmäisen
työttömyyspäivärahapäivän
aikana asetettu korvaukseton määräaika
tai työssäolovelvoite hänen meneteltyään
2 a luvun 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla moitittavasti,
ansiopäiväraha maksetaan päivärahakauden
enimmäisajan 100 viimeiseltä päivältä sen
suuruisena kuin se maksettaisiin peruspäivärahana.
Jos ansiopäivärahan saajalla ei ole 1 momentissa
tarkoitettua työssäoloa, ansiopäiväraha
maksetaan enimmäisajan 200 viimeiseltä päivältä sen
suuruisena kuin se maksettaisiin peruspäivärahana.
Edellytyksenä 2 momentin soveltamiselle on, että ansiopäivärahan
saajalle ei ole maksettu 250 ensimmäisen työttömyyspäivärahapäivän aikana
työllistymistä edistävän palvelun
ajalta korotusosaa eikä korotettua ansio-osaa yhteensä vähintään
40 päivältä.
3 a §
Korotusosan ja korotetun ansio-osan maksaminen pitkän
työuran päätyttyä
Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan yhteensä enintään
90 päivältä työnhakijalle, joka
on jäänyt työttömäksi
sen vuoksi, että:
1) hänen työsopimuksensa on irtisanottu
eikä irtisanominen ole 2 a luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla
tavalla hänen syytään;
2) hän on irtisanonut työsopimuksensa
työsopimuslain 5 luvun 7 §:n mukaisesti
lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää.
Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan myös
työnhakijalle, joka on jäänyt työttömäksi
määräaikaisesta työsuhteesta,
jonka hän on aloittanut hänet irtisanoneen työnantajan
palveluksessa välittömästi 1 momentin
1 kohdassa tarkoitetun työsuhteen päätyttyä.
Korotusosan maksamisen edellytyksenä on
lisäksi, että:
1) työttömäksi jäänyt
ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi
60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä;
ja
2) työttömäksi jääneellä on
1 momentissa tarkoitetun työsuhteen päättyessä 11 §:ssä tarkoitettua
työssäoloaikaa vähintään
20 vuotta.
Korotetun ansio-osan maksamisen edellytyksenä on
lisäksi, että:
1) työttömäksi jäänyt
ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi
60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä;
ja
2) työttömäksi jääneellä on
1 momentissa tarkoitetun työsuhteen päättyessä 11 §:ssä tarkoitettua
työssäoloaikaa vähintään
20 vuotta ja palkansaajakassan jäsenyysaikaa yhteensä vähintään
viisi vuotta.
Edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitettuun työssäoloaikaan
ei lasketa sellaista aikaa, jonka perusteella työnhakijalle
on aiemmin myönnetty korotusosaa tai korotettua
ansio-osaa. Jos hakija on työsuhteen päättyessä estynyt
olemasta työmarkkinoilla 5 luvun 3 §:n 2 momentissa
tarkoitetusta hyväksyttävästä syystä,
lasketaan tämän pykälän 3 ja
4 momentissa tarkoitettu 60 päivän aika
tämän esteen päättymisestä.
3 e §
Korotusosien ja korotettujen ansio-osien maksamisjärjestys
Jos työnhakijalla on oikeus saada korotusosaa tai korotettua
ansio-osaa 3 a ja 3 b §:n perusteella,
maksetaan hänelle ensisijaisesti 3 b §:n
mukaista korotusosaa tai korotettua ansio-osaa.
4 §
Palkansaajan ansiopäivärahan perusteena oleva
palkka
Palkansaajan ansiopäivärahan perusteena oleva
palkka lasketaan henkilön vakiintuneen palkan pohjalta
työttömyyttä edeltäneeltä ajanjaksolta,
jona henkilö on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon.
Jos työ ja siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista,
ansioon suhteutettu päiväraha lasketaan vuositulosta.
Päivärahan perusteena olevaa palkkaa laskettaessa
palkasta tai vuositulon työtulo-osuudesta vähennetään 60 prosenttia
sairausvakuutuslain 18 luvun 21 §:n 1 momentissa
tarkoitetun sairausvakuutuksen päivärahamaksun,
työntekijän eläkelain 153 §:n
1 momentissa tarkoitetun alle 53-vuotiaan työntekijän
työeläkevakuutusmaksun ja työttömyysetuuksien
rahoituksesta annetun lain 18 §:n 1 momentissa tarkoitetun
palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärästä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä tai osa-aikaeläkettä saavan
tai saaneen henkilön ansiopäivärahan
perusteena oleva palkka määräytyy eläkkeen
alkamishetkellä vallinneen tilanteen mukaisesti. Jos henkilön
5 luvun 3 §:n mukainen työssäoloehto
täyttyy kokonaisuudessaan eläkkeen päättymisen
jälkeisenä aikana, ansiopäivärahan
perusteena oleva palkka lasketaan 1 momentin mukaisesti. Mitä edellä säädetään,
koskee henkilöä, joka on ollut vuorotteluvapaakokeilusta
annetun lain (1663/1995) tai vuorotteluvapaalain (1305/2002)
mukaisella vuorotteluvapaalla tai saanut julkisesta työvoimapalvelusta
annetussa laissa tarkoitettua osa-aikalisää tai
ollut osittaisella hoitovapaalla taikka jonka palkkaa on alennettu
määräaikaisesti ja palkan alentaminen
perustuu työsopimuslain 7 luvun 3 §:n
mukaisiin irtisanomisperusteisiin tai työpaikalla tuotannollisista
ja taloudellisista syistä tehtyyn henkilöstöä koskevan
kirjalliseen sopimukseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 §
Yrittäjän ansiopäivärahan
perusteena oleva työtulo
Yrittäjän ansiopäiväraha
määrätään sen työtulon
perusteella, jonka mukaan yrittäjä on vakuuttanut
itsensä yrittäjäkassassa yhteensä enintään
15 kuukauden ajan ennen työttömyyttä.
Ansiopäivärahan perusteena olevaa työtuloa
ei kuitenkaan saa määrätä suuremmaksi
kuin henkilön yrittäjän eläkelain
ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaan
vahvistettu työtulo sekä työntekijän
eläkelain mukainen työansio keskimäärin mainittuna
aikana ovat yhteensä olleet. Jos työtuloa on edellä mainittuna
aikana muutettu, päivärahan suuruuden perusteena
oleva työtulo saadaan jakamalla vahvistettujen työtulojen
yhteismäärä vastaavalla ajalla. Tällöin
työtulon 20 prosenttia suurempaa korotusta ei
oteta huomioon.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 §
Lapsikorotus
Työttömyyspäivärahan saajalle,
jolla on huollettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha
korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta
on 5,06 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,43 euroa ja
kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,58 euroa.
8 §
Päivärahakauden alkaminen alusta ja palkan uudelleenlaskeminen
Kun palkansaaja on työttömyyspäivärahaoikeuden
alkamisen jälkeen täyttänyt palkansaajan
työssäoloehdon, 7 §:ssä tarkoitetun
päivärahakauden enimmäisajan
laskeminen aloitetaan alusta ja ansiopäivärahan
perusteena oleva palkka lasketaan uudelleen. Samoin menetellään,
jos yrittäjä on täyttänyt yrittäjän
työssäoloehdon.
Päivärahan perusteena olevaa palkkaa ei kuitenkaan
lasketa uudelleen, jos uudelleen lasketun palkan mukainen päivärahakauden
enimmäisaika alkaisi vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan
alkamisesta ja jos henkilön päivärahan
perusteena oleva palkka on laskettu edellisen päivärahakauden
enimmäisajan alkaessa.
Jos palkansaaja on täyttänyt työssäoloehdon ennen
enimmäisajan täyttymistä, uusi ansiopäiväraha
on vähintään 80 prosenttia palkansaajalle
aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. Vertailu
tehdään täysimääräiseen
2 §:n 1 momentin mukaisesti määräytyvään
päivärahaan. Vertailtaviin päivärahoihin
ei lueta lapsikorotuksia.
Jos työnhakijan työssäoloehto on
täyttynyt työssä, johon hänet
on työllistetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta
annetun lain 11 luvun 1 §:n 3 momentin mukaisen
velvoitteen perusteella, työttömyyspäivärahan
perusteena olevaa palkkaa ei lasketa uudelleen, ellei uusien tulotietojen
perusteella laskettu palkka ole aiemmin määrättyä palkkaa
suurempi. Jos työnhakijan työssäoloehtoon
on luettu aikaa, jona hän on ollut työllistymistä edistävässä palvelussa,
työttömyyspäivärahan perusteena
olevaa palkkaa ei lasketa uudelleen.
9 §
Lisäpäiväoikeus
Palkansaajan peruspäivärahaa ja
ansiopäivärahaa maksetaan 7 §:ssä säädetyn
enimmäisajan estämättä sen kalenterikuukauden
loppuun saakka, jona työnhakija täyttää 65
vuotta, jos hän on syntynyt:
1) vuosina 1950—1954 ja jos hän on
täyttänyt 59 vuotta ennen enimmäisajan
päättymistä;
2) vuonna 1955 tai 1956 ja jos hän on täyttänyt
60 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä;
3) vuonna 1957 tai sen jälkeen ja jos hän
on täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan
päättymistä.
Edellytyksenä 1 momentin soveltamiselle on, että työnhakijalla
on enimmäisajan täyttyessä 11 §:ssä tarkoitettua
työssäoloaikaa vähintään viisi
vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
Palkansaajan peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa
maksetaan 7 §:ssä säädetyn enimmäisajan estämättä työnhakijalle
työllistymistä edistävän palvelun
ajalta, jos työllistymistä edistävä palvelu
on järjestetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta
annetun lain 11 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentin mukaisen
velvoitteen perusteella.
11 §
Työssäoloajan laskeminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työssäolokuukausien lukumäärä saadaan
jakamalla kunkin kalenterivuoden ansiot luvulla 510. Kalenterivuosikohtainen
osamäärä pyöristetään
alaspäin lähimpään kokonaislukuun,
joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät
lasketaan yhteen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 luku
Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset
3 §
Oikeus työmarkkinatukeen matka-avustuksena
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Poiketen 2 momentissa säädetystä työ-
ja elinkeinotoimisto voi myöntää matka-avustuksen,
jos palkkatukea rahoitetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta
annetun lain 12 luvun 9 §:n 2 momentin mukaisesti työmarkkinatukimäärärahoista.
5 §
Oikeus työmarkkinatuen korotusosaan työllistymistä edistävien
palvelujen ajalta
Korotusosaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa tai
työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen
työllistymistä edistävien palvelujen
ajalta. Korotusosaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa
tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa
sovittujen työllistymistä edistävien
palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden
palvelujen välinen aika on enintään seitsemän
kalenteripäivää.
Korotusosaa maksetaan enintään 200 päivältä.
Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun henkilö on
tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan
enimmäisajan täyttymisen jälkeen uudelleen
oikeutetuksi työmarkkinatukeen.
10 §
Omavastuuaika
Työmarkkinatukea maksetaan sen jälkeen, kun
henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ-
ja elinkeinotoimistossa yhteensä viittä täyttä työpäivää vastaavan
ajan enintään kahdeksan peräkkäisen
kalenteriviikon aikana.
Omavastuupäiviksi ei lueta niitä päiviä:
1) joina henkilö ei täytä työttömyysetuuden saamiselle
2 luvussa säädettyjä edellytyksiä;
2) joilta henkilöllä ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen 2 a tai 3 luvussa
tarkoitettujen rajoitusten vuoksi;
3) joilta henkilöllä ei ole oikeutta
soviteltuun työttömyysetuuteen 4 luvun 3 §:ssä säädettyjen työaikarajojen
ylittymisen vuoksi;
4) joilta henkilöllä ei ole oikeutta
työmarkkinatukeen 2 luvun 12 pykälän
mukaisen odotusajan vuoksi.
Omavastuuaikaan luetaan kuitenkin 3 luvun 3 §:n
4 momentissa tarkoitettu sairausvakuutuksen päivärahan
ja kuntoutusrahan omavastuuaika. Omavastuupäiviksi luetaan
myös ne päivät, joilta henkilölle
on maksettu 10 luvun perusteella työmarkkinatukea.
Omavastuuaikaa ei kuitenkaan edellytetä,
jos henkilö muutoin täyttää työmarkkinatuen
saamisen edellytykset ja:
1) hänen oikeutensa työmarkkinatukeen
alkaa välittömästi 6 luvun 7 tai 9 §:ssä tarkoitetun työttömyyspäivärahan
enimmäisajan täytyttyä; tai
2) hänen työntekonsa estyy sellaisen
työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta
hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa.
11 §
Omavastuuajan voimassaolo
Omavastuuaika on voimassa siihen asti, kun henkilö täyttää 5
luvun 3 tai 7 §:ssä tarkoitetun työssäoloehdon.
14 luku
Erinäisiä säännöksiä
1 §
Etuuksien korotus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 momentissa tarkoitetut määrät
vastaavat sitä kansaneläkeindeksin pistelukua,
jonka mukaan vuoden 2012 tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden
suuruus on laskettu.
1 a §
Palkkakertoimella tehtävät tarkistukset
Edellä 2 luvun 7 §:n 1 momentin 7 kohdassa, 5
luvun 4 §:n 3 momentissa ja 7 §:n 1 momentissa
sekä 6 luvun 11 §:n 2 momentissa mainittuja määriä tarkistetaan
vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijän
eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla
palkkakertoimella (palkkakerroin).
Edellä 1 momentissa tarkoitetut määrät
ovat vuoden 2013 tasossa.
2 §
Päivärahan perusteena olevan palkan ja työtulon
tarkistaminen
Jos palkansaajan 28 tai yrittäjän 48 kuukauden
työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidennetään
hyväksyttävän syyn johdosta, tarkistetaan palkkakertoimella
sitä palkkaa tai työtuloa, joka tarkastelujakson
pidentämisen vuoksi otetaan mukaan laskettaessa ansiopäivärahan
perusteena olevaa palkkaa tai työtuloa. Palkka tai työtulo
tarkistetaan ansiopäivärahan alkamisvuoden tasoon.
Jos palkansaajan ansiopäivärahan perusteena oleva
palkka määräytyy 6 luvun 4 §:n 3 momentin
tai yrittäjän työtulo 6 luvun 5 §:n 3 momentin
perusteella, palkka tai työtulo tarkistetaan palkkakertoimella
ansiopäivärahan alkamisvuoden tasoon. Edellytyksenä palkan
tai työtulon tarkistamiselle on, että osatyökyvyttömyyseläke
tai osa-aikaeläke on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään
kolme vuotta ja että eläke tai sen rinnalla tehty
osa-aikatyö on päättynyt.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2014. Sen 2 luvun 7 §:n 1 momentin 7 kohta,
5 luvun 6 § ja 7 §:n 1 momentti
sekä 6 luvun 5 §:n 1 momentti
tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta
2015. Lain 6 luvun 4 §:n 3 momentti on voimassa
vuoden 2015 loppuun.
Henkilöön, jonka yritystoiminta on päättynyt ja
työttömyys alkanut ennen tämän
lain voimaantuloa, sovelletaan 3 luvun 7 §:n 2
momenttia sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan
tullessa.
Etuuteen, jota maksetaan ajalta ennen tämän lain
voimaantuloa, sovelletaan 4 luvun 5 §:ää, 6 luvun
2 §:ää sekä 7 luvun 1, 5 ja
8 §:ää sellaisina kuin ne olivat
tämän lain voimaan tullessa.
Jos työnhakijalle on ennen tämän
lain voimaantuloa alettu maksaa työmarkkinatukea ilman
tarveharkintaa 7 luvun 8 §:n 3 tai 4 momentin
perusteella, sovelletaan häneen 7 luvun 8 §:ää 31
päivään joulukuuta 2014 sellaisena kuin
se oli tämän lain voimaan tullessa.
Lain 5 luvun 2 §:ää ja 3 §:n
1 momenttia sovelletaan työnhakijaan sen jälkeen,
kun hän on ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä 29
päivän joulukuuta 2013 jälkeen vähintään
yhden kalenteriviikon.
Lain 5 luvun 4 §:n 2 ja 4 momenttia sovelletaan 30
päivänä joulukuuta 2013 ja sen jälkeen tehtyyn
työhön.
Lain 5 luvun 13 §:n 1 momenttia sovelletaan, jos omavastuuaika
alkaa tämän lain tultua voimaan.
Lain 6 luvun 3 §:ää sovelletaan työnhakijaan, jonka
päivärahakauden enimmäisaika alkaa tämän
lain tultua voimaan.
Lain 6 luvun 4 §:n 3 momenttia sovelletaan laskettaessa
ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa vuosina
2014 ja 2015 ansaittujen palkkojen perusteella.
Jos työnhakijan työttömyyspäivärahan
enimmäisaika on alkanut ennen tämän lain
voimaantuloa, sovelletaan häneen 6 luvun 3 §:n
1 momenttia 31 päivään maaliskuuta 2014
sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.
Työnhakijaan, jonka työsuhde on päättynyt ennen
tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 6 luvun
3 a §:n 1 momenttia sellaisena kuin se oli tämän
lain voimaan tullessa.
Jos työnhakijan oikeus muutosturvalisään
tai muutosturvan ansio-osaan on alkanut ennen tämän
lain voimaantuloa, hänelle maksetaan korotusosaa
tai korotettua ansio-osaa lain voimaantulon jälkeiseltä siltä ajalta,
jona hän on työllistymistä edistävässä palvelussa.
Työttömyyspäivärahapäivät,
joilta on maksettu muutosturvalisää tai muutosturvan
ansio-osaa, lasketaan mukaan korotusosan ja korotetun ansio-osan
200 päivän enimmäisaikaan.
Tämän lain voimaan tullessa työttömyysturvan
muutoksenhakulautakunnassa vireillä oleviin lainvoimaisen
päätöksen poistamista koskeviin asioihin
sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleita säännöksiä.