5 luku
Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla
22 §
Yhteistoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen
Tässä luvussa säädetyn yhteistoiminnan
tavoitteena on edistää työnantajan ja
työntekijöiden välistä vuorovaikutusta
ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden
osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta
ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn.
23 §
Sopimisoikeus
Tässä luvussa tarkoitetusta yhteistoiminnan järjestämisestä voidaan
sopia toisin kirjallisella sopimuksella, jonka osapuolina ovat työnantajien
ja työntekijöiden valtakunnalliset yhdistykset.
Mitä 1 momentissa säädetään
työnantajien valtakunnallisesta yhdistyksestä,
sovelletaan vastaavasti valtion neuvotteluviranomaiseen tai muuhun
valtion sopimusviranomaiseen, kunnalliseen työmarkkinalaitokseen,
evankelisluterilaisen kirkon sopimusvaltuuskuntaan ja ortodoksiseen
kirkkokuntaan, Suomen Pankkiin sekä Ahvenanmaan maakunnan
hallitukseen ja Ahvenanmaan maakunnan kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan.
Työnantaja ja työsuojeluvaltuutettu tai henkilöstön
valtuuttama edustaja, tai jollei tällaista ole valittu,
henkilöstö tai henkilöstöryhmä voivat
sopia yhteistoiminnan järjestämisestä työpaikan
olosuhteisiin soveltuvalla tavalla, joka turvaa työntekijöille
vähintään tässä luvussa säädettyjen
osallistumismahdollisuuksien tasoiset mahdollisuudet osallistua
yhteistoiminnassa työsuojelua koskevien asioiden käsittelyyn.
Sopimus on voimassa toistaiseksi ja se voidaan irtisanoa päättymään
kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Sopimus sitoo niitä työntekijöitä,
joita sopimuksen tehneen työntekijöiden edustajan
on katsottava edustavan. Työnantajan tulee kirjallisesti
ilmoittaa sovellettavasta sopimuksesta ja sen sisällöstä sopivalla
tavalla työpaikalla.
24 §
Sopimisoikeuden rajoitukset
Edellä 23 §:ssä tarkoitetulla
sopimuksella ei voida rajoittaa 32, 36 ja 37 §:ssä tarkoitettuja
oikeuksia. Sopimuksella ei voida poistaa 33 §:ssä, 34 §:n
1 ja 3 momentissa eikä 35 §:ssä säädettyjä oikeuksia.
Edellä 23 §:n 3 momentissa
tarkoitetulla sopimuksella ei voida rajoittaa 29 §:ssä,
33 §:n 1 momentissa, 34, 35, 40 eikä 41 §:ssä säädettyjä oikeuksia.
25 §
Työpaikka
Tässä luvussa työpaikalla tarkoitetaan
toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden
työntekijöiden lukumäärä huomioon
ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti
tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön
muodostamaa kokonaisuutta.
26 §
Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat
Työnantajan ja työntekijöiden
välisessä yhteistoiminnassa käsitellään
sen lisäksi, mitä muualla säädetään,
työn ja työpaikan olosuhteet huomioon ottaen muun
ohella:
1) työntekijän turvallisuuteen ja
terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat
ja niitä koskevat muutokset;
2) periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan
vaarat ja haitat selvitetään sekä edellä tarkoitetussa
selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille
tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen
yleisesti vaikuttavat seikat;
3) työkykyä ylläpitävään
toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden
turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet
ja -ohjelmat;
4) työntekijöiden turvallisuuteen,
terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn
ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät
asiat;
5) työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa
laissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen,
ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt;
6) työhön, työympäristöön
ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn
turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja
muut seurantatiedot;
7) edellä 1—6 kohdassa tarkoitettujen
asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta.
Edellä 1—7 kohdassa tarkoitettuja asioita
on käsiteltävä niiden valmistelu- ja
toteuttamisaikataulu huomioon ottaen yhteistoiminnan tavoitteiden
kannalta riittävän ajoissa.
27 §
Yhteistoiminta-asioiden käsittely
Yhteistoimintaan 26 §:n 1 momentin
1 kohdan mukaan kuuluvat asiat käsitellään
työnantajan tai tämän edustajana toimivan
esimiehen ja työntekijän kesken. Työntekijää edustavalla
työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua asian käsittelyyn
työntekijän pyynnöstä ja tarvittaessa muutoinkin.
Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat 26 §:n
1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut ja muut 26 §:ssä tarkoitetut
asiat käsitellään 38 §:ssä tarkoitetussa
työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelutoimikunnan
jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviksi
asioiksi ja muutoinkin yhteistoiminnan kehittämiseksi sekä saada
esityksistään perusteltu palaute.
Jos työpaikalla ei ole työsuojelutoimikuntaa, 26 §:n
2—7 kohdassa tarkoitetut asiat käsitellään
työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kesken. Jos
työpaikalla ei ole työsuojelutoimikuntaa eikä työsuojeluvaltuutettua,
26 §:ssä tarkoitetut asiat käsitellään
soveltuvin osin siten kuin työturvallisuuslain (738/2002)
3 luvussa säädetään.
Yhteistoiminnasta työterveyshuollon osalta säädetään
erikseen.
Jos työpaikalle on valittu työehtosopimuksen perusteella
luottamusmies tai yhdysmies taikka työsopimuslain (55/2001)
13 luvun 3 §:ssä tarkoitettu
luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä ainoastaan
työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa
asioissa. Sama henkilö voidaan valita luottamus- tai yhdysmieheksi
taikka luottamusvaltuutetuksi ja työsuojeluvaltuutetuksi.
28 §
Työnantajaa edustava yhteistoimintahenkilö
Työnantajan on nimettävä edustajansa
(työsuojelupäällikkö)
tässä luvussa tarkoitettua yhteistoimintaa varten,
jollei hän itse hoida tätä tehtävää.
Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa
työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä,
jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan
sekä yhteistyöhön työntekijöiden
ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Tässä tarkoituksessa
työsuojelupäällikön tehtävänä on
ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työnantajan
ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan
järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi
työpaikalla sekä toimia työsuojelua koskevan
yhteistoiminnan kehittämiseksi.
Työsuojelupäällikön tulee
olla työpaikan ja työn luonne sekä työpaikan
laajuus huomioon ottaen riittävän pätevä ja
hänellä on oltava riittävän
hyvä perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin ja
työpaikan olosuhteisiin sekä muutoinkin asianmukaiset
edellytykset 26 §:ssä tarkoitettujen
asioiden käsittelyyn ja yhteistoiminnan järjestämiseen.
29 §
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut
Työpaikalla, jossa säännöllisesti
työskentelee vähintään kymmenen
työntekijää, työntekijöiden
on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi
varavaltuutettua edustajikseen tässä luvussa tarkoitettuun
yhteistoimintaan sekä yhteydenpitoon työsuojeluviranomaisiin.
Muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita
keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työpaikan
toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on
oikeus valita keskuudestaan heitä edustava työsuojeluvaltuutettu
ja kaksi varavaltuutettua.
Jos työsuojeluvaltuutetun työ- tai virkasuhde tai
muu julkisoikeudellinen palvelussuhde päättyy
tai hän eroaa työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kesken
toimikautensa, hänen sijaansa tulee varavaltuutettu jäljellä olevaksi
toimikaudeksi. Työsuojeluvaltuutetun sijaan tulleella varavaltuutetulla
on työsuojeluvaltuutetun asema.
Jos työsuojeluvaltuutettu ei voi hoitaa tehtäviään
tilapäisen esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii välttämättömistä työsuojeluvaltuutetun
tehtävistä, joita ei voi siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun
esteen päättymistä. Varavaltuutetulla
on tällöin työsuojeluvaltuutetun oikeuksia
vastaava oikeus kyseisten tehtävien edellyttämään
tiedon saantiin, ajankäyttöön ja ansionmenetysten
korvauksiin sekä oikeus keskeyttää vaarallinen
työ 36 §:n mukaisesti.
Työsuojeluvaltuutetun esteen aikana hänen tehtäviään
hoitaa se varavaltuutetuista, joka varavaltuutettujen vaalissa on
saanut eniten ääniä, jollei 23 §:ssä säädetyn
mukaisesti toisin sovita.
30 §
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut on valittava
työntekijöiden järjestämällä vaalilla toimikaudeksi,
jonka pituus on kaksi kalenterivuotta, jollei toimikaudesta 23 §:ssä säädetyn mukaisesti
toisin sovita. Kahta kalenterivuotta pidemmästä toimikaudesta
voidaan sopia 23 §:n 1 momentissa tarkoitetulla sopimuksella.
Toimikausi voidaan sopia myös työsuojelutoimikunnassa
tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä perustellusta
syystä neljäksi kalenterivuodeksi. Vaalin ajasta
ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan
kanssa. Vaali on järjestettävä niin,
että työpaikan kaikki työntekijät
voivat osallistua siihen ja että se ei aiheuta tarpeetonta haittaa
työpaikan toiminnalle.
Työnantajan on tarvittaessa annettava työpaikalla
tietoa työntekijöiden oikeudesta valita työsuojeluvaltuutettu.
Vaalin järjestämistä varten työnantajan
on annettava työntekijöiden käyttöön
luettelo työpaikan työntekijöistä ja
tarvittaessa erikseen toimihenkilöasemassa olevista työntekijöistä ja
luovutettava maksutta työntekijöiden käyttöön
hallinnassaan olevia tiloja. Työnantaja ei saa estää tai
vaikeuttaa vaalin järjestämistä.
Vaalin toimittajien on välittömästi
ilmoitettava työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin
tuloksesta kirjallisesti työnantajalle.
Jos työsuojeluvaltuutetun vaalin järjestämisessä ilmenee
työpaikalla epätietoisuutta, tarkastajan tulee
antaa työntekijöille tarvittavat ohjeet. Jollei
työpaikalla, jolla 29 §:n mukaan on valittava
työsuojeluvaltuutettu, ole toimitettu vaalia, tarkastajan
on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaalin aikaansaamiseksi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työsuojeluvaltuutetun
ja varavaltuutettujen vaalin ajankohdasta, vaalikelpoisuudesta,
ehdokasasettelusta, äänestysmenettelystä ja
muusta vaalin järjestämisestä.
31 §
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä käsiteltäessä 26 §:ssä tarkoitettuja
asioita
yhteistoiminnassa työnantajan kanssa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin.
Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun
tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa
työympäristöön ja työyhteisön
tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen
ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin.
Samoin hänen tulee osallistua työsuojelua koskeviin
tarkastuksiin ja asiantuntijan tutkimuksiin, jos tämä tai työsuojeluviranomainen
katsoo tutkimukseen osallistumisen tarpeelliseksi. Työsuojeluvaltuutetun
tulee myös osaltaan kiinnittää edustamiensa
työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta
ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin.
32 §
Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta
nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot,
joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien
säännösten mukaan. Hänellä on
myös oikeus tutustua työnantajan hallussa oleviin
työympäristön ja työyhteisön
tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin
asiakirjoihin. Lisäksi hänellä on oikeus
muutenkin saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtäviensä hoitamista
varten.
Työsuojeluvaltuutetulla on niin ikään
oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen
työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan
välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva
sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään
työterveyshuollosta sekä työterveyshuollon
toimintasuunnitelma. Työsuojeluvaltuutetun lausunnon antamisesta
työterveyshuollon kustannusten korvaamista koskevasta hakemuksesta
säädetään erikseen.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada jäljennöksiä 1
ja 2 momentissa mainituista asiakirjoista yhteistoimintatehtäviensä edellyttämässä
laajuudessa.
33 §
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeus saada
koulutusta
Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla
ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi
asianmukaista koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja
ohjeista sekä muista tehtävien hoitamiseen kuuluvista
asioista ottaen huomioon heidän kokemuksensa ja aikaisemmin
saamansa koulutus työsuojeluasioissa. Työnantajan
ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun
on käsiteltävä koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden
kuukauden kuluessa valinnasta. Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia
eikä ansion menetystä työsuojeluvaltuutetulle
eikä varavaltuutetulle.
Kouluttamisen on tapahduttava työaikana, jollei 23 §:ssä säädetyn
mukaisesti toisin sovita.
34 §
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö
Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu
31 §:ssä säädettyjen
tehtävien hoitamista varten säännöllisistä työtehtävistään
sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka tämä tarvitsee työsuojeluvaltuutetun
tehtävien hoitamista varten, jollei pätevä syy
tilapäisesti ole vapautuksen esteenä. Työsuojeluvaltuutetun
tehtävien hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä on
otettava huomioon tämän edustamien työntekijöiden
lukumäärä, työpaikan alueellinen
laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja
niissä suoritettavan työn luonne, töiden
järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun
tehtävien määrään vaikuttavat
tekijät sekä muut työntekijöiden
turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat
työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.
Jollei työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole 23 §:n
1 momentissa säädetyn mukaisesti muuta sovittu,
työnantajan on työpaikalla, jossa säännöllisesti
työskentelee vähintään 10 työntekijää, vapautettava
työsuojeluvaltuutettu 1 momentin tarkoittamat
tekijät huomioon ottaen säännöllisistä työtehtävistään
työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten
vähintään neljäksi tunniksi
kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen
ajanjakson aikana, jollei tuotannolle tai työnantajan toiminnalle
vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti
vapautuksen esteenä. Mitä edellä tässä momentissa
säädetään, koskee sen työntekijöiden
tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden
ryhmän valitsemaa työsuojeluvaltuutettua, jonka
ryhmän työntekijöiden turvallisuudelle
tai terveydelle työstä aiheutuva haitta tai vaara
on suurempi kuin toisen ryhmän työntekijöille
aiheutuva haitta tai vaara.
Työsuojeluvaltuutetun 1 momentissa tarkoitettu
vapautus on hänen säännöllisten
työtehtäviensä niin edellyttäessä otettava
töiden järjestelyssä huomioon. Työsuojeluvaltuutetun
on muutoin huolehdittava työ- tai virkasuhteesta tai muusta
palvelussuhteesta johtuvista velvollisuuksistaan.
35 §
Työsuojeluvaltuutetun ansion menetyksen korvaaminen
Työnantajan on korvattava työsuojeluvaltuutetulle
työsuojeluvaltuutetun tehtävien työaikana
hoitamisesta aiheutuva ansion menetys. Korvaus lasketaan sen mukaan,
mitä työsuojeluvaltuutettu olisi säännöllisessä työssään
ansainnut sinä aikana, jona hän hoiti työsuojeluvaltuutetun
tehtäviä.
Työnantajan on suoritettava kohtuullinen korvaus työsuojeluvaltuutetun
työajan ulkopuolella suorittamista välttämättömistä työsuojeluvaltuutetun
tehtävistä, joista työsuojeluvaltuutettu
on ilmoittanut työnantajalle.
36 §
Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen
työ
Jos työstä aiheutuu välitöntä ja
vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle,
työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tässä pykälässä säädetyin
rajoituksin keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden
osalta.
Työsuojeluvaltuutetun on, milloin se vaaran laatuun
ja muihin olosuhteisiin nähden on mahdollista, ilmoitettava
työn keskeyttämisestä työnantajalle
ennakolta ja joka tapauksessa heti, kun se voi vaaratta tapahtua.
Työnantaja voi varmistuttuaan, ettei 1 momentissa tarkoitettua
vaaraa ole, määrätä työn
jatkettavaksi.
Työn keskeyttäminen ei saa rajoittaa työntekoa
laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden
kannalta on välttämätöntä.
Työtä keskeytettäessä on huolehdittava
siitä, että keskeytyksestä mahdollisesti
aiheutuva haitta ja vaara on mahdollisimman vähäinen.
Jos työsuojeluvaltuutettu on tämän
pykälän mukaisesti keskeyttänyt työn,
hän ei ole velvollinen korvaamaan työn keskeyttämisestä mahdollisesti
aiheutuvaa vahinkoa.
37 §
Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja
Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta
on voimassa, mitä työsopimuslain 7 luvun
10 §:ssä säädetään
luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta.
38 §
Työsuojelutoimikunta
Työpaikalla, jossa säännöllisesti
työskentelee vähintään 20 työntekijää,
on perustettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta.
Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja
sekä työpaikan työntekijät.
Työnantajan on ryhdyttävä tarpeellisiin
toimenpiteisiin tässä pykälässä tarkoitetun
yhteistoiminnan järjestämiseksi.
39 §
Työsuojelutoimikunnan valitseminen ja kokoonpano
Jollei työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä ja
eri osapuolten edustuksesta muuta sovita, toimikunnan jäsenmäärä on
neljä, kahdeksan tai kaksitoista sen mukaan kuin työpaikan
laatu, laajuus ja muut olosuhteet edellyttävät.
Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa
sekä puolet sitä työntekijöiden
tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden
ryhmää, joka on näistä suurempi
ja neljännes sitä ryhmää, joka
on näistä pienempi.
Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan sellaisen
edustajansa, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien
asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana
toimii työnantaja tai tämän edustaja
taikka toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Työsuojelupäällikkö osallistuu
toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen.
Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan
jäseniä. Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavat
muut jäsenet valitaan vaalilla, jossa noudatetaan soveltuvin
osin, mitä 30 §:ssä työsuojeluvaltuutettujen
vaalista säädetään.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työsuojelutoimikunnan
vaalin
ajankohdasta, vaalikelpoisuudesta, ehdokasasettelusta, äänestysmenettelystä ja
muusta vaalin järjestämisestä sekä toimikunnan
koolle kutsumisesta ja muusta sen tehtävien järjestelystä.
40 §
Työsuojelutoimikunnan jäsenen ajankäyttö ja korvaus
Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavien
jäsenten oikeudesta saada vapautusta säännöllisistä työtehtävistään
välttämättömien työsuojelua
koskevien tehtävien suorittamista varten ja oikeudesta
saada korvaus edellä mainittujen tehtävien johdosta
heille aiheutuneesta ansionmenetyksestä sekä palkkiota
heidän työajan ulkopuolella suorittamistaan tehtävistä ja
työsuojelutoimikunnan kokouksista on soveltuvin osin voimassa,
mitä työsuojeluvaltuutetun vastaavista oikeuksista
34 ja 35 §:ssä säädetään.
41 §
Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan
toimitila
Työnantajan on osoitettava hallinnassaan olevista tiloista
korvauksetta paikka työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelutoimikunnalle
näiden tehtävien hoitoon liittyvien asiakirjojen
säilyttämistä ja niihin tutustumista
varten sekä tila tehtävien hoidon kannalta tarpeellisia
kokouksia varten.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työpaikalla
yleisesti käytössä olevia tavanomaisia
toimisto- ja viestintävälineitä työsuojeluvaltuutetun
tehtävien edellyttämässä laajuudessa
siten kuin niiden käytöstä 23 §:n
mukaisesti sovitaan.
42 §
Yhteinen työsuojeluvaltuutettu
Jos samalla työpaikalla työskentelee eri työnantajien
palveluksessa olevia työntekijöitä, heillä on
oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu edustamaan
heitä tässä luvussa tarkoitetussa yhteistoiminnassa
kaikkien työnantajien kanssa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin.
43 §
Salassapitovelvollisuus
Tässä luvussa tarkoitetun tai 23 §:n
mukaisesti sovitun yhteistoimintatehtäviä hoitavan
henkilön on pidettävä salassa tehtävää hoitaessaan saamansa
työnantajan taloudellista asemaa, liike- ja ammattisalaisuutta
sekä yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat
tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan
työnantajaa tai sen liike- tai sopimuskumppania, sekä yksityisen
henkilön taloudellista asemaa ja muutoin häntä henkilökohtaisesti
koskevat tiedot, jollei se, jonka suojaksi salassapitovelvollisuus
on voimassa, ole antanut suostumustaan tietojen luovuttamiseen.
Salassapitovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun henkilö on
lakannut hoitamasta mainittua tehtävää.